Sähkötekniikka ja elektroniikka
|
|
- Akseli Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähkötekniikka ja elektroniikka Alustava sisällysluettelo c TkT Kimmo Silvonen Teknillinen korkeakoulu Teoreettisen sähkötekniikan laboratorio PL 3000, TKK kimmo@aplac.hut.fi versio
2 2 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka,
3 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Sisältö Alkusanat 16 Sähkötekniikan ja piiriteorian varhaishistoriaa 20 I Sähkötekniikka ja piiriteoria 23 1 Piirianalyysi Jännite, virta ja Kirchhoffin lait Sähkövirta ja Kirchhoffin virtalaki Keskitetyt komponentit Potentiaaliero ja Kirchhoffin jännitelaki Jännitteen ja virran mittaaminen Vastus ja resistanssi Ohmin laki Siemensin laki ja konduktanssi eli johtokyky Resistanssin mittaaminen Tasavirran teho ja energia Tehon ja energiankulutuksen laskeminen Hyötyteho ja tehohäviöt Virtapiirien peruskäsitteitä Sarjaankytkennässä sama virta Rinnankytkennässä sama jännite Tähti- ja kolmiokytkentä Kytkin, suljettu tai avoin piiri, oikosulku Napa, portti, maa Yleisiä piirirakenteita Vastusten sarjaankytkentä Vastusten rinnankytkentä Jännitteen jako Virran jako Tähti kolmio-muunnos ja kolmio tähti-muunnos Jännite- ja virtalähteet Piirrosmerkit Jännite- ja virtalähteen ero Käytännön jännite- ja virtalähteitä Lähteiden sarjaan- ja rinnankytkentä Lähteiden luovuttama tai nielemä teho
4 4 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Lähdemuunnokset Jännitelähde virtalähde-muunnos Ideaalisten lähteiden muuntaminen Lähteiden monistaminen Ohjatut jännite- ja virtalähteet Ohjattu vai riippumaton lähde Jänniteohjattu jännitelähde, VCVS Virtaohjattu jännitelähde, CCVS Jänniteohjattu virtalähde, VCCS Virtaohjattu virtalähde, CCCS Gyraattori vaihtaa virran ja jännitteen rooleja Resistanssin laskeminen jännitteen ja virran avulla Piiriteoreemoja Resiprookkisuus eli vastavuoroisuus ja bilateraalisuus Tellegenin teoreema Théveninin ja Nortonin teoreemat Piirin lineaarisuuden hyödyntäminen Superpositioperiaate eli kerrostamismenetelmä Piirianalyysimenetelmien esittely Kirchhoffin lakien systemaattinen soveltaminen Peruslakimenetelmä Haaravirtamenetelmä ja silmukkamenetelmä Solmujännitemenetelmä ja solmumentelmä Modifioitu solmumenetelmä Systemaattiset piirianalyysimenetelmät Silmukkamenetelmä Matriisimuotoisen yhtälön käsittely Solmumenetelmä Passiiviset komponentit, sähkötekniikan materiaalit ja sähkömagnetiikka Vastus, resistanssi ja johtavuus Johdekappaleen resistanssi Resistanssin lämpötilariippuvuus Hehkulampun erittäin epälineaarinen resistanssi Vastuksen ja vahvistimen kohina Resistanssi suurilla taajuuksilla, ahtautuminen, tunkeutumissyvyys Komponenttien standardiarvot Komponenttien värikoodit Varistori, jännitteestä riippuva vastus Termistori, lämpötilasta riippuva vastus Kela, induktanssi ja permeabiliteetti Kelan jännite, virta ja energia Lieriökäämin induktanssi ja magneettikenttä Para-, dia- ja ferromagneettiset aineet, hystereesi Reluktanssi ja magneettipiirit Lävistyslaki ja muita magneettikentän kaavoja Lyhyen lieriökäämin induktanssi Suoran parijohdon ja koaksiaalikaapelin induktanssi Kondensaattori, kapasitanssi ja permittiivisyys Konkan jännite, virta ja energia
5 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Tasokondensaattori ja sähkökenttä Suoran parijohdon ja koaksiaalikaapelin kapasitanssi Johdepallon kapasitanssi Memristori se pitäisi keksiä Siirtojohto, pitkä johto Ominaisimpedanssi on jännitteen ja virran suhde Aaltoyhtälö, aalto ajan ja paikan funktiona Etenemisnopeuden ja ominaisimpedanssin laskeminen Koaksiaalijohto ja parijohto Heijastus- ja läpäisykerroin Edestakaiset heijastukset Sinimuotoiset aallot Häviötön siirtojohto Häviöllinen siirtojohto Seisovan aallon suhde SAS Smithin kartta Siirtojohtopiirin sovittaminen Tasoaallot ja siirtojohtoanalogia Sähkömagnetiikan matemaattinen perusta Ampèren ja Biot-Savartin lait, vektoripotentiaali Maxwellin yhtälöt Virtauskentän, magneettikentän ja sähkökentän analogia Muutosilmiöt virtapiireissä Muutosilmiöiden käsittely differentiaaliyhtälöillä Reaktiiviset komponentit Kondensaattorin varaaminen Differentiaaliyhtälö ja yrite Vakioiden määrittäminen, reunaehdot Aikavakio määrää muutosilmiön nopeuden Kondensaattorin varauksen purkaminen Kelan kytkeminen piiriin Kelan energiavaraston purkaminen Diracin deltafunktio on häiriöpiikki RLC-piirien muutosilmiöt Laplace-muunnos sähkötekniikassa Merkintätavat ja taustaa Komponenttien Laplace-muuntaminen Yksikköaskel ja impulssifunktio Laplace-muunnoskaavat ja osamurtokehitelmä kertaluvun differentiaaliyhtälöt kertaluvun differentiaaliyhtälöt Impulssifunktio ja jännite- tai virtapiikki Pulssien ja aaltomuotojen käsittely Laplace-muunnoksen ja osoitinlaskennan ero RC-alipäästösuodatin vai integraattori Théveninin menetelmä ja Laplace-muunnos Fourier-sarja, Fourier-muunnos ja z-muunnos Fourier-sarjan laskeminen Fourier-muunnos ja z-muunnos
6 6 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Vaihtovirtapiirit Jaksolliset vaihtovirrat Tehollisarvo, keskiarvo ja tasasuuntauskeskiarvo Sinimuotoinen virta ja jännite Sinin hetkellisarvoilla laskeminen Osoitinlaskenta, kompleksiluvut Yleistä höpinää Koordinaatistomuunnokset Kompleksilukujen laskusääntöjä Sinimuotoinen virta vastuksessa, kelassa ja kondensaattorissa Impedanssi Z, admittanssi Y ja yleistetty Ohmin laki Osoitindiagrammi Useita taajuuksia samanaikaisesti Resonanssipiirit Yleistä Sarjaresonanssi Rinnakkaisresonanssi Resonanssitaajuuden laskeminen, yleinen tapaus Kidekone Resonanssipiirit suodattimissa, kvartsikiteet Resonanssipiirin hyvyysluku eli Q-arvo Vaihtovirran teho ja kompleksinen teho Hetkellinen teho vai keskimääräinen teho Näennäisteho, pätöteho, loisteho ja tehokerroin Kompensointikondensaattorin mitoittaminen Tehosovitus Mittasillat tarkkuusmittauksiin Tasapainoyhtälö Tasavirtasillat, Wheatstone ja Thomson Vaihtovirtasillat Wienin silta ja Wienin silta -oskillaattori Muuntajat Sovelluskohteita Käämien induktanssi ja keskinäisinduktanssi Muuntajayhtälöt yleisessä tapauksessa Kytkentäkerroin Muuntajan sydän Muuntaja sinimuotoisessa tapauksessa Muuntajan T-sijaiskytkentä Käämien sarjaankytkentä ja rinnankytkentä Ideaalimuuntaja ja muuntosuhde Impedanssimuuntaja Muuntajan sijaiskytkentä suurilla tehoilla Ohjattuihin lähteisiin perustuva muuntajan piirimalli Muuntaja silmukka- ja solmumenetelmässä Kolmivaihejärjestelmä Yksivaihe- ja kolmivaihejärjestelmät Kolmiokytkentä ja tähtikytkentä Symmetrinen kolmivaihejärjestelmä
7 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Kolmivaihejärjestelmän vakaa tehonsiirto Kolmivaiheisen tehon mittaaminen Yksivaiheinen sijaiskytkentä Sähkömoottoreiden ABC 281 Tämä luku on poistettu Piirisimulointiohjelmat Yleistä APLAC APLACin Windows-version käyttöohje Syöttötiedoston kirjoittaminen ja dc-analyysi Virran laskeminen APLACilla Tavallisimmat komponentit Jatkuvan tilan ac-analyysi Taajuusvasteen piirtäminen Aika-alueanalyysi eli transienttianalyysi Säädettävät komponenttiarvot Optimointi tekee työn puolestasi APLAC ohjelmoitavana funktiolaskimena II Elektroniikka Diodi Diodityypit Ideaalidiodi Puolijohdediodi ja pn-liitos Zenerdiodi Varaktori eli kapasitanssidiodi Led ja fotodiodi Schottky-diodi Muita diodeja Diodin matemaattinen käsittely Jännitteen ja virran laskeminen Newton Raphson-iterointi Piensignaalianalyysi, staattinen ja dynaaminen resistanssi Paloittain lineaariset sijaiskytkennät Chuan diodi ja kaaosteoria Diodi APLACissa Tasasuuntaajat ja teholähteet Puoliaalto- ja kokoaaltotasasuuntaus Tasasuunnatun jännitteen spektri Huipputasasuuntaaja Aaltomuodot Likimääräinen analyysi Tarkempi matemaattinen analyysi Lineaariset teholähteet Yleistä...346
8 8 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Rinnakkais- ja sarjaregulointi Regulaattorimikropiirit Regulaattorin lähtövirran kasvattaminen Regulaattorin jännitteensäätö Vakiovirtalähde Hakkuriteholähteet Etuja ja haittoja Hakkureiden perusrakenteiden analyysi Step-down eli buck (forward) Step-up eli boost Buck-boost eli invertteri Hakkuriteholähteet käytännössä Jäähdytyslevyn mitoitus Bipolaaritransistori Transistorin rakenne ja toiminta, virtavahvistus Transistorin toiminta tasavirralla Toimintapisteen laskeminen Yhtälöt ja ominaiskäyrät Takaisinkytkennän vaikutus toimintapisteeseen Transistori kytkimenä, sulkutilassa ja kyllästyneenä Ebers Moll-sijaiskytkentä Transistori signaalinkäsittelyssä Taylorin sarja ja piensignaalianalyysi Hybridi π-sijaiskytkentä ja transkonduktanssi T-sijaiskytkentä Transistorin h-parametrit Millerin teoreema Transistorivahvistimen graafinen analyysi Yksitransistoristen vahvistinasteiden päätyypit Puskurivahvistin Transistori APLACissa Transistorin SPICE-malli Kanavatransistorit FET-tyypit Mosfetit Avauskanavatransistori, e-tyyppinen mosfet Avauskanavatransistorin ominaiskäyrät Fettien virtayhtälöt Kanavanpituusmodulaatio Sulkukanavatransistori, d-tyyppinen mosfet Sulkukanavatransistorin ominaiskäyrät Liitoskanavatransistori, JFET Rakenne ja ominaiskäyrät GaAs-MESFET Fettien matemaattinen käsittely Jännitteiden ja virtojen positiiviset suunnat DC-analyysi ja tasavirtasijaiskytkentä Piensignaalianalyysi ja piensignaalisijaiskytkentä
9 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Signaalin säröytyminen fetissä, transistorissa ja elektroniputkessa Body-efekti FET säädettävänä vastuksena FET kytkimenä Kanavatransistorit APLACissa Operaatiovahvistin ja muut mikropiirit Mikropiirien luokittelu Operaatiovahvistin Ideaalinen operaatiovahvistin Lineaarinen toiminta ja operaatiovahvistinmies ;-) Negatiivinen takaisinkytkentä säätelee vahvistimen toimintaa Käytännön operaatiovahvistin Operaatiovahvistimen peruskytkentöjä Invertoiva vahvistin Summausvahvistin Aktiivinen ylipäästösuodatin Ei-invertoiva vahvistin Jännitteenseuraaja Lähtövirran kasvattaminen Operaatiovahvistin signaalinkäsittelyssä Symmetrointivahvistin Instrumentointivahvistin Erotusvahvistin Negatiivisen resistanssin simulointi Vakiovirtalähde Integraattori Derivaattori Logaritminen vahvistin Antilogaritmivahvistin ja analoginen kertoja Tasasuuntaus Sakara-aalto-oskillaattori Jänniteohjattu oskillaattori, VCO Audiosovelluksia Äänensävynsäädin Äänirasian RIAA-esivahvistin Ekvalisaattori eli taajuuskorjain Operaatiovahvistimen epäideaalisuuksia Offset-jännite sekä bias- ja offset-virta Lähtöjännitteen muutosnopeus slew rate Vaimennussuhteet CMRR ja PSRR Jännite- ja virtakohina Äärellinen jännitevahvistus, tulo- ja lähtöresistanssi Operaatiovahvistin APLACissa
10 10 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Kaksiportit, ideaalivahvistimet, takaisinkytkentä n-porttiparametrit Kaksiportti on musta laatikko Eri parametriesitykset z-parametrit y-parametrit ABCD eli ketjuparametrit K Käänteiset ketjuparametrit K Hybridi- eli h-parametrit g-parametrit Sirontaparametrit S- jat -parametrit S-parametrien laskeminen Passiivisten komponenttien S-parametrit T -parametrien laskeminen Vuokaavio S-parametrien laskeminen APLACilla Parametriesitysten sijaiskytkennät ja muunnoskaavat Resiprookkisuus ja symmetria Kaksiporttien sijaiskytkennät Muunnoskaavat parametriesitysten välillä Ideaalivahvistimet Vahvistin, signaalilähde ja kuorma Jännite- ja virtavahvistus, tulo- ja lähtöresistanssi, siirtokonduktanssi Tulo- ja lähtöimpedanssien valintaperusteita Takaisinkytkentä Sarjaan tai rinnan Takaisinkytkennän vaikutus vahvistukseen Takaisinkytkennän vaikutus tulo- ja lähtöimpedanssiin Takaisinkytkennän vaikutus taajuusvasteeseen Vahvistimen stabiilisuus vai syntyikö meille oskillaattori? Uusia vahvistintopologioita Nullaattori, noraattori ja Tellegenin ideaalivahvistimet Vahvistus vs. kaistanleveys Jännite- ja virtaseuraajat vahvistimina CCI- ja CCII-vahvistimet CFOA-vahvistin Suodattimet Matemaattinen analyysi ja peruskäsitteet Suodattimien luokittelu Passiiviset RC-, RL- ja (R)LC-suodattimet Taajuusvasteen itseisarvo ja vaihe Boden diagrammi Spektrianalyysi Ryhmäkulkuaika eli viive Askelvaste ja impulssivaste Suodatinapproksimaatiot Vaimennuskerroin määrää vasteen Polynomisuodattimet ovat yksinkertaisia...567
11 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Laakalatvainen eli Butterworth-approksimaatio L-suodattimet (Legendren approksimaatio) Tasa-aaltoinen eli Tshebyshev-vaste "Vaihelineaarinen" eli Besselin approksimaatio Rationaalisuodattimet ja siirtonollat Käänteinen Tshebyshev-approksimaatio Elliptinen suodatin-approksimaatio Suodatin-approksimaatioiden vertailu Suodatintyyppien väliset muunnokset ja skaalaus Aktiiviset RC-suodattimet Sallen Key-alipäästö, -ylipäästö ja -kaistanpäästö MFB-kaistanpäästösuodatin Bikvadraattinen suodatin State variable- eli tilamuuttujasuodatin Leapfrog, pukkihyppypiiri Yleiskäyttöinen 2. asteen suodatin Induktanssin simulointi operaatiovahvistimilla Kokopäästösuodatin vaiheenkorjaukseen Kaistanestosuodatin eli notch Kytkin kapasitanssi- eli SC-suodattimet Toimintaperiaate SC-piirien analyysi ja varauksen säilyminen Siirtofunktion käsittely z-jas-tasossa Eräiden jatkuva-aika-piirien SC-vastineet APLAC suodatinsuunnittelun tukena Taajuusvasteen optimointi APLACilla Siirtofunktion kertoimien laskeminen Manuaalinen optimointi SC-piirien analyysi APLACilla Digitaalitekniikka Logiikkapiirit Bitit ja positiivinen logiikka Piiriperheet Kombinaatiologiikka Boolen algebra De Morganin teoreema Lukujärjestelmät Logiikkatehtävän ratkaiseminen Karnaugh n kartta Segmenttinäyttö Sekvenssipiirit Jaottelu Multivibraattorit S R-veräjä eli S R-latch D-tyypin kiikut J K-kiikku Isäntä/orja- eli master/slave-tyyppiset kiikut Taajuuslaskin Ajastinpiirit 555 ja
12 12 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Digitaaliset mikropiirit käytännössä A/D- ja D/A-muuntimet Esimerkki mittaus- ja säätöjärjestelmästä Resoluutio, signaalikohinasuhde Näytteistys Näytteenotto- ja pitopiiri Näytteenottoteoreema, laskostuminen Nyquist rate vastaan oversampling D/A-muuntimet (DAC) Lähtöjännite binäärikoodin eri esitysmuodoissa Binäärisesti painotetut vastukset R 2R-tikapuuverkko Käänteinen R 2R-tikapuu n R-muunnin Yksibittinen Sigma Delta-muunnin A/D-muuntimet (ADC) Analoginen komparaattori eli 1-bittinen A/D-muunnin asteen Σ -modulaattori Laskurityyppinen A/D-muunnin Punnitseva A/D-muunnin Kaksoisintegroiva A/D-muunnin Simultaani- eli flash-a/d-muunnin A/D-muuntimien kaskadikytkentä Tietoliikenne-elektroniikka kumin hajua valtatiellä 681 Tämä luku jää pois III Liitteet 683 A Tietopakki 685 A.1 Suureet ja yksiköt A.1.1 SI-järjestelmä A.1.2 Standardi kirjainten ja alaindeksien kaltevuudesta A.1.3 Desibeli A.2 Kreikkalaiset aakkoset A.3 Prefiksit A.4 Muita lukuja A.5 Vakioiden arvoja A.6 Mittayksiköitä A.7 Kirjallisuutta A.7.1 Sähkötekniikan ja elektroniikan yleisteoksia A.7.2 Piirianalyysi A.7.3 Elektroniikka eli hituvirtatekniikka A.8 Lopuksi vielä anagrammeja sanasta sähkötekniikka Hakemisto 694
13 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Taulukot 1 TKK:n opintojakson S (sähkötekniikka, 2,5 ov) sisältö v Eräiden jännitelähteiden lähdejännite eli napajännite Yleisimmät resiprookkiset komponentit Eräiden materiaalien johtavuus ja resistiivisyyden lämpötilakerroin Eristemateriaalien tyypillisiä resistiivisyyksiä lämpötilassa +20 C Johteiden resistiivisyys eri lämpötiloissa Standardivastusarvot, E Standardivastusarvot, E Vastusten ja kondensaattorien värikoodit Suhteellisen permeabiliteetin arvoja Tyypillisiä magneettivuontiheyksiä elimissä, laitteissa ja maailmankaikkeudessa Käämilangan suositeltava paksuus erilaisilla virranvoimakkuuksilla Materiaalien suhteellisia permittiivisyyksiä Materiaalien suurimpia sähkölujuuksia (ennen läpilyöntiä) Virtauskentän, magneettikentän ja sähkökentän perussuureiden analogia Eksponenttikäyrän väliarvoja ajan funktiona Yleisimpien passiivisten komponenttien Laplace-muunnokset Jännite- ja virtalähteiden Laplace-muunnokset Tavallisimpien jatkuvien aaltomuotojen Laplace-muunnokset Yleisimmät Laplace-muunnoskaavat Osamurtokehitelmiä Eräiden signaalien ja sähkömagneettisten aaltojen taajuuksia Nuottitaajuudet keskimmäisessä oktaavissa Laskimien muunnosrutiineja Vastuksen R, kelan L ja kondensaattorin C kaavoja Eräiden kotitalouskoneiden energiankulutus Tyypillisiä sähköenergian tuotantolaitoksia APLACin etuliitteet eli prefixit APLACin tuntemia matemaattisia funktioita Kyllästysvirran ja diodivirran suhde eri jännitteillä Esimerkkejä käytännön diodeista Tyypillisiä zenerjännitteen arvoja voltteina Zenerdiodin tehonkeston vaikutus hintaan
14 14 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Diodivirran keskiarvo erilaisissa tasasuuntaajissa Regulaattorin maksimivirran vaikutus hintaan Hakkuriteholähteiden peruskaavat (step-down) Hakkuriteholähteiden peruskaavat (step-up) Hakkuriteholähteiden peruskaavat (invertteri) Hakkuriteholähteiden vertailu Eräiden erikokoisten transistorien parametriarvoja Transistorin kolme erilaista toimintatilaa Ebers Moll-piirimallin jännite- ja virtayhtälöt Transistorin h-parametrit eri kytkennöissä Vahvistinasteiden peruskytkennät CE-, CC- ja CB-asteen pääominaisuudet Bipolaaritransistorin SPICE-mallin parametreja Fettien liitäntäjohdot Fettien vertailutaulukko FET-kytkimen ohjaus tasajännitteellä Tavallisia operaatiovahvistinpiirejä Kaksiportin tai n-portin jännitteisiin ja virtoihin perustuvat parametriesitykset Jännitteiden ja virtojen lineaarikombinaatioihin perustuvat parametriesitykset Symmetria ja resiprookkisuus parametriesityksissä Parametriesitysten väliset muunnoskaavat Muut parametriesitykset lausuttuna S- ja T -parametrien avulla S- jat -parametrit lausuttuna muiden parametrien avulla Ideaalivahvistimien vahvistuksen riippuvuus lähde- ja kuormaresistansseista Siirtofunktion vakio K resistanssien funktiona Aktiivisten ja passiivisten suodattimien vertailua Ensimmäisen ja toisen asteen siirtofunktiot perustapauksissa Vaimennuskertoimen vaikutus suodattimen vasteeseen asteluvuilla n Suodatinapproksimaatiot asteluvuilla n Suodatintyyppimuunnokset Erilaisia tapoja muuntaa s-tason siirtofunktio ekvivalentiksi z-tason siirtofunktioksi ASCII-kooditaulukko TTL-piiriperheiden ominaisuuksia CMOS-piiriperheiden ominaisuuksia ECL-piiriperheiden ominaisuuksia Logiikkapiiriperheiden maksimivirtoja (µa) Logiikkapiirien totuustaulukot Boolen algebran laskusääntöjen tarkistaminen totuustaulukon avulla Heksadesimaalilukujen määrittely Gray-koodin määrittely Valikoima TTL-numeroinnin mukaisia logiikkapiirejä Valikoima TTL-numeroinnin mukaisia logiikkapiirejä (jatkoa) Valikoima TTL-numeroinnin mukaisia logiikkapiirejä (jatkoa) Valikoima RCA:n numeroinnin mukaisia 4-alkuisia CMOS-piirejä
15 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Valikoima 4-alkuisia CMOS-piirejä (jatkoa) D/A-muuntimen lähtöjännite binäärikoodin eri esitysmuodoissa Muunnoksen kulku 1-bittisessä D/A-muuntimessa Muunnoksen kulku 1-bittisessä sigma delta-modulaattorissa Muunnoksen kulku laskurityyppisissä A/D-muuntimissa A.1 SI-järjestelmän perusyksiköt A.2 SI-järjestelmän johdannaisyksiköitä A.3 Teho-, jännite- ja virtasuhteita desibeleinä
KIMMO SILVONEN ELEKTRONIIKKA JA SÄHKÖTEKNIIKKA
KIMMO SILVONEN ELEKTRONIIKKA JA SÄHKÖTEKNIIKKA Teos on saanut tukea Suomen tietokirjailijat ry:ltä Copyright 2018 Tekijä & Gaudeamus / Otatieto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Leena Kilpi Kannen kuva:
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET Juha Aaltonen Seppo Kousa Jyrki Stor-Pellinen A.T.S.S.: J.B.-B. 4 DRW: Spi CHK: JPA Elektroniikan Perusteet SHEET 193 OF 390 DRAWING NO:5.19 Sisällys 1 Johdanto.............................................
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)
1 ELEC-C3230 Elektroniikka 1 Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit) 1 luennon pääaiheet Motivointi Piirianalyysin kertaus Vahvistinmallinnus (liuku 2. luentoon) 2 https://www.statista.com/outlook/251/100/consumer-electronics/worldwide
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Diodi ja puolijohteet Luento Ideaalidiodi = kytkin Puolijohdediodi = epälineaarinen vastus Sovelluksia, mm. ilmaisin ja LED, tasasuuntaus viimeis. viikolla
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
Lisätiedot1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Kokeet, harjoitustehtävät, palaute 2. välikoe ja tentti ma 7.12. klo 10.15-13, S1 Valitset kokeen aikana, suoritatko tentin Ilmoittaudu joka tapauksessa
LisätiedotPIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström
PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät
Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Siirtojohdot, Transmission Lines Luento, vrt. laboratoriotyö nr. 3. Siirtojohdon käsite Esim. antenni- tai muu koaksiaalikaapeli, ATK-verkko Aaltojen
LisätiedotThéveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2
Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton
LisätiedotAnalogiapiirit III. Tentti 15.1.1999
Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotVahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin
Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa
LisätiedotDiodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi
Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus
Lisätiedot14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.
Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,
LisätiedotAutomaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016
Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS Pekka Rantala kevät 2016 Opinto-opas 2014 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotVcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin
5-87.2020 Elektroniikka II Tentti ja välikoeuusinnat 27.05.2011 1. Våitikokeen tehtiivät l-4,2. välikokeen tehtävät 5-8 ja tentin tehtävät l,2,6ja 8. Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä
LisätiedotPassiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite
LisätiedotPERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )
HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotA/D-muuntimia. Flash ADC
A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.103 SÄHKÖTKNKKA 7.5.004 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,5,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 3: Elektroniikka 13.11.2018 Juha, OH2EAN, oh2ean@sral.fi 1 / 56 Illan aiheet Sähkön perusteita Jännite, virta, teho, AC/DC, desibeli Elektroniikan
LisätiedotKäytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X)
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset erilliskomponentit (diskreetit) ja IC:t: Bipolaaritransistori BJT Moottorinohjaus, H-silta
Lisätiedot20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA KTONKKA Tentti 5.5.008: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotKaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.
FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Vaihtovirta ja osoitinlaskenta Luento Sinimuotoinen virta ja jännite Tehollisarvo, huippuarvo, vaihekulma Ajan vai taajuuden funktiona? Viime viikon kytkentäilmiöt
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003 syksyllä 2013 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotLuento 8. Suodattimien käyttötarkoitus
Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA A KTONIIKKA Tentti 0.1.006: tehtävät 1,3,4,6,8 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
LisätiedotC 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat
S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotCC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio
CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen
LisätiedotS-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä
S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotTA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11
TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11 Vesa Linja-aho Metropolia 7. syyskuuta 2011 Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 7. syyskuuta 2011 1 / 123 Sisällysluettelo
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKK J KTONIIKK Kimmo Silvonen alto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu C Välikoe on kääntöpuolella! Tentti 7.4.04. Tehtävät,, 4, 6, 7. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut:
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotTASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
Lisätiedot1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:
521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 4 1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset: f [MHz] [Ω] 870 120-j100 875 100-j80 880 80-j55 885 70-j30 890 70-j15 895 65+j10 900 70+j30
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotTransistoreiden merkinnät
Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Laboratoriotyöt Ti 8 10, Ti 10 12, To 10 12, Pe 8 10 (vain A) 4 labraa joka toinen viikko, 2 h 15 min, ei koeviikolla. Labrat alkavat ryhmästä riippuen
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Passiiviset peruskomponentit Luento Kondensaattori kapasitanssi C, i =f(u), varauksen häviämättömyyden laki eli sähkövirran määritelmä Kela induktanssi
LisätiedotAnalogiatekniikka. Analogiatekniikka
1 Opintojakson osaamistavoitteet Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelija: osaa soveltaa ja tulkita siirtofunktiota, askelvastetta, Bodediagrammia ja napa-nolla-kuvaajaa lineaarisen, dynaamisen
LisätiedotKatso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/
4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos
LisätiedotKatsaus suodatukseen
Katsaus suodatukseen Suodatuksen perustaa, ideaaliset suotimet, käytännön toteutuksia Suodatus Suodatusta käytetään yleensä signaalin muokkaukseen siten, että 2 poistetaan häiritsevä signaali hyötysignaalin
LisätiedotSähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.3 SÄHKÖTKNKKA.5.22 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.. Laske virta.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2011
Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT Perusmittalaitteet
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.0 SÄHKÖTEKNKKA 9.5.000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,8,9. välikoe: tehtävät,,,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta.
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X)
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset erilliskomponentit (diskreetit) ja IC:t: Bipolaaritransistori BJT Moottorinohjaus, H-silta
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotELEC-C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen
-4210 SÄHKÖTKNKKA JA KTONKKA Kimmo Silvonen askuharjoitukset, versio 14.9.2015. atkaisut ovat PDF-muodossa Myo:ssa (Myourses). Suositus, joka pätee myös kokeissa: kirjoita yhtälöt ensin kirjainlausekkeina,
LisätiedotRADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)
SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja
LisätiedotElektroniikka, kierros 3
Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f
Lisätiedot