SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

Transkriptio

1 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 Jussi Mäntynen ISSN

2

3 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten, koeravustusten sekä elohopeatutkimusten tulokset vuodelta Sähkökoekalastuksissa tavattiin kaikkiaan 3 eri kalalajia; hauki, kivennuoliainen ja särki. Koeravustuksissa ei saatu lainkaan jokirapuja, sen sijaan täplärapuja tavattiin kahdelta koealalta. Katiskakoekalastukset eivät tuottaneet juurikaan tulosta. Haukien elohopeapitoisuudet olivat koholla yltäen osittain käyttökelpoisuutta rajoittavalle tasolle. Vuonna 2008 Haapahaikulansuon ja Harjunsuon turvetuotantoalueiden vaikutuksen Sorsajoen kalastoon ja rapukantaan voidaan arvioida olleen lievä. TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET Sorsajoen kalataloudellinen tarkkailu perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 11/04/1, jossa velvoitettiin Valkealan Turve Oy, Turvenuija Oy ja Paavo Kokkonen tarkkailemaan Haapahaikulansuon ja Harjunsuon turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen vaikutuksia Sorsajoen kalastoon ja kalastukseen Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma (Mankki 2004) sisältää sähkökoekalastuksia ja koeravustuksia sekä kalojen elohopeapitoisuuksien seurantaa. Tarkkailuohjelma astui voimaan alkaen vuodesta 2005 ja sitä toteuttaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Vuonna 2007, välivuoden jälkeen, tarkkailuohjelmaa täydennettiin TE-keskuksen edellyttämällä tavalla ja vuonna 2008 toteutettiin ohjelman mukaisesti sähkö- ja katiskakoekalastukset, koeravustukset sekä kalojen elohopeatutkimukset.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET 1 TUTKIMUSALUE yleiskuvaus vedenlaatu kalatalous 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT sähkökoekalastukset koeravustukset katiskakoekalastukset elohopeatutkimukset 3 3 TULOKSET sähkökoekalastukset koeravustukset katiskakoekalastukset elohopeatutkimukset 8 4 TULOSTEN TARKASTELU sähkökoekalastukset koeravustukset katiskakoekalastukset elohopeatutkimukset 11 VIITTEET 11

5 Liite 1. Kartta sähkö- ja katiskakoekalastusalojen ja koeravustusalueiden sijainnista Liite 2. Sähkökoekalastusalojen saalis ja lasketut tunnusluvut Liite 3. (2) Sähkökoekalastuspöytäkirja Liite 4. Koeravustuspöytäkirja Liite 5. (2). Kala- ja rapuistutukset Sorsajokeen vuosina Liite 6. (2) Elohopeatutkimustodistus

6

7 1 TUTKIMUSALUE 1.1 YLEISKUVAUS Haapahaikulansuon ja Harjunsuon turvetuotantoalueet laskevat Sorsajoen vesistön (14.119) yläosaan. Sorsajoen valuma-alueen pinta-ala on 71,24 km² ja järvisyys 0 %. Ylemmän tuotantoalueista eli Haapahaikulansuon kuivatusvedet laskevat viiden ojan kautta Sorsajokeen, Harjunsuon kuivatusvedet puolestaan laskevat kahden purku-uoman kautta Sorsajokeen hieman alempana. Vaikutusalueeksi voidaan laskea koko turvetuotannon alapuolinen Sorsajoki. (Mankki 2004.) 1.2 VEDENLAATU Sorsajoen vesi oli vuonna 2008 kaikilla tarkkailukerroilla väriltään ruskeaa, rautapitoista ja runsasravinteista, bakteereita oli runsaasti merkkinä ulosteperäisestä saastumisesta Toukokuun tarkkailukerralla kiintoainetta oli erittäin runsaasti, samoin ravinteita ja rautaa. Veden ph-arvo vaihteli kauden aikana melko vähän, ollen lievästi emäksisen puolella. Vuonna 2008 toukokuun tarkkailukerralla ei ollut havaittavissa turvetuotannon vaikutusta Sorsajoen vedenlaatuun. Kesä-, elo- ja syyskuun tarkkailukerroilla oli havaittavissa lievää turvetuotannon vaikutusta yläpuoliseen pisteeseen verrattuna mm. kohonneina kiintoaine-, rauta- ja ravinnepitoisuuksina. Kokonaisuudessaan turvetuotannon vaikutus näkyi vain lievänä tuotantokauden aikana. (Mattila 2009.) Vuosina Sorsajoessa on ollut havaittavissa vain lievää turvetuotannon vaikutusta (Ritari 2006). 1.3 KALATALOUS Purkuvesistö kuuluu Kymijoen kalastusalueeseen. Sorsajokeen on istutettu ainakin harjusta ja jokirapua. Tarkemmin istutuksista liitteessä 5. Alueella harjoitetaan hieman kotitarve- ja virkistyskalastusta sekä ravustusta (Mankki 2004). 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Sähkökoekalastukset suoritettiin Hans Grassl ELT 60II GI-merkkisellä, aggregaattityyppisellä laitteella. Sorsajoella sähkökoekalastettiin ja yhteensä kolmella koealalla (liite 1); Karjalankulmalla (kuva 1), Tuomikoskella (kuva 2) ja Iiskonkoskella (kuva 3) Kultakin alueelta valittiin metrin pituinen koeala, joka kalastettiin kolmen poistopyynnin menetelmällä (Junge & Libosvarsky 1965). Saalis punnittiin ja laskettiin lajikohtaisesti. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 1

8 Kuva 1. Karjalankulman sähkökalastuskoeala Kuva 2. Tuomikosken sähkökalastuskoeala 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009

9 Kuva 3. Iiskonkosken sähkökalastuskoeala 2.2 KOERAVUSTUKSET Sorsajoella koeravustettiin seitsemällä koealalla (liite 1) välisenä aikana yhteensä 60 mertayötä. Pyyntivälineenä käytettiin Evo-mertaa. Saaliiksi saaduista ravuista kirjattiin ylös selkäkilven pituus, sukupuoli ja mahdolliset vammat. Koeravustuspöytäkirja on liitteessä KATISKAKOEKALASTUKSET Katiskakoekalastukset tehtiin välisenä aikana yhteensä viidellä koealalla (liite 1) siten, että kullakin alalla oli pyynnissä kaksi tiheäsilmäistä katiskaa yön yli. 2.4 ELOHOPEATUTKIMUKSET Haukia pyydettiin katiskoilla yhteensä kolmelta koealalta; Karjalankulmalta, Karjukoskelta ja Myllykosken alapuolelta välisenä aikana. Elohopeamääritykset tehtiin KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä. Näytekaloista otettiin myös suomunäytteet iänmääritystä varten. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 3

10 3 TULOKSET 3.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Ylimmältä koealalta (Karjalankulma) tavattiin vain kaksi kalalajia; hauki ja kivennuoliainen (kuva 4). Tuomikoskesta tavattiin myöskin vain kaksi kalalajia; kivennuoliainen ja särki. Kivennuoliaisen osuus oli kappalemääräisesti yli 95 % ja massamääräisestikin liki 90 % (kuvat 5 ja 7). Yksilömäärä Biomassa % hauki kivennuoliainen Kuva 4. Karjalankulman(1) sähkökoekalastussaalis lajeittain %-osuuksina kokonaissaaliista. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009

11 Yksilömäärä Biomassa % kivennuoliainen särki Kuva 5. Tuomikosken(2) sähkökoekalastussaalis lajeittain %-osuuksina kokonaissaaliista Yksilömäärä Biomassa % kivennuoliainen särki Kuva 6. Iiskonkosken (3) sähkökoekalastussaalis %-osuuksina kokonaissaaliista. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 5

12 Alimmalta koealalta, Iiskonkoskesta, tavattiin niinikään ainoastaan kivennuoliaista ja särkeä. Kappalemääräisesti kivennuoliaista oli enemmän kuin särkeä, kun taas massamääräisesti tarkastellen osuudet olivat päinvastoin (kuvat 6 ja 7). Koealakohtaiset arviot kokonaisbiomassoista vaihtelivat vajaasta 150:sta grammasta reiluun 300:een grammaan aaria kohden (kuva 7). Koealakohtaiset taulukot eri pyyntikerroilla saadusta saaliista lajeittain - samoin laskennalliset arvot mm. kokonaisbiomassoista ja yksilötiheyksistä on esitetty liitteessä 2 ja sähkökoekalastuspöytäkirjat liitteessä g/100 m² särki kivennuoliainen hauki Karjalankulma (1) Tuomikoski (2) Iiskonkoski (3) Kuva 7. Sähkökoekalastussaaliin perusteella arvioidut alakohtaiset biomassat (g/100m²) lajeittain. 3.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustuksissa saatiin saalista vain kahdelta koealalta; Karjukoskelta ja Iiskonkoskelta (kuva 8 ja liite 4). Karjukosken (4) koealalla (liite 1) oli pyynnissä 6 mertaa, joilla saatiin yhteensä 5 täplärapua (liite 4); yksikkösaaliiksi muodostui siten n. 0,8 kpl (rapua/merta/yö) (kuva 9). Iiskonkosken (6) koealalta (liite 1) saatiin 10:llä merralla 1 täplärapu eli 0,1 kpl/mertayö (kuva 9). Koealoilta 1, 2, 3, 5 ja 7 ei saatu lainkaan saalista. Kuvassa 8 on esitetty täplärapujen koko- ja sukupuolijakauma. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009

13 3 koiras (n=4) naaras (n=2) 2 Kpl Selkäkilpi, mm Kuva 8. Täplärapusaaliin koko- ja sukupuolijakauma. 0,9 0,8 Yksikkösaalis, kpl/mertayö 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, Koeala Kuva 9. Koeravustussaaliin koealakohtainen yksikkösaalis. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 7

14 3.3 KATISKAKOEKALASTUKSET Katiskakoekalastuksissa saatiin saaliiksi ainoastaan neljä (yht. 172 g) ahventa ja yksi kiiski (8g) alimmalta koealalta Iiskonkoskelta (5). 3.4 ELOHOPEATUTKIMUKSET Katiskoilla saatiin yhteensä 14 haukea, joista valittiin elohopeatutkimuksia varten kolme haukea kultakin koealalta. Ylimmällä koealalla Karjalankulmalla pitoisuudet vaihtelivat välillä 0,23-0,41 keskiarvon ollessa 0,31 mg/kg (taulukko 1, kuva 10 ja liite 6), eivätkä siten yllä käyttökelpoisuutta rajoittavalle tasolle, minkä raja-arvo on 0,5 mg/kg. Näytekalat olivat tosin nuoria ja suurimman hauen (650 g) pitoisuus lähentelee raja-arvoa. Keskimmäiseltä koealalta Karjukoskelta saatujen haukien elohopeapitoisuudet vaihtelivat välillä 0,39-0,66 keskiarvon ollessa 0,50 mg/kg saavuttaen raja-arvon. Alimmalla koealalla Myllykosken alapuolella haukien elohopeapitoisuudet olivat korkeimmat vaihdellen 0,43:n ja 0,72:n välillä keskiarvon ollessa 0,60 mg/kg ylittäen raja-arvon. Taulukko 1. Näytekalojen yksilökohtaiset tiedot ja elohopeapitoisuudet (mg/kg). Paikka Pyyntipvm Kala nro Laji Pituus, mm Paino, g Sukupuoli Ikä, v (+) Hg, mg/kg Karjalankulma hauki naaras 6 0,41 Karjalankulma hauki naaras 5 0,23 Karjalankulma hauki naaras 5 0,28 Karjukoski hauki koiras 8 0,66 Karjukoski hauki naaras 7 0,45 Karjukoski hauki naaras 7 0,39 Myllykosken ap hauki koiras 10 0,72 Myllykosken ap hauki naaras 6 0,43 Myllykosken ap hauki naaras 8 0,64 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009

15 0,8 0,7 0,6 Hg, mg/kg 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Karjalankulma Karjukoski Myllykosken ap. n=3 n=3 n=3 Kuva 10. Haukien keskimääräiset elohopeapitoisuudet ja vaihteluvälit tarkkailualueen alapuolella. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Vuoden 2007 tuloksiin (Mäntynen 2008) verrattuna ylimmältä koealalta tavattiin samat lajit ja yksilötiheydet olivat tälläkin kertaa pieniä. Edellisistä vuosista poiketen alemmilta koealoilta saatiin saaliiksi kivennuoliaisen lisäksi vain särkeä. Yksilömäärät olivat korkeimmillaan keskimmäisellä koealalla, laskennallinen biomassa / 100 m² (Junge & Libosvarsky 1965) oli korkein ylimmällä koealalla, tosin lähinnä saaliiksi saatujen haukien ansiosta. Pohjalla kivien välissä elävien lajien, Sorsajoen kyseessä ollen - mateen, kivennuoliaisen ja kiisken - pyydystettävyys on selvästi vapaan veden lajeja heikompi (Saura 1999), joten niiden osuus kalastosta on todennäköisesti suurempi. Koekalastusalat eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään; tuloksia vääristää alojen erilainen luonne. Lähempänä tarkkailualuetta ei ole vastaavaa koskialuetta kuin Iiskonkoski tai Tuomikoski ja jokikin muuttuu enemmän ojamaiseksi joten vertailu täytyy suorittaa varauksella. Elinympäristö (esim. suojapaikkojen määrä, pohjan kivisyys ja virtausnopeus) vaikuttaa ratkaisevasti kalastoon. Vuonna 2008 Haapahaikulansuon ja Harjunsuon turvetuotantoalueiden vaikutuksen Sorsajoen kalastoon voidaan arvioida olleen lievä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 9

16 4.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustusten perusteella Sorsajoessa on paikoittain täplärapua, jokirapuja ei tavattu lainkaan. Voidaankin olettaa rapuruton tuhonneen Sorsajoen jokirapukannan, koska aiempien koeravustusten perusteella jokirapukanta on ollut elinvoimainen ja paikoin melko tiheäkin. Karjukoskelta saadut täpläravut lienevät omatoimisista siirtoistutuksista peräisin. Iiskonkoskelta ei saatu kuin yksi pieni täplärapu vaikka edellisenä vuonna täplärapujen yksikkösaalis oli 1,5 kpl. Rapujen kannalta Sorsajoen vedenlaadussa haitallisinta lienee rauta ja kiintoaine, joiden pitoisuudet ovat ajanjaksolla (Mattila 2009) olleet ajoittain melko korkeat. Aikuisten rapujen raudansietokyky riippuu ph-arvosta siten, että happamammassa ympäristössä suurempi osa raudasta esiintyy liuenneessa muodossa ja voi saostua rapujen kidusten emäksisille pinnoille vaikeuttaen näin hengitystä (Tulonen ym. 1998). Sorsajoen veden ph-arvo ajanjaksolla (Mattila 2009) on kuitenkin pysynyt melko neutraalina vaihdellen välillä 6,3-7,5. Myös veden runsas kiintoainepitoisuus haittaa rapuja tukkimalla niiden kiduksia, mutta käytännössä on kuitenkin todettu rapujen sietävän kohtuullisesti muutaman päivän runsaitakin kiintoainepitoisuuksia - kuten tulva-aikaisen savisamentuman - kunhan olosuhteet muuten eivät liikaa huonone. Mädille ja pienille poikasille rauta ja kiintoaine ovat pienissäkin pitoisuuksissa tuhoisia. (Tulonen, Erkamo, Järvenpää, Westman, Savolainen & Mannonen 1998.) Sorsajoen vedenlaadussa on vuosina ollut havaittavissa vain lievää turvetuotannon vaikutusta. Vuonna 2008 tarkkailualueen yläpuolella vesi oli väriltään ruskeaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Kiintoainetta ja rautaa oli kevään tarkkailukerralla erittäin runsaasti myös tarkkailualueen yläpuolisella pisteellä. (Mattila 2009.) Turvetuotannon vaikutus Sorsajoen rapukantoihin vuonna 2008 lienee ollut vähäinen. 4.3 KATISKAKOEKALASTUKSET Tarkkailuohjelman muutosesityksessä edellytettiin selvittämään Sorsajoen suvanto-osien kalastoa tarkkailualueen ylä- ja alapuolelta tiheäsilmäisten katiskoiden avulla. Vuoden 2007 syksyn heikon saaliin vuoksi katiskakoekalastukset tehtiin keväällä, mutta siitä huolimatta saaliiksi saatiin ainoastaan neljä ahventa ja yksi kiiski alimmalta koealalta Iiskonkoskelta. Syitä heikkoon saaliiseen saattaa olla useita, käytetyn katiskamallin huonon pyydystävyyden lisäksi ainakin se, etteivät kalat viihdy joen yläosissa sen ojamaisuuden vuoksi. Jatkossa voitaisiin harkita katiskakoekalastusten korvaamista vaihtoehtoisilla menetelmillä. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009

17 4.4 ELOHOPEATUTKIMUKSET Haukien elohopeapitoisuudet kasvoivat alavirtaan kuljettaessa ollen korkeimmillaan Myllykosken alapuolella, kauimpana tuotantoalueista olevalla koealalla. Saaliiksi saatujen näytekalojen koko kasvoi alajuoksulle päin ja ne olivat myöskin iältään vanhempia korkeampien elohopeapitoisuuksien voidaan arvioida johtuvan pääosin näistä seikoista. VIITTEET Junge, C.O. & Libosvarsky, J Effect of size selectivity on population estimates based on successive removals with electrical fishing gear. Zool. Listy 14, p Mankki, J Sorsajoen kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mattila, J Valkealan Turve Oy:n Haapahaikulansuon ja Harjunsuon turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailun ja Sorsajoen vesistötarkkailun vuosiyhteenveto Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Ritari, J Haapahaikulansuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Saura, A Sähkökoekalastus. Teoksessa: Böhling, P. & Rahikainen, M. (toim.), Kalataloustarkkailu, periaatteet ja menetelmät. RKTL, 303 s. Tulonen, J., Erkamo, E., Järvenpää, T., Westman, K., Savolainen R. & Mannonen A Rapuvedet tuottaviksi. RKTL. Mäntynen, J Sorsajoen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 168/ s. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/

18

19 Liite 1. Kartta sähkökoekalastus-, koeravustus- ja katiskakoekalastusalojen sijainnista

20 Liite 2/1 (2). Sähkökalastuskoealojen saalis ja lasketut tunnusluvut. Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Sorsajoki, Karjalankulma Päivämäärä Koealan nro 1 Koealan pinta-ala 60 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 hauki ,00 3,00 5,00 5,00 0,00 0,00 300,00 1,00 0,00 kivennuoliain ,00 2,00 3,33 3,33 0,00 0,00 23,33 1,00 0,00 Yhteensä ,00 8,33 8,33 323,33 Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Sorsajoki, Tuomikoski Päivämäärä Koealan nro 2 Koealan pinta-ala 80 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Kivennuoliai ,96 25,00 31,25 32,23 1,51 2,95 127,64 0,69 0,10 Särki ,00 1,00 1,25 1,25 0,00 0,00 16,25 1,00 0,00 Yhteensä ,00 32,50 33,48 143,89

21 Liite 2/2 (2). Sähkökalastuskoealojen saalis ja lasketut tunnusluvut. Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Sorsajoki, Iiskonkoski Päivämäärä Koealan nro 3 Koealan pinta-ala 100 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Kivennuoliai ,69 13,00 13,00 13,89 1,53 2,99 106,84 0,60 0,16 Särki ,00 4,00 4,00 4,04 0,24 0,48 198,12 0,78 0,21 Yhteensä ,00 17,00 17,93 304,95

22 Liite 3/1(2). Sähkökoekalastuspöytäkirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat JMä, HH Koeala Sorsajoki, Karjalankulma (1) Kalastetun alueen pituus, m 30 Leveys, m 2 Keskim. syvyys, m 0,4 Pohjan laatu Hiekka, savi Raekoko, mm Virtausnopeus, m/s 0,3 Veden lämpötila ºC 8,9 Säätila aurinkoinen Näkösyvyys, m 0,4 Varjoisuus, % 30 Muuta Poistopyynti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paino, g Kpl 1 Hauki " Kivennuoliainen Ei saalista 3 Ei saalista SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat JR, AL Koeala Sorsajoki, Tuomikoski (2) Kalastetun alueen pituus, m 20 Leveys, m 4 Keskim. syvyys, m 0,2 Pohjan laatu Kivi, kallio Raekoko, mm Virtausnopeus, m/s 0,6 Veden lämpötila ºC 10 Säätila Pilvinen Näkösyvyys, m 0,2 Varjoisuus, % 20 Muuta Poistopyynti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paino, g Kpl 1 Kivennuoliainen " Särki Kivennuoliainen Kivennuoliainen 9 2

23 Liite 3/2(2). Sähkökoekalastuspöytäkirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat JR, AL Koeala Sorsajoki, Iiskonkoski (3) Kalastetun alueen pituus, m 25 Leveys, m 4 Keskim. syvyys, m 0,2 Pohjan laatu Kivi Raekoko, mm Virtausnopeus, m/s 0,6 Veden lämpötila ºC Varjoisuus, % 50 9,8 Säätila Pilvinen Näkösyvyys, m 0,2 Muuta Poistopyynti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paino, g Kpl 1 Kivennuoliainen 71 9 " Särki Kivennuoliainen 15 2 " Särki Kivennuoliainen 14 2

24 Liite 4. Koeravustuspöytäkirja KOERAVUSTUS Päivämäärä Ravustajat Jmä Koeala Sorsajoki 1-7 Ravustetun alueen pituus, m yht. n. 600 m Leveys, m 2,5 Keskim. syvyys, m 0,3-0,5 Pohjan laatu hiekka/savi/kivi Mertatyyppi Evo Mertoja, kpl 60 Veden lämpötila ºC 7,8 Säätila Pilvinen / sade Muuta Kaikki täplärapuja Koeala, nro Merta, nro Selkäkilpi, mm Sukupuoli Muuta Ei saalista Ei saalista Ei saalista Ei saalista " k oikea puuttuu " " 59 k " k " " 46 k " " 56 n oikea puuttuu Ei saalista Ei saalista " n Ei saalista

25 Liite 5. Kala- ja rapuistutukset Sorsajokeen vuosina Kalataloushallinnon istutusrekisteri Tulostuspäivä: Istutukset Istutusaika Kalalaji Ikä Pituus Istukkaita kpl Varat Istutuspaikka Alueen omistaja Istutusvesi: Sorsajoki Rapu aik Viialan osakaskunta Rapu aik Viialan osakaskunta Rapu aik Viialan osakaskunta Rapu aik Viialan osakaskunta Harjus 1k Viialan osakaskunta Harjus 1k Istutuksia yhteensä: 6 kpl Varat: 1 = velvoitevarat Ikä: mvl = istutettu mätiä, vastalyps. nuo = istutettu ei sukukypsiä kaloja, 2 = kalastuksenhoitomaksu mspa = istutettu mätiä, ikää ei tunneta tarkasti 3 = valtion kalanviljelyvarat silmäpisteaste aik = istutettu sukukypsiä kaloja, 4 = metsähallituksen varat vk = vastakuoriutunut ikää ei tunneta tarkasti 5 = kalastuskuntien varat ek = esikesäinen poikanen la = lasiankerias 6 = kalastusalueen varat 1k = yksikesäinen ka = karantenoitu lasiankerias 7 = muut varat 1v = yksivuotias 2k = kaksikesäinen 2v = kaksivuotias jne... Liite 6/1. (2) Elohopeatutkimustodistus

26 Liite 6/2. (2) Elohopeatutkimustodistus

27