IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

Transkriptio

1 KANSANTERVEYSPÄIVÄT HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin

2 Elinajanodotteen kehitys : 0-, 65- ja 80-vuotiaat naiset Elinajanodote vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Lähde: Tilastokeskus 2

3 Elinajanodotteen kehitys : 0-, 65- ja 80-vuotiaat miehet Elinajanodote vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Lähde: Tilastokeskus 3

4 Väestön ikärakenne vuosina 2006 ja 2040 Lähde: Tilastokeskus 4

5 Seuraukset: Yksilölle Millaisia lisäelinvuodet ovat olleet? Entä tulevaisuus? toimintakykyisen elinajan odote Yhteiskunnalle Miten erilaisia terveys- ja hoivapalveluja tarvitsevien iäkkäiden määrä on muuttunut ja tulee muuttumaan? laskelmat toimintarajoitteista kärsivien määristä 5

6 Mitä toimintakyky tarkoittaa? toimintakyky on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia kyky selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla itselleen merkityksellisistä jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään tasapainotila omien kykyjen ja tavoitteiden sekä elin- ja toimintaympäristön kanssa 6

7 Toimintakyvyn viimeaikaiset muutokset 7

8 % 100 Suotuisa kehitys etenkin alle 80- vuotiailla: liikkumiskyky* Naiset Miehet Lähde: Martelin ym * Vaikeuksia portaiden nousussa, ostoskassin kantamisessa, 0.5 km kävelyssä IKÄ 8

9 % 100 Päivittäiset perustoiminnot* Naiset Miehet Lähde: Martelin ym IKÄ * Vaikeuksia pukeutumisessa, vuoteeseen asettumisessa, asunnossa liikkumisessa 9

10 Myönteinen muutos vuosina : vuotiaat Lähde: Laitalainen ym

11 90 vuotta täyttäneiden toimintakyky on pysynyt ennallaan Lähde: Jylhä ym

12 Miksi toimintakyky on parantunut? Monet toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet Sairauksien hoito ja kuntoutus on tehostunut Monet elintavat muuttuneet terveellisemmiksi Sukupolvien kuormitushistorioiden erilaisuus Toimintaympäristö muuttunut Asenneympäristö muuttunut 12

13 Onko elinajan piteneminen lisännyt toimintakykyisiä vai raihnaita elinvuosia? 13

14 Elinajan odotteen jakautuminen toimintakykyisiin ja toimintarajoitteisiin elinvuosiin vuosina 1980 ja 2000: 65- vuotta täyttäneet Perustoiminnoista suoriutuminen 20 miehet naiset vuosia toimintarajoitteisena toimintakykyisenä Lähde: Sihvonen ym

15 Johtopäätökset: Vuodesta 1980 vuoteen 2000 toimintakykyinen elinaika lisääntyi Suomessa suunnilleen samaa vauhtia tai nopeammin kuin koko elinajanodotekin lisääntyneet elinvuodet ovat olleet toimintakykyisiä Terveys 2011 tutkimuksesta tulossa tuoreet luotettavat tiedot suomalaisten toimintakyvystä; niiden avulla voidaan arvioida kehitystä jaksolla

16 Toimintakyvyn kehitysnäkymät 16

17 Prologi: toimintakyky vaihtelee huomattavasti väestöryhmittäin Väestöryhmien väliset toimintakyvyn erot ovat selviä iäkkäillä, keski-iässä ja nuorilla 17

18 Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa % Naiset Miehet Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Portaiden nousu 0 Portaiden nousu Näöntarkkuus Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon 18

19 Koulutusryhmien väliset erot arkiaskareissa: 75 vuotta täyttäneet 19

20 Toimintakyvyn rajoitusten takia apua tarvitsevien suomalaisten lukumäärä olisi vain puolet nykyisestä, jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä. Lähde: Koskinen ja Martelin

21 Johtopäätös: Väestön toimintakyky voi kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa toimintarajoitteista on Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna

22 Kehitysnäkymät? Perusskenaario: toimintarajoitteiden yleisyys vähenee samaa tahtia kuin jaksolla Pessimistinen vaihtoehto: toimintarajoitteiden yleisyys vakiintuu jokaisessa ikäryhmässä vuoden 2000 tasolle Optimistinen vaihtoehto: muut väestöryhmät saavuttavat ylimmän koulutusryhmän tason ja sen jälkeen kehitys jatkuu samaa vauhtia kuin jaksolla Miten kehittyy toimintarajoitteista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrä? 22

23 Esimerkki: perustoiminnat Asunnossa liikkuminen Pukeutuminen/riisuutuminen Vuoteeseen asettuminen / vuoteesta nouseminen Avun tarve 23

24 Tuhatta 700 Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät ennustelaskelmien ja asiantuntija-arvioiden valossa Pessimistinen Perusskenario Optimistinen Lähde: Laine ym. 2009, Koskinen ym

25 Johtopäätökset Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten lukumäärä kasvaa Toimintarajoitteisten kansalaisten lukumäärän kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos toimintakyvyn aiempi pääosin myönteinen kehitys jatkuu ja toimintakykyä kyetään kohentamaan etenkin huonoosaisissa väestöryhmissä 25

26 Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Vastaan: Lihavuuden lisääntyminen Alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen Työelämän koventuneet vaatimukset Sosiaalisen syrjäytymisen yleistyminen? 26

27 Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Puolesta: Tupakoinnin vähentyminen Sairauksien ja niiden aiheuttamien haittojen parantuneet ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet Varhaiskuntoutuksen lisääminen Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Elinympäristön muutokset Koulutustason nousu 27

28 Iäkkäiden toimintakyvyn kohentuminen on mahdollista, jos... Keskeiset kansanterveyden uhat saadaan torjutuksi (lihavuus, alkoholinkäyttö jne.) Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen otetaan huomioon mm. iäkkäiden palveluja suunniteltaessa Kiinnitetään huomiota erityisesti nyt huonommassa asemassa olevien iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen 28

29 Kiitos!

30 Kirjallisuusviitteet: Jylhä M, Vuorisalmi M, Luukkaala T, Sarkeala T, Hervonen A. Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina Suomen Lääkärilehti 2009;25: Koskinen S, Härkänen T, Martelin T, Rissanen H, Sainio P. Ikääntyvän väestön terveys, toimintarajoitteet ja työkyky: kehitysnäkymät vuoteen (käsikirjoitus, 2010) Koskinen S ja Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen M, Puska P. Terveydenhuollon menojen hillintä. Rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007.s Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/ Laitalainen E, Helakorpi S, Martelin T, Uutela A. Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta ei kaikissa väestöryhmissä. Suomen Lääkärilehti 2010;41: Martelin T, Sainio P, Koskinen S. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Kautto M, toim. Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004, s Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A: Sairastavuus ja toimintakykyinen elinaika. Kirjassa: Heikkinen E, Rantanen T (toim). Gerontologia. Duodecim, Helsinki, 1 painos s