Esitys Karjosuon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuodesta 2017 alkaen, Multia

Transkriptio

1 KUULUTUS POSELY/942/5723/ Esitys Karjosuon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuodesta 2017 alkaen, Multia Asia Vapo Oy on toimittanut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hyväksyttäväksi esityksen Karjosuon turvetuotantoalueen kalataloudelliseksi tarkkailuksi vuodesta 2017 alkaen. Tarkkailu perustuu Karjosuon ympäristölupapäätöksessä (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 164/2014/1, ) asetettuun kalataloudelliseen tarkkailuvelvoitteeseen. Tarkkailun tavoitteena on selvittää tuotantoalueen vesistökuormituksen vaikutuksia alapuolisen vesistön kalakantoihin ja kalastukseen. Ohjelmaesityksen sisältö Tarkkailuesitys sisältää kalastustiedusteluja vaikutusalueella (Pirttipurosta Sinervään ulottuva alue), sähkökoekalastuksia Rympsylänpurossa ja Sainsyrjänpurossa sekä ahventen elohopeapitoisuuden mittauksia Laajalammesta pyydetyistä näytekaloista. Nähtävänäpito ja muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Tämä kuulutus pidetään nähtävänä Multian kunnan ilmoitustaululla sekä ELY-keskuksen Jyväskylän toimipaikassa eli Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ilmoitustaululla (Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä). Tarkkailuohjelmaesitys on nähtävänä edellä mainituissa toimipaikoissa. Lisäksi kuulutus ja ohjelmaesitys ovat nähtävänä ELY-keskuksen Internet-sivustolla: - > Keski-Suomi tai Pohjois-Savo -> Ajankohtaista -> Kuulutukset. Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia tarkkailuohjelmaesityksestä. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään ensisijaisesti sähköisesti osoitteella kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen Pohjois-Savon ELY-keskus, PL 2000, Kuopio. Lisätietoja Kalastusbiologi Mari Nykänen, puhelimitse tai sähköpostilla mari.nykanen@ely-keskus.fi Kuntaa pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Pohjois-Savon ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (skannattuna kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi tai postitse PL 2000, Kuopio) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme Kutsunumero kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi Kallanranta11 PL Kuopio Jyväskylän toimipaikka: PL Jyväskylä

2 Esitys Karjosuon (Multia) kalataloudelliseksi velvoitetarkkailuohjelmaksi alkaen vuodesta 2017 Nab Labs Oy Heikki Alaja

3

4 Sisällys 1 Johdanto Tarkkailualue Esitys tarkkailuohjelmaksi Tarkkailuohjelman sisältö ja aikataulutus Kalastustiedustelu Sähkökoekalastus Elohopea-analyysit Raportointi... 4 Viitteet... 4 Tutkimusraportti 103/2017 Heikki Alaja Ympäristöasiantuntija Nab Labs Oy Survontie 9 YAD Jyväskylä

5

6 1 1 Johdanto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi ympäristöluvan Vapo Oy:n suunnittelemalle Karjosuon (Multia) turvetuotantoalueelle (Nro 164/2014/1). Ympäristöluvasta valitettiin ensin Vaasan hallinto-oikeuteen ja vielä tämän jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta valitukset hylättiin ja aluehallintoviraston antama päätös jäi voimaan. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan kalataloustarkkailua on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tämä tarkkailuohjelmaesitys laadittu toistaiseksi voimassa olevaksi vuodesta 2017 alkaen. 2 Tarkkailualue Karjosuo on uusi turvetuotantoalue, joka sijaitsee Multian kunnassa ja Kokemäenjoen vesistöalueen Keuruun reitin valuma-alueella. Karjosuon ympäristölupa on myönnetty 38 ha:n alueelle. Muita turvetuotantoalueita Multianjoen valuma-alueella ovat Kurjussuo, Pihtisuo ja Lauttasuo, joiden pintaalat vuonna 2011 olivat 38 ha, 18 ha ja 5 ha. Lauttasuolla tuotanto on päättynyt vuonna Karjosuon kuivatusvedet on tarkoitus käsitellä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet johdetaan reittiä laskuoja Pirttipuro Sainsyrjänpuro Laajalampi Rympsylänpuro Pietilänjoki Sinervä. Hankealueelta on vesiteitse matkaa Laajalampeen noin 4,6 km ja Sinervään noin 7,6 km. Pirttipuron vedenlaatua selvitettiin touko-, heinä- ja syyskuussa Tuolloin vaihteluvälit keskeisille muuttujille olivat seuraavat: Kok.fosfori µg/l, kok.typpi μg/l ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) mg O/l. Laajalammesta vedenlaatutietoja oli ainoastaan elokuun lopulta Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli tuolloin 32 μg/l, väriluku 250 mg Pt/l ja COD Mn 45 mg O/l. Alusveden happipitoisuus oli 4 metrin syvyydessä ainoastaan 0,1 mg/l. Kuivatusvesien purkureitin alaosalla vedenlaatu on parempi, mikä näkyy mm. alhaisempina ravinnepitoisuuksina. Sinervän ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi, mutta purkureitin pienvesistöjen ekologista tilaa ei ole arvioitu. Karjosuon suunnitellun tuotantoalueen alapuolisten virtavesien kalastoa selvitettiin vuonna 2012 sähkökoekalastuksilla. Sainsyrjänpurossa ja Rympsylänpurossa esiintyviä lajeja olivat ahven, kivisimppu, made ja särki. Lohikaloja tai jokirapuja ei havaittu (Alaja 2012). Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan Laajalammella kalastettiin verkoilla, katiskalla ja vapavälineillä. Saalislajeja olivat ainakin ahven, hauki ja kuha. Multian taajaman tuntumassa sijaitseva Sinervä on tärkeä virkistys- ja kalastuskohde. Järveen on istutettu viime vuosien aikana kuhaa, siikaa, taimenta, kirjolohta, järvilohta, muikkua ja rapua. Tuotantoalueen alapuoliset vesistöt kuuluvat Keuruun kalastusalueeseen ja niitä hallinnoivat Isojärven ja Multian kalastuskunnat.

7 2 3 Esitys tarkkailuohjelmaksi 3.1 Tarkkailuohjelman sisältö ja aikataulutus Velvoitetarkkailua on tarkoitus toteuttaa kalastustiedustelujen, sähkökoekalastusten ja kalojen elohopea-analyysien avulla. Karjosuon kalataloudellisen tarkkailun kalastustiedustelu tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2018 ja se koskee vuoden 2017 kalastusta. Toisen kerran tiedustelu tehdään vuonna 2021 ja sen jälkeen viiden vuoden välein (v jne.). Suunnitellun Karjosuon tuotantoalueen alapuolella Sainsyrjänpurossa ja Rympsylänpurossa on tehty vuonna 2012 sähkökoekalastuksia, joiden tuloksia voidaan käyttää vertailupohjana arvioitaessa turvetuotannon vaikutuksia kalastoon (Alaja 2012). Ensimmäisen kerran sähkökalastus tehdään osana velvoitetarkkailua vuonna Sen jälkeen tarkkailuväli on neljä vuotta (v jne.). Karjosuon kuivatusvesien purkureitillä sijaitsevalla Laajalammella on ympäristölupahakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella kalastuksellista merkitystä, joten kalojen elohopeapitoisuus tulisi selvittää siellä ainakin kertaalleen ennen tuotannon aloittamista ja sen aloittamisen jälkeen. Ahvenen elohopeapitoisuutta esitetään tutkittavaksi vuosina 2018 ja Taulukko 1. Tarkkailuohjelman aikataulutus vuodesta 2017 alkaen. Kalastustiedustelujen osalta taulukossa on esitetty niiden toteutusvuosi Kalastustiedustelu X X X Sähkökoekalastus X X X Hg-analyysit X X Raportointi X X X X X 3.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelu esitetään tehtäväksi jatkossakin kiinteistörekisteriotokseen pohjautuen ja siinä kohdevesistöalueina ovat Karjosuon alapuoliset vesialueet Pirttipurosta Sinervään (Pirttipuro, Sainsyrjänpuro, Laajalampi, Rympsylänjoki, Pietilänjoki ja Sinervä). Pääosa tarkkailualueen rakennetuista kiinteistöistä sijaitsee Sinervän rannoilla. Kalastustiedustelun tavoitteellinen otoskoko on eri osoitteissa asuvaa tarkkailuvesistöihin rajautuvien kiinteistöjen omistajaa. Metsäpalstat ja yritysten tai yhteisöjen omistamat kiinteistöt pyritään jättämään otoksen ulkopuolelle.

8 3 Kalastustiedustelu lähetetään tammi-helmikuussa ja siihen vastaamattomille lähetetään muistutuskirje noin kahden viikon päästä. Ensimmäisen kerran kalastustiedustelu tehdään vuonna 2018 ja se koskee vuoden 2017 kalastusta ja ravustusta. Tämän jälkeen kalastustiedustelu toistetaan 2021 ja sen jälkeen aina viiden vuoden välein (v jne.). Kalastustiedustelulla selvitetään Karjosuon alapuolisten vesien kalastaja- ja ravustajamääriä, käytettyjä pyydyksiä, pyynnin määrää sekä kala- ja rapusaalista. Tiedustelulla selvitetään myös kalastusta haittaavia tekijöitä sekä kalakantojen nykytilaa ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Kalastustiedustelun tuloksista raportoidaan mm. otantaan ja vastausaktiivisuuteen liittyvät perustiedot (kohdeperusjoukko, otoskoko, vastausaktiivisuus, kalastaneiden osuus) sekä saaliiden ja pyynnin osalta vastausaineistoa kuvaavat tunnusluvut (mm. vastanneiden kokonaissaalis lajeittain ja pyydyksittäin, keskimääräinen saalis (kg/rkk) sekä yksikkösaalis). 3.3 Sähkökoekalastus Sähkökoekalastuksilla seurataan eri kalalajien esiintymistä, yksilötiheyksiä ja biomassaa. Sähkökoekalastuksilla saadaan suuntaa antavaa tietoa myös ravun esiintymisestä ja yksilömääristä. Sähkökoekalastuksia tehdään kahdella koealalla vuosina 2018, 2022 ja Yksi koealoista sijaitsee Rympsylänpurossa ja toinen Sainsyrjänpurossa. Mahdollisuuksien mukaan sähkökoekalastukset tehdään samoilla paikoilla kuin vuonna 2012 (Taulukko 2, Liite 1). Taulukko 2. Sähkökalastettavien koealojen suuntaa antava sijainti. Yhtenäiskoordinaatit N E Rympsylänpuro Sainsyrjänpuro Sähkökoekalastuksissa käytetään yhden poistopyynnin menetelmää ohjeen Olin ym. (2014) mukaisesti. Mittausten jälkeen kalat ja ravut vapautetaan takaisin vesistöön. Sähkökalastuspaikoilta täytetään koekalastusrekisterin edellyttämä kuvailulomake, johon merkitään mm. koealan sijainti, pinta-ala, vesisyvyys, pohja-aineksen ja rantakaistan ominaisuudet (raekoko, kasvillisuus, levä- ja lietekerrostumat), veden lämpötila ja sääolosuhteet. Koealoista otetaan myös valokuvat. Sähkökoekalastuksen tulokset viedään koekalastusrekisteriin kunkin tarkkailuvuoden loppuun mennessä. 3.4 Elohopea-analyysit Kalojen lihaskudoksen elohopeapitoisuus (mg/kg tp.) selvitetään vähintään kymmenestä Laajalammesta pyydetystä cm mittaisista ahvenesta vuosina 2018 ja Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä pyritään noudattamaan seuraavaa ohjeistusta: Ympäristöministeriön

9 4 raportteja 15/2012, Osa IV Menetelmät ja laadunvarmistus, luku 14.2 (Karvonen ym. 2012). Elohopea-analyysien tulokset tulee tallentaa ympäristöhallinnon kertymärekisteriin (KERTY) ko. vuosien tarkkailuraporttien valmistumiseen mennessä. 3.5 Raportointi Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan , , , ja Raporteissa on esitettävä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät sekä niihin liittyvät epävarmuustekijät. Raporteissa tulee esittää lyhyt yhteenveto alapuolisten vesistöjen vedenlaadusta sekä arvioida hankkeen kalatalousvaikutuksia ja mahdollisten kompensaatioistutusten tuloksellisuutta. Kala- ja rapuistutustiedot hankitaan ensisijaisesti ELYkeskuksen ylläpitämästä istutusrekisteristä. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Vapo Oy:lle, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Keuruun kalastusalueelle (myöh. kalatalousalue). Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Viitteet Alaja, H Karjosuon (Multia) alapuolisten virtavesien sähkökoekalastukset vuonna Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 149/2012. Karvonen, A., Taina, T., Gustafsson, J., Mannio, J., Mehtonen, J., Nystén, T., Ruoppa, M., Sainio, P., Siimes, K., Silvo, K., Tuominen, S., Verta, M., Vuori, K.-M. & Äystö, L Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 15 / Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T. Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen S Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/ s. (ISSN , PDF)

10 Liite 1. Tarkkailualue. Vuoden 2012 sähkökalastuspaikat on merkitty punaisilla ympyröillä.

11