ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014

Transkriptio

1 ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut

2 Sisällys 1 Yleistä kunnallisesta valvontavelvoitteesta ja valvonnan tavoitteista Vammaisten asumispalvelut tunnuslukuina vuonna Toimilupalausunnot Valvontakäynnit vuonna Reaktiivinen valvonta Johtopäätökset... 8

3 1 Yleistä kunnallisesta valvontavelvoitteesta ja valvonnan tavoitteista Asumisen ja asumisen tukipalvelujen järjestäminen on kuntien yksi lakisääteisistä tehtävistä. Vammaisten ja kehitysvammaisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen ja muiden asumisen tukipalvelujen järjestämisestä Espoossa vastaa pääasiallisesti vammaispalvelujen palvelualue. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi suunnitelman Vammaisten kuntalaisten asumispalvelujen suunta ja toimenpiteitä vuosille , jossa on kirjattu strategiset periaatteet vammaisten asumispalvelujen kehittämiselle Espoossa. Vammaispalvelut järjestää asumispalveluja Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaisille henkilöille joko palvelutaloon, asumisyksikköön tai yksittäiseen asuntoon tavanomaiseen asuntokantaan. Asumispalveluja järjestetään lisäksi Kehitysvammalain perusteella kehitysvammaisille henkilöille ympärivuorokautisissa ryhmäkodeissa ja asumisyksiköissä sekä ei-ympärivuoro-kautisissa asumisyksiköissä tai tuettuna asumisena yksittäiseen asuntoon. Sosiaalihuoltolain perusteella vammaisille henkilöille järjestetään jonkin verran tuettua asumista yksittäiseen asuntoon tai hoivaan painottuvaa ympärivuorokautista asumista. Yksityisiä sosiaalipalveluja määrittävän lainsäädännön vaatimukset palvelujen laadulle ovat suurelta osin selkeät. Laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (992/2011) sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) on määräyksiä liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Ympärivuorokautisten asumispalvelujen tuottamista säätelee lisäksi Valtakunnallinen laatusuositus vammaisten asumispalveluista (STM, 4:2003), Valviran valtakunnallinen valvontaohjelma vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisista asumispalveluista (6:2012) sekä ohje yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvonnasta (7:2012). Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Espoon kaupungin vammaisille henkilöille tarkoitettujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on varmistaa vammaisten asumispalvelujen piirissä oleville henkilöille laadukkaat ja tarpeenmukaiset palvelut, tukea palveluntuottajia asumispalvelujen tuottamisessa, auttaa palveluntuottajia tunnistamaan mahdolliset toiminnassa syntyvät riskit ja ennalta ehkäistä niitä sekä edistää asumispalvelun kehittämistä valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Vammaispalveluissa valvonnan toteuttajia ovat vammaispalvelujen johtavat viranhaltijat. Vammaispalvelupäällikkö johtaa valvontatyötä. Valvontatyötä tehdään yhteistyössä palveluntuottajien, sijaintikuntien, aluehallintovirastojen ja Valviran kanssa. Vammaispalvelujen val-

4 vontaryhmän muodosti vuonna 2014 moniammatillinen työryhmä, jossa jäseninä olivat vammaispalvelujen sairaanhoitaja, asumispalveluiden esimiehet (johtavat ohjaajat), sosiaalityön esimies (johtava sosiaalityöntekijä) ja ostopalvelutoiminnasta vastaava asiantuntija. Tämä on raportti valvonnan toteutumisesta vuonna Raportti sisältää koosteen valvontakäyntien palautteista ja muusta valvontatoiminnasta. 2 Vammaisten asumispalvelut tunnuslukuina vuonna 2014 Vuonna 2014 espoolaisia asiakkaita erilaisissa vammaisille tarkoitetuissa asumispalvelumuodoissa oli yhteensä 441 ja asumispäiviä oli Tästä kaupungin omissa asumisyksiköissä asiakkaita vuonna 2014 oli yhteensä 103. Vammaisten asumispalvelujen vuoden 2014 menot olivat 32,2 milj. euroa, josta ostopalveluina tuotettujen asumispalvelujen osuus oli 26,4 milj. euroa. Vuonna 2014 vammaispalvelut osti asumispalveluja vammaisille henkilöille yhteensä 39 yksityiseltä palveluntuottajalta, kunnalta tai kuntayhtymältä. Osa palveluntuottajista tuottaa sekä vaikeavammaisten palveluasumista että kehitysvammaisten asumispalveluja. Yksittäisiä asumisyksikköjä, joissa espoolaisia asiakkaita asui, oli arviolta noin 60 eri puolilla Espoossa, pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla vuonna Toimilupalausunnot Vuoden 2014 aikana ei annettu yhtään toimilupalausuntoa koskien ympärivuorokautisia asumispalveluja.

5 4 Valvontakäynnit vuonna 2014 Valvontakäynti tehdään etukäteen laaditun laadunvalvonta-aikataulun mukaisesti jokaiseen Espoossa sijaitsevaan yksityiseen asumispalveluyksikköön vähintään joka toinen vuosi. Vuoden 2014 aikana tehtiin neljään kehitysvammaisten asumispalveluyksikköön valvontasuunnitelman mukainen valvontakäynti. Asumisyksiköiden esimiehille tai palveluvastaaville lähetettiin ennen käyntiä kirje, jossa kerrottiin valvontakäynnin tarkoitus, ajankohta ja valvonnasta vastaavien työntekijöiden yhteystiedot. Palveluyksiköitä pyydettiin etukäteen toimittamaan valvontakäynnin tekijöille mm. omavalvontasuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma, suojatoimenpidesuunnitelma, henkilöstöluettelo. Valvontakäynnit toteutettiin työparityöskentelynä. Raporttipohjana hyödynnettiin Valviran vastaavaa lomakepohjaa. A. Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne (toiminta-ajatus, asiakkaiden sijoittaminen, toiminnan johtaminen, omavalvonta, yhteistyö ja verkostot) Valvontakäyntien kohteena olleet asumisyksiköt kaikki tuottivat kehitysvammaisten asumispalveluja. Lakisääteiset omavalvontasuunnitelmat oli tehty kaikissa yksiköissä. Omavalvontasuunnitelmat olivat kattavia ja sisälsivät asianmukaiset tiedot toiminnasta. Omavalvontasuunnitelman käytäntöjen juurruttaminen asumisen arkeen vaati yhdessä yksikössä vielä panostusta. Kaikki yksiköt oli kohdennettu kehitysvammaisille henkilöille ja toiminta oli suunniteltu sen mukaisesti. B. Henkilöstö (vastuuhenkilön kelpoisuus, henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, henkilöstömitoitus ja rakenne, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi) Valvontakäynneillä saatujen selvitysten perusteella kaikkien yksiköiden työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttyivät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain tarkoittamalla tavalla (272/2005). Henkilökuntamitoitus oli lähes poikkeuksetta valtakunnallisten suositusten mukainen. Yhdessä yksikössä mahdollisuus vastata äkilliseen asukkaiden toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun koettiin toteutuvan osittain puutteellisesti.

6 Yhdessä yksikössä hyödynnettiin kiitettävästi henkilöstön laaja-alaisempaa koulutuspohjaa ja osaamista asiakkaiden arjessa. esim. henkilökohtaisten kunto-ohjelmien laadinnassa. C. Toimitilat (yhteiset tilat ja esteettömyys, henkilökohtaiset asunnot, turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy, kameravalvonta ) Pääsääntöisesti kaikkien yksikköjen tilat ja asukkaiden asunnot olivat valtakunnallisten suositusten mukaisia. Yhden asumisyksikön toimitilat eivät vastanneet toiminnan ja asukkaiden tarpeita. Yksikköön oli kuitenkin remontti suunnitteilla. D. Asiakkaan asema (asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen, asiakasmaksut, yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa, pakotteet ja rajoitukset) Kaikkien asumisyksikköjen kohdalla asukkaan vuokran perii palveluntuottaja ja muut asiakasmaksut perii Espoon kaupunki kaupunginhallituksen vahvistaman asiakasmaksutaksan mukaisesti. Asumisyksiköillä oli ohjeistus asukaskohtaisten suojatoimenpidesuunnitelmien laadinnasta, mutta yhdessä yksikössä asukkaille ei oltu tehty kirjallisia Kehitysvammalain mukaisia rajoittamis-/suojatoimenpide-suunnitelmia, vaikka väkivaltailmoituksia (HaiPro) yksikössä kuitenkin oli. Neljän valvontakäynnin lisäksi alkuvuodesta selvitettiin kaikkien pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien espoolaisten kehitysvammaisten henkilöiden (noin 40 asiakasta) tilanne. Laitoshoidossa olevien asukkaiden perushoito on pääsääntöisesti kunnossa. Asiakkaat tunnetaan hyvin yksiköissä, koska he ovat olleet vuosia samalla osastolla. Laitoshoidossa olevien asukkaiden asumistilat eivät vastaa asumisen valtakunnallisia suosituksia, koska osa huoneista on kahden hengen huoneita. Asiakaskohtainen selvitys on pohjana laitoshoitoa korvaavien asumispalvelujen suunnittelulle.

7 5 Reaktiivinen valvonta Asiakkaiden palautteiden tai työntekijöiden havainnoimien puutteiden johdosta valvontaa tehtiin asiakkaiden asumispalveluja järjestettäessä, ostopalveluneuvotteluissa ja erillisillä valvontakäynneillä. Työntekijähavaintoihin liittyen tehtiin yhteen Espoon alueen ulkopuoliseen asumisyksikköön valvontakäynti. Asumisyksikössä asuu useampi espoolainen asiakas. Asiakkaiden asunnot olivat viihtyisiä ja tilavia. Asukkailla oli kuitenkin vähän päiväaikaista toimintaa yksikössä, eikä heillä ollut ajantasaista asumisen tukisuunnitelmaa, josta olisi ilmennyt mm. heidän omat tavoitteensa tai toiveensa asumiselle. Selvityksessä ilmeni myös epäselvyyksiä asiakasmaksujen perinnässä. Asukkailta oli peritty palveluntuottajan toimesta maksuja, joita heiltä ei olisi pitänyt periä lainkaan. Epäselvyydet ja virheet toiminnassa selvitettiin asumisyksikön johtajan kanssa, sovittiin korjaustoimenpiteet ja liikaa perityt asiakasmaksut oikaistiin asiakkaille. Toinen valvontakäynti tehtiin asiakaspalautteen perusteella Espoossa sijaitsevaan asumisyksikköön. Omainen ei ollut tyytyväinen asukkaan saamaan hoitoon ja tukeen. Palautteen johdosta tehtiin valvontakäynti yksikköön ja tavattiin yksikön esimiestä ja palveluntuottajan palvelupäällikköä. Toiminnassa ei itsessään ollut moitittavaa, mutta käynnin perusteella ehdotettiin tiiviimpää yhteistyötä Espoon vammaispalvelun ja palveluntuottajan kesken. Etelä-Suomen aluehallintovirastolta tuli selvityspyyntö hallintokanteluun, joka koski ruotsinkielistä asumispalvelua tuottavaa palveluntuottajaa. Asumisyksikkö sijaitsee Espoon ulkopuolella, mutta asumisyksikössä oli tuolloin espoolaisia asukkaita. Vammaispalvelut tapasi kaikkia ko. espoolaisia asukkaita tai heidän omaisiaan ja antoi asiasta lausunnon aluehallintovirastolle.

8 6 Johtopäätökset Tehtyjen valvontakäyntien perusteella voidaan todeta, että yksityiset palveluntuottajat ovat kattavasti ottaneet käyttöönsä lakisääteiset sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelmat. Yksiköissä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota omavalvontasuunnitelmien toteutumisen arviointiin ja jatkuvaan seurantaan. Omavalvontasuunnitelma toimii hyvänä perehdytyksen välineenä mm. uusille työntekijöille. Yksiköissä työskentelee ammattitaitoinen ja ammattipätevyysvaatimukset täyttävä henkilöstö. Henkilöstömitoitukset ovat valtakunnallisten suositusten mukaisia, mutta on tärkeä kehittää keinoja riittävän henkilökunnan turvaamiseksi asukkaiden muuttuvissa tilanteissa mm. toimintakyvyn heiketessä. Siten voidaan turvata asukkaiden mahdollisuudet asua omassa kodissaan myös tilanteissa, joissa he tarvitsevat aiempaa runsaammin tukea ja apua arjessaan. Kehitysvammaisilla henkilöillä, jotka tarvitsevat suojatoimenpiteitä ja rajoittamistoimia arjessa, tulee olla asianmukaiset lääkärin hyväksymät suunnitelmat arkensa tueksi. Yksiköissä tulee olla työkäytännöt, ohjeet ja jatkuva seuranta ja arviointi suojatoimenpiteiden osalta. Yhteistyötä palveluntuottajien ja Espoon vammaispalvelujen välillä on tärkeää edelleen kehittää asukkaiden toimivien ja laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi.