Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä?

Transkriptio

1 Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä? Työkokous Lapin aluehallintovirasto , Rovaniemi Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko

2 Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia ja poistetaan esteitä Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 2

3 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 3

4 Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Matalasti koulutetuilla ja pienipalkkaisilla on keskimäärin enemmän ongelmia hyvinvoinnin eri osa-alueilla kuin korkeasti koulutetuilla ja suurituloisilla Erot hyvinvoinnin osa-tekijöissä ilmenevät esimerkiksi työllisyydessä, työoloissa, toimeentulossa, elinoloissa, osallisuudessa ja terveyspalveluiden saatavuudessa Terveyserot ilmentävät sosiaalista eriarvoisuutta ja niitä voidaan mitataan eroina terveydentilassa, sairastavuudessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa Erot väestöryhmien välillä ovat selkeitä ja johdonmukaisia: Eri terveysosoittimien mukaan Eri ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla Sosioekonomisen aseman eri osoittimien mukaan Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 4

5 5

6 Miksi hyvinvointi- ja terveyseroja kannattaa kaventaa Sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa ja terveydessä eivät ole väistämättömiä Erot tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä Eriarvoisuuden kaventamistavoite on kirjattu mm. terveydenhuoltolakiin ja Terveys kansanterveysohjelmaan Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen kannattaa palvelujen riittävyyden turvaaminen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy työvoiman riittävyyden turvaaminen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 6

7 Kaikki hyötyvät eriarvon vähentämisestä Jäljellä oleva elinikä Alin tuloviidennes ylin tuloviidennes Myös opettajan keskimääräinen elinikä voi olla 4 vuotta nykyistä pidempi. Ylimmän ja alimman tuloluokan ero voi olla jopa 12 vuotta. Vahvista osallisuuden mahdollisuuksia

8 Mitä mahdollisuuksia kaventamistoimilla on? Jos kaikki suomalaiset voisivat yhtä hyvin kuin korkeasti koulutetut, vähenisi sairauksien, kuolemien ja tupakoinnin yleisyys seuraavasti: Infograafi, THL: Terveyseroilla hukataan työ- ja elinvuosia Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 8

9 Mitä mahdollisuuksia kaventamistoimilla on? Jos kaikki suomalaiset voisivat yhtä hyvin kuin korkeasti koulutetut, vähenisi työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ongelmien yleisyys seuraavasti: henkilöä Infograafi, THL: Terveyseroilla hukataan työ- ja elinvuosia Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 9

10 Sosiaalista eriarvoisuutta vähentämällä kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja Kun hyvinvointi- ja terveyseroja pyritään kaventamaan, on vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen; koulutus, tulonjako, työllisyysmahdollisuudet, verotus Turvataan terveelliset elinolot (asuminen, työolot, ympäristö) kaikille Vähennetään haitallisille aineille altistumista (työaltisteet, ympäristöaltisteet, elintavat mm. alkoholi, tupakka, ravinto) Vähennetään haavoittuvuutta (sosiaaliset verkostot, erityinen tuki haavoittuvassa asemassa oleville) Estetään eriarvoisia seurauksia (esim. palvelujen saatavuus ja laatu yhdenvertaiseksi) Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 10

11 Hyvinvointi- ja terveyserojen syihin pitää vaikuttaa Terveyden sosiaalisten taustatekijöiden kautta päästään ongelman juurille. Kaikilta hallinnonaloilta löytyy toimia, joilla voidaan vaikuttaa eriarvokehitykseen. a) Rakenteet: Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikan ja terveyspolitiikan keinoin b) Osallisuus: Osallisuuden edistäminen siten, että kaikki pääsevät osalliseksi yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista c) Palvelujärjestelmä: Palvelujärjestelmien eriarvoisuuksien korjaaminen d) Elintavat: Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen yhteiskunnallisin toimin Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 11

12 Eriarvoisuuden kaventamiseksi SITOUDU kaventamistavoitteeseen poikkihallinnollisesti TUNNISTA ilmiö KOHDENNA eniten tarvitseville, pohdi toimivat keinot, varmista kaikkien tavoittaminen SEURAA toimien vaikutuksia, eriarvoisuuden kehitystä koulutusryhmittäin Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 12

13 TUNNISTA: Tarkistuslista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi Miten huomioimme eriarvoisuuden vähentämisen tavoitteissa? Tunnistammeko eriarvoisuuden ilmentymiä? Tukeeko sidosryhmäyhteistyö toimintaa? Puutummeko syihin vai seurauksiin? Kohdistammeko toimet ja valitsemmeko keinot mielekkäästi? Miten tiedämme, että toimintamme kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja? Tarkistuslista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 13

14 Ei-tarttuvien -tautien riskitekijät ja eriarvoisuus Mitataanko lihavuuden/alkoholin käytön/tupakoinnin esiintyvyyttä sosioekonomisen aseman mukaan säännöllisesti? Onko tunnistettu ne ryhmät, jotka kärsivät eniten lihavuuden/alkoholin käytön/tupakoinnin haitoista ja onko ne asetettu strategioissa ja suunnitelmissa etusijalle? Ennakkoarvioidaanko eriarvoisuusvaikutuksia lihavuuden/alkoholin käytön/tupakoinnin ehkäisytoimissa? Arvioidaanko käytettyjen keinojen vaikutuksia (toimivuutta) eri väestöryhmiin? Onko asetettu tavoitteita lihavuuden/alkoholin käytön/tupakoinnin vähentämiseksi eri väestöryhmissä? (WHO, Policy brief, 2014) Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 14

15 Kaikkia tarvitaan Eväät elämään Erityistuki ja kouluruokailu Organisointi ja resurssointi Elinkaariajattelu ja esteettömyys Eriarvon kaventamisessa Minäkuva ja osallisuus Kunnassa voi tehdä paljon. Tärkeää on, että kaikki ovat mukana. Aktiivisena ja toimintakykyisenä kaiken ikää

16 SITOUDU: Hyvinvoinnin edellytykset luodaan yhdessä Hyvinvointi rakentuu eri osa-alueista; kaikkien toimijoiden tulee kantaa vastuu hyvinvoinnin edellytyksistä Eri tahojen yhteistyö on välttämätöntä eriarvoisuuden vähentämiseksi Vaikutusten ennakkoarvioinnilla varmistetaan että päätökset toteuttavat kaventamisen tavoitteita eivätkä lisää eriarvoisuutta Kaikkien hallinnonalojen olisi tunnistettava toimintansa vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 16

17 Hyvinvoinnin edellytykset luodaan yhdessä kaikkia toimijoita tarvitaan Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 17

18 Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmät (Kuntajohdon kysely 2013, n=214) Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 18

19 KOHDENNA: Koko väestöön kohdistuvien toimien lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia Suhteellisen universalismin periaate: toimet ovat universaaleja, mutta laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan oikeassa suhteessa sosiaalisen aseman heikkouteen 1. Koko väestöön kohdistuvat (universalismin periaate) Esimerkiksi neuvolajärjestelmä, maksuton kouluruokailu ja julkisten paikkojen tupakointirajoitukset 2. Heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvat Huonompia lähtökohtia kompensoidaan antamalla ylimääräistä tukea Esim. positiivisen diskriminaation tuki tietyille kouluille ennaltaehkäisemään sosiaalisten ongelmien kasautumista ja kaventamaan koulujen välisiä eroja Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 19

20 Saavatko kaikki tarvitsemiaan palveluja? Varmista ettei kukaan jää ulkopuolelle

21 Palvelujärjestelmän eriarvoisuuden poistaminen Ehkäisevälle työlle lisää painoarvoa Kokonaisvaltaisemmat yhden luukun palvelut Räätälöityjä palveluita eri ryhmille tarpeen mukaisesti Palvelumaksujen alentaminen ja omavastuuosuuksien pienentäminen Väestölähtöisten tarveanalyysien tekeminen ja ottaminen palvelujen suuntaamisen perustaksi Työterveyshuollon kattavuus paremmaksi pienillä työpaikoilla Työterveyshuoltoa vastaavat palvelut myös työelämän ulkopuolella oleville Terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen tietoa hyvinvointi- ja terveyseroista Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 21

22 SEURAA: Pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää, osuus (%), yli 20-vuotiaat Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 22

23 Työkykyisyytensä heikentyneeksi (enintään 7/10) arvioivien osuus (%), v Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 23

24 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu ( ) Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 24

25 Lihavien osuus (%) Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 25

26 Päivittäin tupakoivat (%) Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 26

27 Ilmiön näkyväksi tekeminen Hyvinvointi- ja terveyserojen esille tuominen esimerkiksi hyvinvointikertomuksissa mahdollistaa poliittisen keskustelun kaventamistoimien tärkeydestä ja niiden tavoitteista. Tarvitaan perustietoa ilmiöstä Perustieto tulee muotoilla eri intresseihin sopivaksi Tietojen yhdistely eri lähteistä on tarpeen Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 27

28 Lisätietoja THL:n hyvinvointi- ja terveyserot aihesivustolta: Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 28

29 Lisämateriaalia Poista esteet - päättäjänä voit vaikuttaa eriarvoisuuteen -video Infografi: Terveyseroilla hukataan työ- ja elinvuosia Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 29

30 Oikeudenmukaista? Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 30

31 MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Kaikille tarjotaan nyt sama mahdollisuus heittää roska roskikseen. Ruttaa paperi tolloksi ja heitä roskikseen Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 31

32 Kuinka kävi? Osuitko? Miksi? Etkö osunut? Mikset? Tolloja heitetään joka päivä kunnassasi. Ketkä sinun kunnassasi ovat takarivissä? Miten autat takarivillä olevia yrittämään/osumaan? Löytämään apua/tukea/mahdollisuuksia? Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 32