Ryhmien raportit työn etenemisestä

Transkriptio

1 Ryhmien raportit työn etenemisestä Ohjausryhmä

2 Hallinto, demokratia ja viestintä Pj. Anne Ukkonen 2

3 Hallinto-demokratia-viestintä raportti 1 TYÖRYHMÄ JA TOIMEKSIANTO 2 LUOTTAMUSHENKILÖJÄRJESTELMÄ JA -RAKENNE 2.1 Nykytila kunnittain 2.2 Eri vaihtoehdoissa 3 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA RAKENNE, HALLINNON VOIMAVARAT 3.1 Nykytila kunnittain 3.2 Eri vaihtoehdoissa 4 LÄHIDEMOKRATIAJÄRJESTELMÄ JA -RAKENNE 4.1 Nykytila 4.2 Eri vaihtoehdoissa 5 SÄHKÖINEN ASIOINTI JA HALLINTO 5.1 Nykytila 5.2 Eri vaihtoehdoissa 6 VIESTINTÄ JA OSALLISTAMINEN 6.1 Nykytila 6.2 Eri vaihtoehdoissa 7 YHTEENVETO 3

4 Hallinto-demokratia-viestintä teemaryhmä Havaintoja Luottamushenkilöpaikkojen väheneminen merkittävää liitoksissa 163/206 Käyttäjädemokratia, osallistava demokratia ja edustuksellinen demokratia avattava Lautakuntarakenteet ovat kiinni johtamisjärjestelmästä- olisi vara tiivistää Johtamisjärjestelmäerot Imatra, Parikkala ja muut Lähidemokratian malleja avattava, hyviä käytäntöjä olemassa asukasyhdistysten/raatien jne kautta Havaintoja Seutukuntaratkaisujen rakenteet ok, maakuntatasolla yhteensovittamisen haastetehdäänkö jtk uutta? Hallintohenkilöstön kartoitus käynnissä Sähköisen asioinnin kehittäminen tärkeää- alhainen taso nyt 4

5 Lautakunnat kunnittain 5

6 Esimerkkejä muista toimielimistä sekä alue- ja lähidemokratian malleista Mökkiläistoimikunta (Parikkala) Lähiötoimikunta (Lappeenranta) Saaristoasiain toimikunta (Taipalsaari) Sähköinen palautejärjestelmä (Imatra) Kylä-ja kaupunginosayhdistykset (Lappeenranta, Luumäki, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari) Seura-ja yhdistystoiminta (Ruokolahti, Savitaipale) Järjestöpalaverit (Luumäki) Järjestöparlamentti (Lemi) Palautepalvelu (Lappeenranta) Asukastilaisuudet (Lappeenranta) Alueraadit (Lappeenranta) Tilaisuudet, työpajat ja kyselyt asukkaille (esim. alueiden kehittämissuunnitelmat, strategia ja palveluohjelma) (Imatra) Kaupunkiraati ja -foorumi (Lappeenranta) 6

7 Talous- ja investoinnit- ryhmä Olli Naukkarinen, pj 7

8 Raportin sisältöä Punaisella työn alla olevat osuudet- voidaan viimeistellä kun tietoa muista ryhmistä Nykytilan selvitys (1 ja 2 kuntaa) Alueen ja kuntien taloustilanteiden analyysi Kuntakohtaiset erot taloustilanteessa Kriisikuntakriteerit Toimintaympäristö ja sen vaikutus kuntatalouteen Skenaariot: 1. nykyinen kehitys jatkuu (painelaskelma myös kunnittain) 2. työllisyyskehityksessä vakava häiriö 3. valtionosuuksien määrä ja osuus vähenevät merkittävästi Konsernin investointipaine huomioidaan laskelmissa - rakennukset ja kuntainfra Herkkyysanalyysit eri vaihtoehdoista Säästöpotentiaalin avaaminen Hallinto ja rakenteet Nykyisten hallintorakenteiden mahdolliset muutokset Tehostamisen mahdollisuudet toiminnassa Taloudenhoidon periaatteet kuntarakennemuutoksessa Page 8

9 Etelä-Karjala Yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi vain Lappeenrannassa, hieman myös Taipalsaarella ja Ruokolahdella Kuntasektorin työpaikkojen muutos ei ole mukana, koska Eksotenvaikutus on haluttu eliminoida

10 Vuosi 2012, kunta ja konserni Page 10

11 Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2012 Raja-arvo Etelä-Karjala Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatran seutu Lappeenrannan seutu Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,88 19,37 19,50 18,50 19,00 18,50 19,50 19,50 18,00 20,00 19,75 19,20 19,45 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 55,3 % 57,5 % 77,7 % 73,4 % 66,0 % 48,1 % 64,9 % 92,2 % 54,4 % 61,9 % 62,2 % 52,3 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 50,9 % 43,9 % 17,3 % 23,9 % 33,0 % 66,0 % 25,5 % 10,3 % 39,2 % 30,2 % 37,2 % 58,3 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia Lähde: Tilastokeskus Page 11

12 Vuosikate /asukas Imatran seutu Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin.

13 Vuosikate /asukas Lappeenrannan seutu Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin.

14 Etelä-Karjalan kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT tuki Väliraportti Juuso Mikkonen Lappeenrannan kaupunki / Tietohallinto

15 1. Liitosselvityksen ICT muutostuki - tavoitteet 1 2 Nykytilan kartoitus Nykytilan analyysi 3 4 Tietohallinnon toimintamalli Kehittämissalkku Kokonais- Arkkitehtuuri Kehittämiskohteiden toimeenpano Kehittämiskohteiden toimeenpano 5 Muutoksen toteutus Kehittämiskohteiden toimeenpano 1. Nykytilan kartoitus ja analysointi Pohja muulle suunnittelulle ja tulevalle kehittämiselle 2. Alueen kehittämissalkun kokoaminen Kehittämiskohteiden kokoaminen, arviointi ja priorisointi sekä aikataulutus Yhteisen hyväksynnän saaminen salkulle ja päätöksentekomenettelyiden suunnittelu 3. Tietohallinnon toimintamallin kehittäminen (salkun pohjalta) Alueellinen/tavoitetilan tietohallinnon johtamismallin suunnittelu Projektien johtamismallin suunnittelu ja projektisalkun kokoaminen Toimittaja- ja sopimustenhallinnan suunnittelu 4. Kokonaisarkkitehtuuri (salkun pohjalta) Alueellisen/tavoitetilan KA-hallintamallin suunnittelu Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu 5. Muutoksen johtaminen Salkkuun koottujen kehittämis-/muutoskohteiden toteutuksen suunnittelu

16 1 Nykytilan kartoitus 2. Nykytilan kartoitus ensimmäinen vaihe Nykytilan analyysi 1. Kuntien ICT-ympäristöjen kartoitus (alueen kunnat) Johtamis-/ toimintamallit ICT tuotannon organisointimalli(t) Henkilöstö Budjetti Sovellukset Laitteet Tietoliikenne Sähköinen asiointi Sopimukset ja toimittajat Yhtenäinen nykytilan kuvaus kuntien ja kuntayhtymien osalta 2. Nykytilan analyysi Päällekkäisyydet Muutostarpeet (toiminnan kehittäminen, arkkitehtuuri, elinkaari, palvelusopimukset) Organisointi ja yhteistyövaihtoehdot

17 3. Työsuunnitelma ja aikataulu Joulu Tammi Helmi Maalis Työsuunnitelma Perustietojen keräys Nykytila ja kehittämiskohteet Täydennykset Haastattelut Alku Joulu Kuvauspohjat, Kuvausten arviointi ja koonti yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi mallit ja ohjeet Käynnistys ja Roundtable Tulosten yhteenvedot Työnohjaus ja ohjausryhmän kokoukset

18 Kuvaus Imatra 4. Nykytilan kuvausten tilanne Lappeenranta Ty Ty ön ön alla alla Lemi! Luumäki! Ty ön alla Parikka! la Rautjärvi Ruokolahti Savitaipal e Taipalsaar i EKSOTE Järjestelmät X X X X X X X Tuottaja/ toimittaja x X X X X X X Tuotantotap a Kustannukse t X X X X X X X X X X X X X X Sopimukset X X X X X X Palvelimet X X X X X X = Tieto on onnistuneesti kerätty Taustadokumentaatio pääsääntöisesti kerätty (7/10) Tiedot puuttuvat kokonaisuudessaan (3/10) Tarkennuksia edelleen tarvitaan kaikkien osalta Dokumentaatiota sovitettu yhteisiin malleihin kuten JHS 179 ja ICT-ympäristön kuvaus Tiedot kerätään mm. sopimusten ja toimittajien, sovellusten, kustannusten ja infran osalta Kustannukset TOP 10 Toimittajat Toimittaja Kustannus Tietomaakun ta X-Partner Helsinki CGI Aditro Oy Optimiratkai sut Axiell Nordic Oy Saimaan talous ja tieto Oy 8370 Sito Oy 3360 Documenta 3250 Imatran kaupunki 2640

19 5. Onnistumiset ja haasteet Onnistumiset Nykytilaselvitysten toteutus käynnistynyt ja taustamateriaalit pääsääntöisesti kerätty Nykytila-analyysit pääsääntöisesti suoritettu lähtötilanteen selvittämiseksi Selvitysten sovittaminen JHS179:n malliin aloitettu (yhteinen esitysmalli) RoundTable työskentely aloitettu ja kehityskohteiden selvittäminen käynnistetty (mm. sähköisen asioinnin ratkaisut ja tarpeet) Toimialajohtajien haastattelut käynnistetty Haasteet Tietojen saatavuus (taustatiedot puuttuvat edelleen osalta) ICT-muutostukiprojekti ei olle suoraan minkään kuntauudistuksen selvitysryhmän alaisuudessa, joka vaikuttaa sitoutumiseen Aikataulua jouduttu muuttamaan. Taustatietojen keruussa jouduttiin pidentämään aikaa, joka vastaavasti vaikutti kokonaisuuden aikatauluun. Suhtautuminen hankkeeseen ajoittain vastahankaista Jatkuvan tuen ja motivoinnin tarve

20 6. Seuraavat toimenpiteet/saavutukset Taustatietojen keruu jatkuu Toimialajohtajien haastattelut aloitettu viikolla 11 ja jatkuvat viikolle 13 Tähän mennessä haastatteluja toteutettu 9 kpl RoundTable työskentely aloitettu viikolla 8 ja jatkuu viikolle 14 Kehityskohteiden keruu ja analysointi aloitettu viikolla 10 Taustatiedot tuli olla kerättynä Jatkoaika saakka Seuraava työpaja Analyysit/yhteenveto nykytilasta ja kehityskohteista viikon 14 aikana Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu RoundT able Taustati edot Toimial kerättyn ajohtajien ä haastat Haastatt Työpaja elut päättyy Analyysi t

21 Henkilöstöryhmä Pj. Päivi Savilampi 21

22 Henkilöstö teemaryhmä I-osio: nykytilanteen kuvaus Kuvaus kuntien henkilöstövoimavaroihin liittyvästä valmistelusta ja päätöksenteosta tällä hetkellä (toimielimet) Henkilöstöpolitiikan kuvaukset kunnissa (työsuojelu, työterveys, yhteistoimintaelimet, palkat, muut edut, jne)? Kuvaus kuntien palveluksessa olevasta henkilöstövoimavarasta (määrä toimialoittain) tällä hetkellä + kuntien ja yhteistoimintaorganisaatiot (määrä toimialoittain, väestöön nähden ). Kuvaus kuntien henkilöstöviestinnän ja -tiedottamisen tilasta ja kehittämisestä tällä hetkellä Kuvaus kuntien henkilöstön ikärakenteesta tällä hetkellä Eri palvelualueiden rekrytointitarpeiden kuvaukset Eläköitymisen ja palvelutarpeiden muutoksen vaikutus henkilöstömitoitukseen II-osio: Kuntarakenneselvityksen toimeksianto: Muutoksen edut ja haitat arviointi muutosvaihtoehdoista Hahmotelma uudesta kaupungista ja tulevan kaupungin palveluista Miten henkilöstöasiat organisoidaan uudessa kunnassa? Minkälaisia valmiuksia tarvitaan, jotta turvataan toimiva henkilöstön sijoittuminen uudessa kunnassa? Miten uudessa kunnassa järjestetään henkilöstöasiat (työsuojelu, työterveys, yhteistoimintaelimet, palkkojen harmonisointi, tehtäväkuvien kartoitukset jne.)? Arvio palkkojen harmonisoinnin työprosessista ja kustannuksista. Miten henkilöstöä tuetaan kuntarakennemuutoksen toteutuksessa (muutostuki ja henkilöstöohjelma)? Miten varmistetaan henkilöstön osaaminen ja mahdollistetaan erikoistuminen ja urapolut? Henkilöstösuunnitelman laadinnan lähtökohdat vuosille (Esim. eläköitymisen hyödyntäminen) HUOM. Konsernirakenteen huomioiminen henkilöstöresurssien tarkastelussa 22

23 Henkilöstö teemaryhmä Havaintoja Yhteinen tarve henkilöstöresurssien tarkastelulle konserneissa, seutukunnissa ja maakunnassa Henkilöstösuunnittelu on kevyttä erityisesti pienissä kunnissa Henkilöstön rekrytointi pääosin hallinnassa, vaikeudet kohdistuvat joihinkin ammatteihin Henkilöstön rekrytoinnin harkinta rakenneselvityksen aikana tarpeen Havaintoja Palkkojen harmonisointiselvitys tekeillä- harmonisointitarpeen arvioinnin pohja Henkilöstön eläköityminen lähivuosina merkittävää Konserniyhtiöiden huomiointi henkilöstötarpeen ennusteissa (Saita, Satu, Työkunto) Kokemusta rakennemuutoksista on laajasti maakunnassa henkilöstön kannalta 23

24 Sivistyspalvelut teemaryhmä Ohjausryhmälle tilannetietoa Pj. Harri Valtasola 24

25 Sivistyspalveluiden teemaryhmä Havaintoja Imatran erilainen hallintorakenne näkyy opetuspalveluiden osalta esim. oppilashuollossa. Imatra hoitaa itse vs. Eksote muilla. Lukioverkko kuntaliitoksessa. Osassa kuntia on pieniä lukioita, jotka halutaan pitää. Tämä haaste! Kouluverkon sopeuttamistarpeita on tilanne vaihtelee kunnittain Opettajien ikärakenne on tasainen eli ei tulossa jyrkkiä eläköitymisiä/rekrytointitarpeita. Havaintoja Kuntien yhteistä vertailua haastava tehdä, koska palvelurakenteet erilaiset. Alue selkeästi jakautunut maaseutukuntamaisiin kuntiin 7 ja kaupunkeihin 2. Kaupungeilla lisäksi erilaiset hallintomallit. Varhaiskasvatuksessa yhteistyötä Imatra/Ruokolahti muuten yhteistyötä voisi tehdä enemmän. (vuorohoidossa). Erityispäivähoito. Päiväkotien rakentamishankkeita tulevina vuosina. 25

26 SIVISTYSPALVELUT raporttiluonnos JOHDANTO: TYÖRYHMÄ JA TOIMEKSIANTO NYKYTILA 2.1 Varhaiskasvatus ja esiopetus 2.2 Perusopetus ja erityisopetus 2.3 Lukio ja toinen aste 2.4 Kirjasto 2.5 Kulttuuri 2.6 Liikunta 2.7 Nuoriso 2.8 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö ERI RAKENNEVAIHTOEHDOT 3.1 Kahden kunnan malli 3.2 Yhden kunnan malli 26

27 Kirjastot ESIMERKKIKARTTA, PÄIVITTYVÄ LUONNOS 27

28 Tekniset palvelut Pj. Arja Villanen 28

29 Teknisen toimen raporttiluonnos Työryhmä ja toimeksianto Maankäyttöön liittyvät kunnan tehtävät kaavoitus rakennusjärjestykset tontit ja rakentaminen Teknisen toimen hallinnon organisointimallit selvitysalueen kunnissa hallintomallit ja lautakuntarakenteen eri kunnissa henkilöstö kiinteistöomaisuus Teknisen toimen palvelut kunnan sisäisesti siivouspalvelut kiinteistönhuolto ruokapalvelut muut Teknisen toimen palvelut kuntalaisille Yleiset alueet (leikkialueet, koirapuistot, satamat jne..) Vesihuolto Jätehuolto Ympäristöterveydenhuolto Rakentajan palvelut Teknisen toimen organisointi, edut ja haitat yhden kunnan malli kahden kunnan malli 29

30 Teknisten palveluiden teemaryhmä Havaintoja Seudullisen rakennusvalvonnan merkitys Etelä-Karjalassa. Kuuluu valtion rakennepakettiin ja tätä kautta huomioitava tässä. Kaavojen ajantasaisuus. Kiinteistöjen korjausvelan määrän arviointi. Haaste osalle kuntia. Joukkoliikenneasiat Havaintoja Lämpölaitokset ja niiden yhtiöittämisvaatimukset sekä polttoainekysymykset. Vesihuolto kunnissa osin haavoittuva, koska henkilöstöresurssit ovat tiukoilla. Jätevesipuhdistamoiden rakentamiskysymykset. Vesihuollon verkostojen korjausvelka 30

31 Selvityksen alla olevia asioita: Kuntien maaomaisuus. Kuntien metsäomaisuus. Kuntien kiinteistöt ja korjausvelkatarpeet. Sisäinen vuokra. Kuntien tonttivarannot Vesihuolto Lämpölaitokset Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset. Kunnan alueiden kaavoitusaste % ja asemakaavojen digitointiaste. Yleiskaavoitetut ja asemakaavoitetut alueet Yksityistiet ja kunnat 31

32