VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

Transkriptio

1 Raportti 1 (2) 1882/ / VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen (AVIen) yhteisessä valtakunnallisessa Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valtakunnallisen valvontasuunnitelman toimeenpanoohjelmassa 2010 sovittiin, että Valvira käynnistää vanhusten ympärivuorokautista palvelua tuottavien yksiköiden yleisvalvonnan. Koska valvonnan pohjaksi tarvittavaa ajantasaista valtakunnallista tietoa vanhustenhuollon ympärivuorokautisia palveluja tuottavien toimintayksikköjen toiminnasta ja sen laadusta ei ollut saatavissa, Valvira hankki itse tilannetietoa. Jatkossa tavoitteena on tiedon saaminen ensisijaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Valvira keräsi kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautisia palveluja vanhuksille antavien yksiköiden sähköpostiosoitteet ja teki sähköpostitse kyselyn hyvän hoidon tärkeimpien kuvaajien tilanteesta yksiköissä. Valviran osoiterekisterin pohjana käytettiin THL:n toimipaikkatietoja (kattaa sekä yksityiset että julkiset yksiköt) sekä Valviran ja AVIen yhteisen yksityisten palveluntuottajien rekisterin (Ysteri) tietoja. Näistä poimittiin ympärivuorokautisia palveluja vanhuksille tuottavat yksiköt. Kumpikaan rekistereistä ei ole aukoton, eivätkä niistä saadut yksityisten palveluntuottajien tiedot olleet kaikilta osin yhtenevät. Tämä lisäksi läheskään kaikkien yksiköiden sähköpostiosoitteita ei löytynyt rekistereistä, vaan niitä jouduttiin etsimään yksitellen muista lähteistä. Aluehallintovirastot tarkistivat vielä oman alueensa yksityisten palveluntuottajien yksikköluettelon. Yksiköiltä tiedusteltiin taustatietojen (mm. yksikön ylläpitäjä, sijainti, vastuuhenkilöt) ja asukkaiden hoitoisuuden (mm. syömisessä autettavien, vuoteeseen hoidettavien ja muistihäiriöisten osuudet asukkaista) lisäksi hoitohenkilökunnan mitoitusta, sen koulutustasoa, asukkaiden ilta- ja aamuruokailun väliin jäävää aikaa, lääkehoitosuunnitelman olemassaoloa ja yksilökohtaisen lääkityksen tarkistustiheyttä, tietosuojavastaavan nimeämistä ja asiakirjamerkintöjen laatimisen säännöllisyyttä sekä muissa kuin yhden hengen huoneissa asuvien osuutta. Kysely lähetettiin ensi vaiheessa 1682 yksikköön, joista 898 oli julkisia ja 784 yksityisiä. Osoittautui, että osoitteissa oli myös ei-ympärivuorokautista hoitoa antavia yksiköitä ja muille kuin vanhuksille palveluja tuottavia yksiköitä. Tarkistusten jälkeen valvonnan kohteena olevaksi perusjoukoksi jäi 1500 yksikköä.

2 2 Kyselystä saatuun Webropol-raporttiin sisältyi 1200 vastausta, eli vastausprosentti on 80. Laskentapohjaan on tietoteknisten ongelmien takia vielä kirjaamatta 209 vastausta. Jatkokäsittelyssä ne tullaan lisäämään aineistoon. Myt käytettävissä olevien vastausten osuus on siten 66 % yksiköistä. jatkossa tavoitteena on saada vastaukset kaikilta yksiköiltä. Saaduista vastauksista vain 22 oli terveyskeskusten vuodeosastoilta. Koska kysely oli tavoittanut terveyskeskukset näin huonosti, päätettiin tässä vaiheessa poistaa kaikki terveyskeskusten vastaukset käsiteltävästä aineistosta. Syksyllä 2010 tehdään kaikkiin terveyskeskuksiin uusi, aiempaa kattavampi kysely. Osa vastaajista ei ollut vastannut kaikkiin kysymyksiin. Myös nämä jätettiin ainakin tässä vaiheessa tilastoanalyysin ulkopuolelle. Tilastoanalyysiin jäi näin 942 yksikköä. Jatkossa vastaajia tullaan opastamaan vastaaman kyselyn kaikkiin kohtiin. Tässä raportissa esiteltävä aineisto kuvaa kyselyyn vastanneiden 942 sosiaalihuollon ympärivuorokautisia palveluita vanhuksille tuottavan toimintayksikön tilannetta maalishuhtikuussa Tilastoanalyysi ohjaa valvovia viranomaisia ohjauksen ja valvonnan kohdentamiseen. Näin valvonnan vaikuttavuutta voidaan parantaa. Aineiston analyysiä jatketaan elokuussa Tilastollisen tarkastelun ohella käydään vastauksia läpi myös yksikkökohtaisesti, ja tarpeen mukaan pyydetään lisäselvityksiä. Johtopäätökset sekä päätökset valvonnallisista ja muista mahdollisista jatkotoimista tehdään syys-lokakuun 2010 aikana lopullisen raportin valmistuessa. Silloin ovat käytettävissä tiedot myös aluehallintovirastojen alueiden (6 aluetta) mukaisesti. Myös tiedon keruuta jatketaan. Tavoitteena on saada tiedot myös kaikista niistä yksiköistä, joista vastauksia ei vielä saatu. 1. Perustietoja yksiköistä Tarkastelun kohteena on 942 ympärivuorokautista palvelua antavaa yksikköä, joista 422 toimii julkisella ja 520 yksityisellä sektorilla. Palvelutyypeittäin yksiköt jakautuvat seuraavasti: Tehostettu Vanhainkoti Muu yksikkö palveluasuminen sektori sektori Jotkut yksiköt ovat ilmoittaneet toimivansa useammalla palvelualalla, mistä syystä taulukon summa on suurempi kuin vastanneiden yksiköiden määrä. Yksikköjen sijainti aluehallintovirastojen alueilla on seuraava:

3 3 Etelä-Suomi 277 Itä-Suomi 145 Lappi 45 Lounais-Suomi 97 Länsi- ja Sisä-Suomi 261 Pohjois-Suomi 107 tieto puuttuu Asukkaiden toimintakyky Vastaushetkellä yksiköissä oli yhteensä asukasta. Heistä 62 % kykeni kulkemaan itsenäisesti (apuvälineen kanssa tai ilman) ja 13 % oli vuoteeseen hoidettavia. Itsenäisesti ruokailemaan kykeni 63 %, kun ruoka tuotiin valmiiksi annosteltuna eteen. Apua ruokailussa tarvitsi 25 % asukkaista, ja 15 % oli täysin syötettäviä. Vastausajankohtana 62 % asukkaista oli vähintään keskivaikeasti muistihäiriöisiä. Asiakkaiden toimintakyky Itsenäisesti liikkuvia Vuoteeseen hoidettavia Itsenäisesti ruokailevia Ruokailussa autettavia Täysin syötettäviä Vähintään keskivaikeasti muistihäiriöisiä. 3. Henkilökunta Henkilöstön määrä ja osaaminen ovat palvelujen laadun perustekijöitä. Tarvittava henkilöstön määrä riippuu asiakkaiden toimintakyvystä ja avun tarpeesta. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (STM:n julkaisuja 2008:3) on annettu valtakunnallisia suosituksia ikääntyneiden palveluissa toimivan henkilökunnan tehtävärakenteesta ja määrästä. Hoitohenkilöstöön luetaan asiakkaan välittömään hoitoon

4 4 ja hoivaan osallistuva henkilöstö. Suositus ympärivuorokautisen palvelun hoitohenkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta koti. Korkeampi vaihtoehto 0,6 on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita ruumiillisia tai käytösoireita, tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. On kuitenkin otettava huomioon, että henkilöstön tarpeeseen ja rakenteeseen vaikuttaa suuresti toiminnan luonne ja esimerkiksi hoidettavien asiakasryhmien erityispiirteet. Julkisen sektorin yksiköistä 15 % ja yksityisen sektorin yksiköistä 31 % saavutti mitoituksen tason hyvä (0,7 tai enemmän), kun taas julkisen sektorin yksiköistä 16 % ja yksityisen sektorin yksiköistä 8 % jäi henkilöstömitoituksessa suosituksen alarajan 0,5 alapuolelle. Hoitohenkilökunnan mitoitus Alle 0,5 hoitotyöntekijää 0,5-0,6 hoitotyöntekijää 0,7-0,8 hoitotyöntekijää Yli 0,8 hoitotyöntekijää Ammatillisen henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain mukaan soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus (lähihoitaja, apuhoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja). Sairaanhoitajan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on määritelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa. Julkisen sektorin yksiköistä 66 % ja yksityisen sektorin yksiköistä oli sellaisia, joissa koko hoitohenkilökunnalla oli vaadittava koulutus.

5 5 Ammatillisen henkilöstön koulutus Kaikki ammatilliseen henkilöstöön kuuluvat eivät täytä kelpoisuusehtoja tai heillä ei ole ammattitoiminnan edellyttämää koulutusta Ammatillinen henkilöstö täyttää kelpoisuusehdot 4. Ravitsemus Ravitsemuksen merkitys ikäihmisen toimintakyvylle on todettu monissa tutkimuksissa. Tärkeätä ei ole vain ravinnon laatu ja määrä, vaan myös ravinnon saannin ajoitus. Aiemmassa valvontatyössä on osoittautunut ongelmaksi pitkä tauko illan viimeisen ja aamun ensimmäisen ruokailun välillä, ja tätä asiaa haluttiin nyt tarkemmin selvittää. Valviran ja AVIen käsityksen mukaan illan viimeisen ja aamun ensimmäisen aterian välisen ajan tulisi olla vähemmän kuin 11 tuntia. Kyselyn vastausten mukaan kuitenkin 77 % julkisen sektorin yksiköistä ja 43 % yksityisen sektorin yksiköistä ilmoitti tauon olevan 11 tuntia tai sen yli. Yötauko asukkaiden ruokailujen välillä 10 Enintään 11 tuntia 11 tuntia tai yli

6 6 5. Hoito- ja palvelusuunnitelmat Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan asiakkaalle tulee laatia hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan tarpeet, hoidon ja palvelun tavoitteet sekä kattavasti ne palvelut ja toimet, joilla tavoitetta toteutetaan. Suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa tai läheistensä kanssa ja sitä tulee tarkistaa säännöllisesti vastaamaan asiakkaan muuttuvaa toimintakykyä ja tarpeita. Kyselyn vastausten mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmat oli suurimmaksi osaksi laadittu kaikille asukkaille. Julkisen sektorin yksiköistä 14 % ja yksityisen sektorin yksiköistä 3 % ilmoitti, ettei suunnitelmaa ole tehty kaikille. Yksityisen sektorin yksiköistä 78 % ilmoitti, että kaikki suunnitelmat on tehty ja lisäksi päivitetty. Julkisella sektorilla jatkuvaan päivitykseen ylsi 42 % yksiköistä. Yksilökohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat Tehty kaikille, jatkuva päivitys Tehty kaikille ja päivitetty osalle Tehty kaikille, ei päivitystä Ei ole tehty kaikille 1 6. Lääkehoito Kaikilla lääkehoitoa toteuttavilla toimintayksiköillä tulisi olla Turvallinen lääkehoito oppaan (Sosiaali- ja terveysministeriö, Opas 2005:32) mukainen kirjallinen lääkehoitosuunnitelma. Siinä mm. määritellään eri ammattihenkilöiden lääkehoidon vastuut ja oikeudet. Vastausten mukaan lääkehoitosuunnitelmat on pääsääntöisesti tehty kaikissa yksiköissä. Julkisella sektorilla se puuttuu 11 %:lta, mutta yksityisellä sektorilla vain yhdeltä prosentilta vastanneista yksiköistä.

7 7 Kirjallinen lääkehoitosuunnitelma Puuttuu On olemassa Vanhusten liiallisen tai epätarkoituksenmukaisen lääkityksen pulmat nousevat usein esim. valvonnan yhteydessä esiin. Välttämätön edellytys lääkityksen oikeellisuudelle on, että asiakkaan lääkitys tarkistetaan säännöllisesti ja riittävän usein; myös silloin, kun mitään akuuttia tarvetta ei ilmene. Kunkin asiakkaan lääkityksen tarkisti vähintään puolivuosittain 47 % julkisen ja 64 % yksityisen sektorin yksiköistä. Yli vuoden tarkistusväli oli 5 %:ssa julkisista ja 3 %: ssa yksityisistä yksiköistä. Yksilökohtainen lääkityksen tarkistus Harvemmin Vuosittain Tarkistetaan vähintään puolen vuoden välein 7. Yhden hengen huoneet Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen peruslähtökohtana on, että jokaisella asukkaalla on oma huone. Kahden hengen yhteinen huone voidaan hyväksyä vain aviopareille tai muuten perustellusta syystä, ja niitä tulisi olla yksikössä enintään 1:lle asukkaista.

8 8 Julkisen sektorin yksiköistä lähes puolet eli 48 % ilmoitti, että yli 1 asukkaista asuu muissa kuin yhden hengen huoneissa. Yksityisellä sektorilla vastaava luku oli 31. Yksiköitä, joissa kaikki asuivat yhden hengen huoneissa, oli julkisella sektorilla 26 % ja yksityisellä 42 %. Muissa kuin yhden hengen huoneissa asuvia Yli 10% asukkaista Enintään 10% asukkaista Ei ketään 8. Asiakastiedot ja salassapito Hoidon ja palvelun seuranta edellyttää huolellista ja oikeanlaista dokumentointia. Tästä on säädetty sosiaalihuollon asiakaslaissa sekä potilaslaissa, kuten myös laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Toimintayksikön johtajan tulee antaa kirjalliset ohjeet asiakastietojen käsittelystä ja jokaisella palvelunantajalla tulee olla tietosuojavastaava. Julkisen sektorin yksiköistä 37 % ja yksityisen 32 % ilmoitti, ettei tietosuojavastaavaa ole nimetty. Tietosuojavastaavan nimeäminen On nimetty Ei ole nimetty

9 9 Toimintayksiköllä tulee olla suunnitelma asiakastietojen dokumentoinnista ja asiakasasiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä ja salassapidosta. Julkisen sektorin yksiköistä ja yksityisen sektorin yksiköistä 83 % ilmoitti tekevänsä kirjaukset säännöllisesti. Vain yksi yksikkö ilmoitti tekevänsä kirjaukset epäsäännöllisesti. Kirjaukset asiakastietoihin Tarpeen mukaan Säännöllisesti Epäsäännöllisesti Aineiston analyysiä ja tiedon keruuta jatketaan. Tavoitteena on saada tiedot myös kaikista niistä yksiköistä, joita ei vastauksia vielä ole saatu.