Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010"

Transkriptio

1 Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 222/2011

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 222/2011 Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Jorma Valjus Lohja 2011 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 222/2011 Valokuva(t): Luvy ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2011 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Yleiskuvaus tarkkailualueesta Säätila ja virtaamat vuonna Hiidenveden kunnostus hanke Veden laatu ja pohjaeläimistö Kalasto ja kalaston hoito Jätevesikuormitus Tarkkailun toteutus Sähkökoekalastus Kalastustiedustelu Tarkkailun tulokset Sähkökoekalastus Taimen ja harjus Vanjoen yksilötiheys Kalastustiedustelu Vastausaktiivisuus ja kalastajamäärä Kalastuksen ajoittuminen ja pyyntiponnistus Saalis Havaintoja kalastosta ja veden laadusta Vertailu aikaisempien kalastustiedustelujen tuloksiin Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Vanjoen kalastoon ja kalastukseen Tarkkailun jatkaminen Kirjallisuuslähteet Liitteet Liite 1. Kartta tarkkailualueesta ja sähkökoekalastusalueet Liite 2. Vuoden 2010 sähkökoekalastuksen tulokset Liite 3. Vanjoen kalastustiedustelulomake vuonna Liite 4. Mielipiteitä ja kommentteja Vanjoen kalastustiedustelussa Liite 5. Kalastustiedustelutuloksia vuosilta Kuvailulehti... 38

6

7 1 Johdanto Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään (dnro: LSY-2007-Y-9) antanut Karkkilan kaupungin jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan johtaa puhdistettua jätevettä Karkkilan alapuoliseen Vanjokeen. Lupa sai lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä (dnro: 3749/1/08). Lupaehdoissa edellytetään, että luvansaajan on tarkkailtava jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia Uudenmaan TE-keskuksen (nykyisin ELY-keskus) hyväksymällä tavalla. Vuoden 2010 Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu koostui tarkkailuohjelman (Ranta 1991) mukaisesti koekalastuksesta sekä kalastustiedustelusta. Edellisen kerran vastaava kalataloudellinen tutkimus Vanjoella tehtiin vuonna 2007 (Valjus 2008). Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2010 sähkökoekalastuksen tuloksia ja kalastomuutoksia vuodesta 1992 lähtien sekä selvitetään kalastustiedustelun tulosten perusteella kalastuspainetta, kalastuksen ajoittumista, käytettyjä pyydyksiä ja saalista Vanjoella vuonna Lisäksi tarkastellaan vastanneiden mielipiteitä kalastushaitoista ja muista kalastukseen tai vedenlaatuun liittyvistä ilmiöistä. Tuloksia verrataan aikaisempien vuosien tiedustelutuloksiin ja arvioidaan jätevesikuormituksen vaikutusta Vanjoen kalastoon ja kalastukseen. Vanjoen kalataloudellista velvoitetarkkailua on tehty vuodesta 1985 lähtien. Sähkökoekalastuksen suorittivat kalastusmestari Seppo Sundström ja apulaistutkija Jorma Valjus, joka vastasi myös raportoinnista. Tarkkailun vastuuhenkilö Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä on vesistötutkija Eeva Ranta. 2 Taustatiedot 2.1 Yleiskuvaus tarkkailualueesta Vanjoen vesistö saa alkunsa Lopen kunnasta ja ulottuu Karkkilan kautta Vihtiin saakka. Karkkilan Pyhäjärvestä alkava Vanjoki eli Karjaanjoki laskee Hiidenveden Kuninkaanlahteen. Joen pituus on 25,5 km, keskivirtaama noin 4,3 m 3 /s ja ylivirtaama lähes 38 m 3 /s (Vuorinen 2010). Valuma-alueen pinta-ala jokisuusta mitattuna on 484 km 2. Vanjoen valuma-alue on maaperältään suurimmaksi osaksi savea ja hiesua varsinkin alueen etelä- ja keskiosassa. Maaperä aivan jokiuoman tuntumassa on yleensä hienoa hietaa ja kauempana uomasta hiesua ja hiesusavea (Virri 1971). Vanjoen valuma-alueella on peltoa 34 %, metsää 62 %, rakennettua aluetta 2 % ja vesialuetta 1 %. Peltoalueiden eroosioherkkyys on alueella suuri (Penttilä & Kulmala 1999). Tarkkailualueena on koko Vanjoki, mutta tutkimuksissa keskitytään Vanjoen yläosaan Karkkilan jätevedenpuhdistamon välittömälle vaikutusalueelle. 2.2 Säätila ja virtaamat vuonna 2010 Vuoden 2010 talvi oli kylmä ja luminen. Lämpötila pysytteli nollan alapuolella harvinaisen pitkään ja maan eteläosissa lunta oli paikoitellen enemmän kuin vuosikymmeniin. Helmikuun lopussa lunta oli Uudellamaalla monin paikoin yli 70 senttimetriä. Kevätkuukaudet olivat edel- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011 5

8 lisvuosia sateisempia, mutta sateisen alkukesän jälkeen seurasi jopa poikkeuksellisen lämmin ja kuiva heinäkuu. Ennätyslämmin hellejakso päättyi rajuihin ukkosiin ja paikallisiin rankkoihinkin sateisiin. Elokuun puolivälin jälkeen sää alkoi viiletä. Syyskuun puolivälissä useat matalapaineet antoivat etelään paikoin runsaita sateita, mutta lokakuu oli jälleen kuiva. Kuun lopulla kylmä ilma levisi maan eteläisimpiin osiin saakka. Yöpakkasia esiintyi Etelä-Suomea myöten. Lunta satoi marraskuun toisella viikolla ja samalla lämpötila laski nollan alapuolelle pysyen pakkasella vuoden loppuun saakka. Kuukauden sadesumma mm Lohja Porlan sääasema Kuukauden keskilämpötila C Lohja Porlan sääasema I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2010 ka ka Kuva 1. Lohjan Porlan sääaseman sade- ja lämpötilatietoja vuosilta Vuonna 2010 virtaama laski alimmilleen heinäkuun lopulla (kuva 2). Tätä pienempi virtaama Vanjoessa oli edellisen kerran vuonna Sähkökoekalastuksen aikaan virtaama oli vielä matala, mutta kasvoi sateiden myötä syyskuun lopulla. Kuva 2. Vanjoen ( ) virtaamakäyrä vuonna Lähde: OIVA Ympäristö ja paikkatietopalvelu ( ). 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

9 2.3 Hiidenveden kunnostus hanke Hiidenvettä on kunnostettu aiemmin hoitokalastuksin ( ) ja pienellä budjetilla valuma-aluekunnostuksin ( ). Parhaillaan Hiidenveden kunnostuksessa on käynnissä kolmas vaihe, jonka puitteissa keskitytään valuma-alueen kokonaisvaltaiseen hoitoon ja kunnostustyöhön (Joensuu & Helttunen 2011). Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vihdin Vanjokilaakson ja Sulkavanojan alueelle valmistui syksyllä 2010 (Vuorinen 2010). Vanjoen tuntumassa sijaitsevan Vanjärven kunnostus on osa Hiidenveden kunnostus -hanketta. Järven kunnostuksen tavoitteena on lisätä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia, parantaa Vanjoen vedenlaatua sekä parantaa vesialueen ja rantojen käytettävyyttä. Vanjärven umpeenkasvua estetään nostamalla Vanjärven keskiveden korkeutta noin 34 cm ja alivesi nousee noin metrillä. Vanjoen virtaus ohjataan kulkemaan Vanjärven kautta (Jaakonaho & Rantakokko 2008). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Vanjärven kunnostukselle ja kunnostustöiden aloittamiselle. 2.4 Veden laatu ja pohjaeläimistö Vanjoen veden laatua tarkkaillaan Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteydessä. Tulokset julkaistaan vuosittain Hiidenveden yhteistarkkailuraportissa (esim. Ranta ym. 2011). Vanjoen vesi on valuma-alueen humusvaikutuksesta ruskeaa. Runsasvetiset ajat kasvattavat värilukua samoin kuin kiintoainepitoisuutta, sameutta ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää. Fosforipitoisuuden vaihteluväli Vanjoessa on suuri, vuosina se oli µg/l. Vanjoki tuo Hiidenveden Kuninkaanlahteen melko runsasravinteista vettä, ravinnepitoisuudet kasvavat jokea alaspäin mentäessä ja joen alaosien valuma-alueilta tuleva hajakuormitus on yleensä suurempaa kuin Karkkilan jätevedenpuhdistamon kuormitus. Vuosina Vanjoki toi Hiidenveteen keskimäärin kg fosforia ja 143 tonnia typpeä (Ranta ym. 2011). Voimakkaasti humusvaikutteisen Vanjoen tila on joen yläosilla hyvä, Karkkilan puhdistamon alapuolella pitoisuuksien taso alkaa nousta ja joen alaosilla peltoviljely ja muu voimakas hajakuormitus vaikuttaa hallitsevasti veden laatuun (Ranta ym. 2011). Pohjaeläintutkimusten perusteella Karkkilan jätevedenpuhdistamon jätevesillä on todennäköisesti ollut vain lievä köyhdyttävä vaikutus pohjan laatuun ja ekologiseen tilaan rajoittuen puhdistamon alapuolelle joen yläosaan. Vuonna 2010 ekologinen tila oli Vanjoella erinomainen ja Vanjoen jokisuullakin näiden muuttujien perusteella tyydyttävä hyvä. Kuormituksen kasvu ennen jokisuuta johtunee hajakuormituksen lisääntymisestä, vedenlaatutekijöiden perusteella varsinkin Vanjärven jälkeisellä pitkällä, viljelysvaltaisella jokijaksolla. Vanjoen pohjaeläimistöä voidaan tutkimusten perusteella pitää kokonaisuutena monimuotoisena (Mettinen & Könönen 2011). Vanjoesta on havaittu myös uhanalaista, suojeltua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Sen kanta on runsas ja sitä esiintyy joessa melko tasaisesti (Vuorinen 2010). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011 7

10 2.5 Kalasto ja kalaston hoito Vanjoen kalasto on varsin monimuotoinen. Joessa on havaittu esiintyvän mm. ahventa, ankeriasta, harjusta, haukea, kiiskeä, kirjolohta, kivennuoliaista, kivisimppua, kuhaa, lahnaa, madetta, pasuria, pikkunahkiaista, puronieriää, salakkaa, siikaa, sorvaa, sulkavaa, suutaria, särkeä, toutainta, taimenta ja täplärapua. Vuoden 2007 koekalastuksissa koskialueiden yleisimmät saalislajit olivat kivisimppu ja ahven. Saalislajisto oli monipuolisin joen yläosassa, puhdistamon yläpuolisilla Vanhainkodin koskella ja Pitkälänkoskella. Kalastustiedusteluun vastanneiden saalis koostui vuonna 2007 useimmiten kirjolohista, taimenista ja hauista (Valjus 2008). Vanjoen pohjoisosa koskialueineen on yksi Etelä-Suomen suosituimmista uistin- ja perhokalastuskohteista. Luontaisen taimenkannan lisäksi kalastajia houkuttelevat harjukset ja kirjolohet, joita istutetaan alueelle useita kertoja vuodessa. Koskialueella on tehty kalataloudellista kunnostustyötä jo 1980-luvulta lähtien. Vuonna 1995 entisöitiin Pitkälänkosken ja Maijalankosken alueet palauttamalla tukinuiton vuoksi peratut kosket entiseen tilaan. Kalastajia ja retkeilijöitä varten rakennettiin myös laavuja ja tulipaikkoja. Vanjoen yläosa, välillä Karkkilan Turuntien silta Myllykoski ja Massakosken pato Maijanojan liittymä, kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen määrittämiin lohi- ja siikapitoisien vesistöjen koski- ja virtapaikkoihin, joissa jokamiehenoikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä läänikohtaisen viehekalastusmaksun nojalla tapahtuva kalastaminen on kielletty. Vanjoen osakaskunnat (Nyhkälän, Järvenpään, Tuorilan ja Vattolan osakaskunnat) myyvät koskikalastusalueelle uistin- ja perhokalastuslupia. Vanjokeen istutettiin 1990-luvulla taimenta lähes vuosittain. Viime vuosina istutuslajeina ovat olleet kirjolohi ja harjus (taulukko 1). Vanjokeen on istutettu myös puronieriää ja täplärapua. Osa istutuksista on Karkkilan kaupungin velvoiteistutuksia, osa osakaskuntien lupavaroilla tekemiä. Taulukko 1. Vanjoen istutukset vuosina Tiedot Nyhkälän, Järvenpään, Tuorilan ja Vattolan osakaskunnilta. vuosi laji ikä kpl yhteensä velvoiteistutusten osuus 2008 kirjolohi 2v 430 kirjolohi 3v 1325 (270) harjus 1 kes 5680 (2755) 2009 kirjolohi 1v 250 kirjolohi 2v 530 kirjolohi 3v 1190 (230) harjus 2 kes 1345 (950) 2010 kirjolohi 2v 837 kirjolohi 3v 545 (230) harjus 1 kes 4120 (4120) 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

11 2.6 Jätevesikuormitus Karkkilan jätevedenpuhdistamo on Hiidenveden merkittävin pistekuormittaja. Pistekuormituksen osuus Hiidenveden kokonaiskuormituksesta on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa. Vuonna 2010 Karkkilan puhdistamon fosforikuormitus Vanjokeen oli noin 70 kg ja typpikuormitus noin 20 tonnia. Vanjoen ja Hiidenveden rehevöitymisen kannalta on tärkeää, että ravinnekuormitus saadaan mahdollisimman pieneksi. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Karkkilan jätevedenpuhdistamolta Vanjokeen johdetun fosforin määrää on vähennetty merkittävästi (kuva 3). kg P/d Fosforikuorma v ,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, kg N/d Typpikuorma v Kuva 3. Karkkilan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen fosfori- ja typpikuorma (kg/d) vuosina Ammoniumtyppi ja ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuus ilmentävät jätevesien ja voimakkaan hajakuormituksen vaikutuksia. Vanjoen ammoniumtyppipitoisuus pysyi vuosina kohtuullisissa pitoisuuksissa lukuun ottamatta tammikuun 2010 havaintokertaa, jolloin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011 9

12 pitoisuudet nousivat korkeiksi puhdistamon alapuolella ja joen alaosassa. Pitkä pakkasjakso hankaloitti puhdistamon ammoniumtypen poistoa, mutta kuormitustarkkailutuloksissa ammoniumtyppi ei kuitenkaan ylittänyt laskentajaksolle annettu raja-arvoa tammikuussa Maalis-huhtikuun vaihteessa puhdistamolle alkoi tulla runsaasti kylmiä sulamisvesiä, mikä hankaloitti nitrifikaation toimimista (Valtonen 2011). Myös ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuudet nousevat puhdistamon alapuolella ja alempana joessa toistuvasti hygieenistä likaantumista osoittaviksi (Ranta ym. 2011). 3 Tarkkailun toteutus 3.1 Sähkökoekalastus Sähkökalastus tehtiin 13. ja 14. syyskuuta 2010 neljällä koealalla (taulukko 2). Syyskuun runsaammat virtaamat ajoittuivat kuukauden loppupuolelle, mutta tästä huolimatta vesi joessa oli melko korkealla ja kohtalainen virtaama vaikeutti kalastusta syvimmillä paikoilla. Kalastuspäivinä sää oli pilvinen tai puolipilvinen ja ilman lämpötila astetta. Koekalastuksissa käytettiin akkukäyttöistä Paulsen/FA3 sähkökalastuslaitetta. Taulukko 2. Vanjoen sähkökoekalastusalueet. Koealat Kuvaus Koordinaatit KKJ (YK) A Vanhainkoti Entisen vanhainkodin alapuolella B Pitkälänkoski Vanhan sähkölaitoksen alapuolella C Puhdistamo Jätevedenpuhdistamon yläpuolella D Maijalankoski Maijalankosken laavun alapuolella Vuonna 2002 jätevedenpuhdistamoa saneerattiin ja tässä yhteydessä puhdistamon purkuputkea siirrettiin noin 150 m alavirtaan. Aiemmin purkuputken alapuolella sijainnutta koealaa C ei kuitenkaan siirretty, koska jokiuoman syvyyssuhteet ja rakenne eivät alempana täytä sähkökalastuksen vaatimuksia. Koealue jää siten noin 20 m purkuputken yläpuolelle. Kalastusmenetelmät ovat olleet samat vuodesta 1992 lähtien. Sähkökalastus tehtiin kahden poistopyynnin menetelmää käyttäen ja kalastusten välillä pidettiin noin puolen tunnin tauko, koealoja ei aidattu. Sähkökalastusalueiden välillä ei ole vaelluskaloille ylipääsemättömiä nousuesteitä. Koekalastusalueet valokuvattiin ja paikkatietojen lisäksi kirjattiin pinta-ala sekä ympäristömittaustiedot (mm. veden lämpötila, pohjan laatu, virtausnopeus). Taimenet mitattiin ja punnittiin yksitellen. Muusta saaliista laskettiin yksilömäärä ja punnittiin yhteispaino lajeittain, jonka jälkeen kalat päästettiin takaisin jokeen. Tuloksissa esitetään yksilötiheys/100 m 2 sekä biomassa/100 m 2. Pyydystettävyys pyrittiin laskemaan kahden poistopyynnin menetelmän (Seber & LeCren 1967) mukaisesti kullekin lajille erikseen. Vuoden 2010 koekalastuksen yksilömäärät jäivät niin vähäisiksi, että pyydystettävyysarvona käytettiin ympäristöhallinnon koekalastusrekisterin antamia taulukkoarvoja. Kaaviokuvissa esitettävät yksilötiheydet ja biomassat ovat kahden poistopyynnin absoluuttisia 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

13 tuloksia ja edustavat näin ollen ainoastaan minimiarvioita koealojen ja lajien todellisista yksilötiheyksistä ja biomassoista. Esitystapaan päädyttiin, koska useat Vanjoen sähkökoekalastuksissa saadut kalalajit soveltuvat heikosti luotettavien tiheysarvioiden laskemiseen ja näin mahdollistettiin myös vertailtavuus aikaisempiin tuloksiin. Joidenkin lajien osalta laskennalliset yksilötiheydet on esitetty liitteessä Kalastustiedustelu Vanjoen vuoden 2010 kalastusta koskeva kalastustiedustelu toteutettiin helmi-maaliskuussa Tiedustelun kohderyhmänä oli aikaisempien tutkimuskertojen tapaan Vanjoella Pyhäjärven ja Vihdin-Karkkilan rajan (Maijanojan liittymän) välisellä jokiosuudella vuonna 2010 kalastaneet henkilöt. Osoitetiedot saatiin Nyhkälän, Järvenpään, Tuorilan ja Vattolan osakaskuntien lupamyyntitositteista. Kohderyhmä jaettiin kahteen ositteeseen, koska oli odotettavissa että ositteiden pyyntiponnistus ja saalis vaihtelisi merkittävästi. Ositteet olivat: Vuosiluvan lunastaneet Vuorokausiluvan lunastaneet Vuosiluvan lunastaneista valittiin satunnaisotannalla otos, joka oli noin puolet ositteen kokonaismäärästä. Vuorokausiluvan lunastaneiden osoitetiedot olivat puutteellisia, joten ositteeseen otettiin kaikki kalastajat, joiden osoitteet olivat selvät tai helposti selvitettävissä. Valtaosa (93 %) vuorokausiluvista myydään ABC Masuunilla sijaitsevan lupamyyntiautomaatin kautta. Automaatista luvan lunastaneille tiedustelua ei voitu lähettää yhteystietojen puuttumisen takia, eikä heitä ole myöskään huomioitu tuloksissa. Ratkaisuun päädyttiin, koska tiedustelulla olisi tavoitettu vain 3 % kaikista vuorokausiluvan lunastaneista ja tulostarkkuus olisi heikentynyt huomattavasti. Myös vertailu aikaisempiin tuloksiin olisi ollut vaikeaa. Kalastustiedustelu oli ruokakuntakohtainen ja kyselyssä käytettiin kolmea kontaktikertaa, jolloin vastaamattomille lähetettiin 1 2 muistutusta ja toisen muistutuksen yhteydessä myös uusi tiedustelulomake (liite 3). Vastaukset tallennettiin ja käsiteltiin nimettöminä. Tulokset laajennettiin koko perusjoukkoa kattavaksi ja saaliille laskettiin luottamusväli (95 %) lajeittain. Kalastusaktiivisuuden ja saalistietojen lisäksi tässä raportissa käsitellään myös vastaajien havaitsemia muutoksia vesistön ja kalaston tilassa sekä kalastusta haittaavien tekijöiden yleisyyttä. Lopuksi tarkastellaan kalastomuutoksia pitkällä aikavälillä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

14 4 Tarkkailun tulokset 4.1 Sähkökoekalastus Sähkökalastuksessa saatiin saaliiksi kaikkiaan kymmentä kalalajia, joista kivisimppu oli selvästi runsaslukuisin. Kivisimpun lisäksi ahventa ja madetta saatiin kaikilta tutkituilta koealoilta. Harjuksia ei vuonna 2010 saatu ainoatakaan ja taimeniakin vain Pitkälänkoskelta. Uutena tulokkaana lajiluetteloon liittyi kivennuoliainen (kuva 6). Yksilötiheys kpl/100 m 2 Taimen > 0+ Särki Salakka Made Lahna Kivisimppu Kivennuoliainen Kiiski Hauki Ahven Maijalankoski Puhdistamo Pitkälänkoski Vanhainkoti Kuva 4. Yksilötiheys kpl/100 m 2 Vanjoen koealoilla vuonna Kaikki tavatut taimenet olivat 0+ -ikäisiä, keskipainoltaan 132 g painoisia kaloja. Taimen olikin biomassoissa tarkasteltuna runsain kalalaji. Koeala- ja lajikohtaiset yksilötiheydet sekä biomassat löytyvät liitteestä 2. Vanhainkodin koealan syvyys vaihteli cm välillä, veden suhteellinen korkeus oli normaali. Pohja muodostui pääosin erikokoisista kivistä, lohkareista ja sorasta. Pohjalla oli myös jonkin verran sammalta. Virtausnopeus koealalla oli keskimääräinen (0,2 0,7 m/s) ja veden lämpötila 14,7 astetta. Vanhainkodin koskelta saatiin ahventa, kivisimppua ja madetta. Saalis oli lajimäärältään pienin vuodesta 1992 alkaneella tutkimusjaksolla. Harjus ja taimen ovat kuuluneet kalastoon viime vuosina, mutta tällä kertaa näitä lohikaloja ei saatu. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

15 Biomassa g/100 m 2 Taimen > 0+ Särki Salakka Made Lahna Kivisimppu Kivennuoliainen Kiiski Hauki Ahven 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 Maijalankoski Puhdistamo Pitkälänkoski Vanhainkoti Kuva 5. Biomassa g/100 m 2 Vanjoen koealoilla vuonna Kuva 6. Kivennuoliaista ei Vanjoen sähkökalastuksissa ole aikaisemmin saatu. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

16 Pitkälänkosken koeala oli noin 40 metriä pitkä ja 14 metriä leveä. Alueen yläosassa joki jakaantuu kahdeksi uomaksi betoniarkun molemmin puolin. Koskessa on sekä matalampia että syvempiä alueita, keskisyvyys oli noin 60 cm. Syvyyden, voimakkaan virtaaman (> 0,7 m/s) ja suurien lohkareiden takia koeala oli hankala kalastaa. Muutama syvempi monttu jätettiin kokonaan kalastamatta. Pitkälänkosken saalislajisto oli lähes sama kuin kolme vuotta aikaisemmin, vain harjusta ei tällä kertaa saatu. Koealoista ainoana Pitkälänkosken kivisimpputiheys oli laskenut. Vuoden 2010 ainoat taimenet pyydystettiin tältä tutkimusalueelta. Valtaosa kaloista saatiin matalammilta ja voimakkaammin virtaavilta alueilta. Puhdistamon yläpuolella sijaitseva koekalastusalue on muita tutkimusalueita pehmeäpohjaisempi, vaikka pohja onkin pääasiassa soraa ja hiekkaa. Pohjakasvillisuutena oli jonkin verran putkilokasveja sekä vesisammalta. Nopeasta virtaamasta (> 0,7 m/s) huolimatta koealan kalastettavuus oli helppo. Puhdistamon kalastusalueella lajimäärä oli tutkimushistorian toiseksi monipuolisin. Kivisimpun yksilötiheys kohosi kahdeksankertaiseksi vuoteen 2007 verrattuna. Paikoitellen pehmeässä mutapohjassa havaittiin myös likomatoja. Noin 10 metriä varsinaisen koealan yläpuolella olevassa suvannossa tehtiin näköhavaintoja useista kymmenistä särkikaloista, jotka olivat todennäköisesti pääosin särkiä ja lahnoja. Maijalankoski sijaitsee Vanhainkoti noin 1,2 km puhdistamon alapuolella. Uoman Pitkälänkoski keskisyvyys kalastusaikana oli noin 40 cm ja matalampi 2 Yksilötiheys kpl/100 m Yksilötiheys kpl/100 m kuin edellisellä kalastuskerralla vuonna Uoman pohja 4 6 muodostuu 3,5 enimmäkseen erikokoisista kivistä, joukossa 5 oli myös suurempia lohkareita ja hienoa hiekkaa. Pohjakasvillisuutena oli melko runsaasti 4 3 2,5 vesisammalta. Virtaus oli nopeaa (> 0,7 2 3 m/s). Myös Maijalankoskella kivisimpun yksilötiheys kasvoi selvästi. Lajitulokkaan, kivennuoliaisen 1 lisäksi lajilistaan palasivat myös salakka ja lahna, joita saatiin viimeksi 1990-luvun lopulla. 1, ,5 Taimenia ja harjuksia ei tällä kertaa tavattu. 0 Ahven Harjus Kirjolohi Kivisimppu Made Särki Taimen 0 Ahven Harjus Kiiski Kivisimppu Made Särki Taimen Puhdistamo Yksilötiheys kpl/100 m 2 Maijalankoski Yksilötiheys kpl/100 m Ahven Hauki Kivisimppu Lahna Made Särki 0 Ahven Harjus Kivennu Kivisimp Lahna Made Salakka Särki Taimen Kuva 7. Sähkökalastusten absoluuttiset yksilötiheydet (kpl/100 m 2 ) Vanjoen koekalastusalueilla v Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

17 4.1.1 Taimen ja harjus Vanjoen taimenkanta on luontaisesti lisääntyvä. Vuoden 2010 sähkökoekalastuksissa saatiin 16 taimenta Pitkälänkoskesta ja lisäksi tehtiin näköhavaintoja viidestä taimenesta samalta koealalta. Muilta alueilta taimenia ei saatu. Vanjoesta on saatu taimenia velvoitetarkkailuun liittyvien sähkökoekalastusten aloittamisesta alkaen. Pitkälänkoski on ollut varmin taimenpaikka myös aikaisempina vuosina, Vanhainkodinkoskelta ja Maijalankoskelta kaloja on saatu useimpina vuosina varsin vaihtelevasti. Puhdistamon koekalastusalueella taimenia ei vuoden 1995 jälkeen ole havaittu. Kaiken kaikkiaan Vanjoen taimentiheydet ovat sähkökoekalastuksen perusteella pieniä. Kuva 8. Pitkälänkosken hyväkuntoinen taimen. Kaikki saadut taimenet kuuluivat ikäluokkaan > 0+, valtaosa kaloista oli vuotiaita. Myöskään kahdella edellisellä koekalastuskerralla ikäluokkaan 0+ kuuluvia, saman kesän poikasia, ei ole saatu. Tulos on odotettu, sillä kalastetut alueet ovat varsin vuolasvirtaisia ja melko syviä, eivätkä ole siten otollisia pienpoikasalueita. Taimen on reviirikala ja sen reviiri laajenee kalan kasvaessa, joten suurempia kaloja on luonnostaankin harvemmassa kuin pieniä poikasia. Yksilötiheys riippuu myös mm. ravinnosta ja veden sameudesta. Sameassa vedessä yksilötiheys voi olla huomattavasti suurempi kuin kirkkaassa vedessä. Moniin muihin Uudenmaan jokiin verrattuna Vanjoen yläosassa vesi on melko kirkasta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

18 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Taimentiheydet Vanjoessa koealoittain A Vanhainkoti B Pitkälänkoski C Puhdistamo D Maijala Kuva 9. Vanjoen taimentiheydet (kpl/100m 2 ) koealoittain vuodesta Vanjoen harjuskanta on peräisin pääosin istutuksista, mutta havaintoja harjuksen luontaisesta lisääntymisestäkin on tehty. Vuoden 2010 sähkökoekalastuksissa harjuksia ei saatu, vaikka kaloja on istutettu jokeen vuosittain. Syksyn 2010 istutukset tehtiin syyskuun lopulla, koekalastusten jälkeen. Kahdessa edellisessä koekalastuksessa harjuksia on saatu muutamia (5 9) kappaleita Vanhainkodin, Pitkälänkosken ja Maijalankosken koealoilta Vanjoen yksilötiheys Kaikkien lajien yhteenlaskettu yksilötiheys on ollut Puhdistamon läheistä koskea lukuun ottamatta suurin vuonna Pitkälänkosken yksilötiheys oli muita alueita korkeampi 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussakin, mutta tämän jälkeen tiheyksissä ei ole ollut merkittäviä eroja koealojen välillä. Puhdistamolla ja Maijalankoskella yksilötiheys oli alhaisimmillaan vuonna 2007, mutta on tämän jälkeen palautunut aikaisemmalle tasolle, mikä johtuu kivisimppusaaliin kasvusta. Vanhainkodin kosken lajimäärä laski tutkimushistorian alhaisimmalle tasolle vuonna Aikaisemmin 2000-luvulla Vanhainkodin koski on ollut lajimäärältään runsain. Muilla koealoilla lajimäärä pysyi vuoden 2010 kalastuksissa ennallaan tai kasvoi hieman. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

19 60 Yksilötiheys (kpl/100 m 2 ) Vanjoella Vanhainkoti Pitkälänkoski Puhdistamo Maijalankoski Kuva 10. Kaikkien lajien yksilötiheys (kpl/100 m 2 ) Vanjoella koealoittain vuosina Lajimäärä Vanjoella Vanhainkoti Pitkälänkoski Puhdistamo Maijala Kuva 11. Lajimäärä Vanjoen koekalastusalueilla vuosina Kalastustiedustelu Vastausaktiivisuus ja kalastajamäärä Kalastustiedustelu lähetettiin 200:lle henkilölle, jotka olivat lunastaneet kalastusluvan tutkimusalueelle vuonna Kohderyhmä oli jaettu vuosiluvan lunastaneisiin ja vuorokausiluvan lunastaneisiin. Vuosiluvan lunastaneisiin kuuluivat paikkakuntalaisten vuosiluvan, nuorten vuosiluvan, paikkakuntalaisten vapaluvan sekä ulkopaikkakuntalaisten vuosiluvan lunastaneet. Vuorokausiluvan lunastaneita olivat ulkopaikkakuntalaisten vuorokausiluvalla kalastaneet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

20 Taulukko 3. Vanjoen kalastustiedustelun kohderyhmät ja tiedustelun palautus vuonna Vuosiluvan lunastaneet Vuorokausiluvan lunastaneet Perusjoukko Lähetetyt tiedustelut Todellinen otos Palautettu Palautusprosentti 51,3 50,0 Kalastustiedustelun vastausaktiivisuus oli tyydyttävä, 51 %. Vaikka kohderyhmäksi valittiin kalastusluvan lunastaneet, neljäsosa vuosiluvan lunastaneista ei ollut kalastanut tutkittavalla alueella vuonna Osittain tämä johtuu vuosiluvan oikeuttaman lupa-alueen laajuudesta, sillä samalla luvalla kalastettiin myös mm. Pyhäjärvellä. Vanjoella kalasti siten vuoden 2010 aikana hieman alle 300 vuosiluvan lunastanutta ruokakuntaa. Vuorokausiluvilla kalastaneiden määrää on vaikeampi arvioida. Lupamyyjiltä ostetuista vuorokausiluvista päällekkäisiä (samalla henkilöllä useita vrk-lupia) oli noin 5 %, mutta valtaosa vuorokausiluvilla kalastaneista hankki lupansa automaatista ja todennäköisesti päällekkäisten lupien määrä on heidän joukossaan suurempi. Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskelle myytävistä luvista päällekkäisiä vuonna 2010 oli 46 % (Raunio ym. 2011). Jos arvioidaan päällekkäisten lupien osuudeksi 30 % ja huomioidaan vastauksien mukainen samassa ruokakunnassa olleiden useiden kalastajien määrä (25 %), voidaan arvioida vuorokausiluvalla kalastaneiden ruokakuntien määräksi noin 650 ruokakuntaa. Koskikalastuksen harrastajat liikkuvat tyypillisesti laajalti ja valtaosa (93 %) kalastaneista oli harrastanut kalastusta vuoden 2010 aikana myös muualla Suomessa Kalastuksen ajoittuminen ja pyyntiponnistus Aktiivisimmin Vanjoella kalastettiin toukokuusta syyskuuhun, muina kuukausina kalastus oli selvästi vähäisempää (kuva 12). % Kalastuspäivien prosentuaalinen jakauma tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 12. Kalastuspäivien prosentuaalinen jakauma Vanjoella kuukausittain vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

21 Kalastustiedustelun perusteella laskettu koko tarkkailualueen pyyntiponnistus vuonna 2010 oli 7235 vrk. Kalastus jakaantui lähes tasan viehe- ja perhokalastuksen kesken. Kalastajakohtainen pyyntiponnistus vaihteli yhdestä päivästä yli 200 kalastuspäivään vuodessa ja oli keskimäärin 19 vrk/kalastaja Saalis Kalastustiedustelun tulosten perusteella yhteenlaskettu kokonaissaalis tutkimusalueella oli kg ja keskimäärin 8,3 kg/kalastaja. Lähes 60 % kokonaissaaliista oli kirjolohta, hauki ja ahven olivat seuraavaksi yleisimmät saalislajit. Taimenen ja harjuksen saalisosuus jäi alle viiteen prosenttiin. Joidenkin lajien virhemarginaali kasvoi suureksi muutamien tavallista suurempien saaliiden takia. Taulukko 4. Vanjoen saalis (kg) lajeittain, luottamusvälit (95 %) ja saaliin prosenttijakauma. *) luottamusraja = kokonaissaalis, **) vain yksi saalistieto. Laji Kokonaissaalis (kg) Luottamusraja 95 % (kg) Osuus kokonaissaaliista (%) Ahven ,7 Hauki ,2 Kuha 15 *) 0,5 Lahna 2 **) 0,1 Särki ,9 Salakka ,3 Kirjolohi ,6 Harjus ,9 Made 15 **) 0,5 Taimen ,1 Toutain 5 **) 0,2 Yhteensä ,0 Vuoden 2010 saaliista vieheellä saatiin hieman suurempi osa (52 %) kuin perhokalastusvälineillä. Lajikohtainen saalis vaihteli enemmän (kuva 13). Suurin osa ahvenista ja hauista saatiin vieheillä, kun lähes 80 % harjuksista ja yli 60 % taimenista saatiin perholla. Kirjolohisaalis jakaantui suhteessa 54/46 perhovälineiden hyväksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

22 Saalisjakauma lajeittain 2010 Ahven Perhokalastusvälineet Heittovapa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hauki Kuha Lahna Särki Salakka Kirjolohi Harjus Made Kuva 13. Saalisjakauma pyydyksittäin vuonna Havaintoja kalastosta ja veden laadusta Noin joka viides vastaaja oli havainnut makuvirheitä kaloissa viimeisten kolmen vuoden aikana. Yleisesti ottaen taimen- ja harjuskannat eivät olleet runsastuneet, mutta kuolleita kaloja ei joella juurikaan ollut havaittu. Havaintoja viimeisten 3 vuoden ajalta Makuvirheitä kaloissa Veden laadun paraneminen Harjuskannan runsastuminen Taimenkannan runsastuminen kyllä ei eos Kuolleita kaloja 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 14. Viimeisten kolmen vuoden aikana havaittuja ilmiöitä Vanjoella. EOS = en osaa sanoa. Useissa vastauksissa valiteltiin lisäksi kalojen määrän vähenemistä sekä erityisesti taimenten ja harjusten pientä kokoa. Kuivan kesän 2010 takia vesi oli matalalla ja samentui herkästi sateiden aikaan, mikä haittasi kalastusta uomaan kaatuneiden puiden lisäksi. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

23 Merkittävimmäksi kalastushaitaksi vastaajat olivat kokeneet veden määrän vaihtelun joessa. Yli puolet vastaajista oli myös sitä mieltä, että saaliin määrä on liian pieni ja istutuksia vesistöön tehdään liian vähän tai ne on kohdistettu vääriin lajeihin. Kalastuslupien saanti ja pyydystai pyyntirajoitukset eivät aiheuttaneet ongelmia. Veden määrän vaihelu joessa Saaliin määrä on pieni Istutuksia vähän tai kohdistettu vääriin lajeihin Kalaveden likaantuminen tai pilaantuminen Rantojen roskaisuus Kalavesien rauhattomuus tai ilkivalta Kalastusvalvonta ei toimi kunnolla Liiallinen kalastus tai liikaa kalastajia Saalislajisto ei vastaa toiveita Tietoa kalastusmahdollisuuksista on liian vähän Kalastuslupien kalleus Pyydys- tai pyyntirajoituksia on liikaa Kalastuslupien saannin hankaluus Kalastushaittoja Vanjoella % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei ongelma on ongelma Kuva 15. Kalastusta haittaavien tekijöiden esiintyminen Vanjoella Vapaissa mielipiteissä ja kommenteissa keskeisiksi aiheiksi nousivat mm. seuraavat (liite 4): virtaan kaatuneiden puiden raivaus luvaton kalastus ja valvonnan puute rantojen ja laavujen siistiminen istutuksia enemmän ja useammin lupamyynnin kehittäminen (tekstiviesti, internet) Kalastajilta tiedusteltiin vielä mitä kalalajia he mieluiten haluaisivat Vanjoella kalastaa. Suosituin saalislaji oli taimen, jota seurasivat kirjolohi ja harjus. Perho oli kalastusvälineenä hieman viehekalastusta suositumpi. Kouluarvosanalla (4 10) kalastajat arvioivat nykyisen kalastuksensa tyydyttävän (7,25) arvoiseksi Vertailu aikaisempien kalastustiedustelujen tuloksiin Kalastustiedusteluja Vanjoella on tehty vuodesta 1992 lähtien seitsemän kertaa kolmen vuoden välein. Tiedustelutulosten pääkohdat on taulukoitu liitteessä 5. Tiedustelun vastausprosentti on laskenut vuosien mittaan ja oli vuonna 2010 vain 51 %. Aktiivisinta kalastusaikaa Vanjoella on pääsääntöisesti ollut touko-elokuu. Perho- ja viehekalastus ovat suosituimmat ja kalastusrajoitusten myötä lähes pelkästään käytetyt kalastusmuodot tutkittavalla jokialueella. Kalastajakohtainen saalis laski jyrkästi vuoden 1995 jälkeen, mutta on tämän jälkeen pysytellyt varsin tasaisena. Kokonaissaaliin määrä on vaihdellut tiedusteluvastausten käsittelytavan mukaan eikä tuloksia voida täysin verrata keskenään. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

24 kg 40 Kalastajakohtainen saalis Kuva 16. Saalis/kalastaja (kg) vuodesta 1992 lähtien. Kirjolohi on ollut Vanjoen yleisin saalislaji vuodesta 1998 lähtien. Vuosina 1998 ja 2001 harjusta saatiin vielä kohtalaisesti, mutta viime vuosina sen saalisosuus on laskenut noin viiteen prosenttiin. Taimensaaliin osuus on vaihdellut yleensä 10 prosentin molemmin puolin, mutta vuonna 2010 jäätiin noin neljään prosenttiin. Vastaavasti hauen ja ahvenen osuus kokonaissaaliista oli korkeampi kuin aikaisemmin 2000-luvulla. % Osuus kokonaissaaliista lajeittain Kirjolohi Taimen Harjus Hauki Ahven Kuva 17. Vanjoen tärkeimpien lajien osuus kokonaissaaliista vuodesta Viime vuosina merkittävimmiksi kalastusta haittaaviksi tekijöiksi Vanjoella vastaajien mielestä ovat nousseet luvaton kalastus, istutusten vähäinen määrä ja kohdistuminen vääriin lajeihin sekä veden määrän vaihtelu. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

25 5 Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Vanjoen kalastoon ja kalastukseen Vanjoen Hiidenveteen tuomasta fosforikuormituksesta noin 1 % ja typpikuormituksesta noin 14 % on peräisin Karkkilan jätevedenpuhdistamolta. Vanjoen tila on joen yläosilla hyvä, Karkkilan puhdistamon alapuolella esimerkiksi ravinnepitoisuuksien taso alkaa nousta ja joen alaosilla peltoviljely ja muu voimakas hajakuormitus vaikuttaa hallitsevasti veden laatuun (Ranta ym. 2011). Vanjoen ja myös Hiidenveden rehevöitymisen kannalta on tärkeää, että ravinnekuormitus saadaan mahdollisimman pieneksi luvulla Karkkilan jätevedenpuhdistamolta Vanjokeen johdetun fosforin määrää on vähennetty merkittävästi. Helmi-huhtikuussa 2010 puhdistamolla käsitellyn jäteveden ammoniumtyppipitoisuus oli koholla ja ylitti laskentajakson raja-arvon. Kylmä talvi ja kevään runsaat hulevedet heikensivät ammoniumtypen poistotehoa. Aika ajoin ulosteperäisten kolibakteerien määrä ilmentää jätevesien ja hajakuormituksen vaikutusta puhdistamon alapuolella ja joen alaosassa. Vanjoki on kunnostusten ja istutusten ansiosta varsin suosittu virkistyskalastuskohde Uudellamaalla. Arvion mukaan Vanjoella kalasti vuoden 2010 aikana noin 950 ruokakuntaa vieheellä tai perholla. Yleisimmät saalislajit olivat kirjolohi, hauki ja ahven. Myös taimenta ja harjusta saatiin pieniä määriä. Kalastajakohtainen saalis oli vuonna ,3 kg, eikä siinä ole havaittavissa merkittäviä muutoksia viime vuosina. Käytetty pyyntiponnistus oli hieman suurempi kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna Vuoden 2010 sähkökoekalastusten runsain saalislaji oli kivisimppu. Kaikkien lajien yhteenlaskettu yksilötiheys oli korkein Maijalankoskella ja Puhdistamolla. Yksilötiheys kasvoi näillä alueilla 3 4-kertaiseksi vuoteen 2007 verrattuna aikaisempaa runsaamman kivisimppusaaliin ansiosta. Lajimäärä olivat korkeimmat Maijalankoskella ja pienimmät Vanhainkodin koskella, missä lajimäärä laski tutkimushistorian alhaisimmalle tasolle (3 lajia). Veden laadun suhteen vaateliaimmat kalalajit taimen ja harjus ovat Vanjoella harvalukuisia. Taimensaalis jäi kalastustiedustelun mukaan lähes kolmasosaan vuoden 2007 saaliista ja vuoden 2010 sähkökoekalastusten ainoat taimenet saatiin Pitkälänkosken tutkimusalueelta. Kahdella edellisellä tutkimuskerralla taimenia on saatu myös Vanhainkodinkoskelta ja Maijalankoskelta. Vanjoen taimentiheydet ovat sähkökoekalastuksen perusteella pieniä. Istutuksista huolimatta harjuksia ei vuoden 2010 sähkökoekalastuksissa tavattu. Aikaisemmin harjuksia on saatu Vanhainkodin, Pitkälänkosken ja Maijalankosken koealoilla. Kalastustiedustelun mukaan harjussaalis oli pieni, mutta pysyi ennallaan. Väliveden kalana harjus on sähkökalastuslaitteilla heikosti pyydystettävissä, joten tarkkoja johtopäätöksiä harjuskannan tilasta ei koekalastussaaliin perusteella voi tehdä. Karkkilan jätevedenpuhdistamon kuormitus vaikuttaa osaltaan veden laatuun ja sitä kautta myös joen kalastoon. Pääasiassa joen kuormitus on kuitenkin hajakuormitusta eikä puhdistamon jätevesikuormituksen suoraa vaikutusta kalastoon ole tutkimusten perusteella nähtävissä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

26 Kuva 18. Puhdistamon koekalastusalueen saalista. 6 Tarkkailun jatkaminen Vanjoen kalataloudellista velvoitetarkkailua jatketaan vuonna 1991 hyväksytyn ohjelman mukaisesti kolmen vuoden välein, joten seuraava tutkimusvuosi on Mikäli tarkkailuohjelman päivittäminen koetaan tarpeelliseksi, tulisi sitä laadittaessa pyrkiä selvittämään kalastoseurannan mahdollisuutta lähempänä jäteveden purkupaikkaa. Tällä hetkellä purkuputken alapuolella sijaitsee yksi sähkökoekalastusalue noin 1,2 km etäisyydellä purkupaikasta. Myös kalastustiedustelun kohdentamista joen eri osa-alueille voitaisiin harkita. Tällöin tulokset palvelisivat paremmin jätevesikuormituksen vaikutuksen arviointia. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

27 Kirjallisuuslähteet Jaakonaho, O. ja Rantakokko, K 2008: Vanjärven kunnostus, Vihti. Yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Tnro: UUS-2008-Y-179. Joensuu, I. ja Helttunen, S. 2011: Hiidenveden kunnostus hanke. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 216/2011. Mettinen, A. ja Könönen, K. 2011: Hiidenveden pistekuormittajien pohjaeläintutkimukset vuosina Länsi- Uudemaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 214/2011. Penttilä, S. ja Kulmala, M. 1999: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Vanjoen ja Vihtijoen valuma-alueilla Vihdissä ja Karkkilassa. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita s. Ranta, E., Valtonen, M. ja Mettinen A. 2011: Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 221/2011. Raunio, J., Rinne, J. ja Holsti, H. 2011: Vanjoen yhteistarkkailu kalasto ja kalastus vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 209/2011. Seber, G. A. F. ja LeCren, E. D. 1967: Estimating from catches large relative to population. J. Anim. Ecol. 36, p Valjus, J. 2008: Vanjoen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 184/ s. Valtonen, M. 2011: Jäteveden puhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto Karkkilan kaupunki. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 245/2011. Virri, K. 1971: Arkeologisia karttoja 25: Lohja-Vihti. Annales Agriculturae Fenniae, vol. 10, suppl s. + liitteet. Vuorinen, E. 2010: Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vihdin Vanjokilaaksossa ja Sulkavanojan alueella. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/ s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

28 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

29 LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

30 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartta tarkkailualueesta ja sähkökoekalastusalueet Vuoden 2010 sähkökoekalastuksen tulokset Liite 3. Vanjoen kalastustiedustelulomake vuonna 2010 Liite 4. Mielipiteitä ja kommentteja Vanjoen kalastustiedustelussa 2010 Liite 5. Kalastustiedustelutuloksia vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

31 Kartta tarkkailualueesta ja sähkökoekalastusalueet Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

32 Liite 2. Vuoden 2010 sähkökoekalastuksen tulokset Sähkökoekalastuksen tulokset vuodelta 2010 Sähkökalastusalan nimi Koealan pinta-ala Laji C 1. C 2. C/A C/100m2 N/100m2 SE (N/100m2) Tot W (g) Avg W (g) B/100m2 p Vanhainkoti 600 Ahven , ,86 0,5 Kivisimppu ,5 5,63 3, ,1 11,8 0,25 Made , ,8 0,3 Pitkälänkoski 560 Ahven ,07 1,43 0, ,17 68,81 0,5 Kiiski 1 1 0, ,5 Kivisimppu , ,13 0,25 Made ,54 0,71 0, ,67 19,05 0,3 Särki ,25 1,29 0, ,29 68,51 0,6 Taimen > , ,5 0,6 Puhdistamo 450 Ahven 1 1 0, ,5 Hauki 2 2 0, ,5 Kivisimppu ,36 0,25 Lahna 2 2 0, ,5 Made 1 1 0, ,3 Maijalankoski 360 Ahven ,11 1,25 0, ,25 72,81 0,5 Kivennuoliainen 1 1 0, ,25 Kivisimppu , ,79 0,25 Lahna 1 1 0, ,5 Made 2 2 0, ,5 0,3 Salakka 1 1 0, ,4 Särki ,78 2,96 0, ,9 103,41 0,6 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

33 Vanjoen kalastustiedustelulomake vuonna 2010 Liite 3. (1/5) KALASTUS VANJOELLA (KARJAANJOELLA)VUONNA Kalastiko ruokakuntanne Vanjoella (Karjaanjoella, Karkkilan Pyhäjärven ja Hiidenveden välinen joki) vuonna 2010? Kalastamattomat voivat vastata mahdollisuuksien mukaan myös kysymyksiin 2, 6, 9 ja 10. Kyllä, ja sai saalista Ei, mutta on kalastanut tällä alueella aiempina vuosina. Kyllä, mutta ei saanut saalista Ei ole kalastanut tällä alueella koskaan. 2. Kalastiko ruokakuntanne muualla Suomessa vuonna 2010? Kyllä Ei 3. Vuonna 2010 ruokakuntaanne kuului henkilöä, joista kalastukseen Vanjoella osallistui henkilöä. 4. Arvioikaa ruokakuntanne kalastaneiden henkilöiden yhteenlasketut kalastuspäivät kuukausittain Vanjoella vuonna Kuukausi vrk Kuukausi vrk 1. Tammikuu 7. Heinäkuu 2. Helmikuu 8. Elokuu 3. Maaliskuu 9. Syyskuu 4. Huhtikuu 10. Lokakuu 5. Toukokuu 11. Marraskuu 6. Kesäkuu 12. Joulukuu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

34 Liite 3. (2/5) Vanjoen kalastustiedustelulomake vuonna Arvioikaa alla olevaan taulukkoon ruokakuntanne yhteenlaskettu saalis (kg) Vanjoelta vuonna Yhdessä muiden ruokakuntien kanssa saamastanne saaliista ilmoittakaa vain oman ruokakuntanne osuus. Ilmoittakaa saaliit perkaamattomana painona. Arvioikaa myös: - monenako päivänä kukin pyydystyyppi oli pyynnissä tai käytössä (sarake: Pyyntipäivien lkm) - montako pyydystä keskimäärin oli yhtä aikaa käytössä pyyntipäivää kohti (sarake: Pyydysten määrä/pyyntipäivä) Pyydystyyppi Pyyntipäivien lkm 1. Verkko < 49 mm Pyydysten määrä/ pyyntipäivä Ruokakuntanne saalis pyydystyypeittäin (kg) Ahven Hauki Kuha Lahna Särki Salakka Pasuri Kirjolohi Harjus Made Taimen Siika Toutain Muu kala 2. Verkko > 49 mm 3. Katiska 4. Rysä 5.Perhokalastusvälineet 6. Onki 7. Pilkkivapa 8. Heittovapa 9. Muu pyydys, mikä 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

35 Vanjoen kalastustiedustelulomake vuonna 2010 Liite 3. (3/5) 6. Oletteko havainnut viimeisten kolmen vuoden aikana Vanjoella seuraavia ilmiöitä? 1. Veden laadun paranemista Kyllä En En osaa sanoa 2. Makuvirheitä kaloissa Kyllä En En osaa sanoa 3. Taimenkannan runsastumista Kyllä En En osaa sanoa 4. Harjuskannan runsastumista Kyllä En En osaa sanoa 5. Kuolleita kaloja Kyllä En En osaa sanoa 6. Muita tavanomaisesta poikkeavia. muutoksia kalakannoissa, mitä? 7. Muita tavanomaisesta poikkeavia muutoksia vesistössä, mitä? 7. Merkitkää alla olevaan taulukkoon kolme (3) saalislajia, joita mieluiten haluaisitte kalastaa Vanjoella. Merkitkää myös ne pyydystyypit, joilla haluaisitte kalastaa kyseisiä kalalajeja Kalalaji Pyydystyyppi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

36 Liite 3. (4/5) Vanjoen kalastustiedustelulomake vuonna Arvioikaa, kuinka tyytyväinen olette nykyiseen kalastukseenne Vanjoella. Suorittakaa arviointinne kouluarvosanoin (asteikolla ääripäät: 4 = erittäin tyytymätön, 10 = erittäin tyytyväinen). Pyrkikää muodostamaan arvionne ottamalla huomioon mm. tarjolla olevat kalalajit, kalastusympäristö, kalastusjärjestelmän toimivuus, kalastuksen säätelyn toimivuus, veden laatu, saaliin koostumus ja käyttökelpoisuus, mahdolliset epäkohdat. Arvosana: 9. Seuraavana on eräitä mahdollisia ongelmia Vanjoen kalastuksessa. Merkitkää rastilla, koetteko asian ongelmaksi vai ei. Ongelmavaihtoehdot ovat satunnaisessa järjestyksessä. Ei ole ongelma On ongelma 1. Kalastuslupien saannin hankaluus 2. Kalaveden likaantuminen tai muu pilaantuminen 3. Veden määrän vaihtelu joessa 4. Istutuksia liian vähän tai ne on kohdistettu vääriin lajeihin 5. Tietoa alueen kalastusmahdollisuuksista on liian vähän 6. Liiallinen kalastus tai liikaa kalastajia 7. Kalavesien rauhattomuus tai ilkivalta 8. Saalislajisto ei vastaa toiveita 9. Saaliin määrä on liian pieni 10. Kalastuslupien kalleus 11. Kalastusvalvonta ei toimi kunnolla 12. Rantojen roskaisuus 13. Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa 14. Jokin muu epäkohta, mikä 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

37 Vanjoen kalastustiedustelulomake vuonna 2010 Liite 3. (5/5) 10. Lisätietoja (esim. toivomuksia kalastuksen järjestämiseksi yms.) KIITOS VAIVANNÄÖSTÄNNE! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

38 Liite 4. Mielipiteitä ja kommentteja Vanjoen kalastustiedustelussa 2010 Mielipiteitä ja kommentteja Vanjoen kalastustiedustelusta Ympäristökunta rakensi kalaportaita esim. Nuijajokeen. Tämä on tuonut suurtakin taimenta jokeen. Kunnostustöitä? Nettisivuille tietoa joen tilasta. Ilkivalta/vandalisointi. Kalapaikat kuntoon, risut, roskat, rangat, yms. pois Lupien hintaa saa nostaa jos laatu paranee Matalat kosket, enemmän kirjolohi-istutuksia Enemmän opaskarttoja luvanmyyntipisteisiin, muuten opasteet kunnossa Ravustuskielto Karkkilan alueelle ainakin kahdeksi vuodeksi, uusia rapuistutuksia Päiväkohtainen lupa ulkopaikkakuntalaisille liian kallis Taimenen ja harjuksen istutus, rantojen raivaus Alaikäisten onkiminen tehty vaikeaksi Perhokalastajille oma alue, resurssien mukaan valvontaa lisättävä läpi koko kauden Taimen häviää kilpailussa istutetulle kirjolohelle Toiveena laajempi kalakanta Valvonnan lisääminen, luvan ostaminen voisi olla mahdollista tekstiviestillä tai internetistä Lupamenettely liian vaikea Pienempiä istutuksia useamman kerran kesässä, myös lampiin Istutuksia useammin ja useampaan paikkaan, lisää valvontaa, rantojen raivaus pahimmista paikoista Lisää muita kaloja kuin kirjolohta Lohikannan lisääminen, isomman kalakannan istutus, valvonta toimii Kaatuneiden puiden raivaus, kaloille kuitenkin jätettävä suoja- ja kutupaikkoja Taimen- ja harjuskannoille tehtävä jotain Karkkilassa olevan tehtaan päästöjä tulisi seurata ja niihin puuttua. Ajoittain vesi öljyistä laajoilta alueilta. Myös muita istutuksia kuin kirjolohta. Valvonnan tehostaminen, (harjus) istutukset vähissä Lisää luvanvalvontaa lupien hinnan kustannuksella Enemmän istutuksia, mato-onkijat pois Mitä lupia tarvitaan? Saako mato-onkia? Kurjaa maksaa lupia kun ei saa kalaa Kalojen istutus koko kesän ajan, mutta pienemmissä määrin Istutuksia enemmän ja useammin, luonnonkalat kateissa, lisää vettä kesälle Muutoksia: väkäsettömän 1-haarakoukun pakollinen käyttö, pyydä ja päästä -kalastus Taimenen ja harjuksen rauhoitus Kalastuspaine turhan suuri, voisi olla esim. Pitkälänkoskella, Katlalla ja Siikakoskella kiintiöt Kalakannat vähentyneet salakalastuksen vuoksi Joki liian lämmin, kalat järvissä Taimenen ja harjuksen poikasia paljon, ravut kadonneet, lisää rapujen istutuksia Harjus, taimen alamittaisia Harjus- ja taimenkannat kääpiöityneet Särkikanta lisääntynyt, ahvenkanta pienentynyt Pienet kalakannat, saukkohavaintoja Särki ja lahna syrjäyttäneet ahvenen Taimenet pienikokoisia Taimen ja harjus hävinneet Kalakantojen vähentyminen Keskikesällä ei paljon saalista Joessa vähän kalaa istutuskirjolohien vähäisyys Harjus kateissa Kaatuneet puut, vesikasvien lisääntyminen, kalapaikat täynnä uppo/irtopuuta Vesi matalalla, sameaa sateen jälkeen Rannan ruohikoituminen Keväisin ja sateiden jälkeen vesi sameaa Isoja puita kaatunut vesistöön rannoilta Penkkojen sortumia, kaatuneita puita Viime kesänä vesi lähes loppu Runsaasti kaatuneita puita, vesimäärä vähäinen Enemmän pienikokoisia kaloja kuin viime kesänä Ohijuoksutusten aikaan savinen ja samea vesi 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/2011

39 Kalastustiedustelutuloksia vuosilta Liite 5. Vuosien 1992, 1995, 1998, 2001, 2004, 2007 ja 2010 kalastustiedustelujen vertailu Lähetettyjen tiedustelujen määrä Vastausprosentti 82 % 70 % 74 % 64 % 3 suosituinta kalastuskuukautta touko, kesä, elo helmi, touko, elo kesä, heinä, elo kesä, heinä, elo 3 käytetyintä pyydystä perho, heittovapa, koukut perho, heittovapa, onki+pilkki perho, heittovapa, onki perho, heittovapa, onki Kalastuspäivää/kalastaja Kokonaissaalis 2000 kg 3000 kg 757 kg 1119 kg Saalis/kalastaja 38 kg 26 kg 6,5 kg 10 kg 3 runsainta saalislajia ahven, särki, hauki ahven, särki, hauki kirjolohi, hauki, harjus kirjolohi, harjus, ahven 3 merkittävintä haittaa alamittaisten kalojen mato-onginta vesikasvillisuuden lisääntyminen huono veden laatu valvonnan puute vesikasvillisuuden lisääntyminen kalojen makuvirheet veden määrän vaihtelu huono veden laatu kalojen makuvirheet pyydysten likaantuminen valvonnan puute veden määrän vaihtelu Kommentteja alamittaisten kalojen mato-onginta joen roskaisuus istutusten vähäisyys kirjolohi-istutukset Lähetettyjen tiedustelujen määrä (perusjoukko 223) 200 (perusjoukko 480) Vastausprosentti 67 % 58 % 51 % 3 suosituinta kalastuskuukautta kesä, heinä, touko kesä, touko, elo kesä, heinä, elo 3 käytetyintä pyydystä perho, heittovapa, onki perho, heittovapa perho, viehekalastus Kalastuspäivää/kalastaja Kokonaissaalis 862 kg 1699 kg 3112 Saalis/kalastaja 9 kg 7,9 kg 8,3 kg 3 runsainta saalislajia kirjolohi, hauki, ahven kirjolohi, taimen, hauki kirjolohi, hauki, ahven 3 merkittävintä haittaa valvonnan puute tyytymättömyys istutuksiin veden määrän vaihtelu tyytymättömyys istutuksiin veden määrän vaihtelu saaliin pieni määrä veden määrän vaihtelu rauhattomuus ja ilkivalta istutuksia liian vähän Kommentteja kalastuksen valvonta valvonta, luvattomat onkijat luvaton kalastus, valvonta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 222/

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

VANJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

VANJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007 VANJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 27 Karkkilan kaupunki JORMA VALJUS Kuva: Seppo Sundström Julkaisu 184 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Päivämäärä 17.9.28 Tekijä(t)

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 22-27 Jorma Valjus Ralf Holmberg Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 28/21 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 176/2008 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Valumavedet... 1 2.2 Vesistöt

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2015

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2015 TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 254/2016 Janne Raunio ISSN 1458-8064 1 TIIVISTELMÄ Tainionvirran vuoden 2015 yhteistarkkailu koostui

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot