OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa"

Transkriptio

1 OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA

2 Sisällysluettelo 1. Miksi terveyseroja pitää kaventaa? 2. Terveyden jakautuminen 3. Terveyspolitiikan päätavoitteet 4. Terveyserojen kaventamisen lähtökohtia 5. Miten terveyseroja voidaan kaventaa? 6. Terveyserojen kaventamistoimien kohdentaminen 7. Terveyserojen syihin vaikuttaminen 8. Ulkomaisia kokemuksia terveyserojen kaventamisesta

3 1. Miksi terveyseroja pitää kaventaa? Terveyserot ovat vältettävissä, joten niiden olemassaolo ei ole eettisesti hyväksyttävää Ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita

4 Miksi terveyseroja pitää kaventaa? Kansanterveys kohenee parhaiten silloin, kun onnistutaan parantamaan niiden ryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat Suomessa ylimpien sosioekonomisten ryhmien terveys on jo kansainvälistä huipputasoa jopa suomalaisten omimpiin kuuluvassa terveysongelmassa, sydän- ja verisuonitaudeissa (Koskinen ja Valkonen 1998) Valtaosa terveysongelmista on alimmissa koulutusryhmissä

5 2. Terveyden jakautuminen Sosiaalisilla tikapuilla on lukuisia askelmia. Terveyden jakautuminen noudattaa samantapaista portaikkoa (ks. alla oleva hypoteettinen kuva). Kun koko väestön terveyttä halutaan parantaa, suurin hyöty saadaan siten, että terveydentilaa kohennetaan erityisesti huono-osaisemmissa ryhmissä. Tavoitetila: terveyden tasainen jakautuminen Väestön terveys Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)

6 Väestön ja eräistä kuolemansyistä johtuvien kuolemien jakauma sosiaaliryhmittäin, v. miehet Ylemmät Alemmat Työn- Maan- Kaikki toimih. toimih. tekijät viljelijät Väestö 17 % 19 % 53 % 11 % 100 % Alkoholimyrkytys 6 % 11 % 76 % 7 % 100 % Alkoholitaudit 11 % 15 % 68 % 6 % 100 % Keuhkosyöpä 7 % 13 % 70 % 9 % 100 % Verenkiertoel. taudit 9 % 15 % 64 % 11 % 100 % Laskelman lähtöluvut: Valkonen T ym. Sosioekonomiset kuolleisuuserot SVT Väestö 1992:

7 Terveysongelmat ja toimintakyvyn vajavuudet kasautuvat vähemmän koulutettujen ryhmiin Eräiden terveysongelmien jakautuminen koulutusryhmiin, yli 30-vuotiaat miehet, v % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön koulutusjakauma Selkäoirehtymää sairastavat Hampaattomat Perusaste Keskiaste Korkea-aste 0,5 km kävelyssä vaikeuksia kokevat Esimerkiksi kaikista selkäoireyhtymää sairastavista miehistä vain noin 10 % on saanut korkea-asteen koulutuksen Laskelman lähtöluvut: Martelin T ym. kirjassa: Terveys ja toimintakyky Suomessa, KTL:n julkaisuja B3/

8 Diabetesta sairastavien määrä koulutusryhmittäin vuonna Ikä Korkea Keski Perus Sainio, Martelin, Koskinen 2006, julkaisemattomia laskelmia

9 Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna Korkea Keski Perus Ikä Sainio, Martelin, Koskinen 2006, julkaisemattomia laskelmia

10 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista, jos ongelma olisi koko Suomen väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla suomalaisilla Terveysongelma Kuolemat (työikäiset) Diabetes n. 30 Aivoverisuonisairaudet n. 40 Sepelvaltimotauti n. 50 Alkoholikuolemat n. 60 Esiintyvyys Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat vammat n. 45 Toimintakyvyn rajoituksista aiheutuva päivittäisen avun tarve n. 50 Koskinen ja Martelin

11 Työolojen merkitys naisten terveyseroissa Työolot vuotiaiden naisten ammattiaseman mukaisten terveyserojen (fyysinen toimintakyky) selittäjänä. Lähtökohta verrattuna lopputilanteeseen. Vertailuryhmä = 1. 3,5 3 2,5 Lähtökohta -22 % Lopputulos 2 1,5 1 0,5 0 Kaikkonen 2006 Johtajat Ylemmät Keski Alemmat Työntekijät

12 Työolojen merkitys miesten terveyseroissa Työolot vuotiaiden naisten ammattiaseman mukaisten terveyserojen (fyysinen toimintakyky) selittäjänä. Lähtökohta verrattuna lopputilanteeseen. Vertailuryhmä = 1. 2,5 2 Lähtökohta -57 % Lopputulos 1,5 1 0,5 0 Kaikkonen 2006 Johtajat Ylemmät Keski Alemmat Työntekijät

13 Työolot terveyserojen selittäjinä Fyysisen toimintakyvyn (21 ulottuvuutta, joilla mitataan selviytymistä arkipäivän askareista) ammattiaseman mukaisesta eriarvoisuudesta kunta-alan työntekijöillä on selitettävissä työoloilla naisilla 22 % miehillä 57 % Perinteiset materiaaliset työolot selittävät terveyden eriarvoisuutta parhaiten FYYSINEN KUORMITUS: raskaat nostot, selänkiertoliikkeet jne. FYSIKAALISET ALTISTUKSET: melu, pöly, kosteus, kemikaalit jne. Psykososiaaliset työolot eivät niinkään selitä terveyden eriarvoisuutta. Kaikkonen

14 3. Terveyspolitiikan kaksi päätavoitetta 1. TASO-tavoite: Mahdollisimman hyvä terveyden taso väestössä keskimäärin 2. JAKAUMA-tavoite: Mahdollisimman pienet terveyserot väestöryhmien välillä TASO-tavoitteen osalta suomalainen terveyspolitiikka on onnistunut hyvin, sen sijaan JAKAUMA-tavoitetta ei ole lähestytty sairastavuuserot ovat säilyneet suurina ja kuolleisuuserot ovat kasvaneet entisestään myös tasotavoite on uhattuna

15 Terveyserojen kaventuminen on Terveys ohjelman keskeinen tavoite Terveys kansanterveysohjelman 8. päätavoite edellyttää, että kaikkiin ohjelman muihin tavoitteisiin pyritään siten, että eriarvoisuus vähenee: Tavoitteisiin pyritään siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. (Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta, STM:n julkaisuja 4/2001)

16 Kuolleisuuserojen kehitys päinvastaista tavoitteisiin nähden Väestöryhmien väliset erot 35-vuotiaan elinajanodotteessa vuodesta 1971 alkaen sekä tavoite vuodelle vuotta 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, NAISET MIEHET KORKEA-ASTE PERUSASTE NAISET MIEHET YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT TYÖNTEKIJÄT NAISET MIEHET TAVOITE 8. (Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 2000, Tilastokeskus, Helsinki 2000, s. 123; Valkonen T, Martelin T, Rimpelä A, Notkola V, Savela S. Sosioekonomiset kuolleisuuserot , Tilastokeskus, Väestö 1992:8, Helsinki 1992, s ; Tapani Valkosen tutkimusryhmän julkaisemattomia tuloksia.)

17 Terveyserot ovat yhteiskuntapoliittinen ongelma Terveyserot ovat paitsi terveyspoliittinen myös yhteiskuntapoliittinen ongelma Kaventamiseen voidaan pyrkiä terveystaloussosiaalikoulutus- kulttuuri- asunto- työ- elinkeino- alue- ympäristö- maatalous- politiikan keinoin

18 4. Terveyserojen kaventamisen lähtökohtia Kuolleisuuden vähentyminen kaikissa ryhmissä on pitkälti seurausta vuosikymmenien aikana tehdystä määrätietoisesta työstä (esim. neuvola- ja terveyskeskusjärjestelmän, koulujärjestelmän, tupakkalainsäädännön kehittäminen jne.) Ei ole itsestään selvää, että heikommassa asemassa olevat seuraavat jatkossa parempiosaisten suotuisaa kehitystä; näköpiirissä on uhkia, jotka saattavat kääntää heikommassa asemassa olevien kehityksen epäedulliseen suuntaan

19 Terveyserojen kaventamisen lähtökohtia Pyritään siihen, että huonommassa asemassa olevien terveyden taso lähenee paremmassa asemassa olevien terveyttä kenenkään terveyttä ei ole tarkoitus huonontaa Toiset sosiaaliryhmät ovat saavuttaneet paremman terveyden tason, ja tämä on mahdollista muillekin terveyseroihin voidaan vaikuttaa

20 5. Miten terveyseroja voidaan kaventaa? Viitekehys terveyseroihin vaikuttamisen mahdollisuuksista Politiikan vaikuttamiskohdat YHTEISKUNTA Sosiaalinen ympäristö Sosiaalinen eriarvoisuus Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen YKSILÖ Sosiaalinen asema Politiikkaympäristö Vähennetään altistuksia Vähennetään haavoittuvuutta Estetään eriarvoiset seuraukset Spesifiset altistukset Tauti tai vamma Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Diderichsen, Evans ja Whitehead

21 Miten terveyseroja voidaan vähentää? Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Koulutus, tulot, ammatti, työllisyys, verot Vaikutetaan altistuksiin Esim. työ- ja elinolot, elintavat Vaikutetaan erilaiseen haavoittuvuuteen Esim. valikoiva sosiaalisen tuen anto, riskien vaikutusten pehmentäminen Ehkäistään huonon terveyden sosioekonomisia seurauksia eli vaikutetaan terveydelliseen selektioon Esim. terveydenhoito, eläkejärjestelyt Kohdistetaan erityistä huomiota huono-osaisten tavoittamiseen ja heidän hoitonsa onnistumiseen eli harjoitetaan positiivista diskriminaatiota Esim. terveydenhuoltojärjestelmässä

22 6. Terveyserojen kaventamistoimien kohdentaminen 1. Koko väestöön (universalismin periaate) Esimerkiksi julkisten paikkojen tupakointirajoitukset ja maksuton kouluruokailu 2. Heikommassa asemassa oleviin ryhmiin Huonompia lähtökohtia kompensoidaan antamalla ylimääräistä tukea Näissä ryhmissä on eniten terveyden kohenemisen mahdollisuuksia

23 Universalistiset toimet eivät yksinään riitä Terveyserot ovat pysyneet ja jopa kasvaneet koko väestöön kohdistuva terveyspolitiikka ei ole ollut riittävää Universalistisuus saattaa olla epätasaarvoista eli toimet auttavatkin parhaiten niitä, joilla jo ennestään menee hyvin Eri sosiaaliryhmillä voi olla erilaisia tarpeita, joista vain osaan universalistinen politiikka vastaa

24 Universalismin aukkojen paikkaaminen Koko väestöön kohdistuvien toimien lisäksi voi olla tarpeen kohdentaa etuuksia ja palveluita ja tarjota eri väestöryhmille erilaisia ratkaisuja Kohdennetut toimet voivat kuitenkin olla leimaavia eivätkä kohdeväestön toiveiden mukaisia Parhaita lienevät koko väestöön kohdistuvat toimintamallit, joiden vaikutus tuntuu tehokkaimmin huonommassa asemassa olevissa ryhmissä

25 Kolme toimintakokonaisuutta terveyden tasa-arvon parantamiseksi 1. Ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä mm. työ-, palkka-, vero-, koulutus- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä 2. Säilytetään ja/tai vahvistetaan järjestelmiä, joissa terveyden heikkenemiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa, esim. neuvola ja kouluterveydenhuolto 3. Vahvistetaan ympäristöä, joka tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ihmisen koulutuksesta, asuinpaikasta, tulotasosta ja sukupuolesta riippumatta Fogelholm M. Helsingin Sanomat

26 Terveyden eriarvoisuuden vähentämiskeinoja 1) Aineellisten ja kulttuuristen voimavarojen lisääminen huono-osaisemmissa ryhmissä 2) Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen huono-osaisemmissa ryhmissä 3) Palvelujen kehittäminen huono-osaisempia ryhmiä paremmin palveleviksi 4) Suunniteltujen ja tehtyjen ratkaisujen terveyserovaikutusten arviointi 5) Sairaiden henkilöiden yhteiskunnallisen aseman kohentaminen

27 7. Terveyserojen syihin vaikuttaminen On vaikutettava sekä rakennetekijöihin että käyttäytymiseen Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen: yhteiskuntapolitiikka, terveyspolitiikka Palvelujärjestelmien eriarvoisuuksien korjaaminen Elintapoihin vaikuttaminen: Politiikan alueet: mm. alkoholi-, tupakka-, elintarvike-, liikunta-, terveys- ja kulttuuripolitiikka Ryhmiin ja henkilöihin kohdistuva terveysvalistus ja -kasvatus (neuvolat, varhaiskasvatus, koulut, työpaikat, terveydenhuoltojärjestelmä, joukkotiedotus)

28 Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen Koulutuksen tasa-arvoisuuden periaatteita noudatetaan edelleen Tuloerojen ei anneta kasvaa Tuloköyhyyttä vähennetään Työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään Työn kuormitustekijöitä vähennetään ja kiinnitetään erityisesti huomiota fyysisesti raskaisiin ammatteihin

29 Elintapoihin vaikuttamisen keinoja: tupakointi Tupakkaverotus Mainontakiellot ja markkinoinnin rajoitukset Tupakan myyntirajoitukset Oppilaitosten ja työpaikkojen tupakointikiellot ja savuttomien ympäristöjen lisääminen Maksuttomat puhelinneuvontalinjat ja verkkovieroitus lopettamista yrittäville Vieroitushoitojen rahallinen tuki Ehkäisy- ja vieroitusinterventiot erityisryhmille: Esim. ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat, odottavat äidit, ruumiillista työtä tekevät

30 Elintapoihin vaikuttamisen keinoja: alkoholin käyttö Alkoholin hinta- ja veropolitiikan kiristäminen Alkoholin saatavuuden rajoittaminen Ravintoloiden anniskeluvalvonnan tehostaminen Alkoholihaittojen ehkäisyn tehostaminen kunnissa Päihdeongelmaisten ja heidän perheidensä tuen ja palvelujen kohentaminen Terveyskeskusten ja työterveyshuollon miniinterventiot

31 Elintapoihin vaikuttamisen keinoja: ravinto, liikunta ja ylipaino Kasvisten saatavuuden parantaminen mm. hinta- ja veropolitiikan avulla Joukkoruokailun laadun ja kattavuuden parantaminen (myös pienet työpaikat ja työttömät) Kouluihin maksuttomat terveelliset välipalat Joukkoliikenteen tukeminen ja turvallisten kevyen liikenteen väylien lisääminen

32 Terveyspalvelujen eriarvoisuuden vähentäminen Ehkäisevän työn painoarvon lisääminen Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus: terveyseroja koskevaa tietoisuutta parannetaan Palvelumaksujen alentaminen ja omavastuuosuuksien pienentäminen Väestölähtöisten tarveanalyysien tekeminen ja ottaminen palvelujen suuntaamisen perustaksi Työterveyshuollon kattavuuden parantaminen pienillä työpaikoilla Työterveyspalveluja vastaavat palvelut työelämän ulkopuolella oleville Kansanterveysjärjestöjen toiminnassa eriarvoisuuden torjunta vahvemmin esiin

33 Terveyserojen vähentämisen esteitä Poliittista tahtoa puuttuu Yhteiskunnan arvoilmasto korostaa yksilöllistä suoriutumista, kilpailua ja vapaita markkinoita, sen sijaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostava kansanterveydellinen näkökulma ei ole muodissa Asiaa ei pidetä tärkeänä tai siitä ei olla tietoisia Sairauslähtöinen ajattelu terveydenhuollossa Kilpailevat intressit, esimerkiksi elinkeinoelämän intressit saattavat olla ristiriidassa terveyspolitiikan tavoitteiden kanssa Elinkeinoelämän ja markkinoiden intressit, globaali talous Terveyspolitiikan intressit Muiden yhteiskuntapolitiikan lohkojen intressit

34 8. Terveyserojen kaventaminen kansainvälisen mielenkiinnon kohteena Britannian EU-puheenjohtajuuskauden teemana Tackling Health Inequalities WHO: Commission on Social Determinants of Health Miten terveyden sosiaaliset tekijät vaikuttavat ja miten niitä tulee muuttaa Terveyspolitiikka ulotettava tautikeskeisiä ratkaisuja laajemmalle ja otettava huomioon sosiaalinen ympäristö Health in All Policies konferenssi Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella Kuopio 09/2006 Workshop Health inequalities as a multisectoral challenge

35 Ulkomaisia kokemuksia: Ruotsi Ruotsin kansanterveysohjelma 2003 Terveyserot ohjelman ydinasia Painotus terveyserojen syihin vaikuttamisessa Perusteellinen valmisteluvaihe, jonka avulla pyrittiin samalla sitouttamaan eri tahoja ohjelman toteuttamiseen Ohjelman toteutumista seuraa ja koordinoi Ruotsin Kansanterveyslaitos, jonka tehtäviin kuuluu myös koota kansanterveyspolitiikan seurantaraportti neljän vuoden välein Palosuo H. ym. Eriarvoisuus ja terveyspolitiikka. STM:n julkaisuja 12/

36 Ulkomaisia kokemuksia: Englanti Englannissa on panostettu vahvasti terveyserojen kaventamiseen 1998 perusteellinen katsaus terveyserojen syihin, kehitykseen ja kaventamiseen (Achesonin raportti) Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 1999, uusi 2003 Vetovastuu terveysministeriöllä ja kansallisella terveydenhuoltojärjestelmällä (National Health Service) Koko valtiovalta kytketty mukaan Valtiovarainministeriö teettänyt terveyseroista selvityksiä ja mukana käynnistämässä hankkeita (esim. Sure Start) Palosuo H. ym. Eriarvoisuus ja terveyspolitiikka. STM:n julkaisuja 12/

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN JA RAVINNON KEHITTÄMISLINJOISTA

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN JA RAVINNON KEHITTÄMISLINJOISTA Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008:10 Valtioneuvoston periaatepäätös TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN JA RAVINNON KEHITTÄMISLINJOISTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa Sosiaaliryhmien väliset erot elinajanodotteessa kasvoivat 1990-luvun loppuvuosina Tapani Valkonen, Hilkka Ahonen, Pekka Martikainen Elinajanodote nousi selvästi 1990-luvun lopulla, mutta hitaammin kuin

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sisällys 2 Lukijalle............................................................... 3 Kohti sosiaalista kestävyyttä.............................................

Lisätiedot

Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuksia tehdä terveellisiä valintoja työpaikalla vähentääkseen altistumistaan riskeille. Lisäksi ei-tarttuvien tautien

Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuksia tehdä terveellisiä valintoja työpaikalla vähentääkseen altistumistaan riskeille. Lisäksi ei-tarttuvien tautien sneuvottelukunta on osaltaan edistänyt kansallista työtä suositusten toteuttamiseksi. Myös terveellisen liikunnan edistämiseksi on maassamme toteutettu monitahoista työtä. Työ on tuottanut hyviä tuloksia

Lisätiedot

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Toimituskunta Timo Kauppinen Pauliina Mattila-Holappa Merja Perkiö-Mäkelä Anja Saalo Jouni Toikkanen Seppo Tuomivaara Sanni Uuksulainen

Lisätiedot

ehyt katsauksia 2/2013

ehyt katsauksia 2/2013 ehyt katsauksia 2/2013 Juho Saari Kuinka narulla voi työntää? Käyttäytymisen muuttamisen uudet innovaatiot taustaselvitys Teksti: Juho Saari, Juho Saari ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, pdf-julkaisu 2013

Lisätiedot

Rajoilla ja ytimessä

Rajoilla ja ytimessä Rajoilla ja ytimessä Terveyden edistämisen näyttäytyminen väitöskirjatutkimuksissa Pirjo Koskinen-Ollonqvist, Mervi Aalto-Kallio, Nella Mikkonen, Päivi Nykyri, Heikki Parviainen, Paula Saikkonen ja Kaarina

Lisätiedot

Väkivalta ja terveys maailmassa

Väkivalta ja terveys maailmassa Väkivalta ja terveys maailmassa WHO:n raportti toim. Etienne G. Krug, Linda L. Dahlberg, James A. Mercy, Anthony B. Zwi ja Rafael Lozano L ÄÄKÄRIN SOSIAALINEN VASTUU RY T ERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY

Lisätiedot

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla Yhteenveto DRIVERS-projektin tuloksista ja suosituksista

Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla Yhteenveto DRIVERS-projektin tuloksista ja suosituksista Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla Yhteenveto DRIVERS-projektin tuloksista ja suosituksista DRIVERS on EuroHealthNetin koordinoima ja se on saanut rahoitusta Euroopan

Lisätiedot

Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia

Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset Esipuhe Helsingin rautatieasemalla oli meneillään Maa ilman mielenterveys päivän vietto. Suomen Mielenterveysseuran

Lisätiedot

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Tukimateriaali kouluyhteisön terveys- ja hyvinvointiohjelman suunnitteluun Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Elina Savola, Koulun terveys- ja hyvinvointihanke 2 Kouluyhteisön

Lisätiedot

VÄLILLÄ OLO ON OLLUT KUIN NUORALLATANSSIJALLA KOKO AJAN ON VAARASSA PUDOTA

VÄLILLÄ OLO ON OLLUT KUIN NUORALLATANSSIJALLA KOKO AJAN ON VAARASSA PUDOTA VÄLILLÄ OLO ON OLLUT KUIN NUORALLATANSSIJALLA KOKO AJAN ON VAARASSA PUDOTA Työssä käyvien köyhien naisten kokemuksia sosiaalisesta poissulkemisesta Riikka Kainulainen Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntapolitiikka

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...

Lisätiedot

LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS

LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS Meri - Lapin kehittämiskeskus Leena Leväsvirta, Seija Parviainen 31.3.2014 Kuva Roosa Sieriä 2 SISÄLTÖ 1. LÄNSI-POHJAN ALUEEN YHTEINEN TAHTOTILA JA AIKAISEMMAT

Lisätiedot

ONKO TYÖMARKKINOILLA TILAA KAIKILLE? Katsaus erityisryhmiin kohdistetun politiikan tuloksiin ja haasteisiin

ONKO TYÖMARKKINOILLA TILAA KAIKILLE? Katsaus erityisryhmiin kohdistetun politiikan tuloksiin ja haasteisiin ONKO TYÖMARKKINOILLA TILAA KAIKILLE? Katsaus erityisryhmiin kohdistetun politiikan tuloksiin ja haasteisiin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 22/2014 RITA ASPLUND PERTTI KOISTINEN

Lisätiedot

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini raportteja 76 H E L S I N K I 2 0 1 1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini Hyvinvointia työstä Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä

Lisätiedot

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA Eettisesti toimien, itsenäisyyttä tukien SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA SISÄLLYS JOHDANTO... 4 1 SUPERILAISET VAMMAISPALVELUISSA... 6 2 VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY... 7 3 VAMMAISPALVELUTYÖN ETIIKKA...

Lisätiedot

Naiset ja miehet työelämässä. Maaliskuu 2013

Naiset ja miehet työelämässä. Maaliskuu 2013 Naiset ja miehet työelämässä Maaliskuu 2013 Sisällysluettelo Työllisyys........................................ 3 Työmarkkinoiden jakautuneisuus........................... 7 Työsuhteiden muoto..................................

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyvää

Tehdään yhdessä hyvää AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään yhdessä hyvää Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään

Lisätiedot

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä.

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Porin kaupunki, lokakuu 2014 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Taustatietoa ja käsitteitä 5 2.1.

Lisätiedot

Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö

Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö Kunnallinen työterveyshuoltotutkimus 2010 Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2/2010 Toni Pekka, Risto Kaartinen, Maija Träskelin, Pauli Forma

Lisätiedot

1 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

1 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN 1 KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 1 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Kts. myös Pohjanmaan maakuntaliiton strategia (www.obotnia.fi) Kts. myös Vaasan shp:n järjestämissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Helsinki 2013 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen

Lisätiedot

Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena

Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena Janne Jalava, Jukka Salomäki Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena Arviointitutkimus Itellan Kunnon Polku -tuen vaikutuksista työntekijöiden sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen

Lisätiedot

SUPERIN SELVITYKSIÄ 2013 JOUSTAKAA, JOUSTAKAA KYLLÄ TE PÄRJÄÄTTE

SUPERIN SELVITYKSIÄ 2013 JOUSTAKAA, JOUSTAKAA KYLLÄ TE PÄRJÄÄTTE SUPERIN SELVITYKSIÄ 2013 JOUSTAKAA, JOUSTAKAA KYLLÄ TE PÄRJÄÄTTE Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin selvitys lasten päivähoidon tilasta 2013 Lasten päivähoidon selvitys Päivähoidon jäsenkysely

Lisätiedot

Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittinen ohjelma. ISBN 951-9450-30-0 (nid.) ISBN 951-9450-33-5 (PDF)

Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittinen ohjelma. ISBN 951-9450-30-0 (nid.) ISBN 951-9450-33-5 (PDF) Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittinen ohjelma ISBN 951-9450-30-0 (nid.) ISBN 951-9450-33-5 (PDF) Väestöliitto Iso Roobertinkatu 20 22 A PL 849, 00101 Helsinki Puh. (09)228 050 www.vaestoliitto.fi ISBN

Lisätiedot

Dialogi terveydestä: Miten Suomi voi?

Dialogi terveydestä: Miten Suomi voi? Dialogi terveydestä: Miten voi? Toukokuu 2014 Dialogi terveydestä on Terveystalon uusi, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiantuntijajulkaisu. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon läpinäkyvyyttä jakamalla

Lisätiedot

Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1.4.2010

Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1.4.2010 Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1.4.2010 Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Työterveyslaitokselta keväällä 2009 työterveyshuolloille tarkoitetun suosituksen: Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö.

Lisätiedot