Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
|
|
- Tuula Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Vaihtoehtojen pohdintaa 1
2 Syksyn aikataulua Selvityksen viimeistely 6.8. valmisteluryhmä työryhmät ohjausryhmä Taipalsaari valmisteluryhmä ja kuntajohtajat työvaliokunta 26.8.Ohjausryhmä Rautjärvi SELVITYKSEN KÄSITTELY LUONNOS VAIHTO- EHDOISTA NÄHTÄ- VILLE Kuntainfot Rautjärvi 1.9. klo Ruokolahti 2.9. Lemi 3.9. klo Savitaipale 4.9 klo Luumäki 8.9. klo 17 Lappeenranta Imatra 16.9.Parikkala 17.9.Taipalsaari Seutukuntatapaamiset 8.9. Länsi-Saimaa ja LPR x.x. Imatran seutu valmisteluryhmä klo ja klo 13 ohjausryhmä, LPR 10/ /14 -> Hallitukset asettavat selvityksen nähtäville 30 päivän nähtävillä olo, kuntalaisten kuuleminen Hallitukset kokoavat huomautukset ja tekevät esityksen valtuustolle Valtuusto käsittelee selvittäjien esityksen KUNTIEN NEUVOTTELUT? SELVIT- TÄJIEN ESITYS Ohjausryhmän kokous Lemi Mahdolliset jatkoneuvottelut ja uusi päätösprosessi päätös 2
3 8/2014 9/ / / /2014 1/2014 Erityinen kuntajakoselvitysluonnos Selvittäjien esitys SOTE-laki lausunnolle Kuntien neuvottelut Esitys nähtävillä Päätös selvittäjien esityksestä mennessä VAIHTOEHDOT ETEENPÄIN KUNTIEN OMAT NEUVOTTELUT ETENEMISESTÄ -Selvittäjät jättävät esityksensä ja vastuu jatkoneuvotteluista siirtyy kunnille KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN ESITYKSEN KÄSITTELY
4 Page 4 Yht
5 TAUSTAA
6 LAINSÄÄDÄNTÖ RAJAA RAKENNEVAIHTOEHTOJA- MILLÄ TASOLLA JA KUKA PALVELUT TUOTTAA JATKOSSA? NYKYTILANNE Maakuntatason Palvelut TULEVAISUUS - ja demokratia KUN TA JOKO TAI ALUE KY OY Kuntatason Lähipalvelut - ja demokratia Lähidemo kratia KUN- TA PAIKALLINEN KULTTUURI JA YHTEISÖLLISYYS
7 YHTEISKUNTA JA KUNTARAKENTEET Ihmisten elämänpiirit ovat laajentuneet ja palveluvaatimukset korkeat Kunnat toimivat yhä useammin palveluiden järjestäjinä- ei vain tuottajina Valtakunnan tasolla palveluita keskitetään tehokkuuden ja asiantuntijuuden varmistamiseksi Rahoitus kulkee kuntien kautta- todellinen päätösvalta asioihin Edunvalvojan rooli Lähidemokratian hoitamisen rooli Kuntien merkitys elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjinä Kulttuuri, yhteisöllisyys Elinvoimainvestoinnit (infra, kaavoitus, tietoverkot) Hyvinvointi (ikärakenne, terveys, ympäristö, ihmisen oma vastuu ja osallisuus) Tulevaisuuden kysymyksiä kun kuntarakenne tiivistyy Palveluiden rahoitus (tarve ja rahoituspohja) Palveluasiointi maantieteellisesti laajoilla alueilla Lähidemokratian eri muodot Toiminnan ja rahoituksen epäsuhta Olennaisinta on alueen kehityksen turvaaminen sekä palveluiden säilyminen alueella
8 POLKURIIPPUVUUS PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESSÄ
9 MITEN YHTEISET PALVELUT ON JÄRJESTETTY NYT ETELÄ-KARJALASSA? valkoiset- seudulliset toiminnot punaiset- voisivat olla maakunnallisia toimintoja siniset - maakunnallisia toimintoja Sinireunaiset ovat yhtiöitä/ky:tä Oranssireunaiset ovat yhteislautakuntia 9
10 Yhteistyön mahdollisuuksia tulevaisuudessa? Luottamushenklöseminaarissa keskusteltua 5/2014 Rakennusvalvonta Lukiot yhden hallinnon alaisuuteen Maakunnalliset kulttuurilaitokset Maakunnallinen elinkeinokehitysyhtiö Maakunnallinen rakennus- ja ympäristölautakunta Yhteinen sivistystoimi maakuntaan Yhteinen sivistystoimi Lemi- Savitaipale Lukiot osaksi Sampoa Yhteiset kilpailutukset ja hankinnat Yhteinen sopimus avointen tehtävien (lähinnä hallinto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät) maakunnassa yli organisaatiorajojen kun tehtäviä vapautuu (eläköityminen tai muu syy) TEEMARYHMISSÄ ON LISÄKSI ESITYKSIÄ mm. ICT-palvelut, teknisen palvelun asiantuntijatehtävät 10
11 MITÄ TEHTÄVIÄ KUNNILLE JÄÄ? Tuleeko lisää erillisiä toimijoita - KUKA JOHTAA KOKONAISUUTTA? - MITEN KUNNAT JOHTAVAT OSUUKSIAAN? Jakavatko peruskunnat vastuuta esim. yhteislautakunnat - VASTUUN JAKO Syntyykö yksi maakunnallinen koordinoija (ky?) - SUHDE KUNTIIN 11
12 KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT
13 Kuntarakenneskenaario 0: JATKETAAN KUTEN NYTKIN 9 kuntaa ennallaan MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 10 VUOTTA YHTEISET PALVELUT ERILLISINÄ TOIMIJOINA LISÄÄNTYVÄT YKSITTÄISIÄ KUNTA- LIITOKSIA -Talous heikkenee Kuntien rakenteet tiivistyvät ajan myötä hiljalleen (kunnat ja konsernit) DEMOKRATIA, OHJAUS, KOKONAISTALOUS JA KUNTIEN OLEMASSAOLON TARKOITUS EPÄSELVÄT EI SUURIA MUUTOKSIA- EI SUURIA ETUJA KUNTIEN TILANTEET VOIVAT MUUTTUA ÄKILLISESTIKIN HIDAS PROSESSI ELINVOIMAN KEHITTÄMISEN KOKONAISVASTUU KENELLÄ?
14 JATKETAAN NYKYMALLILLA SWOT- TÄYDENTYVÄ LUONNOS Sisäiset vahvuudet Nykyinen kehitys jatkuu ennallaan -ei merkittävää yhteisen muutosjohtamisen painetta Hyvä kuntien välinen yhteistyö ja maakuntatason palveluratkaisut Kunta on asukkaiden lähellä ja valvoo alueen etua Maankäyttöä edistetään joka kunnassa Ulkoiset mahdollisuudet Monta eri seutu-ja kuntabrändiä,jotka voivat vedota yrityksiin ja asukkaisiin Elinvoimatoimijoita on useita -elinvoimaa kehitetään maakunnassa laajasti ja monipuolisesti Sisäiset heikkoudet Kukin kunta tekee edelleen omia ratkaisuja ja tehokkuus/ tuottavuus eivät kasva merkittävästi Henkilöstöresurssien epätasainen jakauma ja eläköitymisenhyödyntämisen vähäiset mahdollisuudet Palveluratkaisut on tehty yksi kerrallaan - kokonaishyöty ja johtaminen vaativaa Elinvoimaresurssit pääosin pieniä, hajanaisiakin Maankäytön ratkaisut riippuvat kuntarajoista Kuntien ja muiden organisaatioiden välinen hallinto vaatii resurssia Kunnilla erilaiset talous-, sijainti-ja kulttuuritekijät sekä rajat kuntalaisten asioinnille Keskinäinen kilpailu ja edunvalvonta vie energiaa Valtaa siirtynyt palveluissa suoran demokratian ulkopuolelle konsernien monimutkaistuva johtaminen Ulkoiset uhat Valtionosuuksien väheneminen Venäjän kaupan ja matkailun heikkeneminen - verotulot laskevat Kuntien työvoima ikääntyy ja rekrytointi tehtävä suunnitelmallisesti (kunnan etu, ei maakunnan etu kyseessä), voi olla haastavaa erikseen Page 14
15 Kuntarakenneskenaario A: YKSI KUNTA MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 5 VUOTTA YHTEISET PALVELUT JA KUNTIEN TOIMINNOT YHDISTETÄÄN 9 kuntaa ja konsernit yhdistyvät Alkuvuosina sisäisen rakenteen sekä ulkoisen aseman vahvistaminen tärkeää (tuottavuus ja kilpailukyky keskeisiä kehitettäviä asioita) SISÄINEN MUUTOS VIE ALUSSA AIKAA-ERITTÄIN HAASTAVA MUUTOSPROSESSI HYÖTYJEN REALISOINTI VAATII IKÄVIÄ PÄÄTÖKSIÄ- MAHDOLLISUUS NOPEISIIN MUUTOKSIIN MAAKUNNAN KOKONAISETU VAHVASTI KESKIÖSSÄ MAAKUNTARAKENTEET UUDISTETTAVA
16 YKSI KUNTA SWOT-TÄYDENTYVÄ LUONNOS Sisäiset vahvuudet Alueen hallinto ja osaaminen koottu yhteen (ml sote) Konsernirakenteiden yksinkertaistaminen, päätösvalta selkiytyy ja terävöityy Maakunnan palveluiden kokonaishallinta -kuntalaisille ei enää rajoituksia kuntarajoista (huomio palveluihin) Sähköisten palveluiden kehittäminen yksinkertaistuu ja tehostuu Henkilöstön erikoistumisen mahdollisuudet Talouden ja tuottavuuden kehittäminen kokonaisuutena -skaalaedut, resurssien optimointi ja eläköitymisen hyödyntäminen Ei sisäisiä sopimuksia/neuvotteluja/ristiriitoja kuntien kesken jatkossa Lopullinen ratkaisu - työrauha tulevaisuudessa Kehittämisresurssit uudella tasolla (strategisuus) Yksi moniulotteinen kuntabrändihoukuttelee asukkaita ja yrityksiä Ulkoiset mahdollisuudet Elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yliopiston kanssa tiivistyy Painoarvo Suomessa kasvaa - edunvalvonta, vetovoima, markkinointi, innovatiivisuus Venäjän rajan hyödyntäminen etuna Merkittävä matkailualue Suomessa Maakuntayhteistyö lähiseutujen kanssa-vahva toimija muihin verrattuna Suomen suurimpia kaupunkeja Sisäiset heikkoudet Maantieteellisesti laaja alue, Sovittava palvelualueista Sisäinen byrokratia kasvaa Laaja organisaatio työllistää itse itsensä ja kilpailukyvyn kehittäminen ei toteudu Edustuksellinen demokratia kapenee -muita keinoja kehitettävä (lähidemokratia, käyttäjädemokratia) Rakennemuutos aiheuttaa ensin menoeriä Tiedonkulku vaatii työvälineitä Asiointi kunnan eri osissa turvattava, samoin kulku keskustoihin Lähidemokratia ei kehity/toimi kuntalaisia tyydyttäväksi Poliittinen kenttä riitelee sisäisesti Edustuksellinen demokratia ei herätä kiinnostusta tai luottamusta Ulkoiset uhat Maakuntarakenteenmuutoksen toteuttaminen vie aikaa SOTE -uudistuksen vaikutukset alueelle mm. rahoituksen suhteen negatiivisia Erityisesti lähialueiden (P-Karjalan, Kymi) kuntaliitokset toteutuvat ja kilpailuetu pienenee Page 16
17 Kuntarakenneskenaario B: KAKSI KUNTAA MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 5-10 VUOTTA Kaupunkiseutujen yhdistyminen vaiheittain Seutukunnittainen palveluiden, elinvoiman ja talouden tiivis suunnittelu Seuraavia Seuraavia rakennemuutoksia rakennemuutoksia SEUTUKUNTIEN TIIVISTYMINEN ON JOHTAMISEN KANNALTA HALLITTAVISSA KONSERNIRAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TEHTÄVÄ MAAKUNNAN YHTEISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NEUVOTELTAVA MAAKUNNAN YHTEISTYÖ MUUTTUU SEUDUN KILPAILUKYKY MENEE MAAKUNTATASON EDELLE MUUTOSPROSESSI KUNTIEN VÄLILLÄ JATKUU
18 KAKSI KUNTAA SWOT- TÄYDENTYVÄ LUONNOS Sisäiset vahvuudet Seudut muodostavat luontevia kokonaisuuksia, kieli, kulttuuri ja toimintaympäristö ovat lähellä toisiaan Talous/työssäkäyntialueiden tiivistyminen kuntalaisten asioinnin mukaiseksi Kriittisimmät yhteistyökumppanit liittyisivät yhteen Henkilöstö ja muut resurssit jaettaisi nykyistä laajemmalla alueella Kaupungit saavat lisää tilaa ja monimuotoisuutta luonteeseensa, huom. maaseutu ja matkailu Kaksi vahvaa kehittäjää maakunnan molemmissa päissä Sisäiset heikkoudet Kaupunki-ja maaseutu yhteistyö vaatii erityistä ymmärrystä Kaupunkien välinen kilpailu Suurimmat muutokset ja hyödyt jäävät vielä tulevaisuuteen, radikaali muutos voidaan toteuttaa kuitenkin jo näillä ydinalueilla merkittävässä määrin Kaupunkien saama hyöty voi olla vähäinen Maaseutu pelkää omien palveluiden puolesta -liittyjiä vain muutama, joten maaseudun painoarvo pienempi Ulkoiset mahdollisuudet Kaksiaiempaa vahvempaa kaupunkiseutua näkyvät vahvoina kaupunkeina maakunnan markkinointi voi saada lisää panoksia ja näkyvyyttä Kotimaan ja Venäjän alueen matkailupotentiaali saadaan paremmin hyödynnettyä Neuvotteluasema suhteessa sidosryhmiin voi vahvistua Ulkoiset uhat Maakuntatasonasioiden hoito vaatii oman organisoinnin, jotta elinvoima ja kilpailukyky kehittyvät Kahden kunnan malli ei riittävän voimakas muutos toimintaympäristön haasteiden kannalta Page 18
19 KUNTARAKENNE- VAIHTOEHTOJEN KUVAUSTA
20 KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT VARIAATIOINEEN YKSI KAUPUNKI ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (kaikki kunnat) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale) ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (muut 6 kuntaa) Parikkala KAKSI KAUPUNKIA UUSI LAPPEENRANTA (seutukunta) UUSI IMATRA (seutukunta) Laajentunut LPR (LPR, Taipalsaari, Lemi) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Lemi) Imatra (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Parikkala
21 AIKA PIENTEN ASKELTEN ETENEMINEN KUNTARAKENNEMUUTOKSISSA ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (kaikki kunnat) UUSI LAPPEENRANTA (seutukunta) UUSI IMATRA (seutukunta) Länsi- Saimaa (Luumäki, Savitaipale) ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (muut 6 kuntaa) Parik kala JOKO TAI Laajentunut LPR (LPR, Taipalsaari, Lemi) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Lemi) Imatra (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Parikkala YKSITTÄISET KUNTALIITOKSET?
22 YHDEN KUNNAN VARIAATIOT A. YKSI KUNTA = maakunnan kaikki kunnat A1. Yksi kunta ja reunakuntien omat ratkaisut A1. Suunta? Parikkala A1. Länsi- Saimaa Taipalsaari Ruokolahti Imatra Rautjärvi Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki Page 22
23 KAKSI KUNTAA - VARIAATIOT B. KAKSI KUNTAA SEUTUKUNNITTAIN B1. SEUTUKUNTIEN KÄRJET EIVÄT MUKANA (Parikkala- suunta?, Länsi-Saimaan Luumäki ja Savitaipale (Lemi) yhdessä) B1. Suunta? Parikkala B1. Länsi- Saimaa Taipalsaari Ruokolahti Rautjärvi Imatra Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki Page 23
24 YKSI KUNTA Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi Maakunta maailman kartalle- Suomen TOP 10 kaupunki ja Itä-Suomen suurin, asukasluku vajaat asukasta Hallinto ja palvelut järjestetään maakuntatasolla huomioiden sote- lainsäädännön Maakunnan sisäinen hallinto tiivistyy huomattavasti Uusi kunta on vahva vaikuttaja kotimaassa ja kansainvälisesti. Etelä-Karjala ei enää muodosta omaa maakuntaa vaan naapurimaakuntien ja valtion kanssa neuvotellaan yhdistymisestä. Palveluverkot tarkastellaan kokonaisuutena ja erillinen palvelujen kehittämisohjelma laaditaan Kussakin entisessä kunnassa on asiointipiste ja sähköistä asiointia kehitetään vahvasti Demokratia Edustuksellinen demokratia selkeytyy, mutta edustajien määrä vähenee Uudenkaupungin lähidemokratia suunnitellaan siten, että kuntalaisia kuullaan lähellä ja että he voivat vaikuttaa niin sähköisesti kuin asukastoiminnankin kautta Johtaminen ja henkilöstö Mahdollistaaselkeän ohjaus-ja johtamisjärjestelmän määrittämisen (emokonserni ulkoinen konserni) Luo edellytykset osaamisen ja henkilöstövoimavarojen ohjauksen optimaaliseen kehittämiseen ja kohdentamiseen (tehtävät, eläköityminen, urakehityspolut) Luo tilaa yhden kuntabrändinluomiselle jalanseeraamiselle sekä vahvalla näkyvyydelle koti-ja ulkomailla Mahdollistaa elinvoimapolitiikan strategisen johtamisen ja organisoinnin Talous Luo edellytykset koko kuntakonsernin talouden tervehdyttämiselle, ennakoinnille ja ohjaukselle Mahdollistaa kustannussäästöt ja tuottavuuden parantamisen kenties parhaiten (priorisointi) Elinvoima ja toimintaympäristö Toteutusedellytykset Toteuttaa rakennekriteerit, maakuntaratkaisu vaatii valmistelua
25 Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi Kehityskäytävä-Lappeenranta-Lemi-Taipalsaari-Imatra-Ruokolahti ( ) TOP 10 kaupunki Suomessa, Itä-Suomen keskus Kansainvälinen näkyvyys, edunvalvonta, vaikuttaminen, vetovoiman kehittäminen Palvelut hoidetaan maakuntatasolla ja kaupunki keskeinen palveluiden tuottaja Sopimukset muihin kuntiin Palveluverkko omissa käsissä Kokonaisuuteen konkreettinen palveluohjelma Demokratia Sisäinen työ on suuri, jotta uuden kunnan kulttuuri saadaan syntymään Päätöksenteko tiivistyy, joten osallistavia menetelmiä ja lähidemokratiaa tarvitaan rinnalle Asukastoiminta vahvistuu Johtaminen ja henkilöstö Maakunnan jakautuminen suurkuntaan ja muutamaan pieneen ei ole hyvä Johtaminen on jaettava alueellisesti Elinvoima ja toimintaympäristö Kehittämisen mahdollisuudet ovat suuret Sisäinen osaoptimointi voi heikentää hyötyjen saamista Matkailun, maankäytön ja elinvoiman kehittäminen laajasti kokonaisuutena Talous Taloudelliset mahdollisuudet suurimmat, koska muutospotentiaali suuri Ulkopuolelle jäisivät eniten vanhenevat kunnat, joissa kova palvelutarve tulevaisuudessa Toteutusedellytykset Kriteerit lain mukaan ovat kunnossa
26 LÄNSI-SAIMAA (Luumäki, Savitaipale, +/- Lemi) asukasta +) Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi MAASEUTUKUNTA LÄHELLÄ KAUPUNKIA Yhteiset haasteet ja kehittämisen mahdollisuudet yhdistävät liitoskuntia Ei suurta vaikutusta maakunnan näkökulmastatalouteen, alueen painoarvoon tai elinvoiman lisäykseen Mahdollisuus tiivistää maaseutukuntien hallintoa, sivistyspalveluita, teknisiä palveluista sekä elinvoiman kehittämistä Maakunnalliset ja seudulliset palvelut jatkuisivat ennallaan Kolmen keskuksen kunta- vaarana osaoptimointi Palveluverkon kokonaitarkastelu Sote- palveluverkosta päätöksenteko oletettavasti kunnan ulkopuolella Kuntalaisten asiointia ei juurikaan tapahtune liitoskuntien välillä? Demokratia Demokratia tiivistyy kolmesta kunnasta yhteen Lähidemokratiaan sovittava uudenlaiset käytännöt ja vastuuhenkilö (kylät, kyläasiamies, aktivointi) Johtaminen ja henkilöstö Elinvoima ja toimintaympäristö Monikeskuksisuus voi viedä tehokkuuden hyötyä Tiivistämisen ja erikoistumisen mahdollisuus joidenkin tehtävien osalta Kunnilla riippuvuus alueen keskuskaupungin hyvinvoinnista etäisyyksistä huolimatta Lappeenranta vetää asukkaita alueelle Maaseudun hyvinvoinnnin edistäminen keskeistä Maankäyttö mahdollisuus ja vaihtoehto kaupungille Talous Ei merkittävää maakunnallista säästöä, mutta tiivistymistä ja kokonaissuunnittelun edistämistä alueella Toteutusedellytykset Ei täytä kuntarakennelain kriteerejä, koska Lemion työssäkäynnin ja työpaikkojen suhteen riippuvainen Lappeenrannasta
27 Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi KAKSI KUNTAA Maakunnassa kaksi vahvaa toimijaa Lappeenranta n as ja Imatra noin as. Hallinto ja palvelut järjestetään huomioiden sote-lainsäädäntö Kuntien sisäinen hallinto tiivistyy, konsernirakenteet uudistuvat Uusilla kunnilla mahdollisuus kehittyä vahvemmiksi vaikuttajaksi kotimaassa ja kansainvälisesti Maakunnan merkitys ja maakunnan sisäinen yhteistyö ratkaistava Palveluverkoja tarkastellaan suurempinakokonaisuuksina, nyt kahden kunnan näkökulmista ja tarpeista Lähipalvelujen ja asiointipisteiden määrittäminen ratkaistava Demokratia Uusien kuntien lähidemokratia suunnitellaan siten, että kuntalaisia kuullaan lähellä ja että he voivat vaikuttaa niin sähköisesti kuin asukastoiminnankin kautta Johtaminen ja henkilöstö Mahdollistaanykyistä selkeämmän ohjaus-ja johtamisjärjestelmän määrittämisen (emokonsernit ulkoiset konsernit) Luo edellytyksiä kuntakohtaisen osaamisen ja henkilöstövoimavarojen ohjauksen optimaaliseen kehittämiseen ja kohdentamiseen (tehtävät, eläköityminen, urakehityspolut) Luo edellytyksetkahden kuntabrändinluomiselle jalanseeraamiselle sekä näkyvyydelle koti-ja ulkomailla Mahdollistaa elinvoimapolitiikan strategisen johtamisen ja organisoinnin kahden kunnan tarpeista Talous Luo edellytyksetkahden kuntakonsernin talouden tervehdyttämiselle, ennakoinnille ja ohjaukselle Mahdollistaa kustannussäästöt ja tuottavuuden parantamisen kahden kunnan tarpeista (priorisointi) Elinvoima ja toimintaympäristö Toteutusedellytykset Kuntarakennekriteeri Imatran ja Lappeenrannan välillä eitoteudu tässä vaihtoehdossa, muilta osin kunnossa
28 Profiili Yhteistoiminta maakunnassa/ seudulla/ kuntien kesken Palveluverkko ja asiointi LAAJENTUNUTLAPPEENRANTA (Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari) YKSI KAUPUNKI TYÖSKENTELYALUEELLE Yhtenäinen hallinto ja palveluiden suunnittelu, alueen palveluita käyttävät kuntalaiset saman hallinnon piiriin Liitoskunnilla on jo nyt yhteisiä palveluita, mutta erillinen hallinto Maakunnalliset yhteistyömuodot jatkuvat Yhtenäinen palveluiden järjestäminen yhtenäisellä alueella Yhtenäisempi rakenne ja suunnittelu alueella Palvelukokonaisuuden suunnittelu Maaseutu osana Lappeenrantaa vahvistuu Asiointi koko alue huomioiden Demokratia Asukastoimintaa laajennetaan liittyviin kuntiin Päätöksenteko tiivistyy Johtaminen ja henkilöstö Elinvoima ja toimintaympäristö Keskinäiset sopimukset ja hallinto poistuvat, organisaatio yksinkertaistuu Henkilöstön yhteiskäyttö alueella Maankäytön monipuolistuminen, ranta- alueet, asuinalueet, matkailumahdollisuudet Suuremmat resurssit edistää liittyvien alueiden elinvoimahankkeita periaatteet sovittava Talous Lappeenrannan talouden kehitys olennaista Taipalsaaren ja Lemin hyvän kehityksen mahdollistaminen jatkossa Toteutusedellytykset Kriteerit ok, paitsi Imatran ja Ruokolahden puuttuminen
29 Profiili Yhteistoimint a Palveluverkk o ja asiointi IMATRAN SEUTU- Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, +/-Parikkala(38 000) IMATRAN TALOUSALUE Imatran tiiviin keskustan ja siihen läheisesti liittyvä Ruokolahti sekä Rautjärvi tehtaineen kuuluvat tiiviisti Imatran teollisuuden ja muun elinkeinoelämän vaikutuspiiriin. Parikkala on osa seutua, mutta maantieteestä johtuen hieman etäinen. Imatran seudulla tehdään paljonyhteistyötä, johon liittyvä hallinto jäisi pois, joten yhteistyö olisi pääosin maakunnallista Hallinto tiivistyy Alueen edunvalvonta vahvistuu Palveluissa ja palveluverkoissa on alueen kuntien kokonaisuuden näkökulmasta tiivistettävää, palvelustrategia ja suunnitelma uudesta toimintamallista tarvitaan Demokratia Alueen kunnilla on tarve vahvistaa alueen edun, yhteisen kielen ja tahdon muodostumista Poliittinen jakauma voi rakennemuutoksessa muuttua Lähidemokratia on suunniteltava uusiksi-tiivis Imatra laajenisi maantieteellisesti kertaiseksi, maaseutualueiden ymmärtämys Johtaminen ja henkilöstö Elinvoima ja toimintaymp äristö Johtamisenkehittäminen, henkilöstöresurssin kohdentaminen ja toimintamallin luominen ovat ensimmäisiä tehtäviä Nykyistä laajempi kuntakeskus, jolla haja-asutusalue Elinvoiman kehittäminen tapahtuu jo nyt yhdessä Imatrasta tulisi kesämökkikunta Imatra voisi myös suunnitella maankäyttöä uusiksi laajemmalla keskusta- alueella Talous Talouden ennakointi ja haltuunotto koko talousalueen näkökulmasta tärkeää. Imatralla kokemuksia taloudentervehdyttämisestä, oppi voidaan käyttää koko talousalueen hyödyksi, jotta jatkossa vältytään ikäviltä tilanteilta. Esimerkiksi liitoskuntien ikärakenne on negatiivisempi kuin kaupungilla. Toteutusedellytykset SOTE on kriittinen liitokselle. Imatra haluaisi järjestää palvelut itse, muut valmiita EKSOTEyhteistyöhön Kriteerit ovat muuten ok, mutta Lappeenranta ei ole tässä mukana
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 1 Syksyn aikataulua Selvityksen viimeistely 6.8. valmisteluryhmä 13.8. työryhmät 13.8. ohjausryhmä Taipalsaari 14-16 19.8. valmisteluryhmä ja kuntajohtajat 26.8. työvaliokunta
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys KUNTAINFOT ELO-SYYSKUU 2014 1 9.9.2014 Page 2 Koko Etelä-Karjalan kattava selvitys VM:n asettaman erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjinä Etelä- Karjalassa Aija
LisätiedotOnnistunut kuntarakennemuutos
Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen
LisätiedotOHJAUSRYHMÄ IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI
OHJAUSRYHMÄ 13.6.2014 1 Selvitysperusteet Etelä-Karjalassa Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013. Kuntarakennelain 1 a luvussa (478/2013) säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa
LisätiedotICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta
8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
Lisätiedot17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra
OHJELMA 16.30 kahvit ja suolapala 17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra 17.10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys, kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala ja Taina Ketola 17.40
LisätiedotOlen vuotias 1/10. Olen - vuotias. Kaikki vastaajat (N=384) yli 65
Olen vuotias Olen - vuotias 86 79 81 55 36 38 9-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 1/1 Olen Olen 25 4 1 15 5 Mies ainen 2/1 Missä kunnassa asut? Missä kunnassa asut? 1 125 1 69 54 36 28 18 24 1 Lappeenranta
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotKuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys
Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040
LisätiedotSeudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys
Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite
LisätiedotElämää elinvoimaisella alueella
Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT
LisätiedotOhjausryhmän kokous IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI
Ohjausryhmän kokous 030614 1 Luumäki Taloustilanne keskeisin asia Palveluyhteistyö-kokemukset hyvät- mitä voisi tehdä lisää? Lisäaikaa selvitykselle? Lemi Kuntaliitoshaluja ei alueella Jatkoaikaa selvitysajalle
LisätiedotOHJAUSRYHMÄ 070514 IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI
OHJAUSRYHMÄ 070514 1 ICT-ryhmän raportti Keskeisiä havaintoja työskentelyn pohjaksi Raportti julkaistaan 8.5.2014 2 Etelä-Karjala: ICT-ympäristön yleiskuvaus ICT-kehitystarpeet toimialoittain Palkka- ja
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja
LisätiedotOhjausryhmän kokous 14.3.
Aija Tuimala, Jari Salomaa Ohjausryhmän kokous 14.3. Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta (päivittyy tarpeen mukaan) Valtuustojen yhteisseminaari Aloitus- Seminaari 23.1. 27.5.. Seminaari, Luonnos
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntien ympäristönsuojelu Vaihtoehdot sekä arvio vaikutuksista kuntien maksuosuuksiin eri vaihtoehdoissa
Etelä-Karjalan kuntien ympäristönsuojelu Vaihtoehdot sekä arvio vaikutuksista kuntien maksuosuuksiin eri vaihtoehdoissa 22.6.2017 I \ \ \ \ \ \ Toimintaympäristön kuvaus ~ Maakunnassa on kaksi seudullista
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotOhjausryhmän kokous IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI
Ohjausryhmän kokous 030614 1 Luumäki Taloustilanne keskeisin asia Palveluyhteistyö-kokemukset hyvät- mitä voisi tehdä lisää? Lisäaikaa selvitykselle? Lemi Kuntaliitoshaluja ei alueella Jatkoaikaa selvitysajalle
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous
Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS. Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari
26.8.2014 ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari Kuntarakennevaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Kuntajakoselvittäjät
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotKuntarakenneselvitys Oulun seudulla
Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva
LisätiedotSelvityksen esittely IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI
Selvityksen esittely Selvityksen taustaa ja tavoitteet Etelä-Karjalan kuntien (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) valtuustot ovat päättäneet
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotMaaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta
Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun
LisätiedotRajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden
LisätiedotTyövaliokunta Toimeksianto 2
Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden
LisätiedotMaakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:
LisätiedotTervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018 Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Löytävätkö kunnat roolinsa uudelleen?
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotNykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä
Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotKonsernirakenne. POPmaakunta
Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti
LisätiedotMonikeskuksinen aluerakenne
Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden
LisätiedotKUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012
KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI
LisätiedotMiten Tampere on muuttunut ja muuttumassa
Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotIMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE
IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE Maakuntahallitus 14.1.2019 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotYhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä
Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä Katsaus selvitystyöhön 24.1.2018 24.1.2018 Lape-yhdyspinnat Maakuntauudistuksen kokonaisuus asukkaat keskiössä Valtio
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina
Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian
LisätiedotHattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotMaakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja
Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli Asko Peltola Valmistelujohtaja 19.3.2018 KUNNAT Missä ollaan nyt? MAAKUNNAT - Suomessa kunnilla paljon tehtäviä muuhun Eurooppaan verrattuna - Eniten kuntien rahoja
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotToimikuntien tehtävät
Toimikuntien tehtävät H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Yhdistymissopimuksen täsmentäminen (sopimuksen paalut + mahd. tarvittavat lisäpaalut) Yhdistymishallitus
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan
Lisätiedotsote- tki / järjestämislaki
Sote tki sote- tki / järjestämislaki Maakunta - vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä - koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotPorin seudun kuntajako-selvitys
Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun
LisätiedotOhjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015
Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)
LisätiedotRauman ja Euran kuntarakenneselvitys
Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran valtuustojen yhteisseminaari 22.4.2015, Rauma Mikko Kenni FCG Konsultointi Oy 23.4.2015 Page 1 Ohjelma 16.00 Tilaisuuden avaus, Rauman valtuuston puheenjohtaja
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
LisätiedotMaakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki
Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotAlueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.
Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut
LisätiedotTervetuloa kokeilemaan!
Tervetuloa kokeilemaan! MeUskaltajat-verkoston Tarinapaja: Kokeileva ja kokemuksellinen kehittäminen Jari Koskinen Toimitusjohtaja *)Kriittiset menestystekijät: Missä on onnistuttava, jotta edistämme ensi
LisätiedotKehittämis- ja rahoituspalvelujen valmistelutilanne
Kehittämis- ja rahoituspalvelujen valmistelutilanne Ritva Rintapukka, vastuuvalmistelija kehittämis- ja rahoituspalvelut 24.1.2018 Työryhmien yhteiskokoontuminen Maakunta järjestäjänä ja tuottajana MAAKUNTAVALTUUSTO
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotMaaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti
Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät
LisätiedotTilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi
Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 30.5.2017 Työ- ja elinkeino Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto TE-toimistot ELY-keskukset AVIt
Lisätiedottulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo
Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotYhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle
Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotSeudullisen ympäristötoimen muodostaminen
Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristönsuojelu Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Lemi, Luumäki, Ylämaa Alue Lappeenranta, Joutseno,
LisätiedotMatkalla uuteen maakuntaan
1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,
LisätiedotPoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu
PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto
LisätiedotMaankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?
Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun
LisätiedotToimintaympäristön muutos - mahdollisuudet
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotYhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä
Yhteenveto Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä Väestö Väestö Asukasluvussa alenemaa, Tilastokeskuksen ennuste on pahasti jälkeenjäänyt, nekin kunnat ja kaupungit, joihin on ennakoitu
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotSote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki
Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM 8.6.2016 Päijät-Häme 9.6.2016 1 Sote- ja maakuntauudistus historiallisen suuri muutosprosessi Toimintaympäristö muuttuu
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotArto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin
Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8
LisätiedotKESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen
KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU Ari Reunanen Toinen vaihe Helmikuu Touko- elokuu Syyskuu Selvitysvaihe 2 Vaihe 1 + 2 VAIHE 3 TYÖRYHMIEN SELVITYSVAIHE 1 VALMIS Uuden kunnan tavoitteet
Lisätiedot