Esitys Kummunsuon kalataloudelliseksi velvoitetarkkailuohjelmaksi (Keuruu/Multia)

Transkriptio

1 KUULUTUS POSELY/1711/5723/ Esitys Kummunsuon kalataloudelliseksi velvoitetarkkailuohjelmaksi (Keuruu/Multia) Asia Turvetuote Peat Bog Oy on toimittanut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hyväksyttäväksi esityksen Kummunsuon turvetuotantoalueen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien. Tarkkailuvelvoite perustuu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen nro 34/2017/1 ( ). Kalataloustarkkailun tavoitteena on selvittää turvetuotantoalueen vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen ja ravustukseen. Ohjelmaesityksen sisältö Kummunsuon kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kypärälampeen ja siitä edelleen laskupuron kautta Jukojärveen. Tarkkailuesitys sisältää neljän vuoden välein tehtäviä kalastustiedusteluja (tiedustelualue Kypärälampi, Kypärälammen laskupuro, Jukojärvi sekä Jukojärven ja Myllylammen välinen joki) sekä vuonna 2018 aluksi kertaluonteisesti tehtävät koeravustukset Jukojärvessä, Kypärälammesta laskevassa purossa sekä Jukojärven ja Myllylammen välisessä joessa. Nähtävänäpito ja muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Tämä kuulutus pidetään nähtävänä Multian kunnan ja Keuruun kaupungin ilmoitustauluilla sekä ELY-keskuksen Jyväskylän toimipaikassa eli Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ilmoitustaululla (Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä). Tarkkailuohjelmaesitys on nähtävänä edellä mainituissa toimipaikoissa. Lisäksi kuulutus ja ohjelmaesitys ovat nähtävänä ELY-keskuksen Internet-sivustolla: -> Keski-Suomi tai Pohjois-Savo -> Ajankohtaista -> Kuulutukset. Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia tarkkailuohjelmaesityksestä. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään ensisijaisesti sähköisesti osoitteella tai postitse osoitteeseen Pohjois-Savon ELY-keskus, PL 2000, Kuopio. Asiakirjassa tulee mainita asian diaarinumero POSELY/1711/5723/2017. Lisätietoja Kalastusbiologi Mari Nykänen, puhelimitse tai sähköpostilla Kuntia pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Pohjois-Savon ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (skannattuna tai postitse PL 2000, Kuopio) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme Kutsunumero kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi Kallanranta11 PL Kuopio Jyväskylän toimipaikka: PL Jyväskylä

2 Esitys Kummunsuon (Keuruu/Multia) kalataloudelliseksi velvoitetarkkailuohjelmaksi Nab Labs Oy Heikki Alaja

3

4 Sisällys 1 Johdanto Tarkkailualue Esitys tarkkailuohjelmaksi Tarkkailuohjelman sisältö ja aikataulutus Kalastustiedustelu Koeravustus Raportointi... 4 Heikki Alaja Ympäristöasiantuntija Nab Labs Oy Survontie 9 YAD Jyväskylä

5

6 1 1 Johdanto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi ympäristöluvan Turvetuote Peat Bog Oy:n Kummunsuon turvetuotantoalueelle (Nro 34/2017/1). Aluehallintoviraston päätöksen mukaan kalataloustarkkailua on tehtävä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tämä tarkkailuohjelmaesitys laadittu toistaiseksi voimassa olevaksi vuodesta 2018 alkaen. 2 Tarkkailualue Kummunsuon turvetuotantoalue on otettu käyttöön vuonna 1996, jolloin tuotantoon otettiin 64 ha. Aluehallintovirasto hylkäsi päätöksellään tuotannon jatkamisen lohkolla A (8 ha) ja lohkolla C (11,4 ha sis. auma-alueet). Edellä mainitun lupapäätöksen mukainen tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 35,8 ha. Lupapäätöksen seurauksena kuivatusvesiä ei johdeta enää jatkossa Tarhian reitille, vaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kypärälampeen, josta on yhteys laskupuron kautta Jukojärveen. Ympäristölupapäätöksessä esitettyjen tietojen mukaan Jukojärvessä tavataan ainakin seuraavia kalalajeja: ahven, hauki, kuore, muikku, särki ja säyne. Lisäksi järveen on istutettu sekä kuhaa että planktonsiikaa, ja siian on todettu menestyneen erityisen hyvin. Elämäistenjoen valuma-alueella, johon Jukojärvi sisältyy, tavataan myös siirtoistutuksista peräisin olevia jokirapuja. Jukojärvellä harjoitetaan virkistyskalastusta erilaisilla vapakalastusvälineillä ja seisovilla pyydyksillä. Ilmakuvien perusteella tuotantoaluetta lähinnä sijaitseva Kypärälampi on kuitenkin matala ja voimakkaasti umpeenkasvanut lampi, jolla ei ole tiettävästi suurta kalataloudellista merkitystä. Pintavesityypiltään Jukojärvi on pieni humusjärvi (Ph). Jukojärvi sijaitsee Elämäistenjoen valumaalueella, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Jukojärven pinta-ala on noin 248 ha. Sen keskisyvyys on noin 5,6 m ja suurin syvyys 25 m. Vuonna 2017 Jukojärven syvänteen vedenlaatu kuvasti lähinnä karuhkoa vesistöä. Elokuussa päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli 10 µg/l ja klorofylli-a -pitoisuus 7,4 µg/l. Vedessä oli selvä humusleima, mutta se ei ollut kuitenkaan voimakkaasti humuksista (väriluku alle 100 mg Pt/l). Veden kemiallinen hapenkulutus oli verrattain alhainen. Vesi oli lähes neutraalia tai enintään lievästi hapanta. Välivedestä alusveteen ulottuvalla vyöhykkeellä oli havaittavissa loppukesällä selvää hapenvajausta, mutta talvella kyllästysaste oli koko vesipatsaassa hieman parempi.

7 2 3 Esitys tarkkailuohjelmaksi 3.1 Tarkkailuohjelman sisältö ja aikataulutus Velvoitetarkkailua on tarkoitus toteuttaa kalastustiedustelujen ja aluksi kertaluonteisten koeravustusten avulla neljän vuoden välein (Taulukko 1). Koeravustukset tehdään aluksi kertaluonteisesti ja niiden jatkaminen riippuu ensimmäisen tarkkailuvuoden tuloksista. Kummunsuon kuivatusvesien purkureitillä ei ole kalataloudellisesti merkittäviä vesistöjä ennen Jukojärveä, joten kalataloudellinen tarkkailu on järkevää keskittää sinne. Koska aiempien selvitysten perusteella Kummunsuon kuivatusvesien vaikutukset eivät ulotu kovin kauas, tarkkailua ei ole myöskään tarkoituksenmukaista ulottaa enää laajemmalti Jukojärven alapuolisiin vesistöihin. Taulukko 1. Tarkkailuohjelman aikataulutus vuodesta 2018 alkaen. Kalastustiedustelujen osalta taulukossa on esitetty niiden toteutusvuosi. *Toteutetaan, jos rapuja saadaan v tai kalastustiedustelun mukaan Jukojärvellä merkitystä ravustusvesistönä Kalastustiedustelu X X X Koeravustus X *X *X Raportointi X X X 3.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelun kohdevesistöjä ovat Kypärälampi, Kypärälammen laskupuro, Jukojärvi sekä Jukojärven ja Myllylammen välinen joki (Liite 1). Kalastustiedustelua varten poimitaan näihin vesistöihin rajautuvien kiinteistöjen omistajien yhteystiedot kiinteistötietojärjestelmästä. Pääosa tarkkailualueen rakennetuista kiinteistöistä sijaitsee Jukojärven rannoilla. Kalastustiedustelun tavoitteellinen otoskoko on 50 eri osoitteissa asuvaa kiinteistöjen omistajaa. Metsäpalstat ja yritysten tai yhteisöjen omistamat kiinteistöt pyritään jättämään otoksen ulkopuolelle. Kalastustiedustelu lähetetään tammi-helmikuussa ja siihen vastaamattomille lähetetään muistutuskirje noin kahden viikon päästä. Ensimmäisen kerran kalastustiedustelu tehdään vuonna 2019 ja se koskee vuoden 2018 kalastusta ja ravustusta. Tämän jälkeen kalastustiedustelu toistetaan aina neljän vuoden välein (v ja 2027). Kalastustiedustelulla selvitetään Kummunsuon alapuolisten vesien kalastaja- ja ravustajamääriä, käytettyjä pyydyksiä, pyynnin määrää sekä kala- ja rapusaalista. Tiedustelulla selvitetään myös kalastusta haittaavia tekijöitä sekä kalakantojen nykytilaa ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

8 3 Kalastustiedustelun tuloksista raportoidaan mm. otantaan ja vastausaktiivisuuteen liittyvät perustiedot (kohdeperusjoukko, otoskoko, vastausaktiivisuus, kalastaneiden osuus) sekä saaliiden ja pyynnin osalta vastausaineistoa kuvaavat tunnusluvut (mm. vastanneiden kokonaissaalis lajeittain ja pyydyksittäin, keskimääräinen saalis (kg/rkk) sekä yksikkösaalis). 3.3 Koeravustus Koeravustusten tavoitteena on saada tietoa ravun esiintymisestä ja runsaudesta Jukojärvessä ja välittömästi sen läheisyydessä sijaitsevissa virtavesissä. Koeravustuksilla seurataan pyyntikokoisen rapukannan suhteellisen runsauden sekä populaation koko- ja sukupuolijakauman vaihtelua. Koeravustus tehdään aluksi kertaluonteisesti vain vuonna Jos koeravustuksissa ei saada rapuja saaliiksi, eikä kalastustiedustelun perusteella järvessä ravusteta merkittävissä määrin, koeravustuksia ei ole enää perusteltua toistaa tarkkailuohjelman puitteissa. Muussa tapauksessa (jos rapuja esiintyy) koeravustuksia jatketaan aina neljän vuoden välein (2022, 2026). Päätös koeravustusten jatkamisesta tehdään ensimmäisen raportin tulosten pohjalta yhdessä Pohjois- Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen kanssa. Koeravustus tehdään kahdessa pyyntijaksossa siten, että ensimmäinen jakso ajoittuu heinäkuuhun ja toinen elokuulle. Koeravustukset tehdään Jukojärvessä kolmella pyyntialueella, Kypärälammesta laskevassa purossa yhdellä alueella sekä Jukojärven ja Myllylammen välisessä joessa yhdellä alueella. Ravustusalueita on siten yhteensä viisi. Pyyntiponnistus on Jukojärvessä 20 mertayötä/ravustualue/pyyntijakso ja jokipaikoilla 10 mertayötä/ravustusalue/pyyntijakso. Koeravustuksen pyyntiponnistus on siten 80 mertayötä pyyntijaksoa kohden eli kunakin tarkkailuvuonna yhteensä 160 mertayötä. Ensimmäisellä koeravustuskerralla tulisi kiinnittää huomiota mahdollisimman edustavien ravustusalueiden valintaan. Lisäksi olisi suotavaa, että Jukojärven ravustuspaikat sijaitsisivat joko entuudestaan tunnetuilla ravun esiintymisalueilla tai jos tätä tietoa ei ole, eri puolilla järveä. Kultakin ravustusalueelta täytetään kuvailulomake, johon olisi suositeltava merkitä ravustusalueen aloitus- ja lopetuskoordinaatit, jotta pyynnit osattaisiin kohdentaa seuraavina vuosina täsmälleen samalle alueelle. Ravustusalueilta otetaan valokuvat. Saaliiksi saaduista ravuista mitataan kokonaispituus (mm) ja niiden sukupuoli määritetään. Mahdolliset vauriot kirjataan muistiin. Myös merroista saadut kalat mitataan, mutta niitä ei tarvitse punnita. Saaliista tulee erotella mahdolliset joki- ja täpläravut.

9 4 3.4 Raportointi Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan aina tarkkailuvuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä ( , , ). Raporteissa on esitettävä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät sekä niihin liittyvät epävarmuustekijät. Raporteissa tulee esittää lyhyt yhteenveto alapuolisten vesistöjen vedenlaadusta sekä arvioida hankkeen kalatalousvaikutuksia ja mahdollisten kompensaatioistutusten tuloksellisuutta. Kala- ja rapuistutustiedot hankitaan ensisijaisesti ELY-keskuksen ylläpitämästä istutusrekisteristä. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuvelvolliselle, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle, Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Multian kunnan ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Keuruun kalastusalueelle (myöh. kalatalousalue). Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

10 Liite 1. Tarkkailualueen kartta. Sinisellä merkitty virtavedet, joista etsitään soveltuvat kaksi koeravustusaluetta.

11