TRITONIAN VUOSIKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 TRITONIA LIITE 2 Jhtkunta TRITONIAN VUOSIKERTOMUS 2010 SISÄLLYS Tritnian vusi 2010 Kirjastn kkelmapalvelut Painetut kkelmat ja niiden käyttö Verkkkkelmat ja niiden käyttö Kulutus ja hjaus Tietaineistn liittyvä neuvnta ja hjaus Infrmaatilukutaidn kulutus EduLabin kulutus ja petuksen tuki Hallintpalvelut Talus Henkilöstö Viestintä, tiettekniikka ja tilat Tritnian verkstt Alueelliset verkstt Kansallinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Liitteet: Tilastt Osallistuminen 1

2 TRITONIAN JOHTOKUNTA 2010 Jäsenet Svenska handelshögsklan: prfessr Peter Björk, Hanken Vaasan ammattikrkeakulu: petusjhtaja Raijaliisa Laakknen, varapj. Vaasan ylipist: ylipistnlehtri Minnie Kntkanen ylipistnlehtri Olli-Pekka Viinamäki piskelija Viljami Wiirilinna Yrkeshögsklan Nvia: prrektr Birgitta Frsström Åb Akademi: prfessr Helena Hurme, rdförande Ammattikrkeakulujen piskelijat: piskelija Jnne Eilimö, VAMOK Yhteiskuntasuhteet/ Vaasan kaupunki: apulaiskaupunginjhtaja Kristina Stenman Tritnian henkilökunta: infrmatiker Susanne Hlmlund (Hanken) Varajäsenet planerare Kristina Wallin timialajhtaja Elina Martin prfessri Tim Vekara prfessri Christph Parry piskelija Outi Kukknen förvaltningschef Kjell Heir överbiblitekarie Pia Södergård studerande Marcus Ahlvik, Nvium hallintjhtaja Veli-Matti Laitinen bibliteksaman. Sari Seitamaa-Svenns (ÅA) Esittelijä: Kirjastnjhtaja Vukk Palnen Sihteeri: Kääntäjä-tiedttaja Ann-Sfie Källund TRITONIAN JOHTORYHMÄ Kirjastnjhtaja Vukk Palnen (VY) Palvelupäällikkö Marita Ahla (VAMK) Kulutus- ja kkelmapäällikkö Christina Flemming (ÅA) Hallintpäällikkö Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen (VY) Kirjastnhitaja Christian Nelsn (Nvia, henkilöstön edustaja), varalla kirjastsihteeri Vesa Perkiömäki (VY) VUOSIKERTOMUKSEN KIRJOITTAJAT: Vukk Palnen, Marita Ahla, Maria Byhlm, Christina Flemming, Susanne Hlmlund, Raija Löytölä, Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen, Sari Seitamaa-Svenns 2

3 Tritnian vusi 2010 Vusi 2010 li muutsten vusi. Tritniasta tuli viiden krkeakulun mistama tiedekirjast ja petuksen tukiyksikkö, kun Vaasan ammattikrkeakulu ja Yrkeshögsklan Nvia yhdistivät kirjasttimintansa Vaasan ylipistn, Åb Akademin ja Svenska handelshögsklanin mistamaan Tritniaan. Ammattikrkeakulukirjastjen tekniikan kkelmat ja Vaasan ammattikrkeakulun ssiaalialan kkelmat li siirretty Wlffintien tiselta pulelta ja naapurikrttelista Wlffintien varresta Tritniaan j marraskuussa 2009 ja samaan aikaan klme kkelmatietkantaa li yhdistetty. Tritnia sai kaksi timipistettä lisää, kun Vaasan ammattikrkeakulun liiketalus ja matkailu sekä terveysala jäivät Raastuvankadun varteen ja Nvian terveys- ja ssiaaliala Sarjakadun kiinteistöön. Uusi rganisaati avattiin krkeakulujen jhdn saattamana 7.1. Ttesimme sillin, että Tritnian nimen tri-alku merkitsee siitä lähtien klmea tehtävää: ylipistkirjasta, ammattikrkeakulukirjasta ja petuksen tukiyksikköä. Uuden ylipistlain mukaisesti Tritnian klme emylipista muuttui vuden alussa valtin tilivirastista julkisikeudellisiksi yksiköiksi. Sekä Vaasan ylipist että Åb Akademi uudistivat samalla mat rganisaatinsa. Vaasan ammattikrkeakulusta tuli vuden 2010 alusta alkaen sakeyhtiö, jnka mistajia vat mm. Vaasan ylipist ja Hanken. Yrkeshögsklan Nvia li syntynyt 2009, kun useita rutsinkielisiä ammattikrkeakuluja yhdistettiin sakeyhtiöksi Yrkeshögsklan vid Åb Akademi. Tritnian rganisaati ja jhtamismalli uudistuivat: Hanken Åb Akademi Vaasan ylipist Vaasan ammattikrkeakulu Yrkeshögsklan Nvia Jhtryhmä Henkilökunnan kkus Jhtkunta Kirjastnjhtaja Yhteiskunta: Vaasan kaupunki AMK piskelijat Tritnian henkilöstö Kulutus- ja tietaineistpalvelut Lähi- ja verkkpalvelut Hallintpalvelut Opetuksen kehittämisen pedagginen ja tiet- ja viestintätekninen tuki, entinen ppimiskeskus, sekä kirjastn kulutuspalvelut ja kkelmiin liittyvä asiantuntijatyö yhdistettiin kulutus- ja tietaineistpalveluiksi. Lähi- ja verkkpalveluihin kuuluvat Tritnian lähipalvelut Ylipistrannassa, 3

4 Raastuvankadulla ja Sarjakadulla, tietaineiststa tiedttaminen verkkpalveluiden avulla, erityisesti kkelmatietkanta Trian ja Nelli-prtaalien kautta, sekä uuden aineistn hankinta ja luettelinti. Hallinnn alaisuuteen yhdistettiin henkilöstö- ja talushallint, viestintä ja kääntäminen, atk-palvelut sekä tila- ja virastmestaripalvelut. Kirjastnjhtaja ja klmen yksikön esimiehet sekä henkilökunnan edustaja mudstivat Tritnian jhtryhmän. Laajentuminen ja uusi rganisaati tarjsivat hyvän mahdllisuuden timinnan kehittämiseen. Tritnian verkksivut uudistettiin kknaan. Asiakastiedtusta laajennettiin ssiaaliseen mediaan niin, että ajankhtaisista asiista ja tapahtumista alettiin tiedttaa Tritnian Facebk-sivulla klmella kielellä ja sähköisistä tietaineistista Twitterin kautta englanniksi. Syksystä alkaen aukilaikaa jatkettiin kl 9-10, jllin ei le henkilökhtaista palvelua. Tehtäviä järjesteltiin niin, että erityisesti Vaasan ylipista ja Vaasan ammattikrkeakulua palvelevia timintja rganisaatikhtaisten verkkaineistjen ja kkelmien hallinnassa yhdistettiin. Myös eri krkeakuluihin kuuluvien henkilöiden sa-aikaisille työvapaille vitiin palkata yhteisiä sijaisia. Tritnian Pietarsaaren timipisteessä alettiin valmistautua vunna 2012 avattavaksi suunnitellun yhteiskirjastn syntyyn. Tarkituksena n yhdistää Åb Akademin lastentarhanpettajakulutuksen, Nvian musiikin ja kuvataiteen kulutuksen sekä Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulun Pietarsaaren timintjen kirjastpalvelut yhteiseen kirjastn. Vaasassa tehtiin ehdtukset terveys- ja ssiaalialan kirjastpalveluiden liittämisestä suunnitteilla levaan Medibthniaan. Kun tarkastellaan ammattikrkeakulujen mukaan tula Tritnian kirjastpalveluihin, mnien timintjen vlyymi n kasvanut merkittävästi vuden 2009 Tritniaan verrattuna. Kkelmatietkannassa levien niteiden määrä lisääntyi 37 prsentilla ja nimekkeiden määrä 28 prsentilla. Uusien lainjen määrä kasvi 78 prsenttia, lainjen uusintjen määrä 40 prsenttia, kkelmatietkannan tiednhakujen määrä 25 prsenttia, piskelijille annettujen kulutustuntien määrä 50 prsenttia ja kulutuksiin sallistuneiden määrä 145 prsenttia. Tritnian kustannukset kasvivat nin 25 prsenttia. Tärkeä ylipistjen ja ammattikrkeakulujen henkilökunnan tehtävä li ppia tisiltaan, miten man krkeakulun rganisaati timii, miten asiat n massa kirjastssa tehty, mitkä uudet timintamallit vidaan ttaa käyttöön ja mitkä vanhat mallit pistetaan. Henkilökunnan kesken pidettiin sisäisiä kulutuksia ja neuvtteluja, jtta vitaisiin spia yhteisistä timintalinjista prsessien yhdenmukaistamiseksi niin pitkälle kuin mahdllista. Yhdistäminen n pitkä prsessi. Vusi 2010 li speutumisen ja uudelleen järjestelyjen aikaa. Kirjastn asiakkaille keväällä tehdyssä kyselyssä arvit Tritnian timinnasta uusissa lsuhteissa livat kuitenkin hyviä, jiltakin sin jpa erittäin hyviä. 4

5 Kirjastn kkelmapalvelut Tritnian ensimmäistä vutta viiden krkeakulun yhteisenä laitksena leimasivat timivien järjestelmien rakentaminen, timinnan vakauttaminen sekä Tritnian aseman vakiinnuttaminen kaikkien viiden krkeakulun yhteisenä kirjastna ja ppimiskeskuksena. Vunna 2010 panstettiin markkinintiin ja tiedtukseen, varsinkin Vaasan ammattikrkeakululle ja Nvialle. Tämä prsessi jatkui kk vuden ajan ja knkretisitui erityisesti krkeakulukhtaisten palvelumutjen tutannssa. Uudelleenrganisinnilla pulestaan tavitettiin synergiaetuja: aihealueiden asiantuntemus rganisitiin kkelmakhtaisesti, minkä seurauksena yksi henkilö vi nyt vastata useamman krkeakulun aihealueista. Kaikki prsessit, jtka n vitu yhdenmukaistaa, n yhdenmukaistettu. Painetut kkelmat ja niiden käyttö Yhdistetyn kirjastn kkelmatyöt jatkuivat aineistjen läpikäymisenä ja uudelleenlukituksena kk vunna. Kkelmat livat yhdistymisen myötä kasvaneet niteeseen Tritnian kkelmat syksyllä 2010 Tritnian painetun aineistn kkelma laajeni ammattikrkeakulujen myötä nin 30 prsentilla. Jtta sujuva kkelmatyö pääsisi npeasti alkuun, tarvittiin työprsessien määrittelyä painetun ja verkssa levan kkelman hankintihin, aineistn käytön seurantaan, kkelmien arviintiin ja karsintaan. Kkelmien kehittäminen päätettiin alittaa juuri yhdistyneestä tekniikan kkelmasta. Vaasan kaupungin juhlarahalahjituksen ansista pystyttiin hankkimaan painettua aineista, kuten eri aljen yleisluntisempaa aineista, perustesten sumen- ja rutsinkielisiä käännöksiä, klassikita sekä kielten petusta tukevaa aineista. Painpistealueita livat mm. uusiutuva energia sekä mnikielisyys ja - kulttuurisuus. Yhdistynyt kirjasttietkanta Tria hämmensi asiakkaita aluksi vunna 2010, kun tietkannasta näkyivät nyt eri timipisteiden aineistt, Åb Akademin Pietarsaaren kkelma sekä uusina aineistina varsinaisen Tritnian ulkpulelta Nvian Uudenkaarlepyyn taidekirjallisuuskkelma sekä Nvian musiikkikulutuksen aineista Pietarsaaresta. Eri luettelintikäytäntöjen ja -hjelmien takia ammattikrkeakulujen (Ewa ja 5

6 Syhlva) tietkantjen yhdistymisestä Triaan jhtui, että tietkannan yhdenmukaistamistyö jatkui kk vuden 2010, jllin nin tietueen sisältöä krjailtiin vielä vunna Painetun kkelman niteiden ja nimekkeiden kasvu (kpl) Niteet Nimekkeet Kaukpalvelun väheneminen krkeakulukirjastissa näkyi myös Tritniassa hulimatta timinnan laajentumisesta. Annetuissa lainissa li melk paljn ammattikrkeakulujen hankkimaa uutta aineista, kun se nyt näkyi yhteistietkanta Lindassa, jssa muiden ammattikrkeakulukirjastjen kkelmat eivät tistaiseksi le mukana Kauklainat ja jäljenteet (kpl) Annetut Saadut Verkkkkelmat ja niiden käyttö Verksta saatavat aikakauslehtien, hakutesten ja tietkantjen kkelmat hankittiin edelleen krkeakulujen lisenssien perusteella. Tritnia vastasi Vaasan ylipistn ja Vaasan ammattikrkeakulun verkkaineistjen hankinnasta ja näiden krkeakulujen sekä Nvian tietaineistprtaalin hallinninnista. Vaasan ylipistn ja Vaasan ammattikrkeakulun käyttöön tulevia e-kirja-alustja verrattiin ja etsittiin käyttökelpisia vaihtehtja. Hankenin e-kirjat löytyivät j Hankenin verksta. Åb Akademi Vasan tarpeita varten stettiin pieni määrä yksittäisiä e-kirjja, jtka vat saatavilla Åb Akademin verkssa. Vaasan ylipistn ja Vaasan ammattikrkeakulun verkkaineistjen käyttö sittautui keskenään hyvin erilaiseksi. Käytetyin tietkantatyyppi li mlemmissa sanakirjatietkannat: ylipistssa käyttökertja li lähes 1,5 miljnaa, ammattikrkeakulussa nin Bibligrafisia tietkantja käytettiin ylipistssa nin kertaa ja ammattikrkeakulussa nin kertaa. Tiednhakuja hakutestietkantihin tehtiin ammattikrkeakulussa yli kaksinkertaisesti ylipistn nähden (amk 8404, y 3748). Katsttujen dkumenttien määrien ert livat ammattikrkeakulussa ja ylipistssa melk suuria sekä määrältään että julkaisutyypiltään: 6

7 Vaasan ammattikrkeakulu haetut dkumentit Sähkökirjatiet kannat Hakutestiet kannat Elektr.kausijul kaisut Esteettömiä palveluja kehitettiin yhdessä krkeakulujen pint-hjaajien kanssa. Esimerkkinä lainausaikaa pidennettiin asiakkaille, jilla n lukuvaikeuksia. Ylipistnrannan timipisteessä asennettiin Linguaitsepiskelukkaan ClarRead-puhesynteesihjelma sekä tasskanneri. Kulutus ja hjaus Tietaineistn liittyvä neuvnta ja hjaus Tietpalvelu jatki Ylipistnrannassa henkilökhtaisella tiednhaun pastuksella klmannen kerrksen inftiskillä sekä verkkpalveluina (Varaa tiednhaun hjausaika, Kysy kirjastlta). Vuden aikana tietpalvelun timintaa vaikeutti se, että krkeakulujen e-aineistihin pääsyä rajitettiin siten, että asiakkailla ja Tritnian henkilökunnalla n pääsy vain man krkeakulun Nelliprtaaliin sekä kyseisen kirjastyksikön tietverkn sisältämään aineistn. Tämä li selvä hunntuminen palvelussa verrattuna aikaisempiin vusiin, jllin li mahdllista käyttää kaikkien kehysrganisaatiiden Nelliaineistja. E-aineistjen rajitukset jhtivat myös muutksiin työprsesseissa. Ratkaisua ngelmaan etsittiin yhteistyössä FinElibin ja krkeakulujen atk-keskusten kanssa, tähän asti kuitenkin ilman knkreettista tulsta. Infrmaatilukutaidn kulutus piskelijille vunna 2010 Viiden krkeakulun piskelijille annetaan infrmaatilukutaidn kulutusta valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti, kunkin krkeakulun kanssa svitulla tavalla sumeksi, rutsiksi ja englanniksi. Kulutusta annettiin tavanmaista enemmän, kska Yrkeshögsklan Nvian ja Vaasan ammattikrkeakulun piskelijat perehdytettiin käyttämään Tritnian tilja ja palveluita kirjastjen yhdistymisen jälkeen. Vuden 2010 aikana alitettiin Åb Akademin Lärcentretin kanssa yhteisen, ssiaalitieteiden laitkselle suunnatun petuksen suunnittelu. Infrmaatilukutaitkulutus tavitti kaiken kaikkiaan 5263 piskelijaa. Lähipetukseen käytettiin silti vain 566 tuntia, sillä sa kulutuksesta tteutetaan verkk-pintina. Opintpisteitä kertyi

8 Infrmaatilukutaidn ja tiednhankinnan kulutus santtajien määrä pintpisteiden määrä petustunnit Lyhytkursseja ja tietiskuja järjestettiin myös tavanmaista enemmän, sillä tärkeimmät kti- ja ulkmaiset tietkannat päivittivät käyttöliittymiään vunna 2010, mikä lisäsi täydennyskulutuksen tarvetta. Infrmaatilukutaitkulutuksen sisältöä n kehitetty piskelijilta ja krkeakulujen henkilökunnalta saadun palautteen perusteella. Tritnian kaikkien em-rganisaatiiden infrmaatilukutaidn kuluttajat sekä EduLabin edustajat vat kkntuneet jka tinen kuukausi käsittelemään infrmaatilukutaidn petuksen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä vuden. Kllekutsujana timii Tritnian kulutuskrdinaattri. Vunna 2010 n kehitetty yhteinen tilastjen keruu-, talletus- ja seurantamenetelmä. Kurssipalautelmakkeet uudistettiin. Oppimateriaaleja ja ppimistavitteita n tarkennettu emrganisaatiiden tarpeiden mukaisesti. Infrmaatilukutaitkulutuksista n tiedtettu aktiivisesti Tritnian uusilla ktisivuilla sekä kunkin krkeakulun tiedtuskanavien kautta. EduLabin kulutus ja petuksen tuki Kulutushjelmaa Learning in Netwrks (25 p) n kehitetty suunnitelman mukaisesti EduLabin knsrtityöryhmässä sekä yhteistyössä Åb Akademin pettajakulutuksen kanssa. Jhdatus verkkpedaggiikkaan (LIN1) uusittiin ja markkinitiin vuden 2010 aikana. Kulutus käynnistyi klmikielisenä tammikuussa Verkk-petuksen työkalut (LIN2) tteutettiin vuden 2010 aikana. Ylipistjen ja krkeakulujen henkilökunnalle EduLab järjesti 108 lyhytkurssia, jista 26 tarjttiin yhteistyössä kirjastn kanssa. Tritnian EduLabissa annetaan tukea verkkkurssien kehittämiseen kurssien, henkilökhtaisen hjauksen sekä mediatutannn mudissa. Verkk-petuksen tteutus (LIN3) n mentri-/cachingkulutus, jka tteutettiin suunnitelman mukaisesti vunna Palautteet vat lleet psitiivisia ja pettajien tuttaman kurssimateriaalin pedagginen tas n llut krkea. Kurssia arviidaan ja kehitetään yhteistyössä sallistuvien pettajien kanssa. Ssiaalisen median käyttö krkeakulupetuksessa sekä mahdllisuudet yhdistää teknlgiaa, interaktiivisuutta ja e-aineistja lisääntyvät. Tärkeä sa EduLab-työtä n seurata tutkimusta ja kehitteillä 8

9 levia uusia teknisiä ratkaisuja, jtta pystytään npeasti reagimaan niihin yhteiskunnan ilmiöihin, jtka vaikuttavat petukseen. Verkk-petuksen kehittämisen verkstt Åb Akademi i Vasan paikallisen verkk-petuksen jhtryhmä n työskennellyt ÅA:n verkk-petuksen strategiaan perustuvan timenpidesuunnitelman mukaisesti. Jhtryhmä n mm. jakanut virtualisintiin tarkitettuja varja yksittäisille pettajille, jtka vat sallistuneet LIN-kulutuksiin, sekä kehittänyt verkkkursseja ja ppimateriaalia EduLabin tuella. Työ jatkuu Turun ja Vaasan yhteisessä verkk-petuksen jhtryhmässä. Vaasan EduLab ja Turun Lärcentret i Åb vat vuden 2010 aikana ppineet tuntemaan tistensa rganisaatit, työntekijät ja timintamallit, mikä antaa hyvän perustan yhteistyön kehittämiselle. EduLabin henkilökunta vieraili Lärcentretissä tukkuussa ja Lärcentretin henkilökunta kävi vastavierailulla marraskuussa. EduLab sallistui myös Åb Akademi i Vasan atk-keskuksen jhtamaan verkk-petuksen tekniikan arviintiryhmään. Ryhmässä n testattu hjelmistja ja neuvteltu uusien hjelmien käyttööntsta sekä päivitysten, hjelmistjen ja työkalujen tarpeesta. Vaasan ylipistn verkk-petuksen kehittämisen verkstssa n 21 jäsentä, ja verkst kattaa ylipistn kaikki tiedekunnat. Työ n vuden 2010 aikana jatkunut entiseen tapaan ja fkuksena n llut yhteinen, mnikielinen krkeakulupedaggiikka Vaasassa. Verkstn tavitteena n luda, ylläpitää ja vahvistaa yhteistä petuksen kehittämisen timintaa ja kulttuuria, jakaa petuksen kehittämisen saamista ja hyviä käytänteitä, välittää tieta uusista kulutusmahdllisuuksista ja petuksen mnimutistamisen työkaluista sekä tuttaa tieta Tritnian kulutussuunnittelijille yksiköiden kulutustiveista ja tarpeista. EduLabin mediatutant Syksyllä 2010 tutetun videmateriaalin määrä klminkertaistui verrattuna kevään tilanteeseen. Painpiste n nyt siirtynyt yksittäisistä lyhyistä esittelyistä kurssikknaisuuksiin, jilla n vankka substanssisisältö. Ohjauksen tarve n kasvanut, kuten myös erityispalveluiden tarve. Jidenkin lehtreiden piskelijaryhmille n myös annettu suraa hjausta. Lukulaitehanke käynnistyi syksyllä 2010 kkeiluryhmien avulla ja hankkeesta kirjitetaan artikkeli, jka esitellään LIBER-kngressissa Hanke n saanut sakseen suurta kiinnstusta ja sitä jatketaan myös virallisen hankekauden päätyttyä. Hanketta rahitetaan Vaasan kaupungin vudeksi 2010 Tritnialle myönnetyllä juhlarahalla. EduLabin henkilöstö tti myös tehtäväkseen järjestää saamista lisäävän TVT-cachinghjelman, jka tteutettiin maksullisena erikiskulutuksena ulkpuliselle asiakasryhmälle. Cachinghjelman kkemukset livat hyviä ja hjelma n tettu käyttöön LIN-kulutukseen liittyen yhteistyössä Uumajan ylipistn kanssa. Tritnian visin mukaan Tritnian timinta laajentuu verkkpedaggiikasta ja mediatutannsta krkeakulupedaggiikan keskukseksi. Vaasan krkeakuluknsrtin EduLab-ryhmälle myönnettiin Vaasan kaupungin juhlarahaa mnikielisen krkeakulupedaggiikan knseptin lumiseksi. Vuden 2010 lpussa palkattiin krkeakulupedaggiikan suunnittelija seitsemäksi kuukaudeksi, suunnittelija alitti työnsä tammikuussa

10 Hallintpalvelut Tritnian uusi jhtsääntö ja työjärjestys astuivat vimaan vuden alusta. Uusi rganisaati ja ylipistjen uudet hallinnn ja taluden mallit vaativat kaikilta sapulilta speutumisaikaa. Talus Viiden em-rganisaatin hallinnn yhteensvittaminen uusissa lsuhteissa li vaativa tehtävä, varsinkin kun Vaasan ylipistn käyttöön ttamasta SAP-järjestelmästä ei juuri ennen syksyä saatu tulstetuksi talusraprtteja. Pääsa Tritnian rahituksesta tuli krkeakulujen budjetista. Vaasan kaupungin juhlarahan ja Nissin säätiön lahjituksen avulla hankittiin uutta kirjallisuutta ja alitettiin lukualustalta luettavien sähkökirjjen kkeilu. EduLabin saama kaupungin juhlaraha yhteisen krkeakulupedaggiikan suunnitteluun siirtyi lähes kknaan vudelle Tritnian kustannukset nusivat ammattikrkeakulujen mukaantuln jälkeen nin 30 %, kun mukaan lasketaan palkissa, tilakustannuksissa ja kirjallisuuden hinnissa tapahtunut kustannusten nusu Kustannukset Henkilöstö Tilat Kirjallisuus* Tiettekniikka Muut kulut *Kirjallisuuden hankinnan kulut vat krkeakulukhtaisia; tähän sisältyvät muut hankinnat paitsi Åb Akademin, Hankenin ja Nvian verkkaineistt sekä Åb Akademin painetut aikakauslehdet, jtka sisältyvät näiden krkeakulujen kirjastjen talusarviihin 10

11 TALOUS Timintakulut yhteensä (1000 ) 4 374,8 Henkilöstökulut 2 037,7 Kirjastaineistkulut 693,8 Tilakulut 1 412,0 Tiettekniikka 91,6 Muut kulut 139,7 Käytetty rahitus yhteensä (1000 ) 4374,8 Rahitus milta kehysrganisaatiilta 4194,2 Muu julkinen rahitus 71,5 Yksityinen rahitus 9,6 Maksullisen palvelun tult 88,9 Yhteisprjektien rahitus 10,6 Kti- ja ulkmaisen kirjallisuuden välityspalvelut vaihtuivat syksyllä. Hanselin kilpailutuksen phjalta ulkmaisen kirjallisuuden välittäjäksi tulivat Delbanc ja Bky.fi. Ktimaisen kirjallisuuden hankinnassa tehtiin sisäinen kilpailutus Hanselin valitsemien klmen timittajan kesken. Näistä välittäjäksi valittiin Bky.fi Oy. Näiden välittäjien kautta hankitaan pääsin Vaasan ylipistn, Hankenin, Nvian ja Vaasan ammattikrkeakulujen tarvitsema kirjallisuus. Åb Akademin hankinnat hidetaan yhteistyössä Åb Akademin kirjastn kanssa. Henkilöstö Tritnian vakituisesta henkilöstöstä 26 kuului Vaasan ylipistn, yhdeksän Åb Akademihin, seitsemän Vaasan ammattikrkeakuluun, neljä Yrkeshögsklan Nviaan ja kaksi Svenska handelshögsklaniin. Työvusien määrä li 49,7. Henkilöstön kuuluminen eri rganisaatiihin edellytti perehtymistä erilaisiin henkilöstöhallinnn käytäntöihin. Oman sisäisen timinnan läpinäkyvyyden ja selkeyden lisäämiseksi Tritniassa laadittiin ja tettiin käyttöön uusia henkilöstöön liittyviä lmakkeita ja hjeita. Vuden 2009 aikana henkilöstö li mukana yhteisen kirjastn suunnittelussa ja vusi 2010 li suunnitelmien viemistä käytäntöön. Yhteisistä käytännöistä keskusteltiin ja svittiin Tritnian sisäisissä timintkhtaisissa ryhmissä. Samalla nähtiin tarpeelliseksi lisätä tiedtusta, jten virallisten henkilökunnan kkusten lisäksi järjestettiin ns. trstaitreffit kerran kuussa. Trstaitreffeillä käsiteltiin ajankhtaisia asiita, tiedtettiin uusista asiista ja järjestettiin esittelyt Tritnian emkrkeakuluista; esittelijöinä timivat krkeakulujen edustajat tai Tritnian k. krkeakulun henkilöstö. Kesäkuussa tteutettiin pyöräretki ja tutustuminen Sarjakadun ja Raastuvankadun timipisteisiin. Osaamista lisättiin mm. järjestämällä yhteinen kkelmapäivä tuk- ja kesäkuussa, sisällönkuvailupäivä syyskuussa sekä yleisempi kehittämisaamupäivä julukuussa. Henkilöstön sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuuksia lisättiin valitsemalla henkilöstön edustaja jhtryhmään. Virkistystimikunnan jäsenyyden timikaudeksi svittiin kaksi vutta ja jhtryhmän henkilöstön edustajan timikausi svittiin yhtenäiseksi jhtkunnan timikauden kanssa. Henkilökunnan tyytyväisyyttä uuteen rganisaatin ja muutkseen mitattiin malla sisäisellä henkilöstökyselyllä lkakuussa Kyselyn tarkituksena li kartittaa henkilökunnan näkemyksiä yhteisen Tritnian lumisesta sekä eri timintjen nnistumisesta. Kyselyssä kartitettiin myös 11

12 työilmapiiriä ja henkilöstön speutumista uuteen rganisaatin. Kehityskeskustelut käytiin vuden lppupulella, jiden yhteydessä selkeytettiin työtehtäviä ja vastuualueita. Virkistys- ja pintmatka järjestettiin Prin krkeakuluknsrtin kesäkuussa ja aiempien vusien tapaan Tritnian henkilöstöä sallistui Nice Run -juksutapahtumaan. Viestintä, tiettekniikka ja tilat Kääntäjä-tiedttaja sallistui krkeakuluknsrtin tiedttajien työryhmään (Cninf), jnka kautta tteutettiin Opiskele Vaasassa verkksivust. Sivustssa krkeakulujen tarjnta ja Tritnian kirjastpalvelut n ytimekkäästi kttu piirrsphjaiseen kampuskarttaan. Krkeakulut käyttävät sivusta sana maa, nurten khderyhmälle suunnattua kulutusmarkkinintiaan. Rahitus sivustn saatiin Vaasan kaupungin juhlarahasta. Tiettekniikan pulella www-sivujen työstäminen ja julkistamisen vaati runsaasti resursseja varsinkin alkuvudesta. Ammattikrkeakulut asettivat uusia vaatimuksia tiedn saatavuudelle ja mnia asiita selviteltiin krkeakulujen atk-yksiköiden kanssa. Tritnian sisällä kaikki parisataa tietknetta siirrettiin uudempaan hjelmistversin. Auditrium Nissin laitteist uusittiin täysin syksyn kuluessa. Myös kkusja videneuvttelutiljen laitteistja ja asiakastulstimia uusittiin. Kaksi uutta lainausautmaattia tettiin käyttöön ja vanha päivitettiin. Henkilöstön kannalta sähköpsti- ja kalenteritimintjen siirtyminen uuteen järjestelmään li tärkeä uudistus. Tilja järjesteltiin uudelleen ammattikrkeakulujen mukaan tuln myötä. Henkilökunnan tilajärjestelyiden yhteydessä tettiin man henkilökunnan käyttöön trnin klmas kerrs. Siihen sijittuvat Kulutus- ja verkkpalveluiden kirjastnhitajat ja infrmaatikt. Asiakkaille tarjttavia tutkijatilja li j rakennettu lisää trnin viiden kerrksen maisemaknttriin ja saksi myös kuudenteen kerrkseen, jten niiden määrä ei juurikaan vähentynyt. Ylipistnrannan niin kutsuttuun virtuaaliaulaan klmannessa kerrksessa hankittiin kalusteet ja piskelijat ttivat sen innkkaasti käyttöön. Ylipistrannan varasttiljen käyttösuunnitelma lunnsteltiin kesän aikana. Tritnian verkstt Alueelliset verkstt Vaasan krkeakuluknsrtin EduLab-työryhmä, jhn kuuluu asiantuntijita Tritnian kaikista kehysrganisaatiista, n kkntunut kymmenisen kertaa vunna Työryhmä n kehittänyt LIN1- kulutuksen sisältöä kesällä 2010 perustetun sisältötyöryhmän kautta. Työryhmä n nyt päättänyt työnsä ja LIN1 alki uudistuneena tammikuussa Työryhmä n myös saattanut alkuun knsrtin yhteisen mnikielisen krkeakulupedaggiikan kknaisuuden. Vuden lpussa svittiin, että ryhmä siirtyy Tritnian jhtkunnan alaiseksi neuvttelukunnaksi. Tritnia sallistui entiseen tapaan kirjallisuustapahtuma Vaasa LittFest Vasan järjestämiseen. Alueellisen verkkkirjastn Sukkulan sallistujat tapasivat keväällä Vaasan kaupunginkirjast-maakuntakirjastn rganisimassa tilaisuudessa jssa petusministeriön edustaja esitteli suunnitteilla levaa Kansallista digitaalista kirjasta. Kulutus- ja kkelmapäällikkö edusti Åb Akademita Vaasan kesäylipistn jhtkunnassa. 12

13 Kansallinen yhteistyö EduLab n vuden 2010 aikana kehittänyt yhteistyötä Oulun ylipistn Kasvatustieteiden tiedekunnan Oppimisen ja kulutusteknlgian tutkimusyksikön (LET) kanssa. Yhteistyö n tteutettu videluentvaihdn mudssa sekä vaihtamalla keskustelutehtäviä Tritnian EduLabin LIN3-kulutuksen sallistujien ja Oulun yksikön vastaavan kulutushjelman sallistujien kesken. Sumen virtuaaliylipistn varsinainen timinta lpetettiin EduLab n vuden 2010 aikana seurannut niitä työryhmiä, jiden ehdtetaan jatkavan vapaaehtisperustalla. EduLab n edelleen vunna 2010 sallistunut PedaFrum-verkstn sekä sen kahteen seminaariin. Kirjast li aktiivisesti mukana ylipist- ja ammattikrkeakulukirjastjen yhteisissä timinnissa. Kirjastnjhtaja timi kirjastjärjestelmäknsrtin Linnea2:n hjausryhmän puheenjhtajana ja ylipistkirjastjen neuvstn työvalikunnan jäsenenä, hän sallistui myös kirjastjärjestelmäknsrtin edustajana Kansalliskirjastn kansainväliseen arviintipaneliin ja li ylipistkirjastjen neuvstn edustaja Sumen standardisimisliitn Tiethultkmiteassa. Palvelupäällikkö li AMKIT-knsrtin jhtryhmän varajäsen ja hallintpäällikkö kuului Sumen tieteellisen kirjastseuran hallitukseen. Lisäksi Tritnialla li edustajia Finlandssvenska bibliteksföreningin jhttehtävissä, mm. vunna 2012 Sumessa pidettävän suuren kansainvälisen kirjastknferenssin valmisteluryhmässä. Kansainvälinen yhteistyö Tritnia sallistuu Btnia-Atlantica-hankkeeseen Nrdic Knwledge n the Web. Hanke n yhteinen Vaasan, Uumajan ja Bdøn krkeakuluille. Hankkeen mistajana timii Vaasan ylipist. Vuden 2010 aikana hanke n lunut, markkininut ja ylläpitänyt verkkphjaista keskusta sisältäen luentja, työpajja, tutkimusaineista, keskusteluja ja käytännön svelluksia. NKW-hankkeen puitteissa n kehitetty yhteistyötä LIN-kulutusten ja Uumajan ylipistn Universitetspedaggiska centrumin vastaavien LIKT-kurssien kesken vuden 2010 aikana. Yhteisiä resursseja n lutu ja petusta ja petusmediaa kehitetty yhteistyössä pettajien ja kurssien sallistujien kesken. EduLab tekee myös yhteistyötä Götebrgin IT-ylipistn ja Tukhlman ylipistn Pedaggiska enhetenin kanssa. Vuden 2010 aikana n Vaasan, Uumajan ja Bdøn kesken tteutettu luentja ja esityksiä (sekä fyysisesti että virtuaalisesti) klmessa eri seminaarissa ja kahdessa työpajassa. Tritnian henkilöstö sallistui mm. ELAG-knferenssiin Helsingissä, Creating Knwledge-knferenssiin Bergenissä sekä LIBERin kngressiin Århusissa. Peter Ahlrsin laatima psteri Eyetrackning and handling analysis f the Tritnia web services esiteltiin Eurpan tieteellisten kirjastjen järjestön LIBERin vusikngressissa Århusissa. Psterin taustaksi laadittiin Åb Akademin MediaCityn kanssa tutkimus, jssa selvitettiin sekä uusien että kkeneiden kirjastnkäyttäjien silmänliikkeitä Tritnian uusilla verkksivuilla. Psteri herätti kiinnstusta ja sai hyvää palautetta kngressin sallistujilta. Kirjastssa vieraili Erasmus-vaihdn perusteella dkumentalisti Elvira Aleixandre Baeza Universitat Jaume i Castellósta Espanjan Katalniasta. 13

14 Tritnian vusitilastt Tritnias årsstatistik LIITE 1 KIRJASTOPALVELUT muuts Kirjastn käyttö ja käyttäjät - Bibliteksbruk & användare % a) uudet asiakkaat - Nya kunder Kirjastkäynnit - Bibliteksbesök % Lainaus Utlåning a) lainat lån % itsepalvelulainat - självbetjäningslån lainat palvelutiskiltä - lån vid servicedisk b) uusinnat - förnyade lån % itsepalvelu-uusinnat - självbetjäningsförnyelser uusinta palvelutiskiltä - förnyelse vid lånedisk autmaattiuusinnat - autmatförnyelser SUMMA % Kauklainaus Fjärrlån a) annetut kauklainat - utlånade fjärrlån % b) saadut kauklainat - inlånade fjärrlån % Tietpalvelu - Infrmatinsservice % Kkelmatietkanta Tria - samlingsdatabasen tiednhakujen määrä - antal sökningar % Käyttäjäkulutus - Användarutbildning a) petustunnit - undervisningstimmar % b) santtajamäärä - antal deltagare % c) annettujen kurssien pintpistemäärä - kursernas sp % Aukilpäivät Öppetdagar % pääkirjast huvudbiblitek sivukirjastt (Jakbstad)

15 OPETUKSEN TUKI - HENKILÖSTÖKOULUTUS JA OHJAUS Kulutus Learning in Netwrks LIN1 sallistujat LIN1 tdistukset Opintpisteet LIN2 sallistujat LIN2 tdistukset Opintpisteet 21 0 LIN3 sallistujat LIN3 tdistukset Opintpisteet Lyhytkurssit sallistujat tilaisuuksien määrä tuntien määrä Ohjaus sallistujat tilaisuuksien määrä tuntien määrä Mediatutant &hjaus sallistujat * tilaisuuksien määrä tuntien määrä *sisältää puhelin- ja sähköpstikyselyt 15

16 LIITE 2, OSALLISTUMINEN Kansainvälinen yhteistyö Btnia-Atlantica: Nrdic Knwledge n the Web: Maria Byhlm, Peter Ahlrs Creating knwledge VI, Infrmatin Literacy and Diversity in Higher Educatin, Bergen: Linda-Marie Evertsn, Susanne Hlmlund ELAG-knferenssi (Eurpean Library Autmatin Grup), Helsinki: Jnna Haht, Vukk Palnen ELPUB 2010, Publishing in the netwrked wrld: Transfrming the nature f cmmunicatin, 14th Internatinal Cnference n Electrnic Publishing June 2010, Helsinki: Christina Flemming Eurpan kmissin Eurpe Direct -tiedtusverkst: Katri Rintamäki/ Satu Kinnari IFLA: Wrld Library and Infrmatin Cngress, Götebrg: Isabel Jhanssn LIBER Annual General Cnference, Århus: Vukk Palnen Nrdic Resurce Sharing, Reference and Cllectin Develpment Cnference 9 th Nrdic ILL Cnference, Hanasaari, Esp: Marita Ahla Stckhlms universitet (Pedaggiska Institutinen, tidigare Lärum): Maria Byhlm Erasmus-vaihtn saapunut: Elvira Aleixandre Baeza, Bibliteca. Centr de Dcumentación Eurpea, Universitat Jaume i Castelló, Spain Kansallinen yhteistyö AMKIT-knsrti - VAMKin edustaja: Marita Ahla, varalla Vukk Palnen - jhtryhmän varajäsen: Marita Ahla - kirjastnjhtajien kkukset: Marita Ahla Finlands svenska bibliteksförening rf: hallitus: jäsen Hanna Kuppala, varajäsen Isabel Jhanssn Internatinella utskttet: Isabel Jhanssn IT-utskttet: Christian Nelsn Kansalliskirjastn krdinimat ryhmät: FinELib (Kansallinen elektrninen kirjast) humanististen tieteiden asiantuntijaryhmä: Raija Löytölä yhteiskuntatieteiden asiantuntijaryhmä: Katri Rintamäki Linnea2-hjausryhmä: Vukk Palnen, pj Linnea2-system-pac-työryhmä: Ove Ritla Linda-kirjastjen luettelintivastaavat: Virva Tumist Tieteellisten kirjastjen yhteistilast: Virva Tumist, yhteyshenkilö Oulun ylipistn Oppimisen ja kulutusteknlgian tutkimusyksikkö Yhteistyö LIN3-kurssilla: Anu Ylital Sumen tieteellinen kirjastseura ry: Opintpalveluiden työryhmä: Katri Rintamäki Sumen ylipistkirjastjen neuvst: jäsen ja työvalikunnan jäsen: Vukk Palnen Infrmaatilukutaitverkstn hjausryhmä: Christina Flemming; yhteyshenkilö: Linda-Marie Evertsn 16

17 Sisällönkuvailun asiantuntijaverkst: Raija Löytölä Sumen virtuaaliylipist Vaasan ylipistn yhdyshenkilö: Anu Ylital AOR2 ryhmä (Opetuksen tvt-asiantuntijat, Ssiaalinen media, Oppimateriaalin tutant-lsuhteiden kehittäminen): Anu Ylital, Vaasan ylipistn edustaja, Maria Byhlm, Åb Akademin edustaja infrmaatilukutaidn Klaara-kysymyspankin ylläpitäjä: Katri Rintamäki Varastkirjast Jhtkunta : Christina Flemming Kkelmakarttahankkeen hjausryhmä: yhdyshenkilöverkstn jäsen: Sari Seitamaa-Svenns, varalla Susanne Hlmlund YHL (Pardia) Kirjasttimikunta: Rist Autti, varajäsen Tarja Yli-Karhu Alueellinen ja paikallinen yhteistyö Sukkula - alueellinen verkkkirjast: Vukk Palnen, jhtryhmän jäsen, kknkutsuja Vaasa LittFest Vasa: jhtryhmä: Vukk Palnen sisältötyöryhmä: Christina Flemming Vasa smmaruniversitet rf Vaasan kesäylipist ry: Christina Flemming, Åb Akademin edustaja hallituksessa. Krkeakulujen työryhmät ja luttamustehtävät Hanken Förvaltningsmöte (Möte varannan vecka för Hankens stödfunktiner i Vasa): Susanne Hlmlund, Hanna Kuppala Vaasan ammattikrkeakulu Kehittämisryhmän jäsen, AKAVAn edustaja: Marita Ahla Vaasan ylipist Kansainvälisten asiiden työryhmä: Ann Carina Tihinen, varajäsen Jnna Haht Opetuksen kehittämisen verkst: Anu Ylital, verkstn krdinaattri Vaasan ylipistlle Ylipistpedaggiikka-kulutuksen (10 p) krdininti: Katri Rintamäki/Anu Ylital Vaasan ylipistn Master s Degree Prgramme in Internatinal Business -kulutuksen pedagginen asiantuntija: Anu Ylital Fazer-Amican asiakastimikunta Vaasan ylipistssa: Leena Kusmanen Åb Akademi (Åb, Vasa) Arbetsgruppens för studerandestöd i Vasa: Linda-Marie Evertsn Arkivnämnden vid ÅA: Berit Öhman, varajäsen Christina Flemming CLL- Centret för livslångt lärande ÅA & Nvia: suppleant för Åb Akademis representant i direktinen: Christina Flemming Kvalitetsarbetsgrupp: Christina Flemming Lkala ledningsgruppen för virtualisering i Vasa, Maria Byhlm Persnalutbildningsarbetsgruppen vid ÅA i Vasa: Maria Byhlm, varajäsen Christina Flemming Onsdagsmöten (förvaltningens, fakulteternas, fristående inrättningarnas ch studentkårens ledande tjänstemän): Christina Flemming, Maria Byhlm 17

18 Utvärderingsgruppen vid DC/ÅA: Maria Byhlm Virtualiseringsledningsgruppen vid ÅA: Maria Byhlm Persnalföreningen vid Åb Akademi, luttamusmies: Isabel Jhanssn Vaasan krkeakulujen atk-yhteistyöryhmä: Ari Hvila Vaasan krkeakulujen LIN-kulutusten kehitystyöryhmä : Anu Ylital, Maria Byhlm, Camilla Willberg Vaasan krkeakuluknsrtin Cninf-työryhmä: Ann-Sfie Källund Vaasan krkeakuluknsrtin EduLab-yhteistyöryhmä: Maria Byhlm (pj), Peter Ahlrs, Vukk Palnen Tritnian mat työryhmät Jhtkunta: henkilökunnan edustaja: Susanne Hlmlund; varajäsen Sari Seitamaa-Svenns Jhtryhmä: Vukk Palnen (pj), Marita Ahla, Christina Flemming, Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen, Christian Nelsn (henkilöstön edustaja, varalla Vesa Perkiömäki) Laatutyöryhmä: Vukk Palnen (pj), Marita Ahla, Christina Flemming, Ann-Sfie Källund, Christian Nelsn, Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen, Maria Byhlm Virkistystyöryhmä: Rist Autti, Ann-Sfie Källund, Jnna Haht, Gun Vestman Luentja ja esityksiä kngresseissa ja seminaareissa ym. (Vaasan krkeakulujen ulkpulella) Lappeenrannan teknillisen ylipistn ja Saimaan ammattikrkeakulun kirjastjen seminaari, 5.2.: Vukk Palnen, Tritnia mnen rganisaatin palveluiden tuttaja EMTACL 10, Trndheim 26.4.: Christina Flemming & Katri Rintamäki, Best practices fr the adaptive library: case Tritnia 2010 LIBER Annual General Cnference, Århus kesäkuu 2010: Peter Ahlrs, Eyetrackning and handling analysis f the Tritnia web services (psteri) Finlands svenska bibliteksförenings årsknferens, Krshlm 10.9.: Christina Flemming, Tritnia Pentnia : från tre till 5. Kansalliskirjast, Kirjastverkkpäivät, Helsinki 29.10: Vukk Palnen, Krkeakulujen rakenteellinen kehittäminen henkilöstön näkökulmasta: Tritnia Sumen tieteellisen kirjastseuran kkelmaseminaari 1.11.: Christian Nelsn & Sari Seitamaa-Svenns, Pistprjektit kirjastja yhdistettäessä, Tritnia 2.0. Kkelmatyön eri vaiheet Nrdic Knwledge n the Web (NKW) ja knsrtiyhteistyöryhmän yhteinen petusseminaari Learning in Netwrks Tritnia järjestäjänä Henkilökunnan julkaisuja Margareta Danielssn & Susanne Hlmlund, Referensguide. Helsingfrs & Vasa: Svenska handelshögsklan. Bibliteket Ann-Sfie Källund: Yhteinen Tritnia avattiin tammikuussa // Kredi 1/2010 ammattikrkeakulujen verkklehti Vukk Palnen & Ann-Sfie Källund, Ylipistjen ja ammattikrkeakulujen yhteinen kirjast tteutui Vaasassa // Signum 1/2010. S Svenskbygden. Medlem i redaktinsrådet: Christina Flemming. 18

19 Tritniaa kskeneet haastattelut ja lehtiartikkelit Gemensamma Tritnia öppnar på trsdag // Vasabladetin verkkversi Haussa hyvä järjestelmä tietkneiden varaamiseen (haastattelu Tihinen ja Ahla) // Vaasan ylippilaslehti 5/2010 Hundratal böcker kan lagras i plattan // Vasabladet Kursböcker i läsplatta testas i Vasa // Meddelanden från Åb Akademi nr 14/2010 Lukulaitteesta vi tulla piskeluväline // Phjalainen Palsaarella n viiden tähden kirjast // Phjalainen , s. 4 Viiden krkeakulun Tritnia palvelee ainutlaatuisella knseptilla (haastattelu Palnen, Nelsn ja Ahla) // Vaasan ylipistlehti 1/2010 s. 5 19