KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT

Transkriptio

1 Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen

2 Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 2

3 Terveysseurannan kohteet ja tietolähteet 3

4 Terveysseurannan pääkohteet 1) Terveys ja toimintakyky a) Kuolleisuus b) Koettu terveys, sairastavuus, taudit c) Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämänlaatu 2) Elintavat a) Ravinto, liikunta, lihavuus, uni b) Tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö ym. riippuvuudet 3) Elinympäristö a) Fyysinen b) Sosiaalinen 4) Palvelujen käyttö, vaikuttavuus ja kohdentuminen 5) Väestöryhmien väliset erot 4

5 Terveysseurannan tietolähteitä 1) Kuolleisuus- ja kuolemansyytilastot (Tilastokeskus) 2) Tautirekisterit mm. tarttuvat taudit ja syöpä (THL) 3) Terveyteen liittyvät palvelut ja etuudet - lääkeostot, erityiskorvaukset, sairauspäivärahat, tuet (/Kela) - sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri HILMO ym. (THL) - työeläkkeet ym. (Eläketurvakeskus) 4) Muut rekisterit (Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, ) 5) Palvelujärjestelmän paikalliset/alueelliset tiedot (+Kanta) 6) Kysely- ja haastattelututkimukset 7) Terveystarkastustutkimukset 5

6 Mitä hyvä terveysseuranta tuottaa? päteviä tietoja tärkeistä ilmiöistä niiden yleisyydestä ja muutoksista eri väestöryhmissä (ikä, sp, alue, sos.asema, perheasema ym.) päätöksenteon perustaksi mihin voimavaroja on suunnattava (priorisointi) mitä voimavaroilla saadaan aikaan (arviointi) tulkittuina / tulkintaohjeilla varustettuna maailman muuttuessa muuttuvat myös seurattavat ilmiöt niiden pätevä mittaaminen relevantit väestöryhmitykset tulosten tulkinta rutiinitilastointi uhkaa jäädä ajastaan jälkeen 6

7 Kysely- ja haastattelututkimukset Aikuisten terveys- ja hyvinvointikysely (ATH) vuosittain kansallisesti edustava henkilön otos joka 4. vuosi alueiden ym. rahoituksella otos kasvatetaan :een Aikuisten hyvinvointi- ja palvelututkimus (APH/HYPA) 4 vuoden välein ATH-tutkimuksen alaotokselle (6 000 henkilöä) Ulkomaista syntyperää olevien hyvinvointitutkimus (UTH) 5 vuoden välein ATH-tutkimuksen lisäotokselle (6 000 henkilöä) EHIS (eurooppalainen terveyshaastattelu) 5 vuoden välein ATH-tutkimuksen yhteydessä Huumekysely 4 vuoden välein (15 69-vuotiaille, otos 5000) Juomatapatutkimus 8 vuoden välein (15 69-vuotiaille, otos 3500) Kouluterveyskysely 2 vuoden välein (10 19-vuotiaille, otos ) THL:n ohella mm. Tilastokeskus ja Työterveyslaitos kokoavat väestön terveyttä ja/tai siihen vaikuttavia tekijöitä koskevia kyselytietoja THL:n väestötutkimuk 7

8 Terveystarkastustutkimukset FINTERVEYS (FINRISKI- ja Terveys 2000/2011 tutkimusten fuusio) otos n suppeammassa muodossa 10 vuoden välein 2017, 2027, 2037, laajemmassa muodossa 10 vuoden välein 2022, 2032, 2042, Suunnitteilla: Lasten terveys- ja hyvinvointitutkimukset 5 vuoden välein anturi terveyskeskusten neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa 7 ikäryhmälle (0 15 v.), otos yhteensä n THL:n väestötutkimuk 8

9 Hyvän terveysseurannan edellytykset Tiivis kytkentä ja yhteistyö tietovarantojen (sisällön ja käytettävyyden kehittäminen) seurannan / tilastoinnin tutkimuksen terveyden edistämisen / sairaanhoidon (ml. politiikkojen ja palvelujärjestelmän toimet) kesken tutkimus tietovarannot seuranta, tilastointi vaikuttaminen - politiikat - palvelut - edistäminen 9

10 Suomalaisten terveyden kehitys eri osoittimien valossa 10

11 Elossa Elossa Elossa olevat elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen ja elinajan taulujen perusteella Miehet Naiset Ikä Ikä Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus 11

12 vuosia vuosia 0-, 65- ja 80-vuotiaiden elinajan odotteen kehitys Suomessa vuosina sukupuolen mukaan Miehet Naiset vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Vuosi 12

13 Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina vuotiaat naiset Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv. Dementia Lähde: Tilastokeskus 13

14 Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, vuotiaat miehet % Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu Lähde: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Juolevi A, Männistö S, Sundvall J, Jousilahti P, Salomaa V, Valsta L, Puska P. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epid 2010;39:

15 Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen S, Manderbacka K, Aromaa A. Koettu terveys. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s

16 Suomalaisten toimintakyky on parantunut! Eräiden toimintarajoitusten yleisyys vuotiailla vuosina , ja 2011 Suoriutumisessa vaikeuksia tai ei suoriudu lainkaan (%) Naiset Miehet Pukeutuminen Asunnossa liikkuminen Portaiden nouseminen (1 kerrosväli) Puolen kilometrin kävely Lähteet: Koskinen ym. 2010; Sainio ym

17 Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Gould R, Koskinen S, Sainio P ym. Työkyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s

18 Hitaammin kuin 1,2 m/s kävelevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 *** *** Lähde: Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P ym. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 18

19 Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011 lkm *** *** Naiset Miehet Lähde: Tuulio-Henriksson AM, Sainio P, Sulkava R. Kognitiivinen toimintakyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 19

20 Myönteistä kehitystä muillakin alueilla mm. - sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on pienentynyt - tapaturmien aiheuttamat vammat ovat vähentyneet - suun terveys on parantunut - elämänlaatukin on parantunut Lähde: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 20

21 65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011 Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s

22 YHTEENVETO Suomalaisten aikuisten terveys ja toimintakyky ovat monilta osin kohentuneet vuodesta 2000, mutta alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisiä monet terveysongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä naisista vain 30 % ja miehistä 40 % normaalipainoisia kolmanneksella 75+ miehistä on sepelvaltimotauti 55 vuotta täyttäneistä naisista 40 %:lla kyykistymisvaikeuksia joka neljännellä työssäkäyvällä on työuupumuksen merkkejä yli puolella on iensairauksia on viitteitä joidenkin terveysongelmien yleistymisestä: diabetes, masennus, TULE-oireet elintavoissa kielteisiä muutoksia: ruisleipä, voi, naisten vapaa-ajan liikunta, miesten työmatkaliikunta, alkoholinkäyttö 22

23 Väestöryhmien väliset erot 23

24 Kuolleisuuserot tuloryhmittäin 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (= 1) (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Suhteellinen kuolleisuus Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7- kertainen 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:

25 35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä ,9 v Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 7,4 v. 40 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili Miehet 3:s kvintiili 12,5 v. 35 Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Community Health,

26 63 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakyky koulutusryhmittäin vuonna 2013 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus 500 metrin kävelyssä vaikeuksia kokevien osuus Järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus Apua tarvitsevien osuus 26

27 Päivittäin tupakoivien ikävakioitu osuus (%) koulutusryhmittäin vuosina 2000 ja 2011, v Perusaste Keskiaste Korkea-aste Miehet Naiset Lähde: Talala K, Härkänen T, Martelin T, Karvonen S, Mäki-Opas T, Manderbacka K, Suvisaari J, Sainio P, Rissanen H, Ruokolainen O, Heloma A, Koskinen S. Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Suomen Lääkärilehti 2014; 69(:36):

28 Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 28

29 Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus n. 80 Hengityselinsairaudet: kuolemat n Alkoholikuolemat n Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 Sepelvaltimotautikuolemat n Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat n Diabetes n. 30 Selkäsairaudet n. 30 Nivelrikko n. 30 Aivoverisuonisairauskuolemat n Syöpäkuolemat n Näkö- ja kuulovammat n. 20 Lähde: Koskinen S, Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007, s

30 Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vrk:n aikana kärsineiden osuus (%) eräissä maahanmuuttajaryhmissä ja koko väestössä Lähde: Castaneda AE, Lehtisalo R, Schubert C ym. Psyykkiset oireet. Teoksessa: Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S, toim. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. THL, Raportti 61/2012, Helsinki 2012, s

31 Terveys alueilla ja kunnissa 31

32 THL:n sairastavuusindeksi Lähde: 32

33 THL:n sairastavuusindeksin osiot: 1. Syövän yleisyys (Suomen Syöpärekisteri) 2. Sepelvaltimotautitapahtumat (THL/ Sydän- ja verisuonitautirekisteri) 3. Aivoverisuonitautitapahtumat (THL/ Sydän- ja verisuonitautirekisteri) 4. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus) 5. Mielenterveysongelmat: Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset (Kuolemansyyrekisteri; THL/Hoitoilmoitusrekisteri)) Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (KELA) Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus) 6. Tapaturmat: sairaalassa hoidetut potilaat (THL/Hoitoilmoitusrekisteri) 7. Dementiaan liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (KELA) 33

34 Terveystietoja alueittain ja kunnittain Menetetyt elinvuodet, THL:n sairastavuusindeksi ym. Karttaraportti, profiiliraportti Sairastavuusindeksi ja sen osaindeksit Hyvinvointi Palvelut Väestö

35 Kiitos!