ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2010

Transkriptio

1 VALVONTARAPORTTI ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2010 Espoon kaupungin vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon palvelualue vastaa ympärivuorokautisesta laitoshoidosta, ei-tehostetusta asumispalvelusta, tehostetusta asumispalvelusta sekä muistisairaiden hoivakotipalvelusta. Vuonna 2010 otettiin uutena tuotteena käyttöön hoiva-asuminen, jossa on yhdistetty tehostettu ja muistisairaiden asumispalvelu. Pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikkö vastaa yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja valvonnasta. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti , että yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 8 :n 2 momentin mukaisesti valvontaviranomaisena toimii lukien vanhustenpalvelujen pitkäaikaishoidon osalta asumispalvelupäällikkö. Espoon yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontasuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelujen henkilöstöön kuului vuonna 2010 asumispalvelupäällikön lisäksi 1,5 sosiaalityöntekijän työpanos, sairaanhoitaja, palveluohjaaja ja kaksi toimistosihteeriä (6.5 kokoaikaista työntekijää). Laadunvalvontakäynnit hoivakoteihin tehtiin aina asumispalvelupäällikön johdolla. Lähtökohdat ennakoivalle ja vuorovaikutukselliselle valvonnalle olivat hyvät, koska yhteistyö palveluntuottajien kanssa on ollut aina säännöllistä ja se on perustunut kumppanuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Valvontasuunnitelman avulla asumispalveluyksikön henkilöstö on toiminut aikaisempaa systemaattisemmin ja tavoitteellisemmin järjestelmällisessä toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa sekä laadukkaan toiminnan varmistamisessa yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Valvontaraportti ei sisällä yksityiskohtaista tietoa palveluntuottajien ylläpitämistä hoivakodeista ja/tai sen asukkaista. Asumispalvelua on ostettu kilpailutettujen palveluntuottajien lisäksi tarveharkinnan mukaan yksittäisillä maksusitoumuksilla Espoon ulkopuolelta. Laitoshoitoa on ostettu vuoden 2010 aikana kuudelta palveluntuottajalta yhteensä 16 asukaspaikkaa. Taulukkoon 1. on koottu yksityisiltä hoivakodeilta ostetut asukaspaikat ja määrät ja taulukkoon 2. Espoon viidellä suuralueella sijaitsevat hoivakodit.

2 2 Taulukko 1. Espoon ostamat yksityiset asumispalvelupaikat ja asukasmäärät vuonna 2010 Kunta Hoivakotien määrä Paikkamäärä Asukkaita yhteensä vuoden 2010 aikana Espoo Helsinki Vantaa Muut kunnat Yhteensä Hoivapaikat jakautuu: Ei-tehostettu 65 Tehostettu 220 Hoiva 61 Muistisairaus 376 Yhteensä 722 Taulukko 2. Yksityiset hoivakodit Espoossa Suuralue ja hoivakotien määrä Hoitomuoto Asukkaita Leppävaara ei-teh 19-7 hoivakotia teh 104 muistisairaus 84 yht 207 Espoon keskus ei-teh 29-4 hoivakotia teh 61 muistisairaus 63 yht 153 Olari-Matinkylä ei-teh 12-4 hoivakotia hoiva 24 muistisairaus 33 yht 69 Espoonlahti teh 45-5 hoivakotia muistisairaus 54 yht 99 Tapiola teh 7-6 hoivakotia hoiva 37 muistisairaus 92 yht 136 Hoivakoteja yhteensä 26, joissa hoivakotipaikkoja Ei-tehostettu 60 Tehostettu 217 Hoiva 61 Muistisairaus 326 Yhteensä 664

3 3 Laadunvalvonta Palveluntuottajan tulee täyttää laissa ja suosituksissa säädetyt toimintaedellytykset sekä Espoon ympärivuorokautisen asumispalvelujen palvelukonseptin ja lisäpalvelujen laatukriteerit ja näistä johtuen jatkuvasti arvioida toimintaansa. Suunnitelmallisen omavalvonnan toteuttaminen on olennainen osa hoivakodin arkea. Vuonna 2010 oli toimintayksiköissä mm. seuraavanlaisia järjestelmiä hoidon ja hoivan laadun seuraamiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi: ISO9001 laadunhallintajärjestelmä ITE-itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä EFQM-laatupalkintomalliin perustuva, vanhustyöhön soveltuva versio laatukäsikirjasta "erinomainen vanhustyö" RAI-järjestelmä vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointija seurantajärjestelmä Ennalta sovittuja valvontakäyntejä tehtiin etukäteen laaditun laadunvalvonta-aikataulun mukaisesti 23:een (26:sta) Espoossa sijaitsevaan yksityiseen hoivakotiin vuoden 2010 aikana. Käyntejä ei tehty kahteen lokakuussa 2010 avautuneeseen hoivakotiin. Näihin koteihin tehtiin ennen avautumista aluehallintoviranomaisten tarkistus, johon osallistui myös asumispalvelujen henkilöstöä. Valvontakäynneillä nostettiin esille ennakkoon valitut painopistealueet, jotka olivat Espoon vanhusten palvelujen strategioiden ja asumispalveluiden palvelukonseptin mukaisia. Yhteen hoivakotiin tehtiin ennalta suunnitellun valvontakäynnin sijaan ennalta ilmoittamaton valvontakäynti. Painopistealueina olivat ikäihmisten vuositarkastus, eläkettä saavan hoitotuki, hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, henkilöstömitoitus, asiakastyytyväisyyskyselyn tulos, koulutussuunnitelma, asiakas- ja omaispalautteet, asukkaan tapaaminen sekä muu sillä hetkellä ajankohtainen asia. Ikäihmisten vuositarkastus Vuonna 2010 aloitettiin hoivakodissa asuvien asukkaiden vuositarkastukset asukkaan voinnista riippuen joko terveysasemalla tai hoivakodissa. Espoon kaupungin terveyspalveluiden kanssa laadittiin yhteistyönä vuositarkastuslomake "Hoivakodissa asuvan ikäihmisen vuosikäynti" ja lomake jalkautettiin hoivakoteihin valvontakäynneillä. Asukkaan kokonaistilanteen arvioimiseksi ennen lääkärintarkastusta, hoivakodin henkilökunta täytti vuosikäyntilomakkeen, otti vuosikäyntiin kuuluvat verikokeet ja teki tarvittavat muut mittaukset. Asumispalveluyksikön tekemän kyselyn mukaan vuonna 2010 tehtiin vuositarkastus 333 asukkaalle. Tavoite toteutui 55%:sti. Eläkettä saavan hoitotuki Hoivakotien asukkaat ovat oikeutettuja Kelan etuuksiin. Kelan myöntämää eläkettä saavan hoitotukea voi saada eläkkeensaaja, jonka toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia. Espoon kaupungin ostopalveluiden piirissä olevien hoivakotien hinnoitteluperiaatteiden mukaan hoivakodin henkilökunta huolehtii yhdessä asukkaan ja/tai asukkaan asioiden hoitajan kanssa, että

4 4 Kelan maksamat etuudet on haettu. Valvontakäynneillä keskusteltiin eläkettä saavan hoitotuen myöntämisperusteista sekä hakemismenettelystä. Koulutussuunnitelmat Henkilöstön osaaminen on varmistettava suuntaamalla tavoitteellinen täydennyskoulutus arvioituihin osaamistarpeisiin suhteessa palvelukonseptin sisältöön sekä noudattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteita (SHL, 710/1982, 53, STM, täydennyskoulutusopas 2006:6). Koulutuksen määrä on riippuvainen työntekijän peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja ammatillisista kehittymistarpeista. Kunkin työntekijän tietojen ja taitojen kehittämistarpeet on käsitelty palveluntuottajan vuosittain pitämässä kehityskeskustelussa. Palveluntuottajalla on kirjallinen koulutussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Koulutussuunnitelmat ja toteutuneet koulutukset on tarkastettu vuosina jokaiselta palveluntuottajalta. Koulutukset koostuivat perehdytys-, lakisääteisistä- ja ammatillisista koulutuksista. Sisällöltään ne liittyivät mm. muistisairaiden hoitotyöhön, lääkehoitoon, ravitsemukseen, kuntouttavaan työotteeseen, hygienia-asioihin, turvallisuuteen ja työssä jaksamiseen, hoitotyön kirjaamiseen ja tietotekniikkaan, Rai ja Ravatar toimintakykymittareihin, johtamis- ja laatukoulutuksiin. Lisäksi henkilökunta on osallistunut erilaisiin alan seminaareihin Suomessa ja ulkomailla sekä ammatillisille koulutuspäiville. Uuden työntekijän perehtymistä hoivakodin toimintaan ja turvallisiin työtapoihin on tuettu kirjallisella hoivakotikohtaisella perehdytysohjelmalla. Hoito, -palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat Asukkaille laaditaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma 2-4 viikon sisällä hoivakotiin saapumisesta. Suunnitelmaan kirjataan asukkaan voimavarat, tarpeet, hoidon ja palvelun tavoitteet sekä kattavasti ne palvelut ja toimet, joilla tavoitetta toteutetaan. Suunnitelma on laadittava yhdessä asukkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa tai läheistensä kanssa. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman ajantasaisuutta sekä siinä asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti, vähintään 6 kk:n välein ja aina asukkaan hoidon tarpeen muuttuessa (Asiakaslaki 7 ). Vuonna 2010 on jatkettu systemaattisesti em. suunnitelmien ajantasaisuuden ja sisällön tarkastelua. Lisäksi on kartoitettu hoivakotien asiakastietojärjestelmiä ja kirjaamiskäytäntöjä. Yksityisistä hoivakodeista 50 %:lla on käytössä Rai-järjestelmä, joka on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä. Rai ei ollut pakollisena vuoden 2007 kilpailutuksessa. Espoon kaupungin asumispalveluyksikkö edellyttää, että asukkaiden hoidon tarvetta arvioidaan vuosittain Ravatar-toimintakykymittarilla. Hoivakotikohtaiset tulokset ovat asumispalveluyksikön käytössä vuosittain. (Taulukko 3.) Tehostetussa ja muistisairaiden asumispalvelussa ovat Rava-arvot tasaisesti nousseet vuodesta Rava-arvojen nousu selittynee sillä, että ikäihmiset asuvat omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään kotihoidon ja muiden lisäpalvelujen turvin, jolloin asukkaat ovat toimintakyvyltään huonokuntoisempia muuttaessaan asumaan hoivakotiin. Toisena syynä Ravaarvojen nousuun on asukkaiden mahdollisuus asua hoivakodeissa elämänsä loppuun asti.

5 Rava 5 Taulukko 3. Ravat ei tehostetussa, tehostetussa ja muistisairaiden asumispalveluissa Rava keskiarvot 3,40 3,20 3,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 1, Vuosi Ei tehostettu Tehostettu Dementia Muita säännöllisessä käytössä olevia mittareita ovat mm. kognitiivisen toimintakyvyn mittari MMSE, psyykkisen toimintakyvyn mittari GDS15 ja asukkaiden ravitsemustilan seurantamittarit BMI ja MNA-testi. Henkilöstö Ympärivuorokautisen asumispalveluiden palvelukonseptin mukaisesti hoivakodeilta edellytetään mitoituksen mukaista vakinaista sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa (henkilöstöllä on lain 272/2005 (sosiaalihuolto) ja/tai 559/1994 (terveydenhuolto) mukainen kelpoisuus) sekä hoitohenkilökunnan työvuorojen järjestelyä tarkoituksenmukaisesti eri vuorokauden aikoihin asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Valvontakäynneillä hoivakotien työvuorolistoista otettiin otos ja laskettiin toteutunut henkilökuntamitoitus sekä tarkasteltiin henkilöstön rakennetta ja työvuorojen järjestelyä. Esiin nousi lain ja asetuksen mukaisen pätevän henkilökunnan saatavuus. Henkilökunnan määrä ei ollut aina riittävä eikä henkilökunnan kelpoisuus aina täyttänyt sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Näissä tapauksissa myöskään henkilöstömitoitus ei ollut sopimuksen mukainen. Poikkeamien kohdalla asiaan puututtiin ja ne käsiteltiin hoivakotien johdon kanssa. Henkilöstömitoituksen saattamisesta sopimuksen mukaiselle tasolle tehtiin seurantasuunnitelma ja asiaan palattiin vuosineuvottelussa. Espoon pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin lokakuussa 2009 kaupungin omassa toiminnassa ja yksityisissä hoivakodeissa. Hoivakodit saivat omista tuloksistaan yksityiskohtaisen yhteenvedon. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia analysoitiin myös valvontakäynneillä hoivakodeissa. Lisäksi pidettiin palveluntuottajille yhteinen tilaisuus, jossa Espoon pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen kertoi oman toiminnan ja yksityisten hoivakotien asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista. Vastausprosentti kaupungin omissa yksiköissä oli 45 % (203 vastaajaa) ja asumispalveluissa 51 % (306 vastaajaa). Yleisimmin kyselyyn vastasi omainen. Kyselyn kokonaisarvonsana asteikolla 1-5 on omissa yksiköissä 3.9 ja asumispalveluissa 4.0.

6 6 Kysymyksien (25) aihealueet olivat hoitotyö, hoitajan toiminta, ympäristö, päivittäiset toiminnot ja yksikön kokonaisarvio. Lisäksi oli kaksi avointa kysymystä. Parhaimmat tulokset saatiin hoitajien tavasta kohdella asukkaita, hoitajien ammattitaidosta, yksikön siisteydestä ja yksikön rauhallisuudesta, syömisestä, juomisesta ja peseytymisen huolehtimisesta. Heikoimmat tulokset saatiin ulkoilusta, virikkeellisyydestä ja lääkärin tavoitettavuudesta. Tuloksien pohjalta hoitotyön kehittäminen on jatkunut yksiköissä. Seuraava asiakastyytyväisyyskysely tehdään loppuvuodesta Valvontakäynneillä asumispalvelujen henkilöstö tapasi espoolaisia asukkaita heidän omassa toimintaympäristössään. Asukkaat olivat saaneet etukäteen tiedon käynnistä. Osalla asukkaista oli konkreettisia asioita selvitettävänä mm. etuuksiin liittyen. Suurimmaksi osaksi asukkaiden tapaaminen oli arkirupattelua heidän kanssaan, hienovaraisten kysymysten esittämistä ja kuuntelua. Tavoite ei toteutunut kaikilta osin jokaisessa hoivakodissa ajan puutteen vuoksi. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä tehtiin palvelun laadun varmistamiseksi neljään hoivakotiin. Yksi käynti tehtiin muistisairaiden ja kolme käyntiä tehostetun asumispalvelun hoivakotiin. Valvontakäynnillä tarkastettiin palvelun täyttyminen sopimuksen mukaisena haastattelemalla, havainnoimalla ja asiakirjoihin tutustumalla. Ennalta ilmoittamattomien valvontakäyntien perusteella sovittiin suunnitelma laadun korjausmenetelmistä ja aikatauluista sekä tehtiin muistiot. Toistuvien laatupoikkeamien vuoksi kyseiset hoivakodit olivat erityisseurannassa koko vuoden Auditointikäyntejä tehtiin ennalta laaditun aikataulun mukaisesti Espoossa sijaitseviin 23:een yksityiseen hoivakotiin. Espoon ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelukonseptin sisältö on avattu konkreettisiksi kysymyksiksi, jotka käytiin auditoinnissa yksityiskohtaisesti läpi jokaisen palveluntuottajan kanssa. Palvelukonseptin toteutumisen arvio kirjattiin suoraan sähköiseen auditointilomakkeeseen. Sisällöltään asiat liittyivät mm. asukkaiden ja henkilöstön turvallisuuteen kuten palotarkastukseen ja paloharjoituksiin, asukkaille tarjottavaan kulttuuri- ja viriketoimintaan, käytössä oleviin hoitotyön mittareihin, henkilöstön koulutuspäiviin, asukkaiden ulkoiluun ja sen seurantaan. Lisäksi keskusteluun tuotiin mukaan ennalta sovitulla valvontakäynnillä yksityiskohtaisesti tarkastetut painopistealueet. Vuosineuvottelut käytiin niiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joilla oli voimassa oleva puitesopimus Espoon kaupungin kanssa. Neuvottelussa sovittiin palvelujen määrästä, raportoinnista ja hoidon sisällöstä, palveluntuottajalle maksettavasta korvauksesta sekä muista ajankohtaisista aiheista. Ennen vuosineuvottelukokousta palveluntuottajat toimittivat kilpailutuksessa määritellyt talouteen liittyvät asiakirjat. Kuluvan vuoden toiminta ja tulevaisuuden suunnitelmat avattiin vuosineuvottelussa palveluntuottajan/hoivakodin ja asumispalvelujen näkökulmasta. Lisäksi käsiteltiin hoivakotikohtaisesti vuoden aikana tulleet palautteet, pidetyt hoitokokoukset, Ravat, hoivakodin käyttöaste/poissaolot, henkilöstömitoitus ja toteutuneet koulutukset Vuosineuvottelut pidettiin yhteensä 38 hoivakodin kanssa. Vuosineuvottelun pohjalta tehtiin vuosisopimukset vuodelle 2011 sekä laadittiin muistiot. Asumispalveluyksikkö teki ennalta sovitun valvontakäynnin kahteen pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan hoivakotiin, jotka on kilpailutuksessa vuonna 2007 hyväksytty sopimuskumppaneiksi ja joissa asui espoolaisia asukkaita. Pääkaupunkiseudulla oleviin muihin hoivakoteihin oltiin yhteydessä puhelimitse. Vuosineuvotteluihin kutsuttiin pääkaupunkiseudulla olevat palveluntuottajat, jotka vuoden 2007 kilpailutuksessa hyväksyttiin sopimuskumppaniksi.

7 7 Pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin kuntiin, joissa on yksittäisiä asukassijoituksia asumispalveluissa ja laitoshoidossa on oltu yhteydessä sijoitusvaiheessa ja kartoitettu palveluntuottajilta asukkaille annettavan palvelun sisältö. Vuoden 2010 aikana oltiin puhelimitse yhteydessä hoivakoteihin, joissa on espoolaisia asukkaita. Lisäksi syksyllä saatiin kaikkien espoolaisten asukkaiden rava tiedot. Asukkaiden hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia ei pyydetty vuonna Edellisen kerran ne tarkistettiin vuoden 2009 aikana. Tämän lisäksi valvontavastuussa oleviin kuntiin oltiin puhelinyhteydessä ja saatiin heiltä tieto, että kyseisistä hoivakodeista ei tullut reklamaatioita vuonna Kuntien toimesta tehtiin kuuteen (8:sta) hoivakotiin suunniteltu valvontakäynti. Espoon asumispalveluihin tuli vuoden 2010 aikana 17 asiakaspalautetta, jotka liittyivät Espoon alueen yksityisiin hoivakoteihin. Eniten palautetta antoivat asukkaan lähiomaiset. Muutama palaute tuli yhteistyötahoilta kuten perusterveydenhuollon yksiköistä ja erikoissairaanhoidosta. Kolme palautetta sisälsi positiivisen ilmauksen hoivakodin tarjoamasta hoidosta ja hoivasta. Välittömät asiakaspalautteet kirjattiin asumispalveluyksikössä ja toimitettiin tiedoksi palveluntuottajalle ja hoivakodin vastuuhenkilölle kirjallista selvitystä ja vastinetta varten. Palautteen antajalle lähetettiin kirjallinen vastine hänen niin halutessaan. Asumispalveluyksikkö käynnisti 14:ssä tapauksessa laadunvalvontatoimenpiteet. Vuonna 2010 Espoossa avautui neljä uutta hoivakotia ja kaksi lopetti toimintansa. Etelä-Suomen aluehallintoviranomainen suoritti tarkastuksen jokaisessa ympärivuorokautista palvelutoimintaa harjoittavassa yksityisessä toimintayksikössä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se oli saanut toiminnan aloittamista koskevan lupahakemuksen. Espoon asumispalveluyksikön henkilökunta osallistui näihin valvontakäynteihin. Vuonna 2010 aluehallintovirasto suoritti laadunvalvontakäynnin hoivakodissa, joka ei ollut vielä Espoon ympärivuorokautisten asumispalvelujen yhteistyökumppani. Tähän käyntiin osallistui myös Espoon asumispalveluyksikön henkilökuntaa. Ennen toiminnan aloittamista käytävissä neuvotteluissa palveluntuottaja osoitti toteen palvelukonseptin toteutumisen tarjoamassaan palvelussa. Ennen vuosisopimuksen tekoa Espoon asumispalveluyksikön henkilöstö tarkasti palvelukonseptiin ja lisäpalveluihin sisältyvät asiakirjat, joiden lähtökohtina ovat: Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen sekä henkilöstömitoituksen ja henkilöstön koulutuksen huomioon ottaen asianmukainen asiakasrakenne Henkilöstö Toimitilat Asiakkaiden asema ja oikeudet Asiakkaiden perustarpeista huolehtiminen Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen yksikössä Dokumentointi ja asiakirjahallinta Tämän lisäksi asumispalveluyksikön henkilöstö perehdytti osaltaan uudet palveluntuottajat Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon asumispalveluissa käytettyihin toimintaohjeisiin.

8 8 Muu yhteistyö Asumispalvelujen henkilöstö teki tiivistä yhteistyötä hoivakotien henkilöstön kanssa. Läpi vuoden toimittiin tiedon välittäjänä joko hoivakodin ja Espoon kaupungin palveluiden välillä tai asukkaan ja kaupungin organisaatioiden välillä. Hoivakodeille välitettiin tietoa mm. erilaisista tapahtumista, koulutuksista ja kulttuurivaihdosta. Huhtikuussa 2010 järjestettiin hoivakodin henkilöstölle asiantuntijaluento ikäihmisten ravitsemuksesta. Hoivakodit ovat saivat kauttamme Espoon kaupungin vapaan sivistystyön tulosyksikön kulttuuripalvelujen tarjonnan Hoivakodit hyödynsivät kulttuuriketjun tarjontaa ja puolet heistä löysi mieluisaa ohjelmaa asukkailleen. Tammikuussa 2010 Espoossa sijaitsevissa hoivakodeissa asuvat asukkaat saivat H1N1-rokotteen. Rokotukset toteutettiin yhteistyössä asumispalveluyksikön sairaanhoitajan, terveyspalvelujen rokotushoitajan ja hoivakotien henkilöstön kanssa asukkaan omassa toimintaympäristössä. H1N1 rokotteen sai 531 asukasta, joista 497 oli espoolaisia ja 34 ulkopaikkakuntalaisia. Asumispalvelujen sairaanhoitaja on Espoon terveyspalvelujen suugeriatrisen työryhmän jäsen ja edustaa siellä yksityisiä asumispalveluja. Työryhmän päätavoite on Yhteistyöllä ikäihmisten suunterveys kuntoon. Vuonna 2010 suuhygienistit kouluttivat hoivakotien henkilökuntaa ja päivittivät suunhoitokansion. Käyttöön otettiin asukkaiden henkilökohtainen suunhoitokortti. Osassa hoivakoteja kävi suuhygienisti paikanpäällä antamassa hoito-ohjeita ja tarvittaessa ohjasi asukkaan hoitoon hammashoitolaan. Asukkaista osa on käyttänyt yksityisiä hammaslääkäripalveluja. Toiminnan arviointi Vuonna 2010 valvonta käynnistyi valvontasuunnitelman mukaisesti ennalta suunnitelluilla valvontakäynneillä, jatkui myöhemmin keväällä auditoinneilla ja päättyi loppuvuodesta käytyihin vuosineuvotteluihin. Tähän väliin mahtui asukastapaamisia, hoitokokouksia, omaisteniltoja, asukkaiden 100-vuotisjuhlia ja yhteistyökokouksia. Vuonna 2010 oli yhteensä 124 erilaista laadunvalvontatapahtumaa. Kirjaamisen ja tilastoinnin ulkopuolella ovat päivittäiset omaisten/läheisten, hoivakotien henkilöstön ja yhteistyötahojen yhteydenotot. Valvontatavoitteet Espoossa sijaitseviin yksityisiin hoivakoteihin ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Pääkaupunkiseudulla sijaitseviin hoivakoteihin suuntautuneita valvontakäyntejä tehtiin ajan puutteen vuoksi vähän. Tältä osin tavoite ei toteutunut valvontasuunnitelman mukaisena. Asumispalvelujen henkilöstöresurssit jakaantuivat niin, että sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja kävivät pääsääntöisesti hoivakodeissa ennalta suunnitelluilla valvontakäynneillä, hoitokokouksissa ja omaistenilloissa. Valvontatapahtuma hoivakodissa sisälsi keskustelua, havainnointia, asiakirjoihin tutustumista, henkilökunnan/asukkaiden tapaamista, ohjausta ja neuvontaa. Valvontakäyntiin suunniteltu kokonaisaika ylittyi lähes kaikissa tapauksissa. Aluehallintoviraston kanssa käydyt hoivakotien tarkastukset, auditointikäynnit ja vuosineuvottelut käytiin asumispalvelupäällikön johdolla. Muun henkilöstön ollessa hoivakotikäynneillä tekivät asumispalvelujen palveluohjaaja ja toimistosihteeri välillistä valvontaa hyvän asiakaspalvelun ja tiedonkulun muodossa vastaanottamalla puheluita asiakkailta, omaisilta ja yhteistyötahoilta. Vuoden aikana puhelinkeskusteluja käytiin päivittäin hoivakodeissa asuvien omaisten ja läheisten kanssa liittyen erilaisiin käytännön asioihin. Puhelinkeskustelujen yhteydessä on saatu hoivakodeista palautetta, joka on enimmäkseen ollut myönteistä.

9 9 Valvonnan ja ohjauksen välineinä olivat Espoon ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelukonseptista ja lisäpalveluista nostetut hyvän hoidon kriteeerit ja Valviran julkaisema vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvontasuunnitelma. Valviran ja AVI:n laatimalla valvontaohjelmalla ja toimintayksiköihin tehdyn kyselyn tuloksilla ja jatkotoimenpiteillä on ollut suuri merkitys myös asumispalvelujen toteuttamalle valvonnalle sen yhtenäisen sisällön, arviointiperusteiden ja kriteerien vuoksi. Käyttämällä yhdenmukaisia valtakunnallisia toimintaohjeita voidaan arvioida esim. hoidon laatua. Edellä mainittuihin perustuen valvontaviranomaisena asumispalvelujen henkilöstö ei ensisijaisesti hakenut epäkohtia, vaan toi esille näyttöön perustuvaa tietoa, hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja vuorovaikutuksessa hoivakodin henkilöstön kanssa. Valvontatyössään asumispalvelujen henkilöstö huomioi aina sen, että palveluntuottajat ovat itsenäisiä ja vastuullisia toimijoita, joilla on yksikössään oma johto, lähiesimies, välittömään hoitotyöhön osallistuva henkilöstö ja avustava henkilöstö turvaamassa asukkaille hyvää ja laadukasta hoitoa ja joka on Espoon asumispalvelujen kanssa tehdyn sopimuksen mukaista. Valvonnassa havaittiin runsaasti hyviä hoivakotikohtaisia käytäntöjä, joita oli tuotettu arvioimalla ja uudelleen kehittämällä. Hoivakodeissa ilmitulleet vakavat epäkohdat olivat poikkeustapauksia. Niihin puututtiin välittömästi, niistä kirjattiin jatkotoimenpiteet ja niitä seurattiin aktiivisesti niin kauan, että palvelut olivat sovitun mukaiset. Vakavien epäkohtien korjaaminen ja tilanteen ajan tasalle saattaminen on haasteellinen ja aikaa vievä prosessi kummallekin osapuolelle. Suuri huoli ja haaste valvonnalle on jatkossakin hoivakodeissa havaittu välittömään hoitotyöhön osallistuvan henkilökunnan niukkuus ja koulutetun henkilökunnan vähäisyys verrattuna vaadittuun henkilöstömitoitukseen. Niukka henkilöstömitoitus, työntekijöiden suuri vaihtuvuus, kasvava sijaisten joukko kuormittaa henkilöstöä ja hankaloittaa hoitotyöhön sitoutumista ja kehittämistyötä. Vajaus henkilökunnassa lyhentää myös asukkaiden hyväksi käytettyä aikaa. Laatuun kaivattua aikaa ja yhdessäolon hetkiä vanhusten kanssa voivat antaa vain ihmiset. Hoidon suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus edellyttävät ammattitaitoa. Henkilöstömitoitus oli usein liian pieni suosituksiin ja sopimuksiin nähden. Kahdessa vakavassa tapauksessa jouduttiin turvautumaan sanktioihin. Vuorovaikutuksellisuus ja asiaosaaminen edellyttivät asumispalvelujen henkilöstöltä osaamisen päivittämistä ja kehittämistä. Henkilöstö osallistui mm. seuraaviin yksilöllisen koulutussuunnitelmansa mukaisiin koulutuksiin vuonna 2010: Rai-arvioinneista saatavan tiedon hyödyntäminen, Rai- miten luen ja tulkitsen palauteraporttia, Rai-seminaari, Rai Rug-III maksujärjestelmä, ikäihmisten ravitsemus, palveluseteli, saattohoito, verkkoviestintä, kotikuntalaki- ja sosiaalihuoltolain muutokset, valvontapäivä Valvira, Elevation julkaisujärjestelmä ja Vanhustyön messut. Asumispalvelujen kehittämispäivänä keskityttiin valvontasuunnitelman tekemiseen. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelujen henkilöstön tekemän valvonnan päätehtävänä on pitkäjänteisesti yhdessä palveluntuottajien kanssa turvata asumispalveluissa asuville espoolaisille inhimillinen ja hyvä vanhuus. Jatkuvalla systemaattisella valvonnalla on saatu syvällisempää tietoa yksityisten hoivakotien hyvistä ja vielä kehitettävissä olevista käytännöistä. Vuoden 2010 valvonnassa esille tulleet kehittämistarpeet huomioidaan laadunvalvonnassa Valvonnan toteuttaminen valvontasuunnitelman mukaisena oli erityisen haasteellista useiden sidosryhmien vuoksi. Oman työn arviointi, palautteen vastaanottaminen ja uudelleen kehittäminen on jatkossakin olennainen osa asumispalvelujen henkilöstön työotetta.