Valvontaraportti 2015 Espoon vanhusten palvelut, pitkäaikaishoito Ympärivuorokautinen asumispalvelu

Transkriptio

1 Valitse kohde. 0 Valvontaraportti 2015 Espoon vanhusten palvelut, pitkäaikaishoito Ympärivuorokautinen asumispalvelu

2 1 Sisällys 1. JOHDANTO IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA-ASUMINEN ESPOOSSA Ostopalveluiden hankinta ja toiminnan muutokset Palveluseteli VALVONTASUUNNITELMA Palvelukonsepti ja valvontakäyntikertomus Valvonnan painopistealueet vuonna VALVONTAVIRANOMAISTEN TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT VALVONNAN TOTEUTUMINEN Omavalvonta Ennakollinen valvonta Yksityisten sosiaalihuollon palvelujen luvanvaraisuus Ohjaus ja neuvonta Suunnitelmaperusteinen valvonta Valvontakäynnin sisältö Henkilöstö Lääkehoito RAI:n nykytilanne Terveyden- ja sairaanhoidon toteutuminen Yhteistyöneuvottelu Reaktiivinen valvonta Asiakaspalautteet Asiakastyytyväisyyskysely Laatupoikkeamat VALVONNAN ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 22

3 2 1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus ja valvonta ovat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira toteuttavat ohjausta ja oma-aloitteista valvontaa kunnissa. Kunta vastaa sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä. Kunnan tehtävänä on myös valvoa itse järjestämiensä ja ostamiensa palvelujen lisäksi kaikkien yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien toimintaa alueellaan (922/2011/6 ). Espoon kaupungin vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon palvelualue vastaa ympärivuorokautisen hoiva-asumisen ja laitoshoidon laillisuudesta, laadusta ja asianmukaisuudesta. Ympärivuorokautista hoivaasumista järjestetään sekä kaupungin tuottamana että ostopalveluna. Espoossa ympärivuorokautisten asumispalvelujen hankinta toteutettiin hankintalain mukaan kilpailutuksella vuonna 2014, ja se tehtiin yhteistyössä Kirkkonummen, Kauniaisten ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Samassa yhteydessä laadittu hoiva-asumisen palvelukonsepti määrittää vähimmäisvaatimukset asukkaan asumiselle, hyvälle hoidolle ja laadun tasolle. Sopimuskausi on sisältäen kahden vuoden optio mahdollisuuden. Espoon vanhustenpalvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontasuunnitelma on laadittu vuosille Valvontasuunnitelma on hyväksytty Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa Myös Espoossa sijaitsevien palvelusetelituottajien asumispalveluyksiköt kuuluvat lautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman piiriin. Vuodesta 2015 alkaen lakisääteinen valvontavelvollisuus koski yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien ylläpitämien asumispalveluyksiköiden lisäksi kolmea Espoon kaupungin ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä. Valvontasuunnitelma luo edellytykset järjestelmälliselle toiminnan ohjaukselle ja valvonnalle sekä laadukkaan toiminnan varmistamiselle yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Valvonnan yhdenmukaistamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet valtakunnallisia valvontaohjelmia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lokakuussa 2015 julkaistussa Valviran Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan havaintoja -puolivuotisraportissa tulee vahvasti esille valvontakulttuurin muuttuminen. Entistä enemmän korostuvat omavalvonta, asiakaslähtöisyys, valvonnan joustavuus sekä vuorovaikutteisuus. Vanhustenhuollon suunnitelmallinen omavalvonta palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi on ollut yksityisten sosiaalipalvelujen velvollisuus vuodesta 2012, ja se laajeni koskemaan myös julkisia vanhustenhuollon palveluja alkaen. Omavalvonta perustuu toimintayksikössä tehtyyn riskienhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Toimiva omavalvonta on palvelujen laadunhallinnan ja toiminnan kehittämisen tärkein väline.

4 3 Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstön toteuttama toiminnan ja laadun valvonta Espoossa sijaitsevien ympärivuorokautista asumispalvelua tuottavien asumispalveluyksiköiden (hoivakotien) kanssa oli suunnitelmallista. Valvonta toteutui valvontasuunnitelman mukaisesti sekä asumispalvelun hankinnassa että palveluntuottajan kanssa solmitussa sopimuksessa määritellyin ehdoin. Valvontalain hengen mukaisesti yhteistyö perustui kaikissa sen vaiheissa luottamukseen ja avoimuuteen sekä yhteiseen tavoitteeseen turvata espoolaisille asukkaille laadukasta palvelua ja hyvää hoivaa ja huolenpitoa. Riippumatta palveluntuottajasta on palvelujen oltava kuntalaisille yhdenvertaisia. Valvontaraportti kuvaa vuoden 2015 ennakollista, suunnitelmaperusteista ja reaktiivista valvontaa sekä niistä tehtyjä havaintoja ja toimenpiteitä. Raportti ei sisällä yksityiskohtaista tietoa palveluntuottajien ylläpitämistä asumispalveluyksiköistä tai sen asukkaista. Raportissa kuvataan julkisen ja ostopalveluna tutuotetun ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontaa yhtenä palvelukokonaisuutena. 2. IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA-ASUMINEN ESPOOSSA Ikääntyneiden asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain alaista ympärivuorokautista ja/tai lyhytaikaista asumispalvelua (hoiva-asumista). Espoossa hoiva-asuminen perustuu kaupungin ja yksityisen palveluntuottajan tuottamaan palveluun, palvelusetelillä hankittuun palveluun tai asiakkaan itse kustantamaan ja solmimaan palvelu- ja sopimussuhteeseen. Laitoshoitoa järjestetään vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän tai turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua (Vanhuspalvelulaki 14 ) Ostopalveluiden hankinta ja toiminnan muutokset Espoossa vanhusten palveluiden ympärivuorokautiset asumispalvelut kilpailutettiin vuonna 2014 yhteistyössä Kirkkonummen, Kauniaisten ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Hankittavat ympärivuorokautiset palvelut ovat pitkäaikaista ja lyhytaikaista hoiva-asumista suomen- ja ruotsinkielisenä. Hankintasopimukset ovat voimassa Hankinnan yhteydessä laadittiin ympärivuorokautisen asumispalvelun palvelukonsepti, jossa määritellään palvelun vähimmäisvaatimukset asumiselle, hyvälle hoivalle ja laadun tasolle. Palveluntuottajat sitoutuvat kaikilta osin noudattamaan palvelukonseptissa määriteltyjä hoiva-asumisen laatukriteereitä sopimuksen alkuhetkistä lähtien. Pitkäaikaisen hoiva-asumisen asukkaat eivät muistisairauden tai muiden toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi enää selviydy kotona sinne järjestettävien palveluiden turvin. Asukkaiden avuntarve on säännöllistä ja toistuvaa siten, että he tarvitsevat jatkuvaa yhtämittaista ympärivuorokautista hoivaa, huolenpitoa ja valvontaa. Asukas asuu hoiva-asumisessa pääsääntöisesti elämänsä loppuun asti. Lyhytaikaista hoivaasumista (Lah) tarvitsevat kotihoidossa ja omaishoidossa olevat sekä sairaalasta kotiutuvat asukkaat. Lyhytaikaisen hoiva-asumisen sisältö noudattaa samoja palvelukonseptissa määriteltyjä hoiva-asumisen laatukriteereitä. Lyhytaikaisen hoiva-asumisen erityisinä painopisteinä ovat asukkaan kuntouttaminen ja kotona selviytymisen tukeminen niin, että kotona asuminen voisi jatkua mahdollisimman pitkään.

5 4 Vuonna 2015 oli Espoossa 30 yksityistä ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä, joissa oli yhteensä 1018 Etelä-Suomen aluehallintoviraston vahvistamaa asukaspaikkaa. Espoon kaupungin kolmessa asumispalveluyksiköissä oli 182 paikkaa (yhteensä 1200 paikkaa). Espoossa lyhytaikaista hoiva-asumista oli kolmessa eri yksikössä, joista kaksi on Espoon kaupungin asumispalveluyksikköä (23 asukaspaikkaa) ja yksi ostopalveluna hankittu yhytaikaisen hoiva-asumisen yksikkö (39). Espoon pitkäaikaishoidon käytössä oli yhteensä 1122 paikkaa, joissa asukkaita oli yhteensä Lukuun sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaishoidon paikat sekä palvelusetelipaikat (Taulukko 1). Taulukko 1. Espoossa sijaitsevien asumispalveluyksiköiden paikkamäärät ja Espoon käyttämät paikat (sisältää palveluseteliasukkaat) vuonna Profiili Avin hyväksymä virallinen paikkaluku asumispalveluyksiköissä Espoon käyttämät paikat Espoolaisia asukkaita vuoden aikana Ostetut Omat Pitkäaikaiset Lah Vire Koti Kristiina Pitkäaikaiset Lah Taavi ja Vilmu Yhteensä Vuonna 2015 Espoon kaupungin vanhusten palvelut osti ympärivuorokautisia asumispalvelupaikkoja Espoosta ja muista kunnista yhteensä 917 (Taulukko 2). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 42 paikkaa, mukaan lukien palvelusetelipaikat. Asumispalvelua ostettiin kilpailutettujen palveluntuottajien lisäksi tarveharkinnan mukaan yksittäisillä maksusitoumuksilla Espoon ulkopuolelta. Laitoshoitoa ostettiin vuoden 2015 aikana kahdelle henkilölle kahdesta eri laitosyksiköstä. Taulukko 2. Espoon ostamat pitkäaikaishoidon asumispalvelupaikat ja asukasmäärät vuonna 2015 (ei sisällä palveluseteleitä) Kunta Asumispalveluyksiköiden Paikkamäärät Asukkaita yhteensä vuoden 2015 aikana määrä Espoo Helsinki Vantaa Muut kunnat Yhteensä Asukkaiden keskimääräinen hoitoaika yksityisissä ympärivuorokautisissa asumispalveluissa vuonna 2015 oli noin 2.7 vuotta. Suurin asukasryhmä oli vuotiaat noin 43 % ja toiseksi suurin oli vuotiaat noin 38 %. Asukkaista naisia oli noin 74 %. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä asukkaita oli 9,4 % (92 asukasta) kokonaisasukasmäärästä. Asukkaiden keski-ikä oli 83,7, joista naisten 84,8 ja miesten 80,7 vuotta.

6 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö on ollut Espoossa kokeiluna Tänä aikana Espoon kaupunki on myöntänyt 138 palveluseteliä. Palvelusetelin arvoa on kokeilun aikana korotettu kaksi kertaa vuosina 2012 ja Vuonna 2012 tehdyn palvelusetelin asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaat olivat tyytyväisiä palvelusetelikäytäntöön ja toivoivat sen jatkuvan. Marraskuussa 2015 Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta vakinaisti vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelin alkaen osaksi ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelujärjestelmää. Palvelusetelijärjestelmän keskeiset toimijat ovat asiakas, Espoon kaupunki sekä yksityinen palveluntuottaja. Espoon kaupunki on sitoutunut ottamaan käyttöön valtakunnallisen sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän, joka tarjoaa keskitetyn tietojärjestelmän palveluntuottajaksi hakeutumiseen, palvelusetelien ja ostopalvelutilausten luomiseen ja palvelujen käyttämiseen. Vuoden 2015 aikana palveluntuottajat ovat ilmoittautuneet palveluntuottajaksi Parasta palvelua -järjestelmään (PSOP). Palveluntuottaja ylläpitää itse tietojaan järjestelmässä. Järjestelmän käyttöönotto vanhusten ympärivuorokautisen hoivan palveluseteleiden osalta on suunniteltu vuodelle Vuoden 2015 lopussa hyväksyttyjä palvelusetelituottajia oli 82, joista Espoon alueella oli 28 (n. 30 %). Palveluseteliä käyttäviä asukkaita asumispalveluyksiköissä oli 66, joista Espoon alueella oli 49 (n. 73 %). Tilaston mukaan asukkaat haluavat valita kotikunnan alueella olevan asumispalveluyksikön mieluummin kuin muun kunnan alueella olevan (Taulukko 3). Taulukko 3. Espoossa hyväksytyt palvelusetelituottajat ja myönnetyt palvelusetelit vuosina Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia Palveluseteleitä käytössä Palveluseteleitä myönnetty kokeiluaikana Espoossa Espoon ulkopuolella Yhteensä 82 Yhteensä 66 Yhteensä 138 Espoon vanhusten palveluiden ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä laadittu palvelukonsepti sisältää vähimmäisvaatimukset tarjotulle hoiva-asumisen palvelulle. Palvelukonseptia hyödynnettiin myös palvelusetelin sääntökirjan laatimisessa niin, että Espoon kaupunki asettaa palvelusetelilain ja Espoon kaupungin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelujen palvelukonseptin mukaiset hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan laaditun sääntökirjan vaatimuksia siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelituottajaksi. Ulkopaikkakunnissa palveluseteillä asuvien espoolaisten asukkaiden hoidon laadun valvontaa tehtiin asukaskohtaisesti.

7 6 3. VALVONTASUUNNITELMA Lakisääteistä laadunvalvontaa toteutettiin Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontasuunnitelman (linkki) mukaisesti. Valvontasuunnitelma laadittiin asumispalvelujen hankinnan yhteydessä vuosille Espoossa sijaitsevien vanhusten palvelujen palvelusetelituottajien asumispalveluyksiköt kuuluvat myös Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman piiriin. Valvontasuunnitelman avulla luotiin edellytykset järjestelmälliselle toiminnan ohjaukselle ja valvonnalle sekä laadukkaan toiminnan varmistamiselle yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. 3.1 Palvelukonsepti ja valvontakäyntikertomus Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä laaditussa palvelukonseptissa (linkki) on määritelty asumisen ja hoivan hyvä ja riittävä laatu. Palveluntuottajan järjestämät palvelut tulee olla vähintään tämän palvelukonseptin sisällön mukaiset. Lisäksi tarjottavan palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvollinen perehtymään. Palvelukonseptin tavoitteena on, että asukkaat ympärivuorokautisessa asumispalvelussa voivat elää turvallisesti elämäänsä loppuun saakka. Palvelukonseptin toteutumista valvottiin voimassa olevan valvontasuunnitelman mukaisesti. Palvelukonseptin pääsisällöt ovat: o Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen johtaminen, laadunhallinta ja omavalvonta, henkilöstö. o Asumispalveluyksikön toimitilat sijainti, tilat, varusteet, turvallisuus, siivous-, jäte- ja tekstiilihuolto. o Asukkaan asema ja oikeudet hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, edunvalvonta, yhteistyö omaisten kanssa. o Asukkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen merkityksellinen ja arvokas elämä, ravitsemus. o Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut, lääkehoito, saattohoito. o Asiakastietojen käsittely dokumentointi, tietosuoja, arkistointi ja asukaspapereiden palautus tilaajalle. o Seuranta jälkivalvonta, yhteistyö.

8 7 Palvelukonseptin laatukriteereistä on johdettu 18 sivun pituinen valvontakäyntikertomus, joka toimii valvonnan työvälineenä. Ennen valvontakäyntiä palveluntuottaja täytti sähköisen valvontakäyntikertomuksen. Valvontakäynnillä kertomus käytiin läpi palveluntuottajan kanssa yksityiskohtaisesti. Valvontakäyntikertomus toimi jatkuvana muistiona, johon kirjattiin palvelukonseptin toteutumisen arvio sekä valvonnassa havaitut puutteet ja epäkohdat. Samalla kirjattiin sovitut korjattavat toimenpiteet ja määräaika, mihin mennessä palveluntuottajan tuli ne tehdä. Tämän jälkeen palveluntuottajalla oli mahdollisuus kommentoida valvontakäyntikertomusta ennen sen lähettämistä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Vuoden 2015 aikana lähetettiin 29 valvontakäyntikertomusta Avi:in. Lisäksi valvontakäyntikertomukset lähetettiin tiedoksi niihin 13 kuntaan (Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Pori, Turku, Vantaa), joiden asukkaita asui Espoossa sijaitsevissa ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä vuonna Valvonnan painopistealueet vuonna 2015 Palvelukonseptin mukaisesti ympärivuorokautista asumispalvelua tuottavalla palveluntuottajalla on dokumentoidut laatuvaatimukset, keskeiset laatutavoitteet ja omavalvontasuunnitelma, joka on palvelujen laadun hallinnan ja palvelutoiminnan kehittämisen väline. Palvelukonsepti täydentää Valviran määräyksen mukaista omavalvontasuunnitelman asiasisältöä. Palveluntuottajan omavalvontasuunnitelman tulee sisältää palvelukonseptin asiasisältö ja siinä pyydetyt asumispalveluyksikön toimintaa ohjaavat kirjalliset suunnitelmat. Lakisääteistä laadunvalvontaa toteutettiin Espoon vanhustenpalvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvonnan tavoitteena oli taata ikääntyneille espoolaisille heidän tarvitsemansa yksilöllinen ympärivuorokautinen laadultaan hyvä ja tavoitteellinen hoiva ja huolenpito. Vuonna 2015 oli valvontasuunnitelman rinnalla tärkeimpänä painopisteenä uuden palvelukonseptin asiasisältö. Verrattuna edelliseen vuoden 2007 hankinnassa laadittuun palvelukonseptiin, nykyisessä palvelukonseptissa on oleellisia muutoksia muun muassa palveluntuottajan henkilöstösuunnitelmassa. Esimerkiksi sairaanhoitajien määrä tulee olla vähintään 10 % aluehallintoviraston tai Valviran vahvistamasta asumispalveluyksikön asukaslukumäärästä. Lisäksi valvontaan määriteltiin palvelukonseptin sisällöstä muutamia yksityiskohtaisempia Espoon vanhusten palvelujen strategian mukaisia painopistealueita, jotka olivat: o Lääkehoito o Vapauden rajoittaminen o Vuoteessa elävien määrä (RAI:n määritelmän mukaisesti) o RAI:n nykytilanne o Asiakastyytyväisyyskysely ja kannustinmalli 4. VALVONTAVIRANOMAISTEN TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT

9 8 Valvonnan perusta on, että asukkailla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle aluehallintoviranomaiselle sekä sille kunnalle, jossa palveluja annetaan (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011). Kunnassa valvontaviranomaisena toimii kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai sen määräämä viranhaltija. Espoossa lakisääteisen ympärivuorokautisen asumispalvelujen valvonnan toteutuksesta vastaa kaupungin pitkäaikaishoidon asumispalvelujen valvontatiimi. Valvontaviranomaisena toimi vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon osalta asumispalvelupäällikkö. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön tehtäviä ovat lakisääteisen laadunvalvonnan lisäksi kokonaisvastuu ostopalvelupaikkojen koordinoinnista, asiakaspalvelu sekä palveluohjaus, asiakasmaksupäätösten valmistelu sekä maksatukseen liittyvien asioiden hallinta, ohjeiden laadinta sekä yhteistyö palveluntuottajien kanssa. Lisäksi tehtävänä on toimia koordinoivana yksikkönä hallinnollisissa, sosiaalityöhön sekä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa. Vuonna 2015 Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikössä työskenteli asumispalvelupäällikkö, kaksi sosiaalityöntekijää, kolme sairaanhoitajaa ja kolme palvelusihteeriä. Tehtäväjaossa oli muutoksia siten, että osassa asumispalvelupäällikön tehtäviä toimi toinen Espoon pitkäaikaishoidon aluepäälliköistä. Yhteistyötä tehtiin myös pitkäaikaishoidon vanhustyön asiantuntijan kanssa muun muassa hankinnan kilpailutuksen, hoivakodin kannustinmallin, asiakastyytyväisyyskyselyn sekä RAI:hin liittyvien asioiden yhteydessä. Vuoden aikana oli henkilöstössä osa-aikaisuuksia, joita huomioitiin työnjaon suunnittelussa. Riippumatta palveluntuottajasta kaupungin järjestämät palvelut ovat kuntalaisille yhdenvertaisia. Vuodesta 2015 alkaen lakisääteinen valvontavelvollisuus laajeni asteittain samoilla kriteereillä koskemaan myös kolmea Espoon kaupungin tuottamaa ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä. Espoossa laitoshoitoa valvotaan toimintayksikön omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen seurannan avulla. 5. VALVONNAN TOTEUTUMINEN Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö toteutti valvontalain hengen mukaista työtä ennakoivan, suunnitelmallisen ja reaktiivisen valvonnan muodoin. Tämä edellytti läpi vuoden tapahtuvaa aktiivista yhteistyötä ja vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa. Yhteistyö perustui kaikissa sen vaiheissa luottamukseen ja avoimuuteen. Peruslähtökohdat yhteistyölle ja valvonnalle ovat, että asumispalveluyksikössä on lähijohtaja, välittömään hoitotyöhön osallistuva sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittanut henkilöstö sekä avustava henkilöstö turvaamassa asukkaille hyvää ja laadukasta hoitoa. Henkilöstömitoitus ja -rakenne ovat palvelukonseptin sekä Espoon asumispalvelujen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisia. Omavalvontasuunnitelma on laadittu, tarkastettu vuosittain ja tarvittaessa päivitetty. Toiminta on omavalvonnan tavoitteiden mukaista. 5.1 Omavalvonta

10 9 Lain yksityisistä sosiaalipalveluista 6 :n mukaan yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toimintansa asianmukaisuuden varmistamiseksi yksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma. Omavalvonta on palveluntuottajan ensisijainen valvonnan muoto. Siinä korostuvat palveluntuottajan vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakasturvallisuudesta. Toimiva omavalvonta on tärkeä osa palvelutoiminnan ennakkovalvontaa, joka ehkäisee valvontaviranomaisen tarvetta puuttua jälkikäteisellä valvonnalla tai velvoitteilla toimintayksikön toimintaan. Espoossa kaikki ympärivuorokautista asumispalvelua tuottavat palveluntuottajat ovat laatineet toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelmia vuodesta 2012 alkaen. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 (vanhuspalvelulaki) säädettiin julkisille palveluntuottajille velvollisuus laatia omavalvontasuunnitelma ja ottaa se käyttöön vuoden 2015 alussa. Valvira antoi omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan uuden määräyksen (1/2014). Vuonna 2015 valvonnan mukaan Espoossa sijaitsevien ympärivuorokautisten asumispalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat on päivitetty ja muutamaa asumispalveluyksikköä lukuun ottamatta ne on julkaistu yritysten nettisivuilla. Yli puolet asumispalveluyksiköistä oli tehnyt päivityksen Valviran julkaisemalle uudelle lomakepohjalle, jonka käyttäminen on vapaaehtoista. Suurin osa omavalvontasuunnitelmista oli esillä asumispalveluyksikön ilmoitustaululla. Palveluntuottajille muistutettiin kirjallisen omavalvontasuunnitelman olevan julkinen ja esillä pidettävä asiakirja. 5.2 Ennakollinen valvonta Ennakollisella valvonnalla ja ohjauksella varmistetaan asianmukaiset, laadukkaat ja asukkaiden tarpeita vastaavat palvelut. Sillä pyritään ehkäisemään virheellisiä, epäasianmukaisia tai laadultaan riittämättömiä palvelu- ja hoitokäytäntöjä. Ennakollisessa valvonnassa korostuu palveluntuottajan edustajien ja kunnan valvontatyöstä vastaavien tiivis ja aktiivinen yhteistyö. Ennakollisen valvonnan muotoja ovat muun muassa ohjaus ja neuvonta, lupa-asioiden käsittelyt, toimiluvan myöntämiseen liittyvät tarkastukset sekä lausuntojen antamiset. Valviran suositusten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan painopiste on jatkuvasti siirtymässä jälkikäteisestä valvonnasta ennakoivaan valvontaan. Etukäteisvalvonnan mahdollisuudet ovat parhaat silloin, kun toimintayksikkö itse seuraa aktiivisesti prosessejaan ja palvelujensa laatua, tunnistaa laatua uhkaavat riskit jo ennakolta ja toimii nopeasti niiden poistamiseksi tai mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Espoossa lähtökohdat ennakoivalle ja vuorovaikutukselliselle valvonnalle ovat hyvät, koska yhteistyö palveluntuottajien kanssa on ollut jo vuosia säännöllistä ja se perustuu kumppanuuteen, luottamukseen ja avoimuuteen Yksityisten sosiaalihuollon palvelujen luvanvaraisuus

11 10 Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan ympärivuorokautisia yksityisiä sosiaalipalveluja antavan palveluntuottajan on haettava toiminnalleen aluehallintoviraston lupa. Lupahakemus tehdään sille aluehallintoviranomaiselle, jonka alueella palveluja annetaan. Mikäli palveluntuottaja antaa palveluja kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, toimii lupaviranomaisena silloin Valvira. Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon asumispalveluyksiköllä on vastuu valvoa myös alueellaan sijaitsevia yksityisiä palveluntuottajia riippumatta siitä, ostaako se niistä palveluja. Vuonna 2015 Espoo osti paikkoja kaikista alueellaan sijaitsevista asumispalveluyksiköistä. Espooseen avautui vuoden 2015 aikana kolme uutta asumispalveluyksikköä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto suoritti tarkastuksen näissä toimintayksikössä heti sen jälkeen, kun se oli saanut toiminnan laajentamista tai aloittamista koskevan lupahakemuksen. Espoon asumispalveluyksikön henkilöstöä osallistui näihin tarkastuskäynteihin. Toimiluvan saamiseksi Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö laati Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupamenettelyn mukaisen kuntalausunnon. Ennen toiminnan aloittamista käytävissä neuvotteluissa palveluntuottaja osoitti toteen palvelukonseptin toteutumisen tarjoamassaan palvelussa. Kaikki palveluntuottajat tekivät omavalvontasuunnitelman valmiiksi puolen vuoden sisällä asumispalveluyksikön avautumisesta. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö kävi uusien asumispalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat läpi. Lisäksi se teki uusiin yksiköihin ohjauksellisen käynnin, jossa palveluntuottajaa perehdytettiin Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon ohjeisiin ja toimintatapoihin. Ohjauksellisia käyntejä tehtiin myös jo pitkään toiminnassa oleviin asumispalveluyksiköihin johtuen muun muassa tietoteknisistä syistä. Yhteensä ohjauksellisia käyntejä toteutettiin vuonna 2015 kymmenen Ohjaus ja neuvonta Laissa yksityisistä sosiaalipalveluista painotetaan kunnan antamaa ohjausta ja neuvontaa yhtenä valvonnan muotona. Pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö teki monipuolista yhteistyötä palveluntuottajien kanssa tiedottamalla, ohjaamalla ja neuvomalla. Yhteydenpidoissa palveluntuottajien kanssa oli uuden palvelukonseptin sisällön esille tuominen ja sen korostaminen ensiarvoisen tärkeää. Vuoden aikana palveluntuottajille välitettiin tietoa erilaisista tapahtumista ja koulutuksista. Verkostotapaamisia järjestettiin hoivakotien hygieniayhdyshenkilöille ja Espoon haavaverkoston haavanhoidon yhdyshenkilöille. Ulkoiluystäväkoulutus järjestettiin pilottina yhden yksityisen palveluntuottajan ylläpitämässä asumispalveluyksikössä. Tämän toiminnan on tarkoitus laajentua vuonna Espoon vanhusten palvelujen toimesta palveluntuottajille järjestettiin vuoden aikana kuusi (6) isompaa koulutustapahtumaa. Tilaisuuksien jälkeen palveluntuottajat saivat asiantuntijaluentojen materiaalit käyttöönsä. Koulutustapahtumien aiheita olivat: o Hoidon tarpeen arviointi pitkäaikaishoidossa, puhelinkonsultaatioon valmistautuminen, äkillinen yleistilan lasku vanhuksella sekä hoitajan lähete sairaalaan

12 11 o Kulttuurinen vanhustyö, saattohoito, ikäihminen päivystyksessä, hoivakodin kannustinmalli o Ikäihmisten influenssa- ja pneumokokkirokotus (kaksi samansisältöistä) o RAI:hin perehdyttäminen o Kertakäyttöiset hygienia- ja inkontinenssituotteet 5.3. Suunnitelmaperusteinen valvonta Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstön toteuttama suunnitelmaperusteinen valvonta toteutui ennalta laaditun aikataulun mukaisina tapaamisina palveluntuottajien kanssa Espoossa ja tarpeen mukaan muualla pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa asumispalveluyksiköissä. Espoossa suunnitelmallinen valvonta perustui valvontasuunnitelman mukaisesti palvelukonseptiin sekä erikseen määriteltyihin painopistealueisiin. Suunnitelmallisen valvonnan ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä epäkohtia ennalta. Vuonna 2015 oli Espoossa valvonnan piirissä 33 ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä (Taulukko 5), joista kolme on julkisia*. Määrällisesti eniten asumispalveluyksikköjä (13) ja asukkaita (440) on Leppävaaran suuralueella. Taulukko 5. Espoossa sijaitsevat ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt suuralueittain vuonna 2015 Suuralueet Ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt Avin ja julkisen toiminnan paikkalukumäärä / Espoon sijoittamat asukkaat Espoon keskustan alue Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus* Vire Koti Muurala Sateenkaari-Koti Villa Lauriina 74/74 43/43 15/14 37/37 169/168 Espoonlahden alue Leppävaaran alue Hulda & Malva Vire Koti Merivirta Villa Andante Ryhmäkoti Puistohelmi Viherlaakson muistipalvelukeskus* Attendo Laaksolahden hoivakoti Palvelukoti Iltala Tunaro vårdhem Hoivakoti Jänismäki Palvelukoti Sylvi Hoivakoti Villa Lyhde Vire Koti Uuttu 29/29 25/23 46/35 46/43 146/130 63/63 65/65 60/60 21/20 32/12 40/37 24/19 30/30

13 12 Matinkylä-Olarin alue Tapiolan alue Vire Koti Huvilaharju Vire Koti Kristiina (Lyhytaikaishoito) Villa Linnea Elämäntalo Aaria Dementiaryhmäkoti Kotkansiipi MikevanHelmi Ryhmäkoti Kaneli Dementiaryhmäkoti Linnunrata Palvelutalo Hopeakuu lisäsiipi Attendo Olarinpuisto Taavin muistipalvelukeskus* Grupphemmet Vindarnas hus Kanervakoti Hoivakoti Opri ja Oleksi Palvelukoti Mäntyranta Villa Tapiola Hoivakoti Vuoksela 40/40 39/39 27/24 16/16 15/15 472/440 54/42 14/13 18/18 45/44 60/60 191/177 45/45 39/37 41/41 16/15 32/30 30/26 19/13 222/207 Ennalta suunniteltu valvontakäynti toteutettiin jokaiseen ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön Espoossa. Valvonnassa ilmenneiden laatupoikkeamien vuoksi tehtiin yhteen yksikköön kolme valvontakäyntiä vuoden 2015 aikana. Yhteensä ennalta suunniteltuja valvontakäyntejä tehtiin 36. Ennalta ilmoittamaton valvontakäynti tehtiin palvelun laadun varmistamiseksi yhteen asumispalveluyksikköön Espoossa. Ennalta ilmoittamattoman valvontakäynnin perusteella sovittiin suunnitelma laadun korjaamisesta, seuranta-aikatauluista sekä laadittiin muistiot. Toistuvien laatupoikkeamien vuoksi kyseinen hoivakoti on edelleen erityisseurannassa. Muualla pääkaupunkiseudulla sijaitseviin asumispalveluyksiköihin tehtiin valvontakäynti tarpeen mukaan. Vuonna 2015 valvontakäynti toteutettiin viiteen (5) asumispalveluyksikköön espoolaisten asukkaiden osalta samoilla kriteereillä ja periaatteilla kuin Espoossa sijaitseviin ympärivuorokautisiin asumispalveluihin. Vuoden aikana muihin asumispalveluyksiköihin (4) oltiin yhteydessä puhelimitse. Kaikki asumispalveluyksiköt (9) olivat laatineet omavalvontasuunnitelmat, ja lisäksi osa yksiköistä lähetti asukkaiden hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat (5). Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä ei tehty vuoden 2015 aikana Espoon ulkopuolella eikä pääkaupunkiseudulla sijaitseviin yksiköihin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin asumispalveluyksiköihin ei tehty säännönmukaisia valvontakäyntejä. Yhdeksässä eri asumispalveluyksikössä asui vuoden aikana 27 espoolaista. Valvontaa toteutettiin olemalla yhteydessä asumispalveluyksikköön sekä kuudessa tapauksessa valvontavastuussa olevaan kuntaan. Palveluntuottajat lähettivät pyynnöstä päivitetyt omavalvontasuunnitelmat sekä erikseen pyydetyt asukkaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat (5). Omavalvontasuunnitelmat olivat osalla asumispaveluyksikön nettisivuilla. Yhteydenotot dokumentoitiin ja asukastiedoista kirjattiin Efficaan. Saadun tiedon mukaan yhden kunnan alueella oleva asumispalveluyksikkö oli laatupoikkeamien vuoksi erityisseurannassa.

14 Valvontakäynnin sisältö Ennalta suunniteltuihin valvontakäynteihin valmistauduttiin informoimalla palveluntuottajia kuukautta ennen sovittua aikaa valvontakäynnin ajankohdasta, valvontaan osallistuvien työntekijöiden yhteystiedoista, sähköisesti täytettävästä valvontakäyntikertomuksesta ja henkilöstölomakkeesta sekä annettiin tietoa vuoden 2015 painopistealueista. Palveluntuottajat täyttivät valvontakäyntikertomuksen ja henkilöstölomakkeen sähköisesti ja palauttivat ne sovittuun aikaan mennessä. Valvontakäynteihin osallistuneet sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä -työparit lukivat ennen valvontakäyntiä lähetetyn valvontakäyntikertomuksen ja tarkastivat henkilöstölomakkeesta henkilöstömitoituksen sekä henkilöstörakenteen. Valvontakäynnille valmistauduttiin myös perehtymällä asumispalveluyksikön aikaisempaan yhteistyö- ja valvontahistoriaan. Vuonna 2015 valvontakäynti koostui palveluntuottajan ennakkoon täyttämästä valvontakäyntikertomuksesta sekä valvontakäynnillä sen sisällön yksityiskohtaisesta läpikäymisestä. Palveluntuottaja on hankinnan yhteydessä sitoutunut palvelukonseptin laatukriteereihin sekä muihin hankinnan asiakirjoissa määriteltyihin asiasisältöihin. Palveluntuottaja täytti valvontakäyntikertomuksen vastaamalla kriteerien toteutumiseen kyllä/ei -vastauksella, kuvaamalla erikseen pyydettyjä asioita sekä kirjaamalla asumispalveluyksikön toimintaa ohjaavien suunnitelmien laadinnan ja/tai päivittämisen ajankohdat. Asumispalveluyksiköissä laaditut kirjalliset suunnitelmat (21) ovat lakisääteisiä, ja asukkaille annettavan asianmukaisen palvelukokonaisuuden kannalta ne ovat ehdottoman tärkeitä. Asumispalveluyksikön toimintaa ohjaavien suunnitelmien (Taulukko 6.) on täytynyt olla valmiina toiminnan aloittamisesta lähtien. Taulukko 6. Asumispalaveluyksikön toimintaa ohjaavat suunnitelmat Palvelukonsepti Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen Asumispalveluyksikön toimitilat Johtaminen Laadunhallinta omavalvonta Henkilöstö Perehdyttäminen ja Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointi Varusteet Turvallisuus Siivous-, jäte- ja tekstiilihuolto Suunnitelma laadittu/päivitetty Toimintasuunnitelma Omavalvontasuunnitelma Henkilöstösuunnitelma Perehdytyssuunnitelma Opiskelijasuunnitelma Koulutussuunnitelma Työhyvinvointisuunnitelma Kunnossapitosuunnitelma Hygieniasuunnitelma Pelastussuunnitelma Suunnitelma väkivallan uhalle Ensiapusuunnitelma Siivoussuunnitelma Jätehuoltosuunnitelma

15 14 Asukkaan asema ja oikeudet Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa Asukaskohtainen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Suunnitelma omaisille tiedottamisesta Asukkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen Merkityksellinen arvokas elämä Ravitsemus ja Liikuntasuunnitelma Virike- ja kulttuurisuunnitelma Suunnitelma ulkoilun toteuttamisesta ja seurannasta Elintarvikkeiden omavalvontasuunnitelma Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen Lääkehoito Lääkehoitosuunnitelma Asiakastietojen käsittely Arkistointi Arkistointisuunnitelma Valvontatapahtuma sisälsi kekustelua, havainnointia ja asiakirjoihin tutustumista. Valvontatapahtumassa haastataeltiin henkilöstöä sekä tavattiin asukkaita, ja mikäli oli mahdollista, keskusteltiin heidän kanssaan. Käynneillä havaittiin, että yhteiset tilat on sisustettu kodinomaisesti ja yleisissä tiloissa tunnelma oli rauhallista. Valvontakäyntien yhteydessä ei havaittu huomauttamista siisteydessä eikä asukkaiden vaatetuksen tai asukastilojen suhteen huomauttamista. Valvonta-asioiden laajuudesta johtuen valvontakäynnin kokonaisaika (2 h) oli aikaisempaa pidempi. Monissa tapauksissa aika ylittyi silti Henkilöstö Espoossa vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä määritelty palvelukonsepti sisältää hoiva-asumiselle laaditut vähimmäisvaatimukset, joiden on täytyttävä jokaisen palvelun kohdalla. Palveluntuottaja on tehnyt sitovan asumispalveluyksikkökohtaisen henkilöstösuunnitelman tarjouspyynnön henkilöstölomakkeelle. Sairaanhoitajan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säännelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säännelty laissa 272/2005 ja asetuksessa 608/2005. Hoitohenkilöstön rekisteröitymistä Valviran ylläpitämään ammattihenkilöstön rekisteriin seurataan. Palvelukonseptissa on määritelty yksityiskohtaisesti myös asumispalveluyksikön henkilöstömitoitus ja -rakenne. Yksikössä tulee aina olla Avin tai Valiran luvan mukainen henkilöstömitoitus. Lisäksi Espoon hankinnan yhteydessä määriteltiin esimerkiksi, että sairaanhoitajien määrä asumispalveluyksikössä tulee olla vähintään 10 % aluehallintoviraston tai Valviran vahvistamasta asumispalveluyksikön asukaslukumäärästä. Lisäksi palveluntuottaja on voinut tarjota asumispalveluyksikön henkilöstösuunnitelmassa vaadittuja vähimmäisvaatimuksia korkeamman mitoituksen. Näissäkin tapauksessa on tarjotun mukainen henkilöstösuunnitelma sitova kilpailutuskauden ajan.

16 15 Valvontakäyntien yhteydessä etukäteen pyydetyt henkilöstösuunnitelmat tarkastettiin ja niistä laskettiin asumispalveluyksikön sopimuksenmukainen henkilöstömitoitus sekä -rakenne. Tämä toteutettiin kaikilta sopimustoimittajilta Espoossa sekä asumispalveluyksiköissä Espoon ulkopuolella. Ensimmäisessä tarkastuksessa henkilöstömitoitus oli sopimuksenmukaisella tasolla noin 50 %:lla palveluntuottajista. Ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä yhdessä asumispalveluyksikössä mitoitus ei täyttänyt Valviran luvan mukaista vaatimusta. Niisä tapauksissa, joissa mitoitus ei ollut sopimuksenmukainen, laadittiin yksikkökohtainen seurantasuunnitelma yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Suurin osa palveluntuottajista korjasi mitoituksen sopimuksenmukaiselle tasolle seuraavaan tarkistuskertaan mennessä. Vuoden 2015 aikana muutamien asumispalveluyksiköiden henkilöstömitoituksen saattaminen sopimuksenmukaiseksi vaati Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelujen henkilöstöltä tarkkaa seurantaa ja yhteistyökokouksia palveluntuottajan kanssa. Vuonna 2015 jouduttiin lähettämään reklamaatiokirjeitä laatupoikkeamien ja henkilöstövajeen vuoksi sekä määräämään sanktio. Näissä tapauksissa Espoon hankintapalveluiden rooli oli keskeinen. Palvelukonseptin kriteerien mukaan palveluntuottajan tulee tarjota työkokeilupaikkoja työttömille, erityisesti alle 30-vuotiaille nuorille. Työkokeilupaikkojen määrä on vähintään 1/30 asukasta kohden jatkuvasti. Työkokeilussa olevaa ei lasketa mukaan henkilöstömitoitukseen. Espoossa vuoden 2015 aikana 13 (43 %) palveluntuottajaa tarjosi työkokeilupaikan 21:lle alle 30-vuotiaalle nuorelle. Lisäksi sopimuksen mukaan palveluntuottajan tulee työllistää asumispalveluyksikköön yksi henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kuukautta ennen työsuhteen alkua. Työllistettävää henkilöä ei lasketa mukaan henkilöstömitoitukseen. Palveluntuottaja suorittaa työllistämistoimet ja rekrytoinnit sopimuskauden aikana. Espoossa vuoden 2015 aikana kolme (10 %) palveluntuottajaa työllisti neljä työllistettävää henkilöä. Työllistämisen tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen henkilön pääsemistä avoimille työmarkkinoille Lääkehoito Jokaisessa terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä tulee olla yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma, joka on laadittu Turvallinen lääkehoito -opas (STM 2005:32) mukaisesti. Opasta päivitetään kevään 2016 aikana (THL 2015). Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista ja laadunhallinnasta on palveluntuottajan johdolla. Lääkäri vastaa yksikön lääkehoidon kokonaisuudesta. Lääkehoitosuunnitelman laajuus ja sisältö määräytyvät yksikön toiminnan mukaiseksi. Esimiesten tehtävänä on varmistaa, että asumispalveluyksiköissä lääkehoitoon osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja että riittävä lisäkoulutus on järjestetty ja kirjalliset lääkehoitoluvat ovat voimassa. Henkilöstön lääkehoito-osaaminen ja siihen liittyvät lupamenettelyt ovat myös osa potilasturvallisuusasetuksen (STM 341/2011) mukaista potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamista. Jokaisessa ympärivuorkautisessa asumispalveluyksikössä Espoossa on kirjallinen lääkehoitosuunnitelma, joka on laadittu Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti. Päivittämisen tarvetta on arvioitu vuosittain

17 16 suunnitelmaa tarkistettaessa. Valvonnan painopisteena vuonna 2015 oli toistamiseen lääkityspoikkeamien määrä sekä pistokokeena toteutettu lähihoitajien lääkelupaotanta. Lääkityspoikkeamakysely oli jatkoa vuonna 2014 tehtyyn kyselyyn. Vuonna 2015 toteutetun kyselyn tarkoituksena oli selvittää asumispalveluyksikössä lääkityspoikkeamien määrää ja haitta-astetta sekä miten yksikössä oli hyödynnetty edellisenä vuonna tehdyn kyselyn tuloksia ja miten tarvittaessa oli muutettu toimintakäytäntöjä niiden pohjalta. Lokakuussa 2015 toteutettuun sähköiseen kyselyyn vastasi 28 asumispalveluyksikköä. Kymmenen kuukauden aikana oli lääkityspoikkeamia yhteensä 620. Vastaava luku vuonna 2014 oli 576. Lääkityspoikkeamat vuonna 2015 liittyivät lääkkeen tilaamiseen, toimitukseen, säilyttämiseen, määräämiseen, kirjaamiseen sekä lääkkeen jakamiseen ja antamiseen. Lääkityspoikkeamien haitta-asteeseet olivat: ei haittaa, lievä haitta, kohtalainen haitta, vakava haitta. Eniten lääktyspoikkeamia tapahtui lääkkeen antamisen yhteydessä 456 (73,5 %). Seuraavaksi eniten oli jakovirheitä 124 (20 %). Antovirheiden haitta-aste oli 50 %:ssa luokiteltu lieväksi. Vakavia antovirheitä oli kolme (0.7 %). Lääkehoitolupaotanta toteutettiin samaan aikaan lääkepoikkeamakyselyn kanssa. Tarkastelussa oli 31 lääkelupaa. Näistä luvista vain muutama oli asianmukainen. Työntekijöiden yksikkökohtaisissa lääkeluvissa oli puutteellisuuksia jossakin vaiheessa lääkehoitolupaprosessia, esimerkiksi lääkehoitoluvasta puuttuivat näyttösuoritukset ja lääkärin allekirjoitus tai allekirjoitus oli tehty kuukausien viiveellä. Lääketenttien läpäisemisessä, erityisesti lääkekelaskujen kohdalla, oli myös viiveitä. Vaikka yksikön lääkehoitosuunnitelma on tarkastettu ja päivitetty vuoden sisällä, niin yksikkökohtaista lääkehoitolupaa ei ole suoritettu lääkehoitosuunnitelmassa kirjatun mukaisesti. Myöskään vuonna 2014 tehdyn lääkelupaotannan tuloksia ei ole hyödynnettu lääkehoidon parantamisessa ja kehittämisessä. Suuntaa antavien tuloksien mukaan asumispalveluyksikössä lääkehoidon riskinhallinta on ollut puutteellista eikä omavalvonta ole täysin toiminut, koska tarvittavia korjaustoimenpiteitä ei ole tehty. Asumispalveluyksikkökohtaiset tulokset käytiin läpi yksikön lähijohtajan kanssa valvontakäyntien yhteydessä tai yhteistyöneuvottelussa RAI:n nykytilanne RAI-arviointia käytetään Espoon vanhusten palveluissa vanhuspalavelulain mukaisen palvelutarpeen selvittämisessä sekä hoito-, palvelu- ja kuntoutusuunnitelman perustana. Palvelukonseptin mukaan jokaisella palveluntuottajalla on oltava ajanmukainen RAI-järjestelmä käytössä siten, että kaikista asukkaista on tehty RAI-arviointi viimeistään Vuonna 2015 noin puolet 30 ostopalveluyksiköstä Espoossa käytti RAI:ta. Palveluntuottajilta saatiin näiden yksiköiden RAI-koodit, joilla voitiin seurata THL:n tietokannasta yksikkökohtaista vertailutietoa. Vuosi 2015 oli siirtymävaihetta niille palveluntuottajille Espoossa, joilla RAI-järjestelmä oli uusi ja hankinnan mukaan pakollinen. Palveluntuottajilla oli yksikkökohtainen suunnitelma RAI:n käyttööntosta. Vuoden 2015 aikana palveluntuottajat Espoossa tekivät sopimuksia RAI-järjestelmän käyttöönotosta THL:n kanssa sekä Raisoftin kanssa ohjelmiston käytöstä. Yksiköt nimesivät myös RAI-vastaavia. Raisoftin järjestämiä koulutuksia oli hankittu RAI-vastaaville, jotka vuorostaan kouluttivat ja ohjasivat muita. Osa palveluntuottajista suunnitteli kouluttavansa kerralla koko henkilöstönsä. RAI:n suhteen palveluntuottajat olivat hyvin erilaisissa vaiheissa; puolet opettelivat RAI:ta ja toinen puoli oli tehnyt RAIarviointeja jo pidemmän aikaa.

18 17 Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidossa on määritelty yhteisesti sovitut RAI-laatuindikaattorit, joille asetetaan yhteiset tavoitteeet ja joiden toteutumista seurataan vähintään puolivuosittain. Vuonna 2015 yksi RAI-laatuindikaattori koostui pääasiallisesti vuodepotilaina (vuorokaudessa 22 tuntia tai enemmän) olevista asukkaista. Kun RAI ei ollut kaikilla palveluntuottajilla käytössä, selvitettiin vuoteessa elävien määrää kyselyllä kaikista ympärivuorkautisista asumispalveluyksiköistä tilanteessa Suuntaa antavan tuloksen mukaan vuodepotilaita oli silloin 6,9 % asukkaista. Tulos on alle puolet 15 %:n tavoitteesta, jolloin se kuvaa kuntoutumista edistävän hoitotyön hyvää toteutumista Vapauden rajoittaminen Palvelukonseptin mukaan palveluntuottajan tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä kanssa asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja kunnioittamisesta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. Hyvään vanhustenhoitoon kuuluu mahdollisimman vähäinen sitominen ja liikkumisen rajoittaminen. Yleisesti perusteluina vapauden rajoittamiselle käytetään turvallisuutta, kaatumisen ehkäisyä, sekavuutta ja levottomuutta. Valviran mukaan turvaliivien, sidontavöiden tai muiden liikkumista rajoittavien menetelmien käytöstä on aina tehtävä hoitopäätös ja sitä ennen punnittava turvavälineiden käytöstä asukkaalle aiheutuvat hyödyt ja haitat. Päätöksen fyysisestä vapauden rajoittamisesta tekee aina asukasta hoitava lääkäri, ja asiasta keskustellaan asukkaan terveydentila mukaan joko hänen itsensä tai omaisten kanssa. Rajoitustoimia koskeva päätöksenteko ja toimenpiteen aikainen seuranta ja kirjaaminen tulee tehdä asiakastietojärjestelmään. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalavelujen henkilöstö selvitti kyselyllä helmikuussa 2015 asukkaisiin kohdistuneiden rajoitustoimien määrää vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä Espoossa. Vastauksia saatiin 31 eri asumispalveluyksiköstä. Suuntaa antavan kuvauksen mukaan asukkaiden hoitamisessa käytettiin rajoitustoimia seuraavasti: 25 yksikössä (80 %) käytettiin nousemista estäviä apuvälineitä (turvavyö, haaravyö, pöytä) 23 yksikössä (74 %) käytettiin vuoteen laitojen nostamista 5 yksikössä (16 %) käytettiin hygieniahaalareita 5 yksikössä (16 %) käytettiin magneettivöitä Vastausten perusteeella kaikissa asumispalveluyksiköissä Espoossa käytetään jotain rajoitustointa. Rajoitustoimien käyttö vaihtelee yksiköittäin. On yksiköitä, joissa asukkaiden liikkumista ei juurikaan jouduta rajoittamaan, ja taas toisissa asumispalveluyksiköissä rajoitustoimia käytetään paljon ja selvästi muita enemmän. Magneettivöitä käytettiin viidessä yksikössä, ja vastauksien mukaan näissä kaikissa yksiköissä käytettiin eniten myös muita rajoitustoimia. Asumispalveluyksikkökohtaiset vastaukset käytiin valvontakäynnillä läpi palveluntuottajan kanssa. Samalla korostettiin palvelukonseptiin kirjattua laatukriteeriä; palveluntuottajalla on kirjalliset ohjeet toimimisesta erityistilanteissa, kuten muistisairaan asukkaan turvallisuuden varmistamisessa, kaatumisvaarassa olevan asukkaan tunnistamisessa, kaltoin kohteluun puuttumisessa ja asukkaan liikkumisvapauden rajoittamisessa. Palveluntuottajan vas-

19 18 tuulla on huolehtia asianmukaisten ohjeiden antamisesta yksikössään sekä valvoa rajoitustoimia omavalvonnan keinoin Terveyden- ja sairaanhoidon toteutuminen Asukkaat ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä ovat julkisen perusterveydenhuollon asukkaita samoin perustein kuin kotona asuvat henkilöt. Espoossa ympärivuorokautisissa asumispalveluissa asukkaiden terveyden edistämisestä huolehtivat asumispalveluyksikön henkilöstö yhteistyössä muun terveydenhuollon henkilöstön kanssa: Lääkäri Kotisairaala Hus-laboratorio Suuhygienisti Hygieniahoitaja Apuvälineet ja maksuttomat hoitovälineet: Hygienia- ja inkontinenssituotteet, haavanhoitotuotteet Lääkäripalvelujen järjestäminen ympärivuorokautisiin asumispalveluyksiköihin on ollut vuodesta 2011 asti Espoon kaupungin vanhusten palveluiden vastuulla. Lääkärit käyvät kaikissa asumispalveluyksiköissä Espoossa sovitun aikataulun mukaisesti 2 4 kertaa kuukaudessa. Käydessään ostopalveluyksiköissä on lääkäreillä Citrixin kautta yhteys asiakastietojärjestelmä Efficaan. Jokaiselle asukkaalle tehdään tulo- ja määräaikaistarkastus. Tavoitteena on, että määräaikaistarkastus tehdään vähintään kerran vuodessa. Asukasasioiden priorisointi ja asukkaan esivalmistelut ja seurannat ovat asumispalveluyksikön sairaanhoitajan vastuulla. Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidossa seurattiin terveyspalveluiden toteutumista joka kuukausi tehtävällä kyselyllä. Vuonna 2015 tulotarkastukset toteutuivat asukkaista 67 %:lla ja määräaikaistarkastukset 42 %:lla. Asumispalveluyksiköissä kävi myös liikkuva HUS-laboratorio, joka laajeni syyskuussa 2015 siten, että se kävi kaikissa ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä Espoossa. Espoon kotisairaala tarjosi asukkaiden luona määräaikaista ja akuuttia sairaanhoitoa. Kotisairaala toimi lääkärin lähetteellä, ja hoitoa antoivat sairaanhoitajat kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Asukkaiden terveyttä edistettiin päivittäisen huolenpidon ja hoivan lisäksi muun muassa antamalla yksiköissä kausi-influenssa- (851) sekä pneumokokkirokotteita (581). Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelujen henkilökunta kirjasi rokotetiedot keskitetysti asiakastietojärjestelmä Efficaan. Suun ja hampaiden terveydenhuollon palvelut tulivat lähialueelta Espoon kaupungin hammashoitolasta. Suuhygienistit kävivät noin kerran vuodessa hoivakodeissa ja tarkastivat asukkaiden suun terveyden sekä ohjasivat ja kouluttivat henkilökuntaa. Tarvittaessa asukkaalle varattiin aika hammashoitolaan jatkotoimenpiteisiin. Palvelukonseptin mukaan palveluntuottaja vastaa asumispalveluyksikössä käytössä olevien varusteiden ja hoitovälineiden hankinnasta sekä huollosta. Asukkaiden käytössä tulee olla muun muassa kallistettava suihkutuoli, ulkoilupyörätuoli, keskisuuren painehaavariskin patja ja sähkösänky sekä siihen kuulu-

20 19 vat laidat ja nousutuki. Henkilöstön käytössä tulee olla työergonomiaa tukeva nostolaite. Valvonnan mukaan suurin osa palveluntuottajista oli hankkinut välineet ja osalla oli laadittuna suunnitelma niiden hankkimisesta. Muut kuin tarjouspyynnössä mainitut henkilökohtaiset apuvälineet asukas voi anoa Espoon apuvälinelainaamosta yksilöllisen tarveharkinnan perusteella, lääkinnällisen kuntoutuksen ohjeiden mukaisesti. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö teki yhteistyötä Espoon apuvälinelainaamon henkilöstön kanssa. Hankittavien välineiden tilanne tarkastettiin jälkivalvontana, ja apuvälineasioihin palattiin vielä loppuvuodesta 2015 käytävien yhteistyöneuvottelujen yhteydessä. Espoolaiset asukkaat ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä ovat maksuttoman hoitotarvikejakelun piirissä. Sairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelu perustuu yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen, joka on kirjattu asukkaan hoitosuunnitelmaan Efficassa. Yli kolme kuukautta kestävien kroonisten haavojen hoitoon käytettävien haavahoitotuotteiden tilaaminen siirtyi toukokuussa 2015 Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön sairaanhoitajilta alueen terveysasemien vastuulle. Hygienia- ja inkontinenssituotteet tilataan Espoon kotihoidon ilmaisjakeluvastaavilta. He käyvät myös säännöllisesti asumispalveluyksiköissä seuraamassa ja arvioimassa asukkaiden hygienia- ja inkontinenssituotteiden tilannetta ja antavat samalla tuotteisiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Lokakuussa 2015 Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikkö kartoitti kyselyllä ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä ilmaisjakelun piirissä olevien asukkaiden määrää sekä yksikön arviota inkontinenssituotteiden riittävyydestä. Kyselyyn vastasi 28 asumispalveluyksikköä, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä oli 866. Asukkaista 86 % kuului hygienia- ja inkontinenssituotteiden ilmaisjakelun piiriin. Asumispalveluyksikkökohtaiset vastaukset käytiin läpi ilmaisjakeluvastaavien kanssa. He hyödyntävät työssään kyselystä saatua tietoa, esimerkiksi vastauksia inkontinenssituotteiden riittävyydestä. Espoon vanhusten palveluissa aloitti toinen hygieniahoitaja toukokuussa Hygieniahoitaja tarjoaa asumispalveluyksiköiden henkilöstölle ajantasaista koulutusta hygieniaan- ja infektioiden torjuntaan liittyvissä asioissa. Hän tekee yhteistyötä yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden kanssa. Hygieniahoitajan tarjoamat asiantuntijapalvelut olivat nyt entistä paremmin myös ostopalveluyksiköiden käytössä Yhteistyöneuvottelu Espoon kaupungin vuoden 2014 hankinnan kilpailutuksessa on määritelty, että palveluntuottaja arvioi ja kuvaa toimintaansa säännöllisesti kilpailutuksen sitovan palvelukonseptin mukaisesti ja sitoutuu käymään tilaajan kanssa säännölliset, vuotuiset kehityskeskustelut toiminnan sisällöstä tilaajan ilmoittamana ajankohtana. Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön ja yksityisten palveluntuottajien väliset yhteistyöneuvottelut käytiin 22 eri palveluntuottajan kanssa Neuvottelujen piirissä oli yhteensä 39 asumispalveluyksikköä. Yhteistyöneuvotteluihin osallistuivat asumispalveluyksikön edustajana johtaja(t)/esimies ja Espoon kaupungin edustajina asumispalvelupäällikkö, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja.