Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI"

Transkriptio

1 Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 1

2 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous Etelä-Karjala yhdessä, Lappeenrannan seutu ja Imatran seutu Page 2

3 Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot ja väestöennuste Laskenta ei huomioi esim.: säädösten muutokset asukkaiden vaatimustason muutokset palvelujen järjestämistavan muutokset uudet palveluinnovaatiot, esim. uudet hoitomenetelmät tuottavuuden muutokset yksityisen palvelutarjonta Page 3

4 Ennakoinnin rajoitukset Vakaat trendit: väestön ikääntyminen kuntien henkilöstön eläköityminen Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys alueen yritysten menestyminen valtionosuuksien kehitys veroratkaisut kuntien tehtävät Page 4

5 Imatra+ Parikkala+ Rautjärvi+ Ruokolahti+ =Imatran seutu Lappeenranta+ Lemi+ Luumäki+ Savitaipale+ Taipalsaari =Lappeenrannan seutu Page 5

6 Ennustettu väestökehitys Ennusteen mukaan selvitysalueen kuntien yhteinen väestömäärä laskee 2,5 % vuoteen 2029 mennessä Koko väestö Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2012= Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita =

7 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Etelä-Karjala 175 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

8 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Imatran seutu 175 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

9 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Lappeenrannan seutu 175 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

10 Työikäisten määrä laskee ennusteessa merkittävästi Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 2012= vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat =

11 Väestöllinen huoltosuhde Huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan Imatran seudulla nopeammin kuin koko maassa keskimäärin Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64-vuotiasta kohti) Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 1,1 1,0 Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Heikkenee 0,9 0,8 0,7 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus ,6 0, Lähde:Tilastokeskus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu 0,62 0,69 0,76 0,80 0,83 Imatran seutu 0,71 0,82 0,89 0,95 1,00 Etelä-Karjala 0,65 0,73 0,80 0,84 0,88

12 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat 105 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä laskee ennusteen mukaan Etelä-Karjalassa 8 % vuoteen 2029 mennessä 2012= Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Lappeenrannan seutu Päivähoidossa* Imatran seutu Päivähoidossa* Etelä-Karjala Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.

13 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Peruskoululaisten määrä säilyy ennusteessa Lappeenrannan seudulla, mutta laskee Imatran seudulla vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2012= Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä kouluja Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Oppilaat* Imatran seutu Oppilaat* Etelä-Karjala Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen

14 16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Lukioikäisten määrä laskee aluksi melko nopeasti Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä lukioita Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala vuotiaat Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Etelä-Karjala Lappeenrannan seutu Lukion oppilaat* Imatran seutu Lukion oppilaat* Etelä-Karjala Lukion oppilaat* *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen

15 Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Lappeenrannan seutu Perusopetus; Päivähoito; 2994 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lukio; /

16 Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Imatran seutu Perusopetus; Päivähoito; 997 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lukio; /

17 Nuoriso Alle 30-vuotiaiden määrä laskee ennusteessa vuotiaat 105 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus = Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 80 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat =

18 Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lääkärissäkäyntejä oli Imatran seudulla selvästi Lappeenrannan seutua enemmän, Eroja voivat selittää esim. lääkärien ja hoitajien työnjako Ikäryhmittäisten avohoitokäyntitietojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten avohoitokäyntien tarve muuttuu väestöennusteessa Käynnit/ asukas 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 0,50 0,00 < > Lähde:THL 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 < > Yht. Lappeenrannan seutu 2,43 2,04 0,87 0,66 0,65 1,42 1,80 2,02 0,96 Imatran seutu 3,34 2,97 1,27 1,18 1,15 2,27 2,74 3,33 1,61 Etelä-Karjala 2,66 2,31 1,00 0,82 0,83 1,75 2,17 2,51 1,18

19 Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella Väestön voimakas ikääntyminen ei johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän vastaavaan kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla 2012= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten tk.lääkärin avohoitokäyntien ja väestöennusteen perusteella Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 2012= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala

20 Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Ennuste perustuu ikäluokittaisten hoitojaksojen määrään (Sotkanet) Esh:n tarve kasvaa ennusteessa 12 % Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten hoitojaksojen ja väestöennusteen perusteella Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Kehitykseen vaikuttaa lisäksi esimerkiksi terveysteknologia, jonka vaikutusta ei ole tässä ennakoitu ka.= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Hoitojaksot = Hoitojaksot = Hoitojaksot =

21 Vanhusväestö Muutos : +64% 180 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti Huomio: palvelurakenne vanhusten toimintakyky Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala *yli 75-vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Vanhusväestö* = Vanhusväestö* = Vanhusväestö* =

22 Vanhusväestön osuus koko väestöstä 25 % Vuonna 2029 joka kuudes Etelä-Karjalan asukas on yli 75-vuotias Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus % 15 % 10 % 5 % väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 0 % Lappeenrannan seutu 10 % 11 % 12 % 14 % 16 % Imatran seutu 13 % 14 % 16 % 18 % 20 % Etelä-Karjala 11 % 12 % 13 % 16 % 17 % Lähde:Tilastokeskus

23 Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys

24 Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa ja lukiokoulutuksessa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys

25 Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys

26 Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012 Laskenta ja oletukset Ennusteet vuoden 2012 rahanarvossa Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 1%/vuosi Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 0,75%/vuosi Kiinteistöveron reaalinen muutos/asukas 1%/vuosi Yhteisöveron reaalinen muutos/asukas 3%/vuosi Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas %/vuosi Tämän lisäksi on huomioitu VOS:n muutosesitys Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas %/vuosi Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos 1%/vuosi Veroprosentit ja vähennykset pysyvät vuoden 2014 tasolla Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten vuotiaiden määrä Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko

27 Kuntatalous Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti Veronkorotusten johdosta kunnallisvero kattaa aluksi aikaisempaa suuremman osuuden menoista, myöhemmin korotuksia tarvitaan laskelman mukaan lisää Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen etenkin valtionosuuksien osalta Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Etelä-Karjala M Vanhusten hoito 115,7 132,7 155,2 191,2 221,5 Erikoissairaanhoito 143,6 155,3 167,2 180,9 194,1 Perusterveydenhuolto, avo 67,8 77,5 77,5 82,6 87,6 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 106,9 108,0 113,9 119,0 123,6 Päivähoito ja esiopetus 57,2 58,8 61,0 62,9 64,4 Muut tehtävät 145,1 150,8 156,1 161,7 167,5 Kunnallisvero 388,5 446,8 460,8 477,1 494,6 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 19,37 20,40 20,40 20,40 20,40 Kunn.vero kattaa 61 % 65 % 63 % 60 % 58 % Toimintakate M -636,3-683,1-730,8-798,3-858,7 Vuosikate M 31,2 28,8 6,6-32,2-68,9 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien muutosesityksen vaikutus -5,55 M Kunnallisvero

28 Kuntatalous Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti Veronkorotusten johdosta kunnallisvero kattaa aluksi aikaisempaa suuremman osuuden menoista, myöhemmin korotuksia tarvitaan laskelman mukaan lisää Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen etenkin valtionosuuksien osalta Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Lappeenrannan seutu M Vanhusten hoito 72,6 84,1 99,3 124,0 145,6 Erikoissairaanhoito 94,5 103,4 112,3 122,3 132,0 Perusterveydenhuolto, avo 46,2 53,9 53,9 57,8 61,7 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 73,3 75,9 80,6 84,9 88,6 Päivähoito ja esiopetus 41,4 43,0 45,0 46,7 47,9 Muut tehtävät 95,0 100,1 104,5 109,1 113,8 Kunnallisvero 262,0 317,1 330,4 345,3 361,0 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 19,45 20,82 20,82 20,82 20,82 Kunn.vero kattaa 62 % 69 % 67 % 63 % 61 % Toimintakate M -423,0-460,4-495,6-544,8-589,6 Vuosikate M 16,2 30,4 17,2-7,6-34,4 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien muutosesityksen vaikutus -0,94 M Kunnallisvero

29 Kuntatalous Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti Laskelmassa kunnallisvero kattaa aikaisempaa pienemmän osuuden menoista Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen etenkin valtionosuuksien osalta Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Imatran seutu M Kunnallisvero Vanhusten hoito 43,1 48,7 55,9 67,4 76,3 Erikoissairaanhoito 49,1 51,9 54,9 58,6 62,1 Perusterveydenhuolto, avo 21,6 23,5 23,5 24,7 25,8 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 33,6 32,0 33,2 34,0 34,8 Päivähoito ja esiopetus 15,8 15,9 16,0 16,3 16,5 Muut tehtävät 50,2 50,6 51,4 52,3 53,4 Kunnallisvero 126,5 130,2 131,4 133,1 135,3 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 19,20 19,52 19,52 19,52 19,52 Kunn.vero kattaa 59 % 58 % 56 % 53 % 50 % Toimintakate M -213,3-222,6-235,0-253,3-269,0 Vuosikate M 14,9-1,4-10,3-24,2-34,0 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien muutosesityksen vaikutus -4,61 M

30 Toimintaympäristön muutokset Page 30

31 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Väestökehitys Muuttoliike Arvonlisäys (BKT) Sairastavuus Page 31

32 Etelä-Karjala Vertailussa ovat mukana koko maa, Kymenlaakso ja Päijät-Häme Etelä-Karjalassa työpaikkojen määrä on kehittynyt luvulla samalla tavalla Päijät- Hämeessä ja hieman paremmin kuin Kymenlaaksossa, mutta heikommin kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

33 Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa kuntien työpaikkakehitys on 2000 luvulla eriytynyt voimakkaasti Vain Taipalsaarella ja Lappeenrannassa työpaikkojen määrä on kasvanut Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

34 Etelä-Karjala

35 Vuonna 2000 alueen työpaikoista 28 % oli julkisella sektorilla, mikä oli samaa tasoa kuin koko maassa Vuonna 2011 tilanne ei ole juurikaan muuttunut Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

36 Etelä-Karjala Yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi vain Lappeenrannassa, hieman myös Taipalsaarella ja Ruokolahdella Kuntasektorin työpaikkojen muutos ei ole mukana, koska Eksoten vaikutus on haluttu eliminoida Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla.

37 Etelä-Karjala Alueen kaikissa kunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut samaa tahtia kuin koko maassa, lähtötaso on kuitenkin ollut usein alhainen Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

38 Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa työllisten määrä on luvulla hieman laskenut. Lappeenrannan seudun ja Imatran seudun kehitys on ollut erilaista Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

39 Etelä-Karjala Alueen kunnissa työllisten määrän kehitys on eriytynyt 2000-luvulla Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

40 Etelä-Karjala Lappeenrannan seudun työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 noin 100 %, Imatran seudun alla 95 % Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

41 Etelä-Karjala Selvitysalueen kaupunkien työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Lemillä jäädään alle 50 %:n Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

42 Etelä-Karjala Etelä-Karjalan työttömyysaste on alhaisempi kuin vertailualueilla, mutta korkeampi kuin koko maassa Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako

43 Etelä-Karjala Alueen kuntien työttömyysaste yleensä ylittää koko maan keskimääräisen tason Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako

44 Etelä-Karjala Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueella kokonaisuutena ollut hieman koko maata korkeammalla tasolla Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan. Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako

45 Etelä-Karjala Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueella kokonaisuutena ollut hieman koko maata korkeammalla tasolla Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan. Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako

46 Etelä-Karjala Alueen kuntien väestökehitys on eriytynyt Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari

47 Etelä-Karjala Työikäistenmäärä on laskenut useissa alueen kunnissa ja Tilastokeskuksen väestöennusteessa suunta jatkuu Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari

48 Etelä-Karjala Maan sisäinen muutto alueen kunnissa Useimmissa alueen kunnissa on ollut 2000-luvulla muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

49 Etelä-Karjala Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot jäävät Etelä-Karjalan alueilla koko maan keskiarvon alle. Kehitys on seurannut koko maan kehitystä Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Rahan arvon muutos on huomioitu (defaltoitu vuoden 2011 rahanarvoon)

50 Etelä-Karjala Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot asukasta kohti ovat kasvaneet Etelä- Karjalassa noin vuodesta 2005 vuoteen 2011, erot kehityksessä kuntien välillä ovat melko suuria Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Rahan arvon muutos on huomioitu (defaltoitu vuoden 2011 rahanarvoon)

51 Etelä-Karjala Arvonlisäys seutukunnittain Alueen, samoin kuin koko Suomen, arvonlisäys on oli vuonna 2011 alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 seutukuntajako Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Arvonlisäys on keskeinen osa BKT:ta (muut osat ovat tuoteverot ja tuotetukipalkkiot)

52 Heikkenee Useissa alueen kunnissa sairastavuus on viime vuosina noussut, eniten se on laskenut Luumäellä ja Taipalsaaressa Lähde: THL, Sotkanet Vuoden 2013 kuntajako Sairastavuusindeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Koko maa=100

53 Kuntatalouden tunnusluvutkriisikuntakriteeritarkastelu Page 53

54 Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden Page 54

55 Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2012 Raja-arvo Etelä-Karjala Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatran seutu Lappeenrannan seutu Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,74 19,37 19,50 18,50 19,00 18,50 19,50 19,50 18,00 20,00 19,75 19,20 19,45 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 55,3 % 57,5 % 77,7 % 73,4 % 66,0 % 48,1 % 64,9 % 92,2 % 54,4 % 61,9 % 62,2 % 52,3 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 50,9 % 43,9 % 17,3 % 23,9 % 33,0 % 66,0 % 25,5 % 10,3 % 39,2 % 30,2 % 37,2 % 58,3 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia Lähde: Tilastokeskus Page 55

56 Vuosikate /asukas Imatran seutu Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin.

57 Vuosikate /asukas Lappeenrannan seutu Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin.

58 Tuloveroprosentit Kriisikuntakriteeri: Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa Kriteeri on ylittynyt viime useissa kunnissa ja myös Etelä-Karjalassa kokonaisuutena Etelä-Karjala 17,83 17,88 17,93 17,94 18,27 18,28 18,34 18,52 18,61 19,36 19,37 19,37 19,46 20,40 Imatra 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,75 18,75 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Parikkala 17,56 17,56 17,56 17,56 17,50 17,50 17,50 17,50 17,50 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 Rautjärvi 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 Ruokolahti 16,00 16,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 18,00 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 Lappeenranta 18,08 18,08 18,09 18,08 18,71 18,71 18,78 18,80 18,76 19,50 19,50 19,50 19,50 21,00 Lemi 17,00 17,00 17,00 17,50 17,50 17,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 Luumäki 16,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 Savitaipale 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 21,00 Taipalsaari 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Imatran seutu 17,63 17,68 17,81 17,81 17,80 17,80 17,81 18,29 18,42 19,19 19,20 19,20 19,46 19,52 Lappeenrannan seutu 17,93 17,99 18,00 18,01 18,52 18,52 18,61 18,64 18,71 19,45 19,45 19,45 19,47 20,82 Koko maa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,24 19,38 19,74 Koko maa +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,74 19,88 20,24 =kriteeri ylittyy Lähde: Kuntaliitto Vuoden 2013 kuntajako Vuosina perustettujen uusien kuntien osalta tuloveroprosentti on laskettu liitoskuntien keskiarvolla. Etelä-Karjalan, Imatran seudun ja Lappeenrannan veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Koko maan keskiarvo on laskettu painottamalla kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla

59 Lainakanta /asukas Kriisikuntakriteeri: Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin Imatran seudulla kuntien lainakanta on kriteeriä alhaisempi Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia

60 Lainakanta /asukas Kriisikuntakriteeri: Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin Lappeenrannan seudulla kuntien lainakanta on kriteeriä alhaisempi Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia

61 Omavaraisuusaste, % Kriisikuntakriteeri: Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista Omavaraisuusasteet ovat yli 50 % Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä uusista sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste= (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

62 Omavaraisuusaste, % Kriisikuntakriteeri: Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista Omavaraisuusasteet ovat yli 50 % Lappeenrantaa lukuunottamatta Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä uusista sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste= (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

63 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kriisikuntakriteeri: kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia suhteellinen velkaantuneisuus vaihtelee alueen kunnissa Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (käyttötulot muodostuvat toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.)

64 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kriisikuntakriteeri: kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia suhteellinen velkaantuneisuus on Lappeenrannassa korkealla tasolla Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (käyttötulot muodostuvat toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.)

65 Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Kriisikuntakriteerit: Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kuntien yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä oli 952 /asukas vuonna 2012 Ns. kovennettu alijäämäkriteeri: kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1000 euroa asukasta kohden ->riittäisi yksin arviointimenettelyyn Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Jäämä lasketaan vähentämällä vuosikatteesta mm. poistot ja satunnaiset kulut

66 Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Kriisikuntakriteerit: Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kuntien yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä oli 952 /asukas vuonna 2012 Ns. kovennettu alijäämäkriteeri: kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1000 euroa asukasta kohden ->riittäisi yksin arviointimenettelyyn Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Jäämä lasketaan vähentämällä vuosikatteesta mm. poistot ja satunnaiset kulut

67 Lisätietoja Heikki Miettinen Tutkimuspäällikkö FCG Konsultointi Oy Puh Page 67

68

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntarakenneselvitys Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkoski 23.3.2015 Johtava konsultti

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Meur 1 (5) FCG Konsultointi Oy 9.3.2015 Palvelutarpeen muutos kumpuaa väestörakenteen muutoksesta Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu koko Hämeenlinnan osalta kunnallisveron trendilaskelmaa sekä palveluiden

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2013=. 2013=. KEURUU Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos

Lisätiedot

Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä 25.5.2015 ensin aamulla. Yhdistymisselvitys 2015; A.Luomala FMP OY

Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä 25.5.2015 ensin aamulla. Yhdistymisselvitys 2015; A.Luomala FMP OY Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä 25.5.2015 ensin aamulla ja sitten illalla Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä Kuntalaisinfo Multialla 4.6.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia

Lisätiedot

Haminan taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014, seutufoorumi 11.11.

Haminan taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014, seutufoorumi 11.11. Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Haminan taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014, seutufoorumi 11.11.2014 Riitta Ekuri Taseen alijäämän

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut. 24.5.2016 Heikki Miettinen

Kuntatalouden tunnusluvut. 24.5.2016 Heikki Miettinen Kuntatalouden tunnusluvut 24.5.2016 Heikki Miettinen Kymenlaakso Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Iitti Kouvola Etelä- Kymenlaakso Pohjois- Kymenlaakso Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn

Lisätiedot

Kuntalaiskuuleminen, Varkaus, 2.12.2014.

Kuntalaiskuuleminen, Varkaus, 2.12.2014. VARKAUDEN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Leppävirta Heinävesi Joroinen Varkaus Kuntalaiskuuleminen, Varkaus, 2.12.2014. Selvitys Varkauden Seudun kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari 25.8. 17.12.2014

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Kotkan kaupungin taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri FCG

Kotkan kaupungin taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri FCG Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Kotkan kaupungin taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri FCG 13.10.2014 Page 1 Taseen alijäämän

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kokkolan seutu talouden tunnuslukuina

Kokkolan seutu talouden tunnuslukuina Kokkolan seutu talouden tunnuslukuina 12.9.2014 Anni Antila Talouden tunnuslukuja Kokkolan seutu Kokkolan seutu Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kriisikuntakriteerien

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

Palvelu- ja rekrytointitarpeiden ennakointi. Sastamala

Palvelu- ja rekrytointitarpeiden ennakointi. Sastamala Palvelu- ja rekrytointitarpeiden ennakointi Sastamala 21.8.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue 27.11.2014 Heikki Miettinen Laskelmat kuvaavat: a) eläkkeelle siirtymistä ja b) henkilöstötarpeiden ennakoitua muutosta korvaavan rekrytointitarpeen Tämän

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Teuva Kauhajoki Kurikka TUNNUSLUKUJA V 2010

Teuva Kauhajoki Kurikka TUNNUSLUKUJA V 2010 Teuva Kauhajoki Kurikka TUNNUSLUKUJA V 21 Vs. 2.1.212 1 212 35 Verotulot /as v 21 3 25 Verotulot / /as 2 15 1 5 Teuva Kauhajoki Kurikka Kunnat 6 1 t.ka Kunnat 1 2 t. ka Verotulot /as v 21 252 2719 2369

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014. Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014

Kuntien taloustietoja 2014. Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014 Kuntien taloustietoja 214 Lähde:Tilastokeskus 215, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 214 7 Verotulot 214 /asukas 6 Kemi 3851 /as. Koko maa 387 /as. Kemi sai vuonna 214

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tunnuslukuja 2009-2011. - Tausta-aineistoa kuntarakenneuudistukseen: - Väestö, kuntien talous, toimintamenot

Etelä-Savon kuntien tunnuslukuja 2009-2011. - Tausta-aineistoa kuntarakenneuudistukseen: - Väestö, kuntien talous, toimintamenot Etelä-Savon kuntien tunnuslukuja 2009-2011 - Tausta-aineistoa kuntarakenneuudistukseen: - Väestö, kuntien talous, toimintamenot Asukasluku maakunnittain 31.12.2010 2 Asukasluku kunnittain Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto Kuva: Satakuntaliitto Satakuntalaisina olemme ajoittain vaalineet ajatusta siitä, että mitään ei kysytä eikä mihinkään vastata. Satakuntalainen ottaa ympäristön huomioon kierolla tavalla olemalla hiljaa

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

RAUTAVAARAN KUNTASTRATEGIATYÖPAJA 2:N OHJELMA ELI J UOKSUTUS/KUNNANTALO. VALTUUSTOSALI TORSTAINA 1 O1 O2O1 3: OLET ERITTÄIN LÄMPIMÄSTI TERVETULLUT!

RAUTAVAARAN KUNTASTRATEGIATYÖPAJA 2:N OHJELMA ELI J UOKSUTUS/KUNNANTALO. VALTUUSTOSALI TORSTAINA 1 O1 O2O1 3: OLET ERITTÄIN LÄMPIMÄSTI TERVETULLUT! - kunnanvaltuuston 7.vpj Veijo Oinonen klo 9.00 Kuntastrategiatyöpaja 2. avaus klo 8.30 Tulokahvit talon tapaan: kahvit ja mustikkapiirakka 1 KUNTASTRATEGIATYÖPAJA 2: ART-MALLI JA KUNNAN PALVELUJEN ODOTE

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

POISTOJEN OIKEA TASO

POISTOJEN OIKEA TASO TALOUSHAASTEET Uudet vaatimukset kuntatalouden tasapainosta, poistot = investointien omahankintameno Ovatko Suomen kunnat matkalla Kreikan tielle? Valtionosuuksien määräytymiseen tarvitaan uudistusta Miksi

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä LUKIO SUOMESSA TULEVAISUUSSEMINAARI 3.4.2014 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Pääekonomisti Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto Google: Kuntien tulevaisuus -> positiivisia osumia vähän -> näkymät lukuisten

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot