TRITONIAN VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLLYS

Transkriptio

1 TRITONIAN VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLLYS sivu Tritnian vusi 2012: Kirjastnjhtajan katsaus 3 Kirjastpalvelut 5 Tietaineistkkelmat 5 Palvelut 5 Kirjastn prjektit 6 FinELibin prjekti verkkaineistjen saatavuudesta yhteiskirjastssa 6 Campus Allegr Pietarsaari 6 Medibthnian kirjastn suunnittelu 7 Sumenrutsalainen kulukirjakkelma 7 Kulutus ja petuksen tuki 7 Opettajien kulutus 7 Opiskelijiden kulutus 7 Tiethallint ja viestintä 8 Henkilöstö 8 Talus 9 Kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen yhteistiminta 10 Liite 1: Kirjastn tilastt Liite 2: Tritnian EduLabin tilastt Liite 3: Osallistuminen 16 1

2 TRITONIAN JOHTOKUNTA 2012 Jäsenet (Varajäsenet) Prfessr Helena Hurme, pj/rdf. Åb Akademi (överbiblitekarie Pia Södergård) Opetusjhtaja Raijaliisa Laakknen, Vaasan ammattikrkeakulu (timialajhtaja Elina Martin) varapj /vicerdf. Prfessr Peter Björk Hanken (planerare Kristina Wallin) Prrektr Birgitta Frsström Yrkeshögsklan Nvia (förvaltningschef Kjell Heir) Infrmatiker Susanne Hlmlund Tritnias persnal (biblitekarie Sari Seitamaa- Svenns) Opiskelija Outi Kukknen Vaasan ylipistn y-kunta (piskelija Ville Ojala) Prfessri Jrma Larim Vaasan ylipist (prfessri Tim Vekara) Ylipistnlehtri Olli-Pakka Viinamäki Vaasan ylipist (prfessri Christph Parry) Studerande Mathilda Sjöhlm Nvium (Anniina Tmmla, VAMOK) Esittelijä/Föredragande: Kirjastnjhtaja/ Biblitekschef Vukk Palnen Sihteeri/ Sekreterare: Översättare-infrmatör/ Kääntäjä-tiedttaja Yvnne Bartley TRITONIAN JOHTORYHMÄ Kirjastnjhtaja Vukk Palnen Palvelupäällikkö Marita Ahla Kulutus- ja kkelmapäällikkö Christina Flemming Hallintpäällikkö Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen (-2012/10) Kirjastnhitaja Christian Nelsn, henkilökunnan edustaja (varaedustaja kirjastsihteeri Vesa Perkiömäki) Asiantuntijat: Atk-suunnittelija Infrmaatikk Ove Ritla Jnna Haht (tiedtus) 2

3 Tritnian vusi 2012 Kirjastnjhtajan katsaus Vaasan krkeakuluyhteisössä vusi 2012 merkitsi taludellisen tilanteen alkavaa kiristymistä. Sekä Yrkeshögsklan Nvia että Vaasan ammattikrkeakulu jutuivat valtinhallinnn uusien linjausten mukaisesti päättämään henkilöstövähennyksistä ja sittain myös kulutushjelmien lpettamisesta. Kaksikielisestä Vaasan ammattikrkeakulusta rutsinkielinen petus n päättymässä tai siirtymässä Nvialle. Myös Åb Akademissa säästöjä juduttiin phtimaan entistä ankarammin. Vaasan ylipist ja Vaasan ammattikrkeakulu livat j edellisen vuden lpulta alkaen tiivistäneet yhteistyötä erityisesti tiethallinnssa. Samassa yhteydessä Tritnian atk-pääsuunnittelija li siirtynyt ylipistn tiethallintpäälliköksi ja timi Tritniassa vain pienellä salla työajastaan. Krkeakulujen taluden tilanne näkyi myös Tritnian vuden 2013 tulsneuvttelussa, jssa sekä budjetin lppusumma että krkeakulujen keskinäinen kustannusten jak vaativat tavallista perusteellisempaa käsittelyä. Tritnia sai uuden taustarganisaatin, kun Centria ammattikrkeakulu teki spimuksen Yrkeshögsklan Nvian ja Åb Akademin kanssa Tritnia Allegrn timinnasta Pietarsaaressa. Yksikön kustannukset jaetaan piskelija- ja henkilöstömäärien perusteella. Syksyn aikana Nvian kirjasttiminta kuvataiteen alalla timi supistetusti, kska Uudenkaarlepyyn yksikkö jutui siirtymään Pietarsaareen elkuun alussa, jllin Tritnian Allegrn tilat eivät vielä lleet valmiina. Kirjastn timinta Åb Akademin lastentarhanpettajakulutuksen yhteydessä jatkui syksyn ajan entisissä tilissa. Nvian sa-aikainen kirjastsihteeri kuuluu syyskuun alusta lähtien Tritnian henkilökuntaan; Åb Akademin kirjastnhitajan tehtävä svittiin kkpäiväiseksi, kun ydinasiakkaiksi tulivat 2013 alkaen myös Centrian piskelijat ja pettajat. Klmen krkeakulun yhteinen kirjasttiminta Campus Allegrssa alki tammikuussa Sumen ylipistkirjastjen neuvstn strategian mukaisesti Tritniassakin suunniteltiin uusia tutkimusta tukevia palveluita. Yhdessä Vaasan ylipistn tutkimus- ja innvaatipalveluiden ja viestinnän kanssa alettiin rakentaa tutkimuksen tuen työkalupakkia ylipistn prtaaliin. Lähtökhtana li Oulun ylipistn malli. Vudeksi 2013 haettiin ja saatiin ylipistlta erillinen hankerahitus ylipistn tutkimuksen biblimetrisen analyysiin ja Tritnian henkilöstön saamisen kehittämiseen. Tavitteena n sekä luda malli ylipistn tutkimuksen tilan vusittaiseen analyysiin että tarjta saamista tarpeen mukaan Tritnian kaikille em-rganisaatiille. Tritnia li myös edustettuna Åb Akademin kirjastn tutkijapalveluiden kehittämistyöryhmässä, jka tutti yhtenäisen verkksivustn sisältäen kaikki Åb Akademin kirjastpalvelut tutkijille. Palveluiden kehittämistä alettiin suunnitella laajemmin kaikkien asiakaspalvelussa työskentelevien kesken. Kttiin ideita ja ryhdyttiin selkeyttämän prsesseja. Työ jatkuu parin seuraavan vuden ajan. Opetuksen tuen pulella li vunna 2011 pyritty löytämään vaasalainen malli krkeakulupedaggiikan kulutukselle. Ylipistissa pettajien pedagginen pätevyys n tullut yhä tärkeämmäksi, ammattikrkeakuluissa se n llut pakllista j pitkään. Kulutus alitettiin keväällä 2012 Vaasan ylipistn ja Åb Akademin yhteishankkeena, jssa Åb Akademi timi vastaavana kulutusrganisaatina. Kulutukseen sallistui parikymmentä pettajaa. Palaute kulutuksen sisällöstä li erittäin psitiivista. 3

4 Tritnian henkilöstö li edelleen aktiivisesti mukana timialjensa valtakunnallisessa kehittämistyössä työryhmissä ja järjestöissä. EduLab jatki phjismaista yhteistyötä. Vaasan alueella uudeksi yhteistyökumppaniksi tuli Phjanmaan musen Terranva-yksikkö, jka li alitteentekijänä ja vetäjänä kaupungin krdinimassa Merenkurkun maailmanperintöalueen tietkeskuksen suunnittelussa. Hankkeessa vat mukana myös Metsähallitus ja Vaasan kaupunginkirjast-maakuntakirjast. Tavitteena n rakentaa yhdessä Rutsin Höga kustenin maailmanperintöalueen kanssa yhteinen tietkeskus, jka vastaisi yhteistyöverkstjen avulla yhdestä verkk-sitteesta erilaisiin aluetta kskeviin kysymyksiin. Sumen kirjastille vusi 2012 li erityisen merkittävä, kun maailman suurin vusittainen kirjastknferenssi kksi nin neljä tuhatta kirjastammattilaista elkuiseen Helsinkiin. Tritnian henkilökunnasta neljässa pääsi sallistumaan knferenssiin vähintään yhtenä tai kahtena päivänä tai li mukana esiseminaareissa eri paikkakunnilla. Ennen kngressia Tritniassa ja Vaasan kaupunginkirjastmaakuntakirjastssa vieraili vajaan neljänkymmenen hengen ranskankielinen ryhmä piskelijita ja kirjastjen henkilöstöä Kanadan Mntrealista. Vusi 2012 li malta saltani viimeinen kknainen vuteni Tritnian kirjastnjhtajana. Olen kiitllinen siitä, että len yhdessä krkeakulujemme ja muiden sapulten kanssa vinut lla rakentamassa yhteistä Tritniaa ja lumassa Sumeen akateemisen yhteiskirjastn mallia. Olemme Tritniassa sittaneet, että elävä kaksikielisyys timii luntevasti ja että eri timialat, tieteellinen kirjast ja petuksen tuki, vidaan yhdistää hyödyttämään erilaisia kulutus- ja tutkimusrganisaatiita. Kiitän lämpimästi kaikkia, jiden kanssa len saanut lla mukana tteuttamassa ainutlaatuista Tritniaa. Tivtan inta, ila ja menestystä Tritnian uusiin vaiheisiin. Vaasassa Vukk Palnen 4

5 KIRJASTOPALVELUT Tietaineistkkelmat 2012 Kkelmia kehitettiin kunkin krkeakulun tarpeesta ja krkeakulukhtaisten talusarviiden phjalta. Yksittäisten e-kirjjen st spimusten perusteella alitettiin. Tiedtettiin enemmän mahdllisuudesta lukea e-aineistja lukulaitteiden ja tablettien avulla, ja niiden käyttö lisääntyikin. Lehtihankkeita alitettiin ja niiden aikataulua npeutettiin, kun Åb Akademin kirjast asetti merkittävän säästövaatimuksen (35 %) vudelle Kska lehtitilausten irtisanminen n pitkä prsessi, työ alitettiin yhdessä Åb Akademin Vaasan yksiköiden ainevastaavien kanssa j keväällä Painettujen ja elektrnisten lehtien pririsinti ja valinta li tehty yhteistuumin ppiaineiden kanssa syksyllä 2012, jllin suuri määrä pririsimattmia lehtitilauksia lakkautettiin säästövaatimuksen mukaisesti. Uusi tekniikan alan verkst perustettiin, tavitteena n kehittää kkelmia yhteisesti. Sähkö- ja energiatekniikan verkst jatki timintaansa ja sen rinnalle perustettiin tiettekniikan ja tietliikennetekniikan verkst. Taluden alan verkstn suunnittelua alitettiin evaluimalla kkelmia. Pistja alitettiin ajatellen Ylipistnrannalle tulevia suuria kkelmamuuttja. Henry Lönnfrsin suuri kirjalahjitus evaluitiin, luettelitiin ja indeksitiin kknaisuudessaan. Tritnian kkelmiin lisättiin merkittävä määrä taidekirjja. Kansalliskirjast ja Åb Akademi selvittivät mahdllisuutta saada digitaalisia vapaakappaleita Tritniaan liittyen Åb Akademin vapaakappaleikeuteen, mutta ilman tulsta Tritnian salta. Tutkimuksen arviinnin julkaisufrumia (JuF) ja sen julkaisujen ja julkaisukanavien arviintia käytettiin apuna kkelmien kehittämisessä, varsinkin lehtien ja sarjjen kehittämisessä. Osana kkelmien relevanttien tavitteiden ja mittarien mutilemista tehtiin ensimmäinen tilattujen kirjjen käsittelyajan tehkkuusmittaus Ylipistnrannan laatutyönä. Hanke jatkuu vunna Palvelut Tietpalvelu jatkui entiseen tapaan; Ylipistnrannassa n tietpalvelutiski ja verkssa n "Varaa tiednhaun hjausaika"- ja "Kysy kirjastlta" -palvelut. Puhelinneuvnta väheni, kun taas verkkpalvelu lisääntyi. Raastuvankadun, Sarjakadun ja Pietarsaaren yksiköillä annettiin tietpalvelua myös lainaustiskillä. Keväällä alettiin prjektiluntisesti kehittää Tritnian palveluknseptia asiakaslähtöisemmäksi. Prjektin n tarkitus kestää vuden 2014 lppuun ja sen aikana kerätään näyttöä asiakkaiden tarpeista ja käyttäytymisestä kirjastssa, kartitetaan palvelutiskien kurmitusta eri aikina ja arviidaan sisäiset prsessit. Henkilöstö sallistui kkuksiin, jiden tarkituksena li avata keskustelua, ideida sekä jakaa kkemuksia. Henkilökunnalle laadittiin e-kysely, jssa kysyttiin mia vahvuuksia ja kehittämiskhteita sekä pyydettiin henkilökuntaa tarkastelemaan ja arviimaan Tritnian palveluita ja käytettävyyttä asiakasnäkökulmasta. Tietämystä lisättiin kutsumalla Vaasan kaupunginkirjast-maakuntakirjastn 5

6 apulaiskirjasttimenjhtaja kertmaan vastaavasta hankkeesta sekä sallistumalla palvelumutilukulutukseen. Vaasan ammattikrkeakulun kansainvälisen Prcess Innvatin Management- kurssin piskelijat suunnittelivat pettajansa Satu Lautamäen hjauksessa Tritnialle uusia innvatiivisia palveluita. Palautettujen kirjjen käsittelyä selkeytettiin ja rganisitiin uudelleen. Tämä nähtiin selvästi palvelun parantumisena, kun kirjat livat entistä paremmin milla paikillaan. Myös kkelmatietkannassa tehtiin uudistuksia, jtka helpttivat kirjjen löytymistä. KIRJASTON PROJEKTIT FinELibin prjekti verkkaineistjen saatavuudesta yhteiskirjastssa Verkkaineistjen saatavuuden parantamiseksi Tritnissa käynnistyi vunna 2011 Kansallisen elektrnisen kirjastn, FinELibin, rakenteellisen kehittämisen pilttiprjekti, jssa etsittiin ratkaisuja elektrnisten aineistjen käyttöön yhteiskirjastissa. Nykyiset FinELibin lisenssispimukset sallivat e-aineistjen paikalliskäytön aineistn lisensiineen rganisaatin kirjastssa. Paikalliskäyttö n kuitenkin ngelmallista, mikäli yhteiskirjastssa n käytössä vain yhden em-rganisaatin verkk. Prjektin tavitteena li saada kaikkien Tritnian emkrkeakulujen FinELibin kautta lisensiidut elektrniset aineistt timimaan paikalliskäytössä Ylipistnrannan tilissa. Tritniassa lähtökhta li se, että lisäkustannuksia ei saisi syntyä. FinELib sai neuvtelluksi tilapäisiä lisenssispimuksia rajitetulle määrälle tietkantja. Nämä livat siten "walk-in-asiakkaiden" käytettävissä Ylipistnrannan yksikössä, jka kuuluu Vaasan ylipistn verkkn. Erilaisia tietteknisiä ratkaisuja phdittiin. Tietkantjen käyttöönsaattaminen Nelliprtaalin kautta ei llut mahdllista, ja käyttö kirjastn tietpalvelun kautta li erittäin rajallista. Hanke lpetettiin vudenvaihteessa 2012/2013 ja se sitti, etteivät yhteiskirjastt pysty tarjamaan asiakkailleen spimuksenmukaista justavaa saatavuutta kaikkiin em-rganisaatiiden hankkimiin lisensiituihin verkk-aineistihin. Aina ratkaisu n edelleen kunkin krkeakulun verkkn kytkettyjen tietkneiden asennus yhteiseen kirjastn. Tämä malli tetaan vunna 2013 käyttöön Tritniassa. FinELib julkaisee vunna 2013 hankeraprtin. Campus Allegr Pietarsaari Åb Akademin Pietarsaaren varhaiskasvatuksen yksikön kirjastn timintaa leimasi nrmaalin työn hella muutt uuteen kirjastn Campus Allegrn, jka valmistui elkuussa Lainauksen siirtäminen Åb Akademin kirjastn Alma-tietkannasta Tritnian Tria-tietkantaan tapahtui syyskuussa Muutt varhaiskasvatuksen yksikön vanhista tilista Campus Allegrn tapahtui julukuun pulessavälissä. Nvian Uudenkaarlepyyn yksikön kirjast siirrettiin tilapäisiin tilihin, jtka sijaitsivat Nvian kirjastssa Pietarsaaressa. Myös tässä kirjastssa valmisteltiin muutta Allegrn vuden 2013 alussa. Vasta syksyllä 2012 selvisi, että Centria (ent. Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulu) sallistuisi kirjastyhteistyöhön, jllin kalusteiden suunnittelu ja hankinta alkivat. 6

7 Medibthnian kirjastn suunnittelu Medibthnia-prjektissa Vaasan ammattikrkeakulun ja Nvian ssiaali- ja terveysalan tiet keskittyy yhteiseen taln. Medibthnian n arveltu tteutuvan vunna Sinne siirtyvien kkelmien suunnittelu n alitettu Raastuvankadun ja Sarjakadun timipisteissä, jtka lakkaavat prjektin tteutuessa. Työ jatkuu seuraavina vusina. Tritnian henkilökuntaa sallistui Vaasan ammattikrkeakulun ja Nvian ssiaali- ja terveysalan henkilökunnalle järjestettyihin kulutuspäiviin. Sumenrutsalainen kulukirjakkelma Hanke käsittää sumenrutsalaisten kulukirjjen lukittelua aivan peruskulun synnystä alkaen. Ulkpulista rahitusta saatiin, ja lukittelua alitettiin. KOULUTUS JA OPETUKSEN TUKI Opettajien kulutus Learning in Netwrks -kulutukset jatkuivat sa-alueilla 1-3. Sisältöjä ja työvälineitä kehitettiin edelleen. Opettajille tarkitettu henkilökhtainen neuvnta verkkpedaggiikan ja tiet- ja viestintätekniikan alilla li yhä susitumpaa. Mediatutannssa videluentjen ja erityisesti vide-ppaiden kysyntä ja tteutus kasvavat. Tämä tukee ajasta ja paikasta riippumatnta piskelua. EduLab krdini Åb Akademin Vaasan ylipistlle tuttamaa ylipistpedaggista kulutusta. Siihen sallistui pettajia myös Hankenilta ja Helsingin ylipistn ikeustieteellisestä kulutuksesta. Prfessri Kari Uusikylän vetämä kulutus sai erittäin hyvät arviinnit sallistujilta. Vaasalaisen mallin suunnittelu jatkuu. EduLab-neuvttelukunta kkntui neljä kertaa. Kkuksissa keskusteltiin EduLabin kulutuksista, petuksen tuesta ja tiettekniikan kysymyksistä. Opiskelijiden kulutus Viiden krkeakulun piskelijille annettiin infrmaatilukutaidn kulutusta valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti ja kunkin krkeakulun kanssa svitulla tavalla vimassalevien pintsuunnitelmien mukaisesti sumeksi, rutsiksi ja englanniksi. Valtakunnallisten Vyager-, Mdle- ja Melinda-käyttöliittymien päivitysten seurauksena kaikki infrmaatilukutaidn ppimateriaalit ja verkkkurssit päivitettiin syyslukukauden aikana vastaamaan uutta timintaympäristöä. Uusien Nelli-ppaiden käsikirjitus saatiin valmiiksi julukuun lppuun mennessä. Infrmaatilukutaitkulutuksen sallistujamäärä kasvi jnkin verran edellisvudesta, sillä kirjast n järjestänyt aiempaa enemmän pintpisteyttämätöntä lyhytkulutusta. Avimessa ylipistssa sen sijaan järjestettiin vähemmän kursseja kuin vunna 2011, mikä n saltaan vaikuttanut siihen, että verkkkursseja suritettiin hieman vähemmän kuin edellisvunna. 7

8 TIETOHALLINTO JA VIESTINTÄ Tritnian tiethallinnssa atk-suunnittelijille tuli henkilöstömuutsten takia entistä enemmän itsenäistä vastuuta. Atk-suunnittelija sallistui aktiivisesti Kansallisen elektrnisen kirjastn, FinELibin, prjektiin, jssa selvitettiin yhteiskirjastn kaikkien sapulten verkkaineistjen saatavuutta Ylipistnrannan timipisteeseen. Uutta ratkaisua ei löytynyt, mistä syystä alettiin valmistella neljän krkeakulun verkkjen saantia Tritniaan. Ohjelmistjen päivitykset työllistivät kaikkia atk-suunnittelijita, kun sekä petuksessa tarvittavassa Mdlessa että Vyager-kirjastjärjestelmässä siirryttiin uusiin versiihin. Kirjastjärjestelmän versivaihds vaati arviitua humattavasti enemmän työtä. Mdlessa ngelmana li, että kaikki viisi krkeakulua käyttivät eri versiita. Tiedtusta krkeakuluille ja sidsryhmille hidettiin edelleen ensisijaisesti verkksivujen, Facebkin ja Twitterin avulla sekä krkeakulujen mien kanavien kautta. Vuden aikana päivitettiin Tritnian henkilökunnalle suunnattu viestintäpas, jhn n kerätty Tritnian sisäistä ja ulkista viestintää kskevat käytännöt, susitukset ja hjeistukset. HENKILÖSTÖ Vuden 2012 henkilöstömuutksista merkittävimpiä livat Tritnian hallintpäällikön siirtyminen tisen ylipistn palvelukseen ja pitkäaikaisen, mnia eri tehtäviä hitaneen kirjastsihteerin jääminen eläkkeelle vuden lpussa. Hallintpäällikön tehtävä jätettiin säästösyistä tistaiseksi täyttämättä. Kun tehtävät siirtyivät suurelta sin hallintsihteerille, tämä timi esitettiin muutettavaksi suunnittelijaksi. Henkilöstö väheni myös Tritnian atk-tiimissä. Tritnian atk-pääsuunnittelija li siirtynyt vuden 2011 lpulla Vaasan ylipistn tiethallintpäälliköksi. Hän työskenteli vunna 2012 vajaan viidessan työajastaan Tritniassa. Tämä edellytti tehtävien ja vastuiden uudelleen jakamista Tritniassa. Tritnian jhtkunta hyväksyi henkilöstösuunnitelman vusille Humita kiinnitettiin erityisesti henkilöstön palkkauksen erilaisuuteen sen mukaan, kuuluuk työntekijä ammattikrkeakuluun vai ylipistn. Näissä palkkausjärjestelmät vat erilaisia. Vallinneessa talustilanteessa muutksia ei kuitenkaan vitu tehdä, mutta tavitteena n palkkauksen suurempi tasa-arvisuus vusien aikana. Tehtyjen henkilötyövusien määrä li 48,9, mikä li 1,5 työvutta vähemmän kuin edellisenä vunna. Henkilökunnan keski-ikä li 44,3 vunna Krkeakulututkinnn surittaneita li 63 prsenttia henkilöstöstä ja tisen asteen tutkinnn surittaneita 29 prsenttia. Henkilöstön virkistysmatka tehtiin kesäkuussa Uumajaan. Vaasan Nice run -juksutapahtumassa Tritnialla li jälleen kaksi jukkuetta. 8

9 TALOUS Ammattikrkeakulujen kanssa svittu klmivutinen siirtymäkausi Tritnian maksusuuksissa päättyi vunna Tauluksta n nähtävissä, että ment livat suurimmat ensimmäisenä vunna. Tullin li kuitenkin käytettävissä yhteistä erillisrahitusta muita vusia enemmän. Tritnian kirjastaineistkulut vat krkeakulukirjastjen yleistä tasa pienemmät, kska kustannuksiin ei sisälly Hankenin, Nvian eikä Åb Akademin verkkaineistjen lisenssejä, ei myöskään Åb Akademin painettuja lehtiä. Muissa kuluissa näkyy vunna 2012 mm. kalusteiden ja laitteiden uusimisen välttämättömyys 11 timintavuden jälkeen. Timintakulut (1000 ) Henkilöstökulut (palkat) 1 999, , ,8 Tilakulut 1 412, , ,7 Kirjastaineistkulut 693,8 681,9 660,0 Tiettekniikka ja tietliikenne 91,6 85,4 108,4 Muut kulut 178,0 141,6 165,5 Yhteensä 4 374, , ,4 Rahitus (1000 ) Omat krkeakulut 4 194, , ,6 Muu julkinen rahitus 71,5 0,0 0,0 Yksityinen rahitus 9,6 23,8 28,0 Maksullisen palvelun tult 88,9 103,2 109,8 Yhteisprjektien rahitus 10,6 0,0 0,0 Yhteensä 4 374, , ,4 Krkeakulujen hallint- ja talusjhtajien ja Tritnian jhdn kesken valmisteltiin uutta kustannusten jakmallia. Siirtymäkaudella ammattikrkeakulujen suus li laskettu vain Palsaaren yksiköiden piskelija- ja henkilöstömäärien mukaan. Kska ammattikrkeakulujen taludellinen tilanne li merkittävästi heikkenemässä, piskelijiden ja henkilökunnan kknaismääriä ei vitu ttaa yksinmaiseksi lähtökhdaksi. Niiden rinnalla tarkasteltiin tutkintjen määriä ja pyrittiin arviimaan eri tutkintjen vaikutusta kirjastn käyttöön. Tulksena erilaisista laskelmista päädyttiin melk samankaltaisiin prsenttisuuksiin kuin aikaisemminkin. Tulsneuvttelua valmisteltaessa kävi kuitenkin ilmi, että vaikka prsenttisuuksien muutkset näyttivät pieniltä, niiden vaikutus li jillekin sapulille khtuuttman suuri. Jasta päästiin spimukseen julukuun pulivälissä. Syksyllä svittiin myös Pietarsaaren timinnan kustannusten jasta. Vuden 2012 lppuun saakka Tritnian yhteiseen budjettiin li sisältynyt Pietarsaaren kuluista vain sa-aikaisen kirjastnhitajan palkka ja syyskuusta 2012 alkaen Nvian sa-aikaisen kirjastsihteerin palkka. Vudesta 2013 alkaen Pietarsaaren yksiköllä n erillinen budjetti, jssa sapulina livat Centria eli entinen Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulu, Nvia ja Åb Akademi. Näiden krkeakulujen rehtrit allekirjittivat syksyllä spimuksen yhteistiminnasta Tritnia Allegrssa. Kustannusten jan perusteeksi näiden krkeakulujen 9

10 kesken svittiin piskelijiden ja henkilökunnan määrät. Kaikki klme krkeakulua sallistuivat myös uuden kirjastn kalustamiseen. Tritnian Vaasan timinnan infrastruktuurista vastaa Vaasan ylipist, Raastuvankadun ja Sarjakadun kiinteistöjen salta kuitenkin kyseiset ammattikrkeakulut. Tritnia Allegrn vastuuyksikkönä timii Åb Akademi. KANSAINVÄLINEN, KANSALLINEN JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA Tritnian henkilökunta sallistui entiseen tapaan aktiivisesti timialjensa yhteistimintaan. Maailman kirjastjärjestöjen ja -instituutiiden liitn IFLAn kngressi Helsingissä tarjsi Tritnian henkilökunnasta mnille ensimmäisen kerran mahdllisuuden sallistua man alan kansainväliseen kngressiin. Yhteiskirjastilla, Tritnialla, Lapin krkeakulukirjastlla, Lappeenrannan tiedekirjastlla ja Lahden Fellmannialla, li yhteiskirjastja esittelevä rll-up Sumen ylipistkirjastjen rll-up-sarjassa IFLAn Library Bulevardilla. Tritniassa tutettiin yhteiskirjastjen esite. Yhteiskirjastjen jhtajien kesken laadittiin yhteinen artikkeli kansainväliseen Advances in Librarianship -vusijulkaisuun; se hyväksyttiin julkaistavaksi Tritnian kirjastnjhtaja ja hallintpäällikkö sallistuivat Eurpan tieteellisten kirjastjen järjestön LIBERin kngressiin Tartssa. Kaksi atk-suunnittelijaa li mukana ELAGin, Eurpean Library Autmatin Grupin, kngressissa Mallrcalla. Erasmus-vaihta tteutettiin mlempiin suuntiin Vaasan ammattikrkeakulun järjestämänä. Tritnian EduLab valmisteli yhdessä Uumajan ylipistn ja Sveriges Lantbruksuniversitetin Uumajan yksikön kanssa hankeanmuksen Btnica-Atlantica-hjelmaan. Hankkeelle n myönnetty rahitus ajalle Hankkeen tavitteena n rajan ylittävän yhteistyön avulla tutkia ja kartittaa minkälaista pedaggista digitaalista kmpetenssia (PDK) tarvitaan, jtta vidaan taata kulutuksen krkea laatu internetin kautta krkeakulutuksen ja elinkeinelämän tarpeisiin. Hankkeessa n tarkitus kuvata PDK:n sisältö: testata ja knkretisida lemassalevat PDK:n järjestelmät, jtta tulksena lisi hankkeen sapulten pedaggiset timenpiteet, nstaa PDK:n tasa pettavalla henkilöstöllä, arviida ja dkumentida PDK:ta, kehittää yhteisiä kurssisuuksia ja kehittää PDK:n digitaalisen dkumentinnin malleja. Hanke tukee Tritnian EduLabin Vaasan krkeakulujen henkilökunnalle tarjttavaa timintaa. Valtakunnallisessa timinnassa Tritnian henkilökuntaa li mukana phtimassa kirjastjen kansallista käyttäjäkyselyä, uutta kirjastjärjestelmää, kansallisen digitaalisen kirjastn KDK/ Finnan käyttööntta, kirjallisuuden sisällönkuvailua, piskelijiden infrmaatilukutaita, muistirganisaatiiden standardeja sekä petuksen kehittämistä. Tritnian työntekijät timivat aktiivisesti, usein puheenjhtajina tai hallituksen jäseninä, kirjastalan järjestöissä ja krkeakulukirjastjen tehtäväkhtaisissa ryhmissä. Alueellisella taslla Tritnia sallistui edelleen aktiivisesti Vaasan kaupunginkirjast-maakuntakirjastn krdinimaan Vaasa Littfest Vasan -kirjallisuustapahtuman suunnitteluun ja tteutukseen. Merenkurkun maailmanperintöalueen tietkeskushanke n kiinnstava avaus mnenlaisen tiedn välittämiseen yhteistyöverkstjen avulla. Tritnia tiv kvasti, että hanketta päästään tteuttamaan Hankkeen yhteydessä Terranvan ja kaupunginkirjastn edustajia sallistui Tritnian jhtkunnan ja jhtryhmän 10

11 retkeen Lapin krkeakulukirjastn, jssa timii Barentsin alueen vastaava keskus. Retkellä tutustuttiin myös Limingan luntkeskukseen, Arktiseen keskukseen Rvaniemellä sekä Lapin krkeakulukirjastn yksiköihin Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa, Lapin ylipistssa ja Rvaniemen ammattikrkeakulussa. 11

12 LIITE 1: KIRJASTON TILASTOT Lainaus Lainat Uusinnat Uudet asiakkaat: mat krkeakulut muut asiakkaat Kirjastjen välinen lainaus Annetut lainat Saadut lainat

13 Kkelmatietkanta Katstut tietueet Tiednhaut Nimekkeet Kirjastn antama kulutus Osanttajat Opintpisteet Opetustunnit

14 LIITE 2: TRITONIAN EDULABIN TILASTOT LIN-kulutukset sallistujat pintpisteet Lyhytkurssit sallistujat tilaisuuksien määrä tuntien määrä Ohjaus sallistujat tilaisuuksien määrä tuntien määrä

15 Mediatutant & hjaus sallistujat tilaisuuksien määrä tuntien määrä

16 LIITE 3: Osallistuminen Kansainvälinen yhteistyö Btnia-Atlantica: Nrdic Knwledge n the Web: Maria Byhlm, Peter Ahlrs EBLIDA, Steering cmmittee: Susanne Hlmlund, Sumen varaedustaja (Finlandssvenska bibliteksföreningen) EBLIDA Annual Meeting , Kööpenhamina: Susanne Hlmlund EBLIDA-NAPLE Cnference Demcracy in a new media envirnment Köpenhamn : Susanne Hlmlund ELAG-knferenssi (Eurpean Library Autmatin Grup): Ove Ritla, Magnus Sundelin Eurpan kmissin Eurpe Direct -tiedtusverkst: Katri Rintamäki / Anne Ar EDC Finland: matka Brysseliin : Katri Rintamäki IFLA: Wrld Library and Infrmatin Cngress : Christina Flemming, Christian Nelsn, Vukk Palnen; Rist Autti, Katariina Hyyryläinen, Isabel Jhanssn, Leena Kusmanen, Essi Ravim, Virva Tumist seminaarit: Satellite Meeting in Tampere, Finland: The Rad t Infrmatin Literacy: Librarians as Facilitatrs f Learning 8 10 August 2012: Raija Löytölä IFLA Satellite Meeting, Turku Finland 2012, Library's Efficiency, Impact and Outcmes: Statistical Evaluatin and Other Methds as Tls fr Management and Decisin-making: Marita Ahla IFLA Satellite Pst-Cnference, Tallin, Estnia : Beynd libraries subject metadata in the digital envirnment and semantic web: Raija Löytölä LIBER Annual General Cnference, Tartt: Vukk Palnen, Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen Stckhlms universitet (Pedaggiska Institutinen, tidigare Lärum): Maria Byhlm Erasmus-vaiht lähteneet: Bifröst University Island: Marita Ahla saapuneet: Katarzyna Bilińska, Bibliteka Główna, Uniwersytetu Eknmiczneg w Krakwie Muut kansainväliset vierailut Sveitsin suurlähettiläs Maurice Darier pulisineen Mälardalens högsklan henkilökuntaa mlemminpulinen esiintyminen VAMKin kansainvälisen viikn yhteydessä kirjastn tutustuivat Belgian Kathsta Evy Vansieleghem ja Marleen Vanneste Université de Mntréal, The Schl f Library and Infrmatin Science, ja Mntréalin kirjastjen henkilöstöä, lähes 40 henkilöä, 8.8. Stckhlms universitet, Mediaverkstadin henkilökuntaa Kansallinen yhteistyö AMKIT-knsrti Marita Ahla, Vaasan ammattikrkeakulun edustaja (varaedustaja Vukk Palnen) Finlands svenska bibliteksförening rf: Hallitus: Christian Nelsn, pj, Isabel Jhanssn, varajäsen kansallinen suunnitteluryhmä IFLA: Wrld Library and Infrmatin Cngress, Natinal Cmmittee 2012: Christian Nelsn Internatinella utskttet: Isabel Jhanssn 16

17 Kansalliskirjastn krdinimat ryhmät: FinELib (Kansallinen elektrninen kirjast) FinELib, humanististen tieteiden asiantuntijaryhmä: Raija Löytölä yhteiskirjastjen prjekti Tritniassa: Christina Flemming, Hanna Erkinheim, Susanne Hlmlund, Ari Hvila Christian Nelsn, Ove Ritla 2012 Kirjastjen kansallisen käyttäjäkyselytyöryhmä: Marita Ahla Linnea2-hjausryhmä: Vukk Palnen, pj (-4/2012) Linnea2- hankintatyöryhmä: Isabel Jhanssn Linnea2: Vyager-yhteyshenkilöt: Virva Tumist, Ove Ritla Tieteellisten kirjastjen yhteistilast: Marita Ahla, Virva Tumist, yhteyshenkilö UKJ: uuden kirjastjärjestelmän suunnittelu valmisteluryhmä: Marita Ahla, yhteiskirjastjen edustaja strategiatyöryhmä: Vukk Palnen, Sumen ylipistkirjastjen neuvstn ja Linnea2-knsrtin edustaja hankintatyöryhmä: Isabel Jhanssn Peda-frum: yhteyshenkilöt: Maria Byhlm; Anu Ylital Sumen standardisimisliitt SFS, Tiethultkmitea: Vukk Palnen, Sumen ylipistkirjastjen neuvstn edustaja ISO 690 standardin sumennstyöryhmä: Raija Löytölä Sumen tieteellinen kirjastseura ry: Hallitus: Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen Kaukpalvelutyöryhmä: Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen, hallituksen edustaja Opintpalveluiden työryhmä: Katri Rintamäki Infrmaatilukutaittyöryhmä: Raija Löytölä Sumen ylipistkirjastjen neuvst: Vukk Palnen, jäsen Varajhtajien frum: Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen, pj Infrmaatilukutaitverkstn yhteyshenkilö: Raija Löytölä Kansallinen digitaalinen kirjast -työryhmä: Jnna Haht Sisällönkuvailun asiantuntijaverkst: Raija Löytölä, pj Tutkimuksen tuen yhteistyöverkst: Heidi Trberg Varastkirjast yhteyshenkilö: Sari Seitamaa-Svenns Alueellinen ja paikallinen yhteistyö Merenkurkun maailmanperintökhteen tietkeskuksen suunnitteluryhmä: Vukk Palnen, Christina Flemming; Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen ja Katri Rintamäki Sukkula - alueellinen verkkkirjast: Vukk Palnen, jhtryhmän jäsen, kknkutsuja, Marita Ahla Vaasa LittFest Vasa: jhtryhmä: Christina Flemming (varalla Vukk Palnen) sisältötyöryhmä: Raija Löytölä Vasa smmaruniversitet rf Vaasan kesäylipist ry: Christina Flemming, Åb Akademin edustaja hallituksessa. 17

18 Ylipistjen työryhmät ja luttamustehtävät Hanken Förvaltningsmöte (Möte varannan vecka för Hankens stödfunktiner i Vasa): Susanne Hlmlund, Pia-Maria Niemital (Hanna Kuppala) Måbragruppen (Vasakampus): Susanne Hlmlund Vaasan ammattikrkeakulu kehittämistyöryhmä: Marita Ahla, Akavan edustaja hallinnn päälliköiden ryhmä: Marita Ahla Vaasan ylipist Kansainvälisten asiiden työryhmä: Ann Carina Tihinen, varajäsen Jnna Haht Kulutusneuvst: Peter Ahlrs, varajäsen Raija Löytölä Opetuksen kehittämisen verkst: Anu Ylital Työsujelutimikunta: Tarja Yli-Karhu Hyvinvintityöryhmä: Tarja Yli-Karhu Fazer-Amican asiakastimikunta Vaasan ylipistssa: Tarja Yli-Karhu Yrkeshögsklan Nvia: Enhetsmöte: Christian Nelsn (Wlffintie), Gun Vestman (Sarjakatu) Åb Akademi (Åb, Vasa) Arbetsgruppen för studerandestöd i Vasa: Linda-Marie Evertsn Arkivnämnden vid ÅA: Christina Flemming Kvalitetsarbetsgrupp: Christina Flemming Persnalutbildningsarbetsgruppen vid ÅA i Vasa: Maria Byhlm, varajäsen Christina Flemming Onsdagsmöten (förvaltningens, fakulteternas, fristående inrättningarnas ch studentkårens ledande tjänstemän): Christina Flemming, Maria Byhlm Utvärderingsgruppen vid DC/ÅA: Maria Byhlm Virtualiseringsledningsgruppen vid ÅA: Maria Byhlm Vaasan krkeakuluknsrtin Cninf-työryhmä: Ann-Sfie Källund (työvapaalla 2012, sijainen Jnna Haht) EduLab-neuvttelukunta: Maria Byhlm, siht.; Vukk Palnen (varalla Christina Flemming), Peter Ahlrs, Anu Ylital Tritnian mat työryhmät Huvitimikunta: Rist Autti, Linda-Marie Evertsn, Jnna Haht, Gun Vestman Jhtkunta: henkilökunnan edustaja: Susanne Hlmlund; varajäsen Sari Seitamaa-Svenns Jhtryhmä: Vukk Palnen (pj), Marita Ahla, Christina Flemming, Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen; henkilöstön edustaja: Christian Nelsn (varalla Vesa Perkiömäki) Laatutyöryhmä: Vukk Palnen (pj), Marita Ahla, Christina Flemming, Ann-Sfie Källund, Christian Nelsn, Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen, Maria Byhlm Ammattijärjestöt Akava Akava Phjanmaan työelämätyöryhmä: Marita Ahla, pj Pardia YHL:n kirjasttimikunta: Rist Autti, varajäsen Tarja Yli-Karhu Åb Akademis persnalförening, luttamusmies Isabel Jhanssn 18

19 Tapahtumat Näyttely La Suisse plurielle Valkuvia maahanmuutsta Tritniassa Näyttelyn tteutti Vaasan ylipistn saksan kielen ja kirjallisuuden ppiaine yhteistyössä Sveitsin Helsingin suurlähetystön kanssa. Näyttelyn avasi Sveitsin suurlähettiläs Maurice Darier. Esillä li seuraavien sveitsiläisten valkuvaajien töitä: Ursula Markus, Eduard Rieben ja Pierre-Antine Grisni. He käsittelivät töissään maahanmuutta Sveitsiin, mutta phtivat aihetta maailmanlaajuisenakin ilmiönä. Ääni-installaati Pikku pikku liten Tritnia Ylipistnrannan virtuaaliaulassa. Rutsalaisen äänitaiteilija Girilal Baarsin ääni-installaati leikitteli puhuttujen sumen ja sumenrutsin erilla ja yhtäläisyyksillä. Nrdic Knwledge n the web (NKW), lppuseminaari Academill Tritan EduLab mukana järjestämässä Henkilökunnan julkaisuja Ahlrs, Peter & Haht, Jnna (2012), The e-reader an Educatinal r an Entertainment Tl? e-readers in an Academic Setting. Liber Quarterly 21 (2), Available nline: Flemming, Christina (2012), A jint university library: visin and reality. Library Management, 33 ( 1), p Palnen, Vukk (2012), Turundamisest mbiilitehnlgia rakendamiseni. Sme kelest tõlkinud Kristina Pai. Raamatukgu, 5/2012, s Palnen, Vukk & Blinnikka, Sirkku & Ohv, Ulla & Parikka, Susanna (2013, hyväksytty julkaistavaksi 2012), Jint academic libraries in Finland: different mdels f integratin. Advances in Librarianship, vl. 37. Hum.: Ilmestyy syyskuussa