PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON SUUNNITTELU JA RAHOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON SUUNNITTELU JA RAHOITUS"

Transkriptio

1 Perinnebitppien hidn hjevihkset sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON OHJEVIHKONEN 3 PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON SUUNNITTELU JA RAHOITUS Perinnebitppien hidn hjevihkset sarja 2003 Timitus Elina Jääskeläinen Piirrkset Vappu Ormi

2 PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON OHJEVIHKONEN 3 PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON SUUNNITTELU JA RAHOITUS Sisältö: 1. Hidn tavitteet ja hitkhteiden valinta 2. Hidn suunnittelu 3. Hitsuunnitelma ja päiväkirja 4. Yhteistyötaht ja hankkeen rahitus 1 1. Hidn tavitteet ja hitkhteiden valinta Perinnebitpit vat syntyneet pitkään jatkuneen perinteisen niitty- ja laiduntaluden tulksina, eivätkä ne säily ilman jatkuvaa hita. Perinnebitppien määrä n laskenut Sumessa selvästi alle yhteen prsenttiin siitä, mitä se li 1800-luvun lpulla. Näin suuri elinympäristöjen väheneminen näkyy mnien eliöiden taantumisena ja uhanalaistumisena luvulla tteutettiin Sumessa valtakunnallinen perinnebitppien inventintiprjekti, jssa li tavitteena löytää bilgisesti mnimutisimmat sekä kulttuurihistriallisesti ja maisemallisesti arvkkaimmat alueet, selvittää Sumen perinnebitppien tila sekä niiden hittarve ja hittavitteet. Tulkset julkaistiin alueellisissa perinnemaisemajulkaisuissa sekä prjektin valtakunnallisessa lppuraprtissa. Inventinnissa löytyi arvkkaiksi lukiteltuja perinnebitppeja yhteensä vain hehtaaria 3694 khteessa. Perinnebitppien hidn tavitteena n säilyttää ja vahvistaa perinteisen maataluden muvaamien maleimaisten ympäristöjen bilgisia, kulttuurihistriallisia, maisemallisia sekä maankäytön jatkuvuuteen liittyviä minaispiirteitä. Perinnebitppien hidn tavitteet liittyvät yhtä lailla myös tutkimus- ja petuskäyttöön. Lisäksi hyvin hidetuilla perinnebitpeilla n merkitystä maaseudun viihtyvyydelle ja vetvimaisuudelle. Perinnebitppien hidssa bilgisena tavitteena n säilyttää laidunnettujen ja niitettyjen lunttyyppien kk alueellinen ja eklginen vaihtelu sekä eri lunttyyppien luntainen ja harvinainen eliölajist. Hidn päämääränä n myös perinnebitppien elinvimaisten eliöppulaatiiden säilyttäminen Sumessa. Sumi kantaa myös kansainvälistä vastuuta perinnebitppien säilyttämisestä mm. Sumessa esiintyvien EU:n luntdirektiivin liitteessä I lueteltujen perinnebitppien lunttyyppien salta. Direktiivin lunttyyppijak tsin ei le suraan verrannllinen Sumen perinnebitppityypittelyn kanssa. Oma erityisvastuunsa Sumella n kaskimaille syntyneiden hakjen ja metsälaidunten erityispiirteiden säilyttämisessä. Luntdirektiivin liitteessä II n lueteltu myös 18 perinnebitppien eliölajia, jiden säilyttä- Sumessa esiintyvät EU:n luntdirektiivin liitteessä I mainitut perinnebitppien lunttyypit. Erityisen tärkeät n merkitty tähdellä (*). (Salminen ja Kekäläinen 2000) Merenrantaniityt * Kuivat nummet Kuivat niityt ja pensaikt kalkkipitisella alustalla (tärkeät rkidea-alueet*) Runsaslajiset jäkkiniityt Runsaslajiset kuivat ja tureet niityt * Alvarit ja kalkkivaikutteiset kallikedt * Siniheinäniityt Ksteat suurruhniityt Tulvaniityt Alavat niitetyt niityt Vuristjen niitetyt niityt Lehdes- ja vesaniityt * Hakamaat ja kaskilaitumet Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

3 2 misessä Sumella n merkittävä kansainvälinen vastuu. Luntdirektiivi hjaa Natura alueiden valintaa. Perinnebitpeilla esiintyvät Sumen kansainväliset vastuulajit. Uhanalaisuuslukat: CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = elinvimainen. (Salminen ja Kekäläinen 2000) Perhset Mäkihiiliki, Anacampsis fuscella, NT Luhtasirppikääriäinen, Ancylis kenneli, VU Luhtakirjkääriäinen, Aterpia chalybeia, EN Kettöyhtöki, Bucculatrix argentisignella, CR Ahaamukääriäinen, Clepsis lindebergi, EN Karjalanpussiki, Clephra carelica, CR Ruijannkiperhnen, Erebia medusa ssp. plaris, NT Luhtatuikeki, Prchreutis slaris, VU Isapll, Parnassius apll, NT (maailman uhanalaisuuslukituksessa VU) Putkilkasvit Phjannidanlukk, Btrychium breale, VU Suikeanidanlukk, Btrychium lancelatum, VU Ahnidanlukk, Btrychium multifidum, NT Pikkunidanlukk, Btrychium simplex, EN Perämerensilmäruh, Euphrasia bttnica, LC Ahsilmäruh, Euphrasia rstkviana subsp. fennica, VU Ruijanesikk, Primula nutans var. jkelae, EN Sammaknleinikki, Ranunculus reptabundus, VU Hit tulisi ensisijaisesti khdistaa arvkkaimmille alueille. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä säilyttämään lunnn mnimutisuutta, vaan näiden lisäksi j umpeenkasvaneita alueita tulisi kunnstaa. Kunnstettavia lisäalueita n arviitu tarvittavan vähintään kaksi kertaa niin paljn kuin mitä inventinneissa löydettiin. Kunnstettaviksi sveltuisivat etenkin arvkkaiden alueiden yhteydessä tai niiden lähellä sijaitsevat alueet, jilla n vielä khtalaisesti niittylajista jäljellä. Esimerkiksi metsittyneet entiset niityt vat kunnstuskelpisempia kuin entiset pellt, jiden muuttaminen niityiksi n paljn vaikeampaa ja hitaampaa. Valittavilla hitkhteilla tulisikin lla taustallaan perinteinen maankäytön histria, jtta kunnstus nnistuisi. Mnimutisuuden säilyttämiseksi tulisi saada aikaan nykyistä laajempia perinnemaisemakknaisuuksia ja tiheämpi perinnebitppiverkst. Tärkeää lisikin keskittää hitja sellaisille alueille, jilla n useita tisiaan lähellä sijaitsevia perinnebitppeja. Tällaisilla verkstilla n erityisen suuri merkitys niin santuissa metappulaatiissa eläville lajeille, kuten mnille perhsille. Samalla kannattaa kiinnittää humita siihen, että maan eri sissa saadaan säilymään riittävästi erityyppisiä perinnebitppeja. Arvkkaiksi lukiteltujen perinnebitppien pinta-alat (ha, luvut pyöristettyjä), tavitepinta-alat (ha) sekä erityisvastuut perinnebitppityypeistä alueittain. (Salminen ja Kekäläinen 2000) Lunais-Sumi Uusimaa Kaakkis-Sumi Häme Pirkanmaa Keski-Sumi Etelä-Sav Phjis-Sav Phjis-Karjala Länsi-Sumi Phjis-Phjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Arvkkaita perinnebitppeja Hittavite Erityisvastuu Kedt, tureet niityt, merenrantaniityt, nummet, lehdesniityt Kedt, tureet niityt, merenrantaniityt Niityt Kedt, tureet niityt, järvenrantaniityt Tureet niityt, järvenrantaniityt, hakamaat Hakamaat, metsälaitumet Hakamaat, metsälaitumet, kaskimetsät Hakamaat, metsälaitumet Niityt, aht, kaskimetsät, hakamaat Merenrantaniityt, suniityt Merenrantaniityt, suniityt, tulvaniityt, nummet Vaaramaisemaseutujen hakamaat ja metsälaitumet Tulvaniityt, kedt, suniityt, kyläkentät Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

4 3 Muiden perinnebitppikhteiden läheisyyden lisäksi hidn suunnittelussa ja tavitteiden asettelussa n humiitava khteen mahdllinen sijainti arvkkaalla maisema-alueella, kulttuurihistriallisesti merkittävällä alueella tai sujelualueella, mitkä saltaan antavat lisäarva khteen hitamiselle. Lisäksi n arviitava hidn vaikutukset maisemaan, alueen kasvillisuuteen ja muihin eliölajeihin. Erityisesti n tarkasteltava vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin, js niitä esiintyy alueella. Alueen hidn tulee perustua lemassa levaan luntn, sen arvjen ylläpitämiseen ja parantamiseen. Vanhaa lehtipuusta kasvavan entisen niityn raivaaminen uudelleen niityksi tuhaa sen lunnnarvt ja siitä ei tdennäköisesti ahkerallakaan hidlla saada niin merkittävää niittynä kuin se lisi lehtimetsänä. Hit tulee khdentaa alueille, jilla n nykyisellään perinnebitppien kannalta merkittäviä lunnnarvja. Minkä tahansa umpeutuvan alueen hidn uudelleen alittaminen ei aina kannata, vaan sukkessin jatkuminen saattaa jissain tapauksissa lla lunnn mnimutisuuden kannalta susiteltavampaa. Kunnstuksessa tai ennallistamisessa raivaamalla, niittämällä ja laiduntamalla saadut myönteiset vaikutukset näkyvät j muutamassa vudessa. Kasvillisuuden muuts rakenteeltaan aidksi niityksi kestää kuitenkin pidempään, jpa vusikymmeniä. Kunnstus n helpmpaa alueilla, jilla kasvillisuuden bimassa n vähäisempi. Mitä enemmän aluetta n lannitettu, sitä vaikeampi siitä n kunnstaa niittyä. Laidunnustapaa muuttamalla vidaan tehstaa ravinteiden pista rehevöityneeltä alueelta. Kunnstusta tehstaa niittäminen laidunnuksen lisäksi. Maaperän ravinteiden ja sitä kautta bimassan vähentäminen n lennaista, muttei välttämättä takaa hidn nnistumista. Ennallistamisen nnistumiseen vaikuttavat mnet muutkin asiat, kuten maalaji, maaperän rakenne ja kerrstuneisuus sekä lähiympäristön minaisuudet. Kaiken kaikkiaan ennallistava hit n humattavasti vaativampaa, kalliimpaa ja tulksiltaan vähäisempää kuin ylläpitävä hit. Bilgiset laatutavitteet eri perinnebitppityypeillä Hidn bilgisena tavitteena n perinnebitppien eliöstön ylläpitäminen tai sen palauttaminen. Hidn perusperiaatteena n negatiivisen ravinnetaluden ylläpit. Vusittaisten hittimien avulla alueilta tulee pistua vähintään yhtä paljn ravinteita kuin niitä sinne tulee kasvien tutannn, laiduneläinten jätösten ja typpilaskeuman mukana. Keskeisintä n, että hidettavalla alueella typen ja fsfrin määrät eivät lisäänny, vaan pysyvät samana tai vähentyvät. Perinnebitppia ei välttämättä turvaa se, että sitä n "aina" laidunnettu ja laidunnetaan yhä. Laidunnustapa ei saa lla sellainen, että ravinteita kertyy hitkhteelle. Hidn perusteisiin kuuluu myös kasvillisuuden avimuuden säilyttäminen sekä maaperän lannituksesta, kylvöstä, jituksista sekä trjunta-aineiden ja lisäravinteiden käytöstä pidättäytyminen. Hyvin hidetulla niityllä vallitsevat matalakasvuiset niittylajit. Parhaimmilla tureilla niityillä saattaa neliömetrin alalla esiintyä jpa 40 putkilkasvilajia. Kasvillisuus mudstaa niityllä yhtenäisen ja tiiviin kasvustmatn, eikä mikään laji le selvässä valta-asemassa muihin nähden. Mikäli umpeenkasvun sittavat kkkaat typpeä susivat ruht ja heinät vat lajistssa valta-asemassa, n hit epännistunut. Myös nuret puut ja puiden taimet vat situs epätyydyttävästä hittilanteesta. Kska niittylajist n vala susivaa, vaikuttaa puustn määrä Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

5 4 niityn kasvillisuuden rakenteeseen selvästi. Niittylajist keskittyy aukkpaikille, ja puiden katveessa vallitsevat varjpaikkjen lajit. Kasvillisuus n puiden ja pensaiden juurella varjstuksen takia myös harvempaa. Yksittäisiä puuyksilöitä ja muutamia pensaita lukuun ttamatta varsinaisten niittyjen tulisi yleensä lla avimia. Puut ja pensaat vaikeuttavat niittyjen hitamista niittämällä. Nummien hidssa tavitteena tulee lla msaiikkimaisen nummi- ja ketkasvillisuuden säilyttäminen tai sen palauttaminen. Varpujen lisäksi nummille kuuluvat karujen ketjen lajit. Kataja ei saa vallata liikaa alaa. Katajan, varvikn ja puiden taimien levittäytyminen estetään kulttamalla alueet ajittain. Ranta- ja tulvaniityillä, mikäli ne eivät le hyvin kapeita, tulee kasvillisuuden lla selvästi rannan suuntaisesti vyöhykkeistä. Kasvillisuus ei saa kstua yksinmaan krkeakasvuisista heinistä, kuten järviru'sta, rukhelpistä tai kastikista. Myöskään pensaikk ei saa levittäytyä niityille. Hyvin hidetuilla ranta- ja tulvaniityillä ylimmät niittyvyöhykkeet vat matalakasvuisia ja mnilajisia. Mikäli nämä vyöhykkeet vat pensittuneet ja metsittyneet, tulee ne raivata saksi hidettavaa khdetta. Suniittyjä hitamalla pyritään säilyttämään sulunta ja niittämisestä hyötyvää siden eliölajista. Hidn, erityisesti vesityksen suhteen tulee lla varvainen, ettei samalla hävitetä vaateliaita ja uhanalaisia sukasveja. Hittimet n suunniteltava tarkin ja niiden vaikutusta kasvillisuuteen n hyvä kkeilla vähemmän arvkkailla alueilla. Hakamailla puustn ja pensaikn n ltava riittävän väljää ja aukkista, jtta valn määrä ei rajittaisi niittykasvillisuuden kehittymistä. Spiva latvuspeittävyys n % välillä. Pensaat n susiteltava jättää pääsin ryhmiksi puiden tyville. Metsälaitumilla latvuspeittävyys n suurempi, yli 35 %. Silti myös metsälaitumille kuuluvat pienet niittyaukt, jilta eläimet saavat humattavan san syömästään rehusta. Mikäli niittyaukt vat metsittymässä, ne tulee raivata niittykasvillisuuden elvyttämiseksi. Puustisilla perinnebitpeilla puustn tulee lla ikärakenteeltaan vaihtelevaa ja myös lajistltaan mnipulista. Alueellisen perinteen vuksi jillakin hakamailla vi tietyn valtapuulajin susiminen lla perusteltua (kivuhaat, tammihaat jne.). Vanhat puut ja lahpuut vat erittäin tärkeitä puustisten perinnebitppien eliöstölle. Lehdesniityillä vurttelevat lehdestetyt lehtipuut ja avimet niittylaikut. Niittylaikkujen lajist n runsas ja kstuu sekä niitty- että lehtlajeista. Lehdesniityn säilyminen edellyttää kaikkien vutuisten työvaiheiden, kevätsiivuksen, heinänten, mahdllisen jälkilaiduntamisen sekä lehdesten ten, tteutumista. Mikäli heinäntek ja latvminen jäävät tekemättä ja laiduntaminen lisääntyy, alkaa lehdesniitty hiljalleen muvautua hakamaaksi. 2. Hidn suunnittelu Hittarpeen arviinti Hidn suunnittelu alkaa kunkin alueen kunnstus- ja hittarpeen arviinnista ja tavitteiden asettelusta. On selvitettävä, kuinka kauan alue n llut hitamattmana ja mitä alitettavalla hidlla tavitellaan. Hidn laatutavitteen asettaminen ei aina le aivan yksiselitteistä; j- Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

6 5 kaisella vi lla ma näkemyksensä siitä miltä perinnebitpin tulee näyttää. Tavitteen asettamista varten tarvitaan tieta alueen luntarvista, sillä elävistä lajeista ja niiden menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Myös käytettävissä levat resurssit, kuten laiduneläimet, kneet ja ihmistyövima, n humiitava tavitteita asetettaessa. Menneen maankäytön hahmttamiseksi paikallisten asukkaiden, varsinkin vanhat ajat muistavien ihmisten haastattelut vat tärkeitä. Myös vanhista kartista ja ilmakuvista vi lla apua. Luntselvityksen tarkitus n antaa tieta alueen lunnn nykytilasta. Tarkasteltava alue kannattaa jakaa lunttyyppeihin: kallinyppylä, rantaniitty jne. Puuststa ja pensaiksta merkitään lajist ja runsaussuhteet, puustn ikärakenne ja mahdllinen kulleen puuaineksen, kuten keljen, pökkelöiden ja maapuiden esiintyminen. Kenttäkerrksessa kiinnitetään humita valtalajien hella myös sieltä löytyviin harvinaisiin ja uhanalaisiin kasveihin. Havainnt linnuista, nisäkkäistä ja muista eliöistä kirjataan muistiin. Kartalle merkitään myös rakenteet ja muut ihmistiminnan merkit, kuten rakennukset ja muinaisjäännökset. Perinnebitppien entistämisen alittava raivaus kääntää kasvillisuuden kehityksen umpeenkasvulle vastakkaiseen suuntaan. Tyydyttävän hittulksen saavuttamiseksi perinnebitpeilta tulee laiduntamalla ja niittämällä saada pistettua suurin sa kasvukauden aikana syntyneestä kasvimassasta ja siihen situtuneista ravinteista. Tällöin kasvillisuuteen situtuneet ravinteet eivät pääse kertymään alueelle, eikä karike jää tukahduttamaan alleen matalaa kasvillisuutta. Mikäli ravinnemäärät pääsevät khamaan puutteellisten tai väärien hittimien takia, kasvu n vimakasta ja muutamat typensusijalajit runsastuvat muiden kustannuksella. Umpeutuvilla alueilla runsastuvat lajit vat kkkaita ja reheväkasvuisia, ja rehevöityvillä laidunnetuilla alueilla suhteellisen matalakasvuisia runsasravinteisten paikkjen lajeja. Laidunnettujen alueiden rehevöitymisen tavallisimmat syyt vat lisärehun tuminen perinnebitpeille, laidunnus sana nurmilaitumia sekä pelkkä yölaidunnus. Niitettävillä alueilla niittaineksen keräämättä jättäminen tai liian myöhäinen niitt aikaansaa ravinteiden kertymistä. Myös ilman kautta tapahtuva typpilaskeuma ja rantaniityillä rehevöityneet vesistöt nstavat perinnebitppien ravinnetasa. Hitkhteen laadullisten tavitteiden täyttämiseksi mutillaan suunnitteluvaiheessa kullekin khteelle hittavitteet. Knkreettiset, yksiselitteiset tavitteet hjaavat vusittaisia hittimia ja helpttavat tulksen arviintia. Tyypillinen esimerkki tärkeästä hittavitteesta n, että laidunalueen tulee laidunkauden lpussa lla lppuun syöty. Tällaisenaan määritelmä n vielä kuitenkin tulkinnanvarainen, jten sitä lisi hyvä täsmentää. Puustisilla hitkhteilla esimerkki knkreettisesta hittavitteesta n puustn ja pensaikn raivaaminen tietyn prsenttisuuden verran tietyn ajan kuluessa. Kulttuurihistria, muinaisjäännösalueet Perinnebitppien hit vi lla perusteltua myös histriallisen tai esihistriallisen asutuksen, perinteisen maankäytön rakennelmien tai muun kulttuurihistriallisen arvn säilyttämiseksi. Esimerkiksi latjen, aittjen ja kalamajjen sekä kivi- ja riukuaitjen säilyminen sana perinnemaisemaa n tärkeää paitsi maaseutumaisemalle, myös maatalusympäristön mnimutisuudelle. Myös tiettyjen työtapjen ja menetelmien vaaliminen kuuluu perinnemaisemien hitn. Perinnemaisema-alueilla sijaitseviin muinaisjäännöksiin pätevät muutamin rajituksin samat hjeet kuin muillakin perinnemaisema-alueilla. Muinaisjäännökset vat muinaismuistlailla rauhitettuja ja niiden vahingittaminen n kiellettyä, jten niiden pintaa ei saa rikka eikä niiden päälle saa tehdä rakennelmia. Myöskään kulttamista tai raivausjätteen pltta ei mui- Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

7 6 naisjäännösalueilla vi tehdä, kska muinaisjäännöksiin ei saa mudstua niihin kuulumattmia palkerrksia. Muinaisjäännösten hitn tarvitaan aina lupa, jka haetaan Musevirastlta. Musevirastn tai maakuntamusen asiantuntijihin n hyvä lla yhteydessä j hitsuunnitelmaa tehtäessä. Yhteisellä maastkatselmuksella vidaan spia alueella tehtävistä timenpiteistä. Hitmenetelmien valinta Perinnebitppien hidssa n kaksi päävaihetta: kertalunteinen kunnstusraivaus ja jatkuva, vusittain tistettava hit. Ennen raivaamisen alittamista n varmistuttava, että hidn jatkuvuus n turvattu, mieluiten pitkälle tulevaisuuteen. Kunnstetun niityn ja laidunmaan vusittain tistuvia hittimia vat niitt, laidunnus tai niiden yhdistelmä. Lehdesniityillä tehdään näiden lisäksi kevätsiivus ja lehdestys. Hakamailla, metsälaitumilla, kedilla ja nummilla riittää usein pelkkä laidunnus ja harkittu, vähittäinen puustn käsittely. Kuitenkin myös laidunniityillä ja nummilla puiden alkuja n ajittain pistettava, sillä sa taimista jää eläimiltä syömättä. Eri hitmenetelmiä tteutustapineen, tarvittavine välineineen ja kustannuksineen kuvataan tarkemmin Perinnebitppien hidn hjevihksessa 4 Hitmenetelmät ja -kustannukset. Alueen aikaisempi maankäyttö vaikuttaa valittavaan hittapaan ja -menetelmään. Työmenetelmissä ja tavissa tulee mahdllisuuksien mukaan pyrkiä vaalimaan vanhja perinteitä ja säilyttämään alueelliset minaispiirteet. Käytännössä vanhista menetelmistä judutaan useimmiten pikkeamaan, esimerkiksi kneellinen niitt n mnilla alueilla viikateniitta helpmpaa. Aiemmin niittyjen hit palveli karjantalutta, eikä eläin- ja kasvilajeihin kiinnitetty erityistä humita. Myös lunnnsujelullisten tavitteiden vuksi vidaan alkuperäisistä maankäyttö- ja timintatavista piketa esimerkiksi sillin, kun hittyöt räätälöidään jnkin harvinaisen tai uhanalaisen kasvin tai eläimen turvaamiseksi. Hitmenetelmät valitaankin khteen nykyisten luntarvjen, käytettävissä levien resurssien sekä hidn tavitteenasettelun mukaan. Laidunnus ja niitt vaikuttavat niittykasvillisuuteen eri tavin. Niittniityillä n kukkia enemmän kuin laidunniityillä. Hyviä aikuisten perhsten mesikasveja ja tukkien ravintkasveja vat mm. kaunkit, päivänkakkara, hiirenvirna, niittynätkelmä, mäkitervakk ja ruusuruh. Näistä useimmat hyötyvät enemmän niitsta kuin laidunnuksesta. Osalle niittyperhsista kasvillisuuden pist kerralla vi kuitenkin lla tuhisaa, kska niille välttämätön pienelinympäristö saattaa kadta niitn yhteydessä. Näiden perhsten asuttamilla niityillä laidunnus vi lla sveliaampi hitmenetelmä, tai vastaavasti niittäminen sa-alueittain, jllin niittämättä jätettävää khtaa vaihdellaan vusittain. Päiväperhset vat runsaimmillaan niittyjen umpeenkasvun alkuvaiheessa (1 5 vutta hidn lppumisesta), minkä jälkeen ne alkavat vähentyä. Yksi keskeinen ngelma lunnn mnimutisuuden kannalta n, kuinka saada säilytettyä riittävästi mnille hyönteisille tärkeitä umpeenkasvun alkuvaiheessa levia niittyjä. Laidunnuksen ikea ajitus ja spiva laidunpaine n tärkeää. Js kasvillisuus syödään tarkasti matalaksi, mnet perhset häviävät paikalta. Perhsniittyjen hidssa susitellaankin kiertlaidunnusta, jssa kullinkin vain sa perhsten elinympäristöstä n laidunnettuna. Tisaalta mnet hyönteiset menestyvät vain hyvin matalakasvuisilla, tarkin laidunnetuilla niityillä. Osalle hyönteisiä niityillä levat pienet paljaan maan laikut vat tärkeitä. Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

8 7 Vusittaisella niitlla pystytään yleensä estämään pusikituminen ja metsittyminen, mutta laidunnus ei useinkaan riitä pitämään kurissa puiden alkuja. Yksi niittyjen hidn keskeinen sa nkin puiden ja pensaiden alkujen ajittainen pist. Umpeutuneiden alueiden kunnstuksessa laidunnus saattaa lla riittämätön hittapa. Tällöin niitt tai niitt + laidunnus yhdistelmä tuttaa paremman tulksen. Niittykasvillisuus elpyy npeammin kunnstettaessa umpeutuvia niittyjä, js niitt ainakin alkuvusina tehdään kaksi kertaa kesässä. Tavitteena n pistaa ravinteita ja vähentää ngelmakasvien elinvimaa. Tisaalta hyönteislajistn kannalta n susiteltavaa jättää sa kunnstettavasta niitystä niittämättä. Niitn vi tehdä myös valikiden jättäen pystyyn haluttuja, kukkivia kasveja (tsin liiallinen valikinti ei kuulu asiaan). Hidn tulksellisuus riippuu lähtötilanteesta. Js niityllä n umpeenkasvusta hulimatta säilynyt mnia niittykasveja, hidlla saadaan elvytettyä häviämässä levia ppulaatiita ja paikalle lunteenmainen niittykasvillisuus. Usein hidn alittamisen jälkeen niitylle ilmaantuu kasvilajeja, jiden n luultu siltä kknaan hävinneen. Mnimutiset hittavat ylläpitävät parhaiten lunnn mnimutisuutta. Kaikkia niittyjä ei tulisi hitaa täsmälleen samalla tavalla. Esimerkiksi niittajankhta vi lla erilainen eri niityillä riippuen hidn tavitteista ja hidn vaiheesta. Niitt ja / tai laidunnus vat perinnebitppien perushita, jta täydennetään tarpeen mukaan muilla timilla. Niittyjen kevätsiivus eli puiden lehtien, ksien ja muun karikkeen piskeruu n susiteltavaa ja varsinaisilla lehdesniityillä se n leellinen sa vutuista hita. Kultus spii sekä niitetyille ja laidunnetuille khteille että etenkin kunnstettaville khteille, jille n kertynyt kariketta ja kulheinää. Vanhan karikkeen plttaminen helpttaa niityn niitta ja parantaa laidunminaisuuksia. Kultetut alueet tulee aina lisäksi niittää tai laiduntaa. Lehdesniittyjen käyttö maataluden tutanttapana n kadnnut. Lehdesniittyjen uhanalaisten eliöiden säilyttäminen edellyttäisi kaikkien lehdespuiden säilyttämistä, umpeutuvien lehdesniittyjen kunnstusta ja nurten puiden lehdestyksen alittamista. Lehdestystä latvmalla visi käyttää jssain mitassa myös hakamaiden hidssa, jllin tällaiset "lehdeshaat" visivat sittain krvata lehdesniittyjen vähäisyyttä. Mikäli laitumelle n tarpeen vukrata eläimiä, pitää j etukäteen spia pelisäännöistä, mieluiten kirjallisesti. Tärkeitä asiita vat vastuukysymykset, aitausten rakentaminen, ylläpit ja purkaminen, eläinten kuljetukset, valvnta ja hit. Vakuutuksista pitää varmistua, samin krvausasiista mahdllisten vahinktapausten varalta. Seuranta Hidn seurannalla varmistetaan, että hit vaikuttaa tivttuun suuntaan. Seuranta vidaan khdistaa kasvillisuuteen, kasvistn tai eläimistöön. Kasvillisuuden seurannalla saadaan parhaat tulkset. Ennalta päätettyihin ilmentäjälajeihin khdistuva kasvistn seuranta tukee kasvillisuusselvitystä erinmaisesti. Eläimistön seuranta n työläämpää eivätkä sen tulkset le yhtä helpsti ja lutettavasti tulkittavissa. Seuranta tulee alittaa j ennen ensimmäisiä kunnstustöitä. Valkuvat tukevat hyvin seurantaa ja havainnllistavat kasvillisuuden ja maiseman muutsta hitkhteella. Kuvauspaikat ja suunnat sekä kuvaamisen ajankhdat tulee merkitä muistiin. Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

9 Kasvillisuuden seurantaan n kehitetty mnia jk Eräitä kasveja, jtka runsastuessaan kealihin tai vähemmän työläisiin arviinteihin indikivat lunnn mnimutisuuden vähenemistä ("miinuskasveja"). perustuvia menetelmiä. Myös kasvillisuuden tiheyttä ja määrää vidaan arviida ja mitata kenttä- (Pykälä 2001) kerrksen krkeutta tai sulkeutuneisuuden astetta. Hidn vaikutusten havainninti liittyy arkisiin Vuhenputki Nurmipuntarpää Niittynurmikka Pihatatar timiin, havainnt n vain tehtävä säännöllisesti ja Kiranputki Rönsyleinikki Piikkihdake Vadelma kirjattava muistiin. Kasvillisuuden muutkset tdetaan esimerkiksi tiettyjen "plus- ja miinuslajien" Nurmilauha Pihatähtimö Kiranheinä Hevnhierakka esiintymiä seuraamalla. Laidunnuspaineen spivuus Julavehnä Rikkavikukat tarkastetaan maastssa. Js syömätöntä kas- Maithrsma Valkapila villisuutta n laidunkauden lputtua muuallakin Nurminata Nkknen Mesiangerv kuin hylkylaikuilla ja pensaiden alla, n laidunnuspaine llut liian pieni. Kasvukauden lpulla tdetaan hidn tuls ja tehdään tarvittavat muutkset suunnitelmiin seuraavalle vudelle. Hyvien niittyjen indikaattrikasveja ("pluskasveja"). E = lajin elinympäristö, L = suhtautuminen perinteiseen laidunnukseen (naudat), N = suhtautuminen perinteiseen niittn. Elinympäristö: K = ket, T = ture niitty, R = kstea niitty ja rantaniitty. Suhtautuminen laidunnukseen ja niittn: +++ = hyötyy hyvin selvästi tai n jpa riippuvainen, ++ = hyötyy yleensä selvästi, + = hyötyy yleensä. (Salminen ja Kekäläinen 2000.) E L N Mäkikaura K, (T) + ++ Nurmitatar T, (R), (K) Ketnidanlukk K, T Ahnidanlukk T, (K) Hirssisara R, T Lampaannata K Sikangerv K Keltamatara K, (T) Kirkiruh T, K Häränsilmä K, T Kesämaitiainen T, K Mäkitervakk K, (T) Jäkki T, R, K Vilukk R, T Keväthanhikki K, T Kevätesikk T, (K) Ahleinikki K Purtjuuri T, R Kangasajuruh K Kuller R, T Onnistunut hit jättää jälkeensä matalakasvuisen, ruh- ja heinälajistltaan mnipulisen kenttäkerrksen. Kenttäkerrksen tulee lla sulkeutunut eli paljaita laikkuja ei saa lla. Kulleen heinän, lehtien ja ksien mudstamaa kariketta n vähän tai ei lainkaan. Lajist n mnipulinen, jllin sitä ilmaiseva tunnusluku, esimerkiksi lajimäärä neliömetriä khden n suuri. Vallitsevat kasvilajit puuttuvat. Lajist kstuu vaateliaista, niukkaravinteisuuteen speutuneista niittykasveista. Kkkaat ravinnepprtunistit, kuten nkknen, kiranputki, mesiangerv ja vadelma puuttuvat. Umpeenkasvulle herkkiä lajeja sen sijaan n paljn. Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

10 9 Laadukas perinnebitppien hit n justavaa ja räätälöityä. Mikäli suunnitteluvaiheessa asetetut knkreettiset hittavitteet eivät tteudu tai khteen eliölajistn vaste hittimiin ei le tivtun kaltainen, n hittimia, menetelmiä tai timien ajitusta muutettava. Kaikki pikkeamat alkuperäisestä hitsuunnitelmasta n tarpeen merkitä muistiin, sillä se helpttaa sekä seurantaa että hittimien svittamista jatkssa. 3. Hitsuunnitelma ja päiväkirja Perinnebitppien hittimenpiteet esitetään hitsuunnitelmassa, jka n tarpeellinen kaikilla hidettavilla khteilla ja välttämätön haettaessa khteen hitn maataluden ympäristötuen erityistukea. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi alueen lunne, aiempi käyttötapa ja nykytila sekä se lpputuls, jhn hidlla pyritään. Hitsuunnitelmaan laaditaan yleiskuvaukset alueen lunnnlista ja lajiststa, aiemmasta käytöstä, hittimenpiteistä ja jatkhitmahdllisuuksista. Tärkeintä n hittimien kuvaaminen mahdllisimman yksityiskhtaisesti. Suunnitelmaan merkitään peruskunnstustimenpiteet sekä vusittaiset hittimenpiteet. Kunnstettavalta alueelta selvitetään mitä puita ja pensaita raivataan, kuinka paljn raivauksia tehdään sekä raivausten ajankhta. Lisäksi selvitetään kuinka raivausjätteet käsitellään. Ongelmakasvien esiintyminen ja niiden pistamistapa n hyvä mainita erikseen. Laidunnuksesta selvitetään aittu laidunnustapa ja aika, laiduneläimet ja niiden määrä, kuten myös uusittavien ja kunnstettavien aitjen tarve. Niitsta selvitetään käytettävät välineet, niittajankhdat sekä niittjätteen käsittely. Suunnitelmat laaditaan aina yksilöllisesti, kunkin khteen erityispiirteitä kunniittaen. Timenpiteet kuvaillaan siten, että hidn laatua vidaan arviida sekä työn aikana että sen jälkeen. Timenpidelhkt merkitään suunnitelmakartalle, jnka phjana vi käyttää valmista peruslhkkarttaa tai peruskartan suurennsta. Kartalle merkitään laidunnuksessa tarvittavat aidat, lisäksi kartalla vi tarpeen mukaan esittää pienempiä timenpidekuviita. Vusittain tehtyjen hittimien spivuuden ja ikeellisuuden arviimiseksi kirjataan muistiin kaikki tehdyt kunnstus- ja hittyöt ajankhtineen. Hitpäiväkirjan phjalta vusittaisia hittimia vidaan tarkistaa tarpeen mukaan ja riittävän yksityiskhtaisena se n ivallinen apu hidn seurannalle. Maataluden ympäristötuen erityistukispimukset edellyttävät hitpäiväkirjan pitämistä spimuskhteilla tehtävistä timenpiteistä. Hitpäiväkirjan pitäminen vastaa pitkälti lhkkirjanpita. Se vi lla vapaamutinen, mutta siitä tulee ilmetä ainakin lhkn nimi, lhknumer, pinta-ala sekä tehdyt timenpiteet. Hitpäiväkirja n myös lunteva sa itse seurantaa, kun tehtyjen hittimien heen merkitään silmämääräiset havainnt hitkhteen kehityksestä ja timien vaikutuksista. Laidunnettavilla hitkhteilla hitpäiväkirjaan merkittäviä asiita vat mm. laidunkauden alitus- ja lpetuspäivämäärät, laiduneläinten laji ja lukumäärä, päiväys ja kuvaus laidunkauden aikaisista eläinmäärän muutksista sekä mahdlliset muut timet, kuten niitt ajankhtineen ja jätteen piskuljetus. Niitettävillä hitkhteilla hitpäiväkirjaan merkitään mm. niittajankhta ja väline, niitksen krjuun ajankhta, mahdllisen jälkilaidunnuksen ajankhta, eläinmäärä ja laji, muutkset laidunnuksessa sekä laiduntamisen lpetusajankhta. Lisäksi selvitetään mahdlliset ert alkuperäiseen hitsuunnitelmaan sekä niiden syyt ja vaikutukset ympäristöön. TE -keskusten maaseutusastilla n saatavana valmiita malliphjia hitpäiväkirjasta. Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

11 4. Yhteisyötaht ja hankkeen rahitus 10 Kaikesta perinnebitppien hidsta kituu kustannuksia, eniten khteen peruskunnstusvaiheessa. Maataluden ympäristötuen erityistukien kautta viljelijöitä tuetaan perinnebitppien hidssa ja sen hella maiseman kehittämisessä sekä lunnn mnimutisuuden säilyttämisessä. Myös erityisympäristötuen ehtjen ulkpulelle jääville maiseman- ja lunnnhitajille n lemassa vaihtehtja hittyön rahittamiseen. Merkittävää apua, yhteistyökumppaneita ja talkväkeä perinnebitppien hitn vi löytyä myös esimerkiksi kansalaisjärjestöistä (WWF, SLL), paikallisista lunnnsujeluyhdistyksistä, kyläyhdistyksistä, kuluista, 4H-yhdistyksistä, partilaisista jne. Pr Agria Maaseutukeskusten maisemanhidn neuvjat auttavat viljelijöitä erityistuen hakemisessa ja tekevät hakemukseen tarvittavia hitsuunnitelmia. Myös metsänhitsuunnitelmaa laadittaessa maanmistajan kannattaa pyytää suunnitelman tekijää humiimaan mahdlliset puustiset perinnebitpit ja tutkimaan niiden hidn rahitusmahdllisuuksia. Maataluden ympäristötuen erityistuki Erityisympäristötuet kuuluvat maataluden ympäristötukijärjestelmään, jka jakautuu kaikille viljelijöille tarkitettuihin perus- ja lisätimenpiteisiin sekä erilaisiin vapaaehtisiin, tehkkaampia timenpiteitä vaativiin erityistukimutihin. Perinnebitppien hidn erityistuella viljelijälle maksetaan krvausta hittöistä aiheutuneista kuluista ja tulnmenetyksistä enimmillään 420,47 eura hehtaarilta vudessa (tiet vudelta 2003). Erityistukea haetaan TE - keskusten maaseutusastlta, jnne hakemukset jätetään liitteineen. Hakemuksen liitteenä tulee lla sijaintikartta, suunnitelmakartta ja hitsuunnitelma sekä kustannuslaskelma. Kustannuslaskelmassa tulee eritellä peruskunnstuskulut ja vusittaiset hitkulut erikseen. Peruskunnstuskuluista tulee eritellä työmäärät timenpiteittäin, yksikkökustannukset sekä kustannukset pinta-alayksikköä ( /ha) khti laskettuna. Myös khtuulliset suunnittelukulut vi merkitä peruskunnstuskuluihin kuuluviksi. Vusittaiset hitkulut tulee eritellä vastaavasti. Esimerkkejä peruskunnstuskuluista. (Partanen ym. 2003) Suunnitelman laatiminen Puiden ja pensaiden raivaaminen ja raivaustähteiden pisvieminen Paimenlaitteen staminen Jumaveden järjestäminen Aidan rakentaminen, aitamateriaalien hankkiminen Niittkalustn hankkiminen Seipäiden hankkiminen Esimerkkejä vusittaisista hitkuluista. (Partanen ym. 2003) Perinnebitpin hidn sekä lunnn mnimutisuuden edistämisen erityistukispimuksilla edistetään maatalusympäristöjen mnimutisuutta. Perinnebitpin hidsta vidaan tehdä 5- vutinen spimus, lunnn mnimutisuuden edistämisestä vidaan viljelijän valinnan mukaan tehdä jk 5- tai 10-vutinen spimus. Spimuksen tekeminen edellyttää, että viljelijä n situtunut ympäristötuen perustimenpiteisiin, hänellä n viljelyksessä vähintään 3 hehtaaria tukikelpista pelta tai 0,5 hehtaaria puutarhakasveja ja haettu spimusala n vähintään 0,15 hehtaaria (vi kstua vähintään 0,05 hehtaarin lhkista). Erityistukea vi hakea myös vukramaalle, kunhan kirjallinen vukraspimus n vimassa kk erityistukikauden ajan. Erityistukispimuksia tehtäessä etusijalla vat arvkkaiksi lukitellut ja Puiden ja pensaiden raivaaminen ja raivaustähteiden pisvieminen Niittäminen, niitksen piskrjaaminen Aidan kunnn tarkastaminen, krjaaminen ja uusiminen Jumavedestä hulehtiminen Laiduneläinten valvnta Laiduneläinten kuljetukset Laiduneläinten vukraus Hitpäiväkirjan pitäminen Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

12 11 Natura verkstn kuuluvat perinnebitpit ja sellaiset khteet, jilla n edellisellä hjelmakaudella llut vastaava erityistukispimus. Myös arvkkaiden alueiden yhteydessä levien kunnstuskelpisten khteiden hit n tärkeää. Haettaessa jatkspimusta aiemmin erityistukea saaneelle hithankkeelle, n muistettava liittää hakemuksen heen päivitetty hitsuunnitelma kustannuslaskelmineen. Tässä uudessa suunnitelmassa n hyvä tarkastella edellisen tukikauden aikana tehtyjen timien vaikutuksia, tteutuneita ja tteutumattmia tavitteita sekä asettaa uusia tavitteita tai välietappeja hithankkeelle. Ennen spimuspäätöksen tekemistä hakemus käy lausunnlla alueellisessa ympäristökeskuksessa. Maanmistajan kanssa svitaan maastkäynnistä, jllin alueellisen ympäristökeskuksen edustaja tutustuu khteeseen ja vi vielä antaa neuvja sen hidsta. Lausunnssaan ympäristökeskus arvii khteen spivuutta spimuskhteeksi sekä hitsuunnitelman asianmukaisuutta kyseisen khteen kunnstamiseen ja hitn. Tarvittaessa ympäristökeskus vi lausunnssaan antaa hitsusituksia tai ehtja spimuksen tekemiselle. Lausunnn antamisen jälkeen hakemus palautuu TE keskukseen, jka tekee päätöksen hitspimuksen laatimisesta. Spimusehtjen mukaan aluetta ei saa mukata, lannittaa, käsitellä trjunta-aineilla, jittaa tai metsittää. Niitetty kasvillisuus n kerättävä pis ja laidunnus n tteutettava niin ettei se aiheuta rehevöitymistä tai haitallista ersita. Laidunnuspaine ja laidunkiert n svitettava niin, ettei hitkhteella laiduntaville eläimille tarvitse antaa lisärehua. Hitkhde n aidattava erikseen viljellyistä laidunnurmista eikä sitä saa käyttää pelkästään yölaitumena. Erityistukispimus edellyttää hitpäiväkirjan pitämistä lhkittain. Lisätieta erityisympäristötuesta saa tukippaista sekä TE keskuksien maaseutusastilta. Metsätaluden ympäristötuki Puustiset perinnebitppityypit eivät aina le maankäyttölukitukseltaan maatalusaluetta, jllin niiden hitn ei vi saada maataluden erityisympäristötukea. Alueelliset metsäkeskukset tekevät tilakhtaista metsäsuunnittelua, jssa metsänmistaja vi pyytää humiimaan tilallaan mahdllisesti levat kunnstuskelpiset hakamaat ja metsälaitumet. Kestävän metsätaluden rahituksesta annetun lain (1094/1996, muutettu 1286/1997) perusteella vidaan yksityiselle metsänmistajalle hakemuksesta myöntää rahitusta mm. metsien bilgisen mnimutisuuden ylläpitämiseen ja metsälunnnhitn. Metsätaluden ympäristötuki n hjattu ensisijaisesti metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisestä ja hidsta jhtuviin kustannuksiin ja menetyksiin. Tukea vidaan myöntää myös puustisten perinnebitppien hidn rahittamiseen. Metsätaluden ympäristötuesta päättävät alueelliset metsäkeskukset. Kansallinen hankerahitus Ympäristöhallinnn perinnemaisemien hitraha, uhanalaisten lajien hitraha ja YTY -raha (ympäristötyöraha) n tarkitettu pienien käytännön hittöiden ja suunnittelun tukemiseen. Alueellinen ympäristökeskus jakaa myös saaristn ympäristönhitavustusta. Rahjen jakamisperusteissa n jnkin verran alueellista vaihtelua ja erilaisia paintuksia, jtka n syytä tarkistaa man alueen ympäristökeskuksesta. Esimerkiksi YTY rahituksen pääpain n llut Sumen phjis-, keski- ja itäsissa, jissa 1990-luvun alkupulelta lähtien tteutetuilla hankkeilla n llut merkitystä myös maaseudun työllisyydelle ja asuttuna pysymiselle. Saaristn ympäristönhitavustuksella pulestaan tuetaan saaristn kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaisissa merialueen ja sisävesistöjen saaristkunnissa tehtävää ympäristönhittyötä, myös perinnemaisemien kunnstusta ja hita. Tukien saaminen edellyttää, että hankkeen avustamista ei le järjestetty muulla lainsäädännöllä eli esimerkiksi maatalu- Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

13 12 den erityisympäristötukea ja muuta julkista rahitustukea ei vi saada päällekkäin samalle khteelle. TE -keskukselta vi hakea avustusta perinneympäristöjen vaalimiseen ns. maataluden rahitustuen mudssa. Avustus vi kattaa 20 % hyväksyttävistä kustannuksista perinnemaiseman hidn ensimmäisen vuden investinneissa. Avustettavan hankkeen kknaiskustannuksien tulee lla vähintään 5000 eura. Kansallisin varin tteutettava POMO+ -hjelma (Paikallisen maehtisuuden maaseutuhjelma) kskee vusia Ohjelmalla laajennetaan EU:n LEADER -timintatapaa kansallisin varin. Rahituksesta 80 % tulee valtilta ja 20 % ryhmien timinta-alueiden kunnilta. POMO rahituksella n mm. Varsinais-Sumen Paimissa kunnstettu keta, ja muutamissa hankkeissa eri pulilla Sumea muutin hidettu maisemia. Esimerkiksi Etelä- Karjalassa maisemanhithankkeeseen liittyi myös nurten työllistämistavite. Alueellinen maaseudun kehittämisyhdistys eli timintaryhmä päättää rahitettavista hankkeista alueelle laatimansa kehittämissuunnitelman mukaisesti. Sumessa timii 58 timintaryhmää (tiet vudelta 2003), jtka saavat rahituksensa EU-sarahitteisista LEADER+, ALMA- ja tavite 1 hjelmista sekä kansallisesta POMO+ -hjelmasta. Lisätieta timintaryhmistä saa mm. Sumen Kylätiminta ry:stä. EU:n hankerahitus Suhteellisen lyhytaikaisia perinnemaisemien hit- ja kunnstushankkeita n mahdllista rahittaa myös EU:n rakennerahastjen ja Life-hankkeiden kautta. Life n Eurpan uninin ympäristöalan rahitusjärjestelmä, jnka kautta tuetaan lunnnsujelu- ja ympäristöhankkeita. Life-hjelman klmas vaihe (Life III-asetus) kskee vusia LIFE -rahitusväline sisältää useita sa-alueita, jista perinnemaisemia ajatellen tärkein n lunnn Life (Life Nature). Jissain tapauksissa myös ympäristön Life (Life Envirnment) n tarkituksenmukainen, sillä n rahitettu esimerkiksi Saln seudulla myös kulttuurimaisemien hidn neuvntaa sisältävää Vihreä laaks hankekknaisuutta. Lifehankkeet vat EU:n ja hakijan välisiä yhteistyöhankkeita. Yhteisö rahittaa kutakin hanketta krkeintaan 50 %, erityistapauksissa enintään 75 %. Muu sa rahituksesta n kansallisista rahituslähteistä ja sen n ltava selvä Life-tukea haettaessa. Hankkeiden kestksi susitellaan 2-4 vutta ja niiden kknaiskustannusarviksi enemmän kuin eura. Lunnn Life-rahitusta myönnetään pääasiassa Natura 2000-hjelmaan hyväksytyille khteille. Mikäli hanke keskittyy ensisijaiseksi katstun lajin sujeluun, rahitusta vi saada myös muulle kuin Natura alueelle. Perinnemaisemien hita n Life-hankkeisiin sisältynyt esimerkiksi Liminganlahdella, Saaristmerellä, Yyterissä, Viikin - Vanhankaupunginlahdella, Klilla ja Hankniemellä. Lunnn Life-rahitusta vivat hakea EU:n jäsenvaltiiden yksityiset kansalaiset tai yhteisöt, rahitusta haetaan EU-kmissilta. EU:n rakennerahast-hjelman yhtenä keskeisenä sisältönä n lunnn- ja ympäristönsujelu sekä kestävä kehitys. Tähän liittyviä rakennerahastja vat Eurpan aluekehitysrahast (EAKR), Eurpan ssiaalirahast (ESR) ja Eurpan maataluden hjaus- ja tukirahast (EMOTR). Rakennerahast-hjelmia tteutetaan jäsenmaissa kansallisten tavitehjelmien phjalta. Ohjelmakaudella Sumi n jaettu tavitealueisiin 1 ja 2, jille n laadittu mat hjelmansa. Sekä Phjis- ja Itä-Sumen tavite 1-hjelmaan että Etelä- ja Länsi- Sumen tavite 2 hjelmaan sisältyy lunnn, maaseutuympäristön, kulttuuriperinnön ja Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

14 13 alueellisen identiteetin vaalimiseen liittyviä timenpidekknaisuuksia, jita tteuttavien yksittäisten hankkeiden rahitus n järjestetty alueellisten ympäristökeskusten kautta. Alueellista maaseudun kehittämishjelmaa (ALMA) tteutetaan tavite 1 hjelma-alueen ulkpulella. ALMA hjelman hallint- ja maksuviranmaisena timii maa- ja metsätalusministeriö. Käytännön timeenpansta alueellaan vastaavat TE -keskusten maaseutusastt, jista tukea vi hakea ympäri vuden. Tteutettavien hankkeiden valintakriteerit vaihtelevat hieman kunkin TE keskuksen mien alueellisten ja timialittaisten paintusten mukaisesti. Kehittämishanke n useampivutinen mutta kuitenkin enintään 3 vutta kestävä prjekti, jta tteutetaan ennalta laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Kehittämishankkeen vastuullisena hakijana ja tteuttajana vi lla esimerkiksi lunnllinen henkilö, kunta, kunnallinen kehittämisyhtiö tai rekisteröity yhdistys. Hankkeella tulee lla myös nimetty hankevetäjä, jka jhtaa hankkeen tteuttamista sekä vastaa yhteydenpidsta rahittajiin. Perinnemaisemiin liittyen tuen khteena vi lla vaikkapa kylien ja ympäristön kehittäminen, alueen matkailupalvelujen kehittäminen sekä reitistöjen kehittäminen. Lunais-Sumen ympäristökeskuksen ALMArahitteisen Maisemajuna-hankkeen tavitteena n kunnstaa yhteensä 300 ha perinnemaisemia Saln seudulla, pääasiassa tureita niittyjä ja hakamaita. Hanke testaa samalla raivattavasta puuststa saatavan tuln (mm. haketta energiakäyttöön) suhdetta työkustannuksiin. Työpalvelut stetaan Varsinais-Sumen lunnnsujelupiiriltä. Hankkeessa n runsaasti yhteistyökumppaneita, jiden rahitussuus yhdessä yksityisten rahittajien kanssa n nin 20 % hankkeen kknaisrahituksesta. Lisätietja hankkeesta saa Lunais-Sumen ympäristökeskuksesta. Tavitehjelmien ja ALMA -hjelman lisäksi EU rahittaa ns. yhteisöalitteita, kuten maaseudun kehittämishjelmaa LEADER+ sekä valtiiden ja alueiden välistä yhteistyötä edistävää Interreg III hjelmaa. Vusia kskeva LEADER+ -hjelma rahittaa paikallisia maaseudun kehittämishankkeita. Ohjelmaa tteuttavat kansallisen POMO -hjelman tapaan alueelliset timintaryhmät, jten työhön vi sallistua kuka tahansa asiasta kiinnstunut. Esimerkiksi Pirkanmaalla Ylöjärven kunta n LEADER rahituksen turvin kartittanut perinnebitppiensa tilaa ja rganisinut niiden hita. Interreg III A Etelä-Sumen rannikkseutu yhteisöalitetta tteutetaan vusina yhdessä Virn kanssa. Aiemmin ( ) Interreg -rahituksella n tteutettu mm. "Varsinais-Sumen ja Virn perinnemaisemat" hanke, jssa rahituksen hakijana li Lunais-Sumen ympäristökeskus yhteistyössä Virn perinnemaisemayhdistyksen kanssa. Hanke mm. valmisteli useita maisemanhidn yleissuunnitelmia. Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

15 14 Aiheesta lisää Brg, P. 1983: Lunnn- ja maisemanhidn pas. WSOY. Brg, P. ym. 1996: Ketjen ja niittyjen hit-pas. Sumen lunnnsujeluliitt ry. Ekstam, U. ja Frshed, N. 1992: Om hävden upphör. Kärlväxter sm indikatrarter i ängs- ch hagmarker. Naturvårdsverket förlag. Ekstam, U. ja Frshed, N. 1996: Äldre fdermarker. Naturvårdsverket förlag. Hagelberg, E. 2003: Työtä perinnemaisemien parhaaksi. Varsinais-Sumen lunnnsujelupiiri ry. Hæggström, C.-A. ym. 1995: Tukhärkä ja kultasiipi niityt ja niiden hit. Otava. Lindgren, L. 2000: Saaristn laitumet. Metsähallitus ja Oy Edita Ab. Partanen, H. ym. 2003: Maisemanhit - Lunnn mnimutisuus Perinnebitpit. Maataluden ympäristötuen erityistuet v Maa- ja metsätalusministeriö. Pykälä, J. 2001: Perinteinen karjatalus lunnn mnimutisuuden ylläpitäjänä. Sumen ympäristö 495. Ruuhijärvi, R. ym. (tim.) 2000: Metsien sujelun tarve Etelä-Sumessa ja Phjanmaalla. Etelä-Sumen ja Phjanmaan metsien sujelun tarve työryhmän mietintö. Sumen ympäristö 437. Salminen, P. ja Kekäläinen, H. (tim.) 2000: Perinnebitppien hit Sumessa. Perinnemaisemien hittyöryhmän mietintö. Sumen ympäristö 443. Vaini, M., Kekäläinen, H., Alanen, A. ja Pykälä, J. 2001: Sumen perinnebitpit. Perinnemaisemaprjektin valtakunnallinen lppuraprtti. Sumen ympäristö 527. Perinnebitppien hidn hjevihkset -sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien

Lisätiedot

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu 1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Uusia tapoja arvottaa ja markkinoida metsien ulkoisvaikutuksia (NEWFOREX)

Uusia tapoja arvottaa ja markkinoida metsien ulkoisvaikutuksia (NEWFOREX) Uusia tapja arvttaa ja markkinida metsien ulkisvaikutuksia (NEWFOREX) Art Naskali, Erkki Mäntymaa, Ville Ovaskainen ja Liisa Tyrväinen (METLA) Arvt ja arvttaminen: Arvtiedn tutant LYNET laitksissa 24.5.2012,

Lisätiedot

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen ja muut ajankohtaiset asiat

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen ja muut ajankohtaiset asiat Kalastusalueiden timinnan päättäminen ja muut ajankhtaiset asiat Pirkkalan kalastusalueen kkus Hannu Sal ELY-keskus Järvi-Sumen kalataluspalvelut Mitä täytyy hitaa vunna 2018 Kalastusalueen varsinainen

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen ja kalastuslain ajankohtaiset asiat

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen ja kalastuslain ajankohtaiset asiat Kalastusalueiden timinnan päättäminen ja kalastuslain ajankhtaiset asiat Kalastusalueiden viimeiset hetket Hannu Sal ELY-keskus Järvi-Sumen kalataluspalvelut Kalastusalueen lppu ja kalatalusalueen alku

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

EERIKINKARTANON MAA- JA METSÄTILAN VUOSIEN 2014-2016 METSANHOITOTÖIDEN TOIMENPIDEOHJELMA

EERIKINKARTANON MAA- JA METSÄTILAN VUOSIEN 2014-2016 METSANHOITOTÖIDEN TOIMENPIDEOHJELMA KIRKKONUMMI d^*. > KYKKSI.A'1-1 Kunnssapitpalvelut Underhällstjänster Liite Eerikl / 24.2.2014 10 EERIKINKARTANON MAA- JA METSÄTILAN VUOSIEN 2014-2016 METSANHOITOTÖIDEN TOIMENPIDEOHJELMA U:\TOIMENETUSIVVI.dc

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello

TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhidn yhteistyöfrumi Trninjen kansainvälisellä vesienhitalueella. 22.5.2008 Htelli Pellnhvi, Pell Osallistujat: Kts. erillinen lista Puheenjhtaja: Jari Pasanen, vesistöpäällikkö,

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ 1(4) LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnima InnKas -prjekti (S 12115) tarjaa prjektissa mukana

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 1. Sumi n kilpailukykyinen timintaympäristö metsiin perustuville liiketiminnille 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012):

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Hallituksen rahoitusperiaatteet

Hallituksen rahoitusperiaatteet Hallituksen rahitusperiaatteet 29.1.2018 Nämä rahitusperiaatteet täydentävät strategian valintakriteerejä. Valintakriteereissä käsitellään hankkeiden minaisuuksia ja rahitusperiaatteissa niitä summia ja

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA FCG Planek Oy Mynämäen kunta KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA Luntselvitys 0516-D2204 30.9.2009 FCG Planek Oy Mynämäen kunta I Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1 Jhdant...

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Tuulivoima, Suomen Hyötytuuli Oy / TOF ja Sachtleben Kirrinsanta. Tasoristeyksien saneeraussuunnitelman toteutuminen

Tuulivoima, Suomen Hyötytuuli Oy / TOF ja Sachtleben Kirrinsanta. Tasoristeyksien saneeraussuunnitelman toteutuminen Kaupunkisuunnittelu Yleisötilaisuus Yyterinniemi Lyttylä sayleiskaava 27.5.2014 Yyterin kylpylähtelli - Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä avasi tilaisuuden ja tivtti läsnälijat tervetulleiksi.

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos 1510007062 Hattulan kunta Päivärinteen kulun asemakaava ja asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5.8.2013, tark. 27.9.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 )

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot