Voidaan (suhteellisia) terveyseroja kaventaa?

Transkriptio

1 Voidaan (suhteellisia) terveyseroja kaventaa? Heikki Hiilamo

2 Tuloerot kansanterveystieteellisenä kysymyksenä Väestö suojaaminen terveyttä vaarantavilta uhilta John Snown ja Henry Whiteheadin havainnot koleran syistä Lontoossa vuosina 1854 Taistelu tupakasta 1939-> (Franz H. Müller) Ulkoiset uhat (esim. virukset ja bakteerit) vs. yhteiskunnan sisältä tulevat uhar (esim. tupakointi ja eriarvoisuus)

3 Teoriasta Taloudellisen kasvun korostaminen tasaarvon kustannuksella johtaa lyhyempään, sairaampaan ja onnettomampaan elämään (Wilkinson & Pickett 2009/2011) Mitä suurempaa on eriarvoisuus maiden välillä (tai Yhdysvaltojen osavaltioiden sisällä), sitä yleisempiä ovat mm. teiniraskaudet, väkivalta, liikalihavuus ja päihdeongelmat Tulotaso ei enää selitä kehittyneissä länsimaissa hyvinvointia, vaan se miten tulot ovat jakautuneet

4 The Spirit Level Kahden brittiläisen epidemiologin Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin kirja (2009), suomeksi 2011 Tasa-arvo ja hyvinvointi: Miksi tasa-arvo on hyväksi kaikille Suuri yhteiskunnallinen teoria: tuloerojen pienentäminen parantaa lähes kaikkien hyvinvointia Tasaisen tulonjaon maissa on: -> korkeampi ihmisten välinen luottamus -> parempi koettu hyvinvoinnin taso -> pienempi lapsikuolleisuus -> jne

5 Ristiriitainen vastaanotto John Goldthorpe: puolivillaisen kirja tärkeästä aiheesta Skattebetalarnas Förening: Jämlikhetsbluffen, 2010 Suomessa tulokset oikeita tai vääriä riippuen poliittisesta kallistuskulmasta: Heikki Taimio vs. Aki Kangasharju

6 Peter Saunders: Beware False Prophets: Equality, the Good Society and The Spirit Level, "The Spirit Levelin tarjoama todistusaineisto on heikko, analyysi on keinotekoinen eikä teoria saa tukea. Radikaalin tulontasauksen puolustaminen ei ole nyt yhtään sen vakuuttavampaa kuin se oli ennen kirjan julkaisemista" Itse asiassa tasaisen tulonjaon maissa: Itsemurhat ovat yleisempiä HIV-tartunnat ovat yleisempiä Avioerot ovat yleisempiä Syntyvyys alhaisempaa

7 Pohdintaa kausaliteetista Mikä mekanismi yhdistää tuloerot ja terveysongelmat? A) Stressiteoria B) Tasoteoria C) Sosiaalinen teoria Ajallinen yhteys? Muiden tekijöiden vaikutus?

8 Tutkimustehtävä Arvioidaan tuloeroteorian pätevyyttä Toistetaan Wilkinson & Pickettin ja Saundersin analyysit heidän maavalikoimalla ja lasketaan tulokset omalle aineistolle (127 maata) Aineisto 2008/2009 UNDP:n tietokanta 127 maata Joista voidaan erottaa W&P:n 23 maata ja Saundersin 44 maata Muita maaryhmiä: OECD, Afrikka, islamilaiset maat, katoliset maat jne Kontrolloidaan muiden muuttujien vaikutus Hiilamo & Kangas: Väärien profeettojen jäljillä. Yhteiskuntapolitiikka 2/2012

9 Tutkittavat muuttujat HIV Elinaika Imeväiskuolleisuus Henkirikokset Itsemurhat Avioerot Alkoholi Syntyvyys = kahdeksan erää

10 Tulonjaollisen eriarvoisuuden ja eräiden taustamuuttujien yhteys hyvinvointitekijöihin, regressiomalli, t-arvot HIV Elinaika Imeväisk Henkirikos Itsem Avioerot Alkoholi Syntyvyys GINI 7.40*** -4.15*** 5.54*** 6.71*** -5.28*** ns 2.10* ns BKT/C ns 7.22*** *** -4.59*** ns 3.67*** 5.23*** Afrikka 6.41*** -6.19*** 3.32*** -2.18* 2.50* ns ns 3.91*** Islam ns ns ns ns -2.89** ns -4.79*** ns Katoll ns ns ns ns ns -2.07* ns ns Itäblokki ns * ns ns ns 3.91*** Alkoholi ns ns ns ns ns 3.17** - ns R² Maita

11 Tulokset W&P Saunders HIV + Elinaika + Imeväiskuol + Henkirikokset Itsemurhat + Avioerot + Alkoholi Syntyvyys

12 Välipäätelmiä Tuloerot ovat yhteydessä terveysongelmiin Yleisellä yhteiskuntapolitiikalla voidaan vaikuttaa suhteellisiin terveyseroihin Mekanismeista tarvitaan lisää tietoa, esim. tuloerojen yhteys elintapoihin (vrt. tupakointi)?

13 Tulonjaon eriarvoisuus Suomessa Tuloerojen kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen ja jatkui lähes katkeamatta vuoteen 2008 asti, jolloin uusi lama supisti tuloeroja Vuodesta 1995 Gini-kertoimen arvo nousi prosenttiyksikön vuodessa, kasvu rikkaiden maiden nopeimpia Ylimmä tulokymmenyksen ja erityisesti huipputuloisten, ylimmän prosentin, tulot kasvoivat dramaattisesti Uuden laman vaikutukset?

14 95,0 Työllisyysaste koulutuksen mukaan miehillä, %. 85,0 75,0 65,0 55,0 45, , Korkea-aste Keskiaste Perusaste

15 95,0 Työllisyysaste koulutukseen mukaan naisilla, %. 85,0 75,0 65,0 55,0 45,0 35,0 15 Korkea-aste Keskiaste Perusaste

16 Tutkimusosasto Elinajan odote 35-vuotiailla naisilla ja miehillä Ero 3.9 vuotta Women 5th quintile (highest) Women 4th quintile Women 3rd quintile Ero 6.8 vuotta Women 2nd quintile Ero 7.4 vuotta 40 Women 1st quintile (lowest) Men 5th quintile (highest) Men 4th quintile Ero 12.5 vuotta 35 Men 3rd quintile Men 2nd quintile Men 1st quintile (lowest) Lähde Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. JECH 2010

17 Doku D, Koivusilta L, Rainio S, Rimpelä A. Socioeconomic differences in smoking among Finnish adolescents from 1977 to J Adolesc Health Nov;47(5):

18 Doku D, Koivusilta L, Rainio S, Rimpelä A. Socioeconomic differences in smoking among Finnish adolescents from 1977 to J Adolesc Health Nov;47(5):

19 Doku D, Koivusilta L, Rainio S, Rimpelä A. Socioeconomic differences in smoking among Finnish adolescents from 1977 to J Adolesc Health Nov;47(5):

20 Johtopäätöksiä Suhteellisia terveyseroja voidaan kaventaa, mutta tämä vaatii laajoja yhteiskuntapoliittisia toimia Yhteiskuntaluokkien etäisyys olennainen kysymys Lisäresursseja olisi kohdennettava pienituloisimmille ryhmille Kysymys ei ole vain tulonsiirroista ja palveluista vaan myös mahdollisuuksista parantaa itse omaan asemaansa