S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä"

Transkriptio

1 S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä 3. Selosta lyhyesti eri kohinamekanismit sekä miten kussakin tapauksessa kohinaa voidaan pienentää. 4. Luettele menetelmiä joiden avulla voidaan parantaa signaali-kohina suhdetta. Oletetaan että sähköisesti kytkeytyvät häiriöt on jo eliminoitu. (1 piste/menetelmä) 5. Keskiarvoistus mittaustekniikassa. 6. Selitä korrelaatiofunktion periaate. Miten auto- ja ristikorrelaatioita voidaan käyttää mittaustekniikassa? 7. Laske oheisen operaatiovahvistinkytkennän ulostulossa näkyvä kohinajännitteen tehollisarvo. R 1 = 1 kω, R = 1 MΩ, C = 5 pf, T = 3 K, k = 1, J/K. Operaatiovahvistimen kohinajännite- ja kohinavirtatiheys ovat e n = nv/ Hz ja i n = 1 pa/ Hz, muuten voit olettaa sen ideaaliseksi. Kohinakaista B on kytkennän rajataajuus f kertaa 1,57. C R R 1 8. Oheisen operaatiovahvistinkytkennän avulla mitataan ilmanpainetta (referenssivirtalähdettä ei piirretty, ei tarvitse huomioida). Paineanturin resistanssi riippuu paineesta kaavan R S = R + β (p-p ) mukaan, jossa R = 1 kω, β = 1, Ω/Pa ja p = 1 kpa. Operaatiovahvistimen kohinajännite- ja kohinavirtatiheys ovat e n = 5 nv/ Hz ja i n =,4 pa/ Hz, muuten voit olettaa sen ideaaliseksi. T = 3 K, k = 1, J/K. Laske: a) ulostulossa näkyvä kohinajännitetiheys (V/ Hz), kun p = 11 kpa, (4 pist.) b) paine p, jolla saavutettaisiin kohinaoptimi. ( pist.) 4/6/4 1 (1) PK

2 p R k R S R 1 1k 9. Ohessa on anturi-mittausvahvistinkytkentä, jossa R S = 1 kω, R 1 = 1 kω ja R = 1 kω. Operaatiovahvistimen jännitekohinatiheys on e n = 1 nv/ Hz ja virtakohinatiheys i n = 1 pa/ Hz. Kytkentä on lämpötilassa T = C. k = 1, J/K. a) Laske ulostulossa näkyvä kohinajännitetiheys (4 p). b) Miten kohinaa voisi pienentää vaikuttamatta signaalin tasoon, kun käytetään samaa anturia ja mittauskytkentää ( p). anturi R S R U S R 1 1. Tarkastellaan oheisen kuvan mukaista kytkentää. a) Johda U :n lauseke. Termomuuntajan lähtö on muotoa U = kuin + at, missä T on ulkoinen lämpötila. Oletetaan, että k 1 k ja a 1 a. DC-vahvistimen vahvistus oletetaan suureksi. b) Kuvan mukaisen termomuuttajan ottoon syötetään tasalatvaisia pulsseja, joiden leveys on α, jakson pituus T = 1 ms sekä pulssin korkeus U = 1 mv. Kuinka lyhyt voi α enintään olla, jotta epätarkkuus olisi pienempi kuin 1 %, kun tiedetään, että ACvahvistimen SLEW RATE on.5 V/µs. AC-input jännite U 1 = mittaustermomuuttaja = balansoiva termomuuttaja ACvahv. DCvahv. U U3 mittari U1 U - takaisinkytkentä virta 11. Kerro ongelmia/ilmiöitä (6 kpl), jotka voivat aiheuttaa virhettä pienten virtojen (alle 1 na) mittauksissa sekä miten niiden vaikutusta voidaan pienentää. 4/6/4 (1) PK

3 1. Jaksollisen signaalin signaali-kohina suhdetta parannetaan laskemalla keskiarvoa useista mittauksista. a) Johda kaava S/N-suhteen paranemiselle, kun keskiarvo lasketaan N:stä mittauksesta. b) Montako desibeliä S/N-suhde paranee jos N=1? c) Miten tilanne muuttuu, jos signaaliin on summautunut valkoisen kohinan sijaan 1/fkohinaa? 13. Selitä lyhyesti: a) raekohina, (syntyminen ja kaava) b) kohinaluku, (määritelmä) c) kohinakaista. 14. a) Selitä minkälaisia ovat amplitudi- ja taajuusmoduloitujen signaalien spektrit. (3 p.) b) Määrittele kohinakaistanleveys ja laske se 1-napaiselle RC-alipäästösuodattimelle. (3 p.) 15. Kapasitiivisesti kytkeytyvien häiriöiden torjunta. 16. Induktiivisesti kytkeytyvien häiriöiden torjunta. 17. Sähkökentän voimakkuuden mittaus ja mittauksen virhelähteet. 18. Miten lähikentässä tapahtuva kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen eroavat toisistaan? Miten niitä voi mitata? 19. Piirrä ja selosta esimerkin avulla kelluva johteella suojattu (GUARD) mittausjärjestelmä.. Hetkelliset ylijännitteet sähköverkossa ja niiden vaimentaminen elektroniikkalaitteiden sähkönsyötössä. 1. Selosta kelluvan, johteella suojatun (guard) mittausjärjestelmän rakenne ja toimintaperiaate. Esitä esimerkki kyseisen mittauslaitteen oikeasta käytöstä.. Kahden metallisen laitekotelon välillä vallitsee noin 1 V, 5 Hz häiriöjännite (maapotentiaaliero). Koteloiden etäisyys on noin 1 metriä. Esitä ne tavat (1/ pistettä per tapa), joilla signaali välitetään kotelosta toiseen häiriöttä. 3. Selosta kahden laitteen välisen signaaliyhteyden (noin 1 metriä) järjestämiskeinot, kun kyseisten laitteiden laiterunkojen (koteloiden) välillä vallitsee noin 1 voltin verkkotaajuinen (5 Hz) häiriöjännite. (Keinoja on noin kpl. Arvostelussa,5 p/hyväksytty keino, kuitenkin max 6p). 4. Elektroniikkalaitteen sähkömagneettinen suojaus laitekoteloinnilla. 5. Laske pääte- ja esivahvistimien välille muodostuva häiriöjännite kuvan mukaisessa tapauksessa. Johtimen AB poikkipinta-ala on,1 mm, pituus 5 cm, ρ(cu)=,175 µωm. 4/6/4 3 (1) PK

4 V 1,1 V 1 V, 1 A S 3 V 5 Hz 1 V A 1 mf B Päätevahv. Esivahv. 6. Laske pääte- ja esivahvistimien välille muodostuva häiriöjännite kuvan mukaisessa tapauksessa. Johtimen AB poikkipinta-ala on,1 mm, pituus 5 cm, ρ(cu)=,175 µωm. V 1,1 V 1 V, 1 A S 3 V 5 Hz 1 V A 1 mf B Päätevahv. Esivahv. 7. Laske oheisen piirin CMRR tasajännitteellä. Uin 1k 1.5k 98k + - 1M 8. Kuinka suuri läpivientikondensaattori tarvitaan DC-johtoon, jos halutaan 6 db:n vaimennus (verrattuna tapaukseen ilman kondensaattoria) 15 MHz:n taajuudella? Häiriögeneraattorin sisäinen vastus R S = 5 Ω ja kuormavastus R L = 5 Ω. R S C R L U h U g 9. Selosta pyyhkäisevän ja Fourier-spektrianalysaattorin toimintaperiaate ja ominaisuudet. 3. Tyypilliset AD/DA-muuntimien muunnosvirheet (6 kpl). 31. Punnitsevan A/D-muuntimen toiminta ja ominaisuudet. 3. Mitä on laskostuminen (alias ilmiö)? Kuvaile laskostumisilmiö aika- ja taajuusalueissa. 4/6/4 4 (1) PK

5 33. Laitekotelon suojaaminen ohuella johteella. 34. Dual-slope periaatteella toimivan DVM:n sisäisen vertailujännitteen (1 V) epätarkkuus on 1-5, integroinnin stabiilisuus on 1 µv/s ja oskillaattorin stabiilisuus 1-4 /s. a) Kuinka tarkasti laitteella voi mitata 1 V jännitteen, kun mittausaika on 1 ms? b) Oletetaan, että häiriön vaikutus (ottoon redusoituna) on 5 1-4, jos mittausaika on 1 ms. Oletetaan lisäksi, että häiriön vaikutus on kääntäen verrannollinen mittausaikaan. Kuinka pitkän mittausajan valitsisit? 35. R-R vastus-tikapuuverkko D/A -muuntimen rakenne ja ominaisuudet. 36. Oheisessa kuvassa on määritelty kaksi signaalia x(t) ja y(t). x(t) y(t) t t a) Hahmottele signaalin x(t) autokorrelaatiofunktio. b) Hahmottele signaalien välinen ristikorrelaatiofunktio ψ xy c) Mikä vaikutus b)-kohdassa hahmottelemaasi ristikorrelaatiofunktioon on sillä, jos vaihdat funktiot keskenään, eli lasketkin ristikorrelaation ψ yx? 37. Tarkastellaan oheisen kuvan mukaista jaksollista pulssijonoa. a) Hahmottele signaalin autokorrelaatiofunktio ψ(τ). b) Miten autokorrelaatiofunktio muuttuu, jos signaaliin summautuu kohinaa? U/µV t/ms 38. Miten määritellään A/D-muuntimen efektiivinen bittien lukumäärä? 4/6/4 5 (1) PK

6 39. Tarkastellaan oheisen kuvan mukaista pulssijonoa. a) Hahmottele pulssijonon amplitudispektri. b) Miten spektri muuttuu, jos kyseessä on vain yksi pulssi? c) Millainen on alipäästösuodatetun (RC-suodatin) pulssijonon spektri? U/V t/ms Rinnakkais-D/A-muuntimen toiminta ja ominaisuudet. 41. Selitä korrelaatiofunktion periaate. Miten auto- ja ristikorrelaatioita voidaan käyttää mittaustekniikassa? 4. Käytössäsi on kaksitoistabittinen A/D-muunnin, jonka referenssijännite U ref = 5 V. Muunninta käytetään yksipuoleisella käyttöjännitteellä (>5 V) ja ulostuleva digitaalisana luetaan mikroprosessorille. a) Mikä on pienin signaalin muutos [V], jonka voit järjestelmällä mitata? a) Testaat muunnintasi sinisignaalilla jonka amplitudi on 3, V huipusta huippuun. Signaali on biasoitu siten, että alin arvo on U min = V. Kuinka suuri voi olla parhaimmillaan prosessorille luettavan signaalin signaali-kohina suhde [db] tässä mittauksessa? 43. Analogisesta signaalista otetaan näytteenotto- ja pitopiirillä näytteitä 5 µs välein. Näytteitä luetaan prosessorille 8-bittisellä A/D-muuntimella 1 ms ajan, ja saaduille pisteille tehdään diskreetti Fourier-muunnos. a) Miten saatu spektri eroaa signaalin todellisesta spektristä? (Mainitse vähintään kolme epäideaalisuutta, 1 piste/ero). b) Systeemillä luetaan signaalia jonka signaali-kohina suhde SNR = 6 db. Paljonko SNR voi parhaimmillaan olla muuntimen jälkeen? (Voit olettaa muunninsysteemin termiset kohinat olemattomiksi. Oletetaan lisäksi, että signaalin amplitudi on mahdollisimman suuri, kuitenkin niin ettei signaali säröydy). 44. Määrittele lyhyesti a) A/D-muuntimen efektiivinen bittien lukumäärä 4/6/4 6 (1) PK

7 b) Konvoluutio 45. Käytössäsi on 8-bittinen A/D-muunnin. Muuntimelle tulee sinisignaalia, jonka SNR = 48dB. a) Kuinka hyvä voi signaali/kohina-suhde korkeintaan olla muuntimen jälkeen? b) Mikä on ulostulevan signaalin efektiivinen bittien lukumäärä? 46. Pienikohinaisella esivahvistimella vahvistetaan signaalia, jonka lähteen resistanssi R S = Ω. Vahvistimen ottoimpedanssi on käytännössä ääretön, kohinajännitetiheys e n = nv/ Hz ja kohinavirtatiheys i n =.5 pa/ Hz. Kytkennän kohinaominaisuuksia parannetaan vahvistimen ottopuolelle kytkettävän impedanssisovitusmuuntajan avulla. T = 3 K, k = J/K. a) Määritä sisäänmenoon asetettavan impedanssisovitusmuuntajan käämien kierrossuhde (1:N), jolla saavutetaan optimaaliset kohinaominaisuudet (Huom. kerro myös kummalle puolelle kyseiset N kierrosta tulee). p. b) Laske kohinajännite vahvistimen ulostulossa, kun vahvistimen vahvistus A = 1 ja efektiivinen kaistanleveys B = 1 Hz. p. c) Miten suuri olisi ulostulon kohinajännite, jos vahvistin kytkettäisiin suoraan Ω:n lähteeseen ilman muuntajaa? 1 p. Miksi tämä tilanne on huonompi vaikka kohina on pienempi? 1 p. e ns e n R s U s 1:N i n Z i A U o e no R s ' = N R s 47. Miten näytteenottotaajuus vaikuttaa A/D-muuntimesta saatavaan kuvaukseen jatkuvasta signaalista? 48. a) Laske oheisen piirin CMRR tasajännitteellä. (4 p.) U in 1 k Ω + A - k Ω 99 k Ω 1 MΩ b) Oletetaan että piiriä käytetään instrumentointivahvistimena. Mikä on piirin perimmäinen ongelma tässä mittaustarkoituksessa ja miten sitä voisi vähentää? 4/6/4 7 (1) PK

8 49. a) Määrittele ja laske kohinakaistanleveys 1 napaiselle RC-alipäästösuodattimelle. b) Operaatiovahvistimen ulostulon kohinaspektri koostuu sekä valkoisesta- että 1/fkohinasta kaavan e( f ) f n = e (1 + ) mukaan. Vahvistimen kohinakaista on rajoitettu f välille 1 1 Hz. Laske mittarilla näkyvä kohinajännite. f = 15 Hz. 5. Määrittele lyhyesti: a) A/D-muuntimen efektiivinen bittien lukumäärä? b) Kohinaluku c) Sähkömagneettinen pulssi (EMP) e = 1 V / Hz ja µ 51. Selitä konvoluution periaate. Miten mittalaitteen (esim. spektrianalysaattori) konvoluutio vaikuttaa mittaustulokseen ja miten sen vaikutus voidaan minimoida? 5. a) Operaatiovahvistimen ulostulon kohinaspektri koostuu sekä valkoisesta- että 1/fkohinasta kaavan e( f ) f n = e (1 + ) mukaan. Vahvistimen kohinakaista on rajoitettu f välille 1-1 Hz. Mittaat volttimittarilla 5 Hz sinimuotoista signaalia operaatiovahvistimen lähdöstä ja saat lukeman 5 mv RMS. Laske mittauksen signaalikohina suhde. e = 1 V / Hz ja f =75 Hz. (3 p.) µ b) Kuvan 3 operaatiovahvistinkytkennän avulla mitataan ilmanpainetta (referenssivirtalähdettä ei piirretty, ei tarvitse huomioida). Paineanturin resistanssi riippuu paineesta kaavan R s = R + b (p-p ) mukaan, jossa R = 1 kω, b = 1, Ω/Pa ja p = 1 kpa. Operaatiovahvistimen kohinajännite- ja kohinavirtatiheys ovat e n = 15 nv/ Hz ja i n = 3 pa/ Hz, muuten voit olettaa sen ideaaliseksi. T = 3 K, k = 1, J/K. Laske ulostulossa näkyvä kohinajännitetiheys (V/ Hz), kun p = 111 kpa (3 p.) p RS Kuva 3 R R1 k 1k 53. Tehtävänäsi on suunnitella elektroniikka, jolla voidaan lukea audiosignaali (f = 5 Hz 1 khz) prosessorille. Signaali on biasoitu siten, että sen keskiarvo on 5 V, ja signaali vaihtelee välillä 1 V. Lopputuloksen signaalikohinasuhteen on oltava parempi kuin 65 db. a) Minkätyyppiset A/D muuntimet tulevat kyseeseen? (1 p.) b) Miten muuntimen referenssijännite on mitoitettava? (1 p.) c) Kuinka monta bittiä muuntimeen tarvitaan?. ( p.) d) Miten muuntimen kellotaajuus kannattaa valita?. ( p.) 54. Kuvan mittaussillassa venymäliuska-anturin R 4 vastus vaihtelee välillä 1 1 Ω. Sillan ulostulo DV kytketään oheisen instrumentointivahvistimen sisäänmenoon (V 1, V ). 4/6/4 8 (1) PK

9 a) Millä välillä sillan ulostulojännite DV vaihtelee? b) Mitoita instrumentointivahvistin siten, että ulostulojännitteen V out maksimiarvo on.5 V. c) Mikä merkitys on instrumentointivahvistimen sisäänmenoissa olevilla yksikkövahvistimilla? 55. Selosta lyhyesti a) Mihin käytetään anti-alias-suodatinta? b) Miten näytteenottotaajuus vaikuttaa anti-alias-suodattimen suunnitteluun ja toteutukseen? c) Miten määritellään A/D-muuntimen efektiivinen bittien lukumäärä? 56. Tehtävänäsi on suunnitella elektroniikka, jolla voidaan lukea audiosignaali (f = 5 Hz 1 khz) prosessorille. Signaali on biasoitu siten, että sen keskiarvo on 1.5 V, ja signaali vaihtelee välillä 3 V. Lopputuloksen signaalikohinasuhteen on oltava parempi kuin 65 db. a) Minkätyyppiset A/D muuntimet tulevat kyseeseen? (1 p.) b) Miten muuntimen referenssijännite on mitoitettava? (1 p.) c) Kuinka monta bittiä muuntimeen tarvitaan?. ( p.) d) Miten muuntimen kellotaajuus kannattaa valita?. ( p.) 57. Digitaalipiirin tilanmuutos aiheuttaa tehonsyöttöjohtimeen 3 ma virtatason muutoksen 5 ns:ssa (kuva). a) Kuinka suuri on tästä aiheutuva häiriöjännite kun johtimen induktanssi L = 5 nh, eikä suodatinkondensaattoria ole? b) Mikä on tarvittavan suodatinkondensaattorin minimiarvo Cmin, kun edellä mainitun tilanmuutoksen aiheuttama jännitemuutos ei saa ylittää 5 millivolttia, joka on muiden piirien sietoisuuden kannalta suurin sallittu arvo? 4/6/4 9 (1) PK

10 58. Selitä lyhyesti a) Konvoluutio b) Anti-alias-suodatin 4/6/4 1 (1) PK

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Tentti

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Tentti S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Tentti 15.12.06 / Kärhä Tehtävät 1-2 käsittelevät luentoja ja ne hyvitetään vuoden 2006 luentokuulustelupisteiden perusteella. Tehtävät 3-5 käsittelevät laboratoriotöitä

Lisätiedot

S-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti

S-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti S-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti 15.12.06/Kärhä Merkitse vastauspaperiin laboratoriotöiden suoritusvuosi. 1. Ohessa on 12 väittämää antureista. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Oikeasta

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa Kohinan ominaisuuksia Kohinamekanismit Terminen kohina Raekohina 1/f kohina (Kvantisointikohina) Kohinan käsittely Kohinakaistanleveys Kohinalähteiden yhteisvaikutus Signaali-kohina suhde Kohinaluku Kohinalämpötila

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Tentti 15.1.1999

Analogiapiirit III. Tentti 15.1.1999 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.

Lisätiedot

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa

Lisätiedot

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri Mittaustekniikan perusteet / luento 4 Perusmittalaitteet 2 Digitaalinen yleismittari Yleisimmin sähkötekniikassa käytetty mittalaite. Yleismittari aajuuslaskuri Huomaa mittareiden toisistaan poikkeaat

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. 2 ov

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. 2 ov TKK / Mittaustekniikan laboratorio HUT / Metrology Research Institute S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 2 ov 7.2.2001 KL kohina.ppt 1 Elektroninen mittaussysteemi MITATTAVA

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

11. kierros. 1. Lähipäivä

11. kierros. 1. Lähipäivä 11. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe AD/DA-muuntimet Signaalin digitalisointi Kvantisointivirhe Kvantisointikohina Kytkinkapasitanssipiirit Mitoitus Kontaktiopetusta: 6 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet:

Lisätiedot

521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006

521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006 521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006 1. Reluktiivisia differentiaalimuuntimia (LVDT ja RVDT) käytetään siirtymän mittauksessa. Esitä molempien toimintaperiaate ja tyypillisiä

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Elektroniikka, kierros 3

Elektroniikka, kierros 3 Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka Vahvistimet Vahvistaa pienen jännitteen tai virran suuremmaksi Vahvistusta voidaan tarvita monessa kohtaa mittausketjua (lähetys- ja vastaanottopuolella) Vahvistuksen valinta Käytetään kvantisointi alue

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S-55.103 SÄHKÖTKNKKA 7.5.004 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,5,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 8

Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 8 Mittaustekniikan perusteet / luento 8 Signaali-kohinasuhteen parantaminen Häiriökysymyksistä myös oma kurssi: S-108.180 Elektroniikan mittaukset ja häiriökysymykset Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali,

Lisätiedot

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Esiselostustehtävät 2006 Ryhmän tulee merkitä vastauspaperiin työn numero, ryhmän numero, työn päivämäärä ja ryhmän jäsenten nimet. Vastaukset on kirjoitettava siististi

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Perusmittalaitteet 3. Yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5. Digitaalinen yleismittari. Digitaalinen yleismittari.

Perusmittalaitteet 3. Yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5. Digitaalinen yleismittari. Digitaalinen yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5 Perusmittalaitteet 3 Yleismittari Yleisimmin sähkötekniikassa käytetty mittalaite. Kahta perustyyppiä: Analogimittari Kiertokäämimittari Ei enää juurikaan käytössä

Lisätiedot

Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC MINI-SARJA Pienikokoinen, kompakti sekä erittäin kestävä minipihtisarja on suunniteltu mittaamaan virtoja muutamasta milliampeerista jopa 150 A AC

Lisätiedot

Fluke 279 FC -yleismittari/lämpökamera

Fluke 279 FC -yleismittari/lämpökamera TEKNISET TIEDOT Fluke 279 FC -yleismittari/lämpökamera Etsi. Korjaa. Tarkasta. Raportoi. 279 FC, digitaalisen yleismittarin ja lämpökameran yhdistelmä, lisää mittausten tuottavuutta ja luotettavuutta.

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/) a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja

Lisätiedot

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p 1 1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p Valmista kuvan mukainen BNC-hauenleuka x2 -liitosjohto. Johtimien on oltava yhtä pitkät sekä mittojen mukaiset. 60 100 mm 1 000 mm Puukko ja BNC-puristustyökalu ovat

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Päästökaistan maksimipoikkeama δ p =.5. Estokaistan maksimipoikkeama δ s =.. Päästökaistan rajataajuus pb = 5 Hz. Estokaistan rajataajuudet sb = 95 Hz Näytetaajuus

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet 1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tietoliikennesignaalit & spektri Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia

Lisätiedot

Pinces AC/DC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

Pinces AC/DC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC Pinces AC/DC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC E N- SARJA E N -sarjan virtapihdit hyödyntävät Hall-ilmiöön perustuvaa tekniikkaa AC ja DC -virtojen mittauksessa, muutamasta milliamperista yli

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä EMC:n perusteet EMC:n määritelmä Järjestelmän tai laitteen kyky toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään tuottamatta muille laitteille tai järjestelmille niille sietämätöntä häiriötä tässä

Lisätiedot

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S-55.3 SÄHKÖTKNKKA.5.22 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.. Laske virta.

Lisätiedot

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC MH-SARJA MH60-virtapihti on suunniteltu mittaamaan DC ja AC-virtoja jopa 1 MHz:n kaistanleveydellä, käyttäen kaksoislineaarista Hall-ilmiötä/ Muuntajateknologiaa. Pihti sisältää ladattavan NiMh-akun, jonka

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570

KÄYTTÖOPAS. PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570 KÄYTTÖOPAS PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570 Sisällysluettelo: 1. Johdanto a. Yleistä b. Erikoisominaisuudet c. Pakkauksesta purkaminen ja tarkastus 2. Tekniset tiedot a. Yleiset tekniset

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin

Lisätiedot

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille: 1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille: a) x 1 (t) = cos(πt) + sin(6πt) + 1cos(1πt) ja b) x (t) = cos(1πt)cos(πt). a) x 1 (t) = cos(πt) + sin(6πt) +

Lisätiedot

DATAFLEX. Vääntömomentin mittausakselit DATAFLEX. Jatkuvan päivityksen alaiset tiedot löytyvät online-tuoteluettelostamme, web-sivustosta www.ktr.

DATAFLEX. Vääntömomentin mittausakselit DATAFLEX. Jatkuvan päivityksen alaiset tiedot löytyvät online-tuoteluettelostamme, web-sivustosta www.ktr. 307 Sisällysluettelo 307 Yleiskatsaus 309 Tyypit 16/10, 16/30 ja 16/50 310 Lisävarusteet: servokäyttöjen lamellikytkimet RADEX -NC 310 Tyypit 22/20, 22/50, 22/100 311 Lisävarusteet: servokäyttöjen lamellikytkimet

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Dokumentin tiedot

Sisällysluettelo. Dokumentin tiedot Käyttöohje Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 Esittely... 3 Varoitukset... 3 Valmistaja... 3 Yleiskuvaus... Asennus... Asettelu... Ongelmanratkaisu... 11 Tekniset tiedot... 12 Liittyy laitteisiin:

Lisätiedot

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot