Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Katsaus työryhmien töiden tuloksista

2 TAVOITTEITA KUNTARAKENNESELVITYKSELLE Aktiivinen yhteistyö kuntajakoselvittäjien kanssa (VM:n tehtävänanto) YHTEINEN PROSESSI Kuntarakennelain mukaisen selvityksen toteuttaminen Paikallisia näkökulmia selvitykselle Alueen elinvoimaisuuden edistäminen Yhteinen tulevaisuuskuva alueelle Yhden ja kahden kunnan mallien arviointi

3 PERUSTEET SELVITYSTEN TEKEMISELLE ERI KUNNISSA Yht Page 3

4 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelaki 4 Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

5 Kuntien yhdistymisen vaikutusten arviointinäkökulmat Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Osa-alueiden luomien näkökulmien kautta voidaan tasapainoisesti, ja kokonaisvaltaisesti tarkastella mahdollisen kuntaliitoksen hyödyt ja haitat sekä mahdolliset vaikutukset. On syytä muistaa, että suurin osa hyödyistä ei realisoidu automaattisesti, vaan niiden eteen joudutaan tekemään töitä ja asiaa koskevia päätöksiä uudessa kunnassa, näin ollen voidaankin usein puhua mahdollisuuksista Myös haittoja voidaan torjua varautumalla riittävänä ajoissa mahdollisiin uhkakuviin Palvelut Yhdyskunta ja ympäristö Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainen ja toiminta-kykyinen kunta Maankäyttö Talous- ja henkilöstöresurssit Vetovoima ja kilpailukyky Page 5

6 Imatra Lappeen- Luumäki Lemi Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti Rautjärvi Parikkala ranta Sivistys- Palvelutryhmä Tekniset palvelut -ryhmä Henkilöstötyöryhmä Talous- Ja Investoinnit Hallinto, Demokratia Ja viestintä VM ICT Muutostuki Organisoituminen SOTE ja ELINVOIMA kuntajakoselvittäjien valmistelusta Kuntajohtajien työvaliokunnan käsittelyt- ei omaa ryhmää

7 Työryhmien työskentely ja tehtävät Työskentely ajoittuu välille Kuntajakoselvittäjät työstävät raportin, jäseniltä odotetaan erityisesti pohdintaa sekä oman kunnan tietojen toimittamista Työryhmät valmistelevat seuraavat asiat ohjausryhmälle Kuvaus palveluiden järjestämisen nykytilanteesta Arvio eri rakennevaihtoehtojen vaikutuksista palveluihin (asiakkaat, kustannukset, palveluverkko, ict, henkilöstö, kuntayhteistyö) Yhden kunnan malli Kahden kunnan malli Organisoitumisen ja palveluiden järjestämisen eri vaihtoehdoista arvio- mikä muuttuisi ja miten jos yhden kunnan malli/kahden kunnan malli?

8 Lainsäädäntömuutokset ja sote uudistus Page 8

9 Page 9

10 Sote-uudistuksen jatkovalmistelu ( neuvottelujen jälkeen) Sote-uudistus toteutetaan erillisenä kuntauudistuksesta Järjestämisvastuu siirtyy kunnilta viidelle sote-alueelle Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta Sote-alueita hallinnoidaan kuntayhtymämallilla Kunnat vastaavat edelleen palvelujen rahoittamisesta (painotettu kapitaatio) ja tuottamisesta - kuntien rooli täsmentyy jatkovalmistelussa Esityksen laatiminen ja aikataulu Esitys laaditaan virkamies- ja asiantuntijatyönä Peruspalveluministerin vetämä parlamentaarinen ohjausryhmä Esitys on tarkoitus saada valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lausuntokierrokselle kesäkuussa Esitys eduskuntakäsittelyyn syksyllä Uudet sote-alueet aloittavat toimintansa vuoden 2017 alussa Page 10

11 UUSI SOTEMALLI JA VASTUUT Järjestäjä- tilaaja Sote -alue vastaa palveluista koko alueella TILAA PALVELUT Kunta rahoittaa palveluita Palveluita tuotetaan kuntien asukkaille Rahoittaja- kunta Kunnan asukkaat Erilaiset tiedon tarpeet rooleista johtuen TUOTTAA PALVELUT Tuottaja Tuottaja tuottaa tilattuja palveluita -tuleeko koottuja tuotantoyksiköitä? -voiko kunta olla tuottaja? - Yksityiset tuottajat? - Järjestöt? Page 11

12 Pohdintaa kuntien asemasta sote-uudistuksen jälkeen Miten kunnat vaikuttavat sote- kuntayhtymissä? Miten edustus turvataan? Kuuluuko ääni paremmin, jos suurempi kunta? Miten tuotanto järjestetään? Asukasluku %-osuus HYKS erva-alue Etelä-Karjala ,2 Lappeenrannan seutu ,9 Imatran seutu ,3 Lappeenranta ,9 Imatra ,5 Lemi , Page 12

13 TILASTOT TAUSTALLA ESIMERKKEJÄ TARKASTELUISTA 13

14 2012=100. Ennustettu väestökehitys Ennusteen mukaan selvitysalueen kuntien yhteinen väestömäärä laskee 2,5 % vuoteen 2029 mennessä Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Koko väestö Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita =

15 Etelä-Karjala Alueen kuntien väestökehitys on eriytynyt Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari

16 2012=100. Työikäisten määrä laskee ennusteessa merkittävästi Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat =

17 Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys

18 Etelä-Karjala Selvitysalueen kaupunkien työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Lemillä jäädään alle 50 %:n Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

19 Työryhmien tulosten yhteenveto Page 19

20 Kokonaiskuvaa työryhmistä Viranhaltijoilla ei vahvoja mielipiteitä kuntarakenteesta, arvioivat kahta mallia pyydettäessä Kaksi kuntaa -realistinen Yksi kunta tavoite Kuntarakennemuutos mahdollistaisi Henkilöstöresurssien kokonaissuunnittelun Maankäytön suunnittelun kokonaisuuden näkökulmasta Toiminnan muuttamisen- tuottavuuden kehittämisen mm. sähköiset palvelut Asiantuntijuuden kasvamisen Elinvoiman ja näkyvyyden parantamisen Kuntarakennemuutoksen riskejä Päätöksenteon etääntyminen kuntalaisista ja henkilöstöstä Pitkät välimatkat asioinnissa Reunoilta karsitaan palveluja Kuntarakennemuutos edellyttää Lähidemokratian uudenlaisen järjestelmän Lähipalveluja ja asioinnin nykyisissä kunnissa Luottamusta ja hyvää yhteistyötä Uudenlaista johtamisjärjestelmän- aluemalli

21 Hallinto ja demokratia Page 21

22 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Luonnosta odotetaan toukokuussa 2014 Uudessakin kuntalaissa säilytetään kuntien oma päätös- ja harkintavalta organisoinnista Uusi kuntalaki selkiyttää luottamushenkilöhallinnon valtaa ja vastuuta sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisiä vastuusuhteita Etelä-Karjalassa Pohdittava tulevaisuudessa poliittisen johtamisen mahdolliset uudistustarpeet (pormestarimalli, valiokuntamalli, ministerimalli) Tulevaa organisoitumismallia pohdittaessa tulee ottaa huomioon sote -uudistuksen vaikutus kuntaorganisaatioille ja Eksoteen Yhden kunnan mallissa pitäisi luoda uusi hallinnon rakenne Kahden kunnan malli voi hyödyntää keskuskaupunkien rakenteita Imatralla tilaaja-tuottaja malli, muilla pääosin (pl. Parikkala) toimialamalli Nykyinen lautakuntarakenne kuvattu seuraavassa kuvassa, mukana myös yhteiset lautakunnat Page 22

23 Etelä-Karjalan jätelautakunta (7 jäsentä) Etelä-Karjalan pelastuslautakunta (8 jäsentä) Imatran seudun ympäristölautakunta (6 jäsentä) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta (11 jäsentä) x x * x x x x x x x x * x x x x * x x x x Imatra Lappeen Lemi Luumäkkaljärvi Parik- Raut- Ruokola Savitaip Taipal- -ranta hti ale saari x * x x x x x x x x Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kasvatus- ja 13 opetuslautakunta Koululautakunta 7 Kulttuurilautakunta 13 Kulttuuri- ja 11 liikuntalautakunta Lasten ja nuorten lautakunta 11(yksilöjaosto 3) Nuoriso- ja 9 liikuntalautakunta Sivistyslautakunta Vapaa-aikalautakunta 7 Maaseutulautakunta 7 Maaseutuelinkeinolauta 7 kunta Rakennuslautakunta 9 5 (yksityistiejaosto Tekninen lautakunta 11 (rakenn usvalvontajaosto 5) 11 (maaseu tu- ja yksityist iejaosto 5) (lupaja toimitus jaosto 5) 7 (lupaja toimitus jaosto 5) 7 (tieja lupajaos to 5) Terveyden ja 11 toimintakyvyn (yksilöjaosto edistämisen lautakunta 3) IMATRA Ympäristölautakunta PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA 5 LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 23 *merkityt ovat isäntäkuntamallilla järjestettyjä palveluita.

24 Kuntalaisten suora vaikuttaminen Asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää seuraavilla tilapäisillä ja/tai pysyvillä käytännöillä: Tiedottaminen, yleisötilaisuudet ja foorumit Kuntalaisaloitteet (matala kynnys tekemiseen ja kannustava käsittelyprosessi) Kuntalais- / asiakasraadit (palveluihin esim. omaan elämäntilanteeseen liittyvät) ja käyttäjädemokratia Asukasraadit (asuinalueet / kunnanosat, yleisellä tasolla) Osallistuva kaupunkisuunnittelu, osallistuva budjetointi Verkon hyödyntäminen (sosiaalinen media, aloite- ja palautekanavat jne) Järjestö- / yhdistysfoorumit Erityisryhmien vaikuttamistoimielimet (lapset ja nuoret, ikääntynyt väestö, vammaiset) Neuvoa-antavat kansanäänestys Vaikuttaminen voi olla yleistä päätöksentekoon liittyvää, alueellista tai teemallista Päätettävä mikä muoto alueelle on sopivin ja millainen resursointi, päätösvalta, tehtävät, koordinaatio jne toiminnalle varataan Page 24

25 Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Page 25

26 HALLINTO JA DEMOKRATIA YHTEENVETOA Hallinto- ja johtamisjärjestelmissä eroavuuksia Perinteinen hallintomalli vs. uudet ohjaus- ja johtamisjärjestelmät (Imatra tilaajatuottaja -malli) Edustuksellisen, suoran ja käyttäjädemokratian muodot moninaiset Luottamushenkilöpaikkojen määrä vähenisi kummassakin kuntavaihtoehdossa Lappeenrannan seutukunta 59 valtuutettua- nyt 155 valtuutettua Imatran seutukunta 51 valtuutettua- nyt 118 valtuutettua, Koko maakunta 67 valtuutettua nyt 273 valtuutettua Lähidemokratian keinoista haettava paikallinen ratkaisu Yksi kunta vaatii erityistä pohdintaa muotoja monia. Yhteistyö seututasolla vakiintunutta Molemmilla seuduilla yhteistyön muotoja aktiivisessa käytössä Yhteisiä palveluratkaisuja käytössä Kunnat hyödyntävät Eksoten, Saitan, Satun ja Työkunnon palveluja Valtionhallinnon palvelupisteet vähenevät, sähköinen asiointi lisääntyy Valtionhallinnon keskittää edelleen palvelupisteitä, yhteinen asiakaspalvelu v Hallintoa voidaan tiivistää eri organisaatioita yhdistämällä (yhden kunnan mallissa tehokkaammin) Kahden kunnan edut samansuuntaiset mutta lievemmät

27 Henkilöstö Page 27

28 Henkilöstön asema kuntaliitoksissa Kuntien viranhaltijat ja työntekijät, joilla on voimassa oleva työsopimus, siirtyvät kuntarakennelain 29 :n mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kunnan palvelukseen Koskee myös kuntayhtymiä, jotka liitoksen myötä purkautuvat ja toiminta liitetään peruskunnan toiminnaksi Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta Page 28

29 Henkilöstö 2014: määrä ja rakenne MÄÄRÄ Imatran seutu (4) Lappeenrannan seutu (5) Etelä-Karjala (9) Henkilöstö Vakinainen Määräaikainen 2463 (44 %) 1963 (80 %) 500 (20 %) 3081 (56 %) 2338 (76 %) 743 (24 %) 5544 (100 %) 4301 (78 %) 1243 (22 %) RAKENNE Imatran seutu (4) Lappeenrannan seutu (5) Etelä-Karjala (9) Sivistystoimi/ Hyvinvointi-palvelut (Imatra) % henkilöstöstä Tekninen toimi % henkilöstöstä Yleishallinto % henkilöstöstä Muut % henkilöstöstä Kuntien hallintohenkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan 490 henkilöä eli noin 8-9 % henkilöstöstä. Kuntien omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden ja kuntayhtymien yhteenlasketun henkilöstömäärän arvioidaan olevan noin 5500 (EKSOTE, SAITA, SATU, AMK, AMMATTIOPISTO). Hallintohenkilöstön lukumääräksi arvioidaan yli 500 henkilöä.

30 Henkilöstö 2014: eläköitymisennuste Eläkkeelle siirtyvä henkilöstö (arvio) Imatran seutu (4) Lappeenrannan seutu (5) Etelä-Karjala (9) ,5 % 12,5 % 14 % henkilöstöstä % 25 % 27 % henkilöstöstä Nopeimmin eläköityvät kunta-alan ammattiryhmät Etelä-Karjalan kunnissa (ja kuntien omistamissa yhteisöissä): Ruokapalvelu-, siivous- ja kiinteistöhuollon tehtävät Toimisto- ja hallintotehtävät (ml. johto ja esimiestehtävät) Teknisen toimen ja ympäristöalan tehtävät

31 HENKILÖSTÖ Henkilöstövoimavaroja suunnitellaan strategioissa, ohjelmissa ja suunnitelmissa Henkilöstön määrää ja rakennetta ohjataan suunnitelmin ja talousarvion muodossa Henkilöstövoimavarojen suunnittelu tulevaisuudessa kokonaisuutena Kuntien ohjauksessa oleva henkilöstön määrä noin työntekijää Vajaat joka kolmas eläköityy 2021 mennessä Hyödynnettävä suunnitelmallisesti- jos henkilöä vuodessa rekrytoimatta ja keskikulu euroa on säästöpotentiaali vuosittain noin 0,5-0,7 Me. Vaikutus kertaantuu ja vuosina säästöpotentiaali olisi yhteensä vähintään 4,5 Meuroa. Palkkaharmonisoinnin tarve arvioidaan pieneksi, suuret kaupungit eivät ole palkkajohtajia Yhden kunnan mallissa yhdenmukaistuisivat käytännöt koko maakunnassa, asioiden koordinointi ja hyötyjen (erit. eläköityminen) sekä asiantuntijuus paremmin hyödynnettävissä. Työmatkat, palveluverkot ja johtaminen mietityttävät riskeinä. Kahden kunnan mallissa Imatralla nopeampi eläköityminen ja erilainen henkilöstörakenne tällä hetkellä (sote). Hyödyt ja riskit vähemmän vahvoja kuin edellä

32 SIVISTYSPALVELUT Page 32

33 SIVISTYSPALVELUT Kouluverkot ovat pääosin jo sopeutetut väestönkehitykseen, mutta joitakin mahdollisuuksia vielä kuntarakennemuutosten myötä Toisen asteen koulutuksen erilaiset järjestämistavat ja palveluverkot Lukio-opetuksen lähipalveluverkko puhuttaa Ammatillinen koulutus maakunnallista Erityinen toisen asteen opetus jopa yli 200 km päässä Liikunta- ja vapaa-aikapalveluiden toteuttaminen vaihteleemahdollisuudet kuntalaisten aktiivisuuteen turvattava jatkossakin Kirjastojärjestelmä yhteinen (Luumäki ei mukana), kirjastot voisivat toimia kuntalaisten palvelupisteinä

34 Sivistyspalveluiden teemaryhmä: kuntarakennevaihtoehtojen arviointi Yhden tai kahden kunnan malleissa ei ole mittavia eroja, koska useimmat palvelut (varhaiskasvatus, perusopetus) ovat lähipalveluita ja tuotettava lähellä kuntalaista kunnan hallintomallista riippumatta. Sivistyspalveluiden teemaryhmän näkemyksen mukaan kahden kunnan malli olisi helpompi toteuttaa kuin yhden kunnan malli, koska seutujen nykyisten kaupunkien hallinto- ja palvelurakenteet ovat erilaisia. Toisaalta kahden kunnan mallin nähdään olevan välivaihe siirryttäessä yhteen kuntamalliin. Yhden kunnan mallissa palvelutoiminnan haasteena nähdään asiakkaan etääntyminen mutta etuna yhdenvertaisuuden lisääntyminen. Yleisesti suuremmassa kunnassa arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet ja resurssit kehittää ja johtaa palveluita tulevaisuuden yhteiskunnan edellyttämään suuntaan

35 Liite 5. Kaikki palvelut

36 Lukiot

37 Kirjastot

38 TEKNISET PALVELUT 38

39 Teknisten palvelujen teemaryhmä: kuntarakennemuutoksen vaikutukset Teknisissä palveluissa hallinto ja sen muoto eivät ole suuressa roolissa teknisen toimen tehtävien kannalta, koska teknisten palvelujen tärkeimmät tehtävät, kuten tiet, kadut, vesihuolto ja muu infra on paikallisesti hoidettavia palveluita lähellä kuntalaista. Useissa teknisen toimen lähipalveluissa palveluiden ylläpito vaatii paikallistuntemusta (vesijohtoverkot, kaukolämpöverkot). Kuntarakennemuutoksen edut sekä yhden kunnan mallissa että kahden kunnan mallissa syntyisivät teknisen toimen palveluiden osalta henkilöstön erikoistumisesta, palveluiden tehostamisesta ja huoltovarmuudesta. Toisaalta osa teknisen toimen palveluista on sellaisia, joita kuntalainen tarvitsee melko harvoin, jolloin palvelun saatavuus on erilaista. (esim. rakennuslupa)

40 Teknisten palvelujen teemaryhmä: kuntarakennemuutoksen vaikutukset Teknisen toimen hoidettavana on merkittävä osa kunnan omaisuudesta. Yhden kunnan mallissa sekä muutoksen potentiaaliset hyödyt että haitat olisivat kahden kunnan mallia suuremmat. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien keskittäminen ylikunnallisiin yksiköihin. Kunnan rakennusvalvontatoimen asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Uudet rakennusvalvontayksiköt kattaisivat toimintansa täysimääräisesti lupamaksuilla. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. Tarvittavat lainsäädäntöesitykset annetaan eduskunnalle viimeistään syysistuntokaudella (Hallituksen päätös )

41 Talous RAPORTTI EI VIELÄ JULKISTETTU Page 41

42 TALOUDEN KOKONAISTILANNE Tilikauden ali-/ ylijäämä 2013 (kunta) Verotulojen kasvu (%) Valtionosuus julkisista tuloista (%) Tilikauden ali- / ylijäämä 2013 (konserni) Imatra ,6 32,1 Imatra 304 Lappeenranta ,3 28,0 Lappeenranta Lemi 148 4,1 37,9 Lemi 27 Luumäki 251 4,8 45,4 Luumäki Parikkala ,1 50,9 Parikkala -17 Rautjärvi 99-3,3 51,6 Rautjärvi -162 Ruokolahti 291 8,1 36,7 Ruokolahti 248 Savitaipale ,4 49,4 Savitaipale 756 T aipalsaari ,6 27,0 T aipalsaari Etelä-Karjala ,2 32,7 Etelä-Karjala

43 Etelä- Karjala Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenra nta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatran seutu Lappeenra nnan seutu KRIISIKUNTAKRITEERIT 2012 Rajaarvo Vuosikate, /as < Tulovero-% > 20,00 19,38 19,50 18,50 19,00 18,50 19,50 19,50 18,00 20,00 19,75 19,20 19,45 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuminen, % < < 50 % 55,3 % 57,5 % 78,0 % 73,4 % 71,7 % 48,1 % 64,9 % 92,2 % 54,4 % 61,9 % 62,2 % 52,3 % > 50 % 51,0 % 43,9 % 17,0 % 23,9 % 33,0 % 72,6 % 25,6 % 10,3 % 39,3 % 30,2 % 37,2 % 58,3 % 43

44 LAINAKANTA JA KORJAUSVELKA 44

45 YHTEENVETO 45

46 Yhteenvetoa Kuntien taloudellinen tilanne on pääosin hyvä, joskin veroprosentin nostopaineita on nähtävissä ja toimenpiteitä tarvitaan Työpaikkamäärän lisäämisen tulisi olla merkittävä, jos korvataan veroprosentin nostoa 1 % veronkorotuspaine työllisen tuottamat verorahat kunnalle Imatran seudun paineet väestörakenteen vuoksi ovat suuremmat Valtionosuusmuutos vaikuttaa erityisesti Luumäen, Rautjärven ja Savitaipaleen talouteen, koska ovat VOS- riippuvaisia kuntia. Parikkala on myös VOS -riippuvainen, mutta viimeisten laskelmien mukaan muutokset rahoituksessa olisivat pieniä. Kuntien investointisuunnitelmat eroavat- korjausvelan ja investointien hallinta näillä suunnitelmilla olisi poistoilla katettavissa (uudet tarpeet?) Eri skenaarioilla on avattu eri talouden elementtien vaikutusta kuntien talouden tasapainottamiseen Parhaiten talouden hallintaan vaikuttaisi tuottavuuden lisääminen ja kulujen vähentäminen. Talouden tasapainottaminen tulisi olla keskeinen tavoite. SOTE- uudistuksen vaikutukset talouteen ovat merkittävin lähiajan toimenpide Maakunnan kokoinen kunta saisi yhdistymisavustusta 10 Me, kaksi kuntaa Imatra (4,5 Me) ja Lappeenranta ( 8 Me) 46

47