ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2012

Transkriptio

1 VALVONTARAPORTTI 1 (16) ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2012 Espoon kaupungin vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon palvelualue vastaa laitoshoidon, ostetun ympärivuorokautisen ei-tehostetun, tehostetun, muistisairaiden asumispalvelun ja hoivaasumisen palvelujen laillisuudesta, laadusta ja asianmukaisuudesta. Pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikkö vastaa yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja valvonnasta. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti , että yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 8 :n 2 momentin mukaisesti valvontaviranomaisena toimii lukien vanhustenpalvelujen pitkäaikaishoidon osalta asumispalvelupäällikkö. Espoon yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontasuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Ensimmäinen valvontaraportti hyväksyttiin Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa Valvontaraportti laaditaan asumispalveluyksikössä vuosittain ja sen voi lukea Espoon kaupungin Internet -sivuilta suomen- ja ruotsinkielisenä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä valvontaraportti lähetetään joka vuosi tiedoksi myös Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Lisäksi valvontaraportin liitteeksi kirjataan vuoden aikana tapahtuneet hoivakotikohtaiset valvontatapahtumat ja niiden päivämäärät. Asumispalveluyksikön henkilöstöön kuuluivat vuonna 2012 asumispalvelupäällikön lisäksi 1,5 sosiaalityöntekijän työpanos, kaksi sairaanhoitaja, kolme palvelusihteeriä (7,5 kokoaikaista työntekijää). Henkilöstö täydentyi toisella kokoaikaisella sairaanhoitajalla alkaen. Laadunvalvontakäynnit hoivakoteihin suunniteltiin aina asumispalvelupäällikön kanssa. Henkilöstö toimi valvontasuunnitelman mukaisesti järjestelmällisessä toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa sekä laadukkaan toiminnan varmistamisessa yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Valvontaraportti ei sisällä yksityiskohtaista tietoa palveluntuottajien ylläpitämistä hoivakodeista ja/tai sen asukkaista. Espoon kaupungin alueella on 28 hoivakotia, joissa on yhteensä 897 Etelä-Suomen aluehallintoviraston vahvistamaa paikkaa. Espoon kaupungin käytössä on paikoista 804, mikä pitää sisällään pitkäaikais-, lyhytaikahoidon paikat sekä palvelusetelipaikat (Taulukko 1).

2 Taulukko 1. Espoossa sijaisevien hoivakotien paikkamäärä ja Espoon käyttämät paikat vuonna 2012 Profiili AVIN hyväksymä Espoo käyttänyt em. Hoivakotien itsemakvirallinen paikkaluku paikoista (pitkä- ja savat sekä muiden Espoossa sijaitsevis- lyhtaikaiset asukkaat kuntien maksamat sa hoivakodeissa sekä palvelusetelillä asukkaat/paikat asuvat Ei -tehostettu Hoiva Muistisairaat Tehostettu Yhteensä Vuonna 2012 oli ostettuja pitkäaikaisia asumispalvelupaikkoja Espoossa ja muissa kunnissa yhteensä 831 (Taulukko 2). Vastaava luku vuonna 2011 oli 799. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna tapahtui eniten hoivapalveluissa, jossa paikkamäärä kasvoi 49:llä. Asumispalvelua ostettiin kilpailutettujen palveluntuottajien lisäksi tarveharkinnan mukaan yksittäisillä maksusitoumuksilla Espoon ulkopuolelta. Laitoshoitoa ostettiin kuluvan vuoden aikana 12 henkilölle seitsemästä eri laitosyksiköstä. Taulukko 2. Espoon ostamat pitkäaikaiset asumispalvelupaikat ja asukasmäärät vuonna 2012 Kunta Hoivakotien määrä Paikkamäärät Asukkaita yhteensä vuoden 2012 aikana Espoo Helsinki Vantaa Muut kunnat Yhteensä Tilanteessa keskimääräinen hoitoaika oli asumispalveluyksiköissä noin 2,7 vuotta. Asukkaiden keski-ikä oli 83,8 vuotta, joista naisten oli 80 ja miesten 84 vuotta. Suurin asukasryhmä oli vuotiaat (n. 42 %) ja toiseksi suurin oli vuotiaat (n.38 %) (Taulukko 3). Asukkaista naisia oli n. 75 %. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä asukkaita oli 107. Taulukko 3. Asukkaiden ikäjakauma hoivakodeissa Ikäjakauma alle yli 95 Asukkaita % 1,68 10,95 38,51 41,76 7,10 Yht ,00

3 Palveluseteli Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä palveluseteli otettiin kokeiluna käyttöön vanhusten palvelujen ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa ajalla Kokeilun aikana seurattiin ja arvioitiin palvelusetelin asiakasvaikutuksia, palvelusetelituottajien hintakehitystä ja yhteistyötä kaupungin ja asiakkaiden kanssa sekä taloudellisia vaikutuksia asiakkaan ja kaupungin näkökulmasta. Vuoden 2012 tilastojen mukaan myönnetyt palvelusetelit olivat 80 % myönnetty sellaisille henkilöille, joiden nettotulot olivat alle 2400 euroa kuukaudessa. Palveluseteli ei kannustanut parempituloisia ihmisiä valitsemaan palvelusetelivaihtoehtoa, koska heille palvelusetelin arvo kattaa vain pienen osan hoivakustannuksista. Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia oli Espoossa 19 ja Espoon ulkopuolella 45. Kokeilun aikana myönnettiin yhteensä 51 palveluseteliä, joista aktiivisia seteleitä oli 41 (Taulukko 4). Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palveluseteliä koskeva asiakastyytyväisyyskysely palveluseteliasukkaille ja palveluntuottajille tehtiin syksyllä Kyselyn perusteella palvelusetelivaihtoehtoon oltiin tyytyväisiä. Palvelusetelin valitsemiseen vaikuttavia tekijöitä olivat mm. setelin arvo, valintamahdollisuudet ja joustavuus. Vastaavasti hoivakodin valintaan vaikuttavia tekijöitä oli hoivakodin sijainti, omavastuuosuuden suuruus ja toisilta saatu hyvä palaute hoivakodin toiminnasta. Lähes kaikki vastaajat halusivat jatkaa hoivaasumista palvelusetelillä samassa hoivakodissa. Valtaosalla vastaajista oli tehty kirjallinen sopimus ohjeiden mukaisesti. Suurin osa vastaajista suosittelisi toisellekin palveluseteli vaihtoehtoa. Moni vastaaja ilmaisi huolensa siitä, että oma varallisuus ehtyy palvelusetelin käytön aikana. Espoossa olevien palvelusetelituottajien hoivakodit kuuluvat lautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman piiriin. Valvonta suoritetaan valvontasuunnitelman mukaisesti ja toiminnasta raportoidaan Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Ulkopaikkakunnissa palvelusetelillä asuvien espoolaisten asukkaiden valvonta tehdään asukaskohtaisesti olemalla yhteydessä kyseisen hoivakodin vastuuhenkilöihin sekä tarvittaessa kunnan valvontaviranomaisiin. Kyselyn mukaan Espoon kaupungin yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä niin asiakkaan- kuin palveluntuottajan näkökulmasta. Palveluseteliprosessi koettiin selkeäksi ja tiedon saanti oli hyvää. Palveluseteliseurannan selvityksiin perustuen sosiaali- ja terveyslautakunta päätti , että vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelikokeilua jatketaan saakka. Samalla lautakunta teki päätöksen palvelusetelin arvon korotuksesta kaikissa tuloluokissa. Taulukko 4. Espoossa hyväksytyt palvelusetelituottajat sekä myönnetyt palvelusetelit vuosina Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia Espoossa 19 Espoon ulkopuolella 45 Palveluseteleitä käytössä Palveluseteleitä myönnetty vuoden aikana Yhteensä 64 Yhteensä 40 Yhteensä 51

4 Laadunhallinta Palveluntuottajan tulee toiminnassaan jatkuvasti täyttää laissa ja suosituksissa säädetyt toimintaedellytykset sekä Espoon ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelukonseptin ja lisäpalvelujen laatukriteerit. Arjen hoitotyössä laadunhallinta näkyy systemaattisena ja tavoitteellisena asioiden hoitamisena sekä yhteistyön ja työnjaon sujumisena. Hoidon laadunhallintaan voidaan pyrkiä ottamalla käyttöön erilaisia laadunhallinnan järjestelmiä. Vuonna 2012 oli Espoossa sijaitsevissa toimintayksiköissä mm. seuraavanlaisia järjestelmiä hoidon ja hoivan laadun seuraamiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi: ISO9001-laadunhallintajärjestelmä ITE-itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä EFQM-laatupalkintomalliin perustuva, vanhustyöhön soveltuva versio laatukäsikirjasta "erinomainen vanhustyö" RAI -järjestelmä vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi ja seurantajärjestelmä Hoivakotikohtainen päivitettävä laatukäsikirja Uudistettu laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja sen nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1053/2011) tulivat voimaan Lain mukaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) antoi tiedotteessaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset. Määräys tuli voimaan ja se on voimassa toistaiseksi. Lain 6 :n 1 momentin mukaan yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Uuden palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Ennen määräysten voimaantuloa toimintansa aloittaneen palveluntuottajan oli laadittava omavalvontasuunnitelma mennessä. Omavalvonta on kehitetty osaksi toimintayksikössä toteutettavaa laadunhallintaa ja arviointia. Valvira vaatii määräyksellään yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan osoittamaan toimintansa laadukkuuden omavalvontasuunnitelman avulla. Omavalvonta on palvelutuottajan omatoimista laadunvarmistamista, jotta lainsäädännöstä, valvontaohjelmista, laatusuosituksista johtuvat sekä tuottajan itse asettamat laatuvaatimukset täyttyvät. Omavalvontasuunnitelma laaditaan aina yksikkökohtaisesti ja siihen kirjataan palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi suunniteltujen menettelytapojen kuvausta ja siinä käytettäviä asiakirjoja. Valviran ohjeen mukaan omavalvonnan tärkein tehtävä on tunnistaa, ehkäistä ja korjata mahdolliset toiminnan ja palvelun epäkohdat sekä epävarmat tai riskejä aiheuttavat tilanteet asukkaan arjessa. Jos toimintayksikössä on käytössä laadunhallintajärjestelmä, voi omavalvonta kuulua siihen itsenäisenä osana. Se voi olla myös erillinen toimintojen kokonaisuus, joka on laadittu palvelujen laadun kehittämiseksi ja varmistamiseksi. Valviran ohje käsittää omavalvontasuunnitelman sisällön ja valmiin lomakepohjan palvelemaan kaikkia yksityisiä sosiaalialan palveluntuottajia. (Valviran ohje 7/2012.) Laadunvalvonta Espoossa sijaitsevissa 28:ssa ostopalvelu hoivakodissa, jotka ovat sopimus- ja yhteistyökumppaneita, asui Espoon sijoittamia asukkaita yhteensä 804 ( mukana palveluseteliasukkaat ja lyhytaikaishoito). Ennalta sovittuja valvonta- ja auditointikäyntejä tehtiin etukäteen laaditun aikataulun mukaisesti kaikkiin näihin hoivakoteihin. Yhteensä valvontatapahtumia oli vuoden 2012

5 aikana 122, joista Espoossa 104, muualla pääkaupunkiseudulla 13 ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella 5. Käynnit jakautuivat Espoossa niin, että 13 hoivakotiin tehtiin sekä valvonta- ja auditointikäynti. Valvontasuunnitelmasta poiketen tehtiin 16 hoivakotiin yksi laajempi valvontakäynti, joka sisälsi samalla kertaa valvonta- ja auditointikäynnille suunnitellut asiat. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä tehtiin kaksi. Vuoden aikana tehtiin valvontakäyntejä yhteensä 43. Asumispalveluyksikön vuosikellon mukaisesti valvontakäynnit tehtiin heti alkuvuodesta. Marras- joulukuun aikana pidettiin 34 vuosineuvottelua. Vuonna 2012 kirjattiin 27 muuta valvontaan rinnastettavaa tapahtumaa hoivakodeissa. Asumispalveluyksikön henkilöstö kävi hoivakodeissa pidettävissä hoitokokouksissa (5), tapasi henkilökohtaisesti ja erikseen sovittuna aikana hoivakodin asukasta tietyn asian selvittämisen vuoksi (10), osallistui yhteistyökokouksiin (6), oli mukana Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemällä tarkastuskäynnillä (2), osallistui valvontakäyntiin yhdessä Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa (1), osallistui omaisten iltaan (1), osallistui 100-vuotiaan asukkaan syntymäpäiväjuhlaan viemällä Espoon kaupungin kukka- ja korttitervehdyksen (1) ja teki tutustumiskäyntejä (1). Lisäksi asumispalveluyksiköstä käsin annettiin puhelinneuvontaa ja - ohjausta arkipäivisin. Muissa pääkaupunkiseudun hoivakodeissa asui 79 espoolaista asukasta 13 eri hoivakodissa. Valvontavastuu näistä hoivakodeista on sillä kunnalla minkä alueella hoivakodit sijaitsevat eli Helsingillä ja Vantaalla. Espoon asumispalveluyksikkö teki ennalta suunniteltuja valvontakäyntejä pääkaupunkiseudulla sijaitseviin hoivakoteihin (3), jotka ovat kilpailutuksessa vuonna 2007 hyväksytty sopimuskumppaneiksi ja joissa asui eniten espoolaisia asukkaita. Ajan puutteen vuoksi kaikkia valvontasuunnitelman mukaisia käyntejä ei voitu tehdä. Sen sijaan yhdessä hoivakodissa pidettiin hoitokokous ja kahteen hoivakotiin tehtiin tutustumiskäynti. Vuosineuvotteluja pidettiin seitsemän hoivakodin edustajan kanssa. Muihin pääkaupunkiseudulla oleviin hoivakoteihin oltiin vuoden aikana puhelinyhteydessä. Valvovaan kuntaan oltiin yhteydessä kerran. Asukkaiden toimintakykyä mitattiin mm. Ravalla. Hoivakodeista lähetettiin asumispalveluyksikköön espoolaisten asukkaiden loka- marraskuussa 2012 otetut Rava -tiedot. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa asui 26 asukasta 9 eri hoivakodissa. Valvontavastuu näistä hoivakodeista on sijaintikunnalla. Espoon asumispalveluyksikkö ei tee säännöllisiä valvontakäyntejä pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin kuntiin, joissa on yksittäisiä asukassijoituksia asumispalveluissa tai laitoshoidossa. Vuonna 2012 tehtiin kolme ennalta suunniteltua valvontakäyntiä pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin hoivakoteihin. Vuosineuvottelut käytiin kahden hoivakodin kanssa. Yksi kunta lähetti automaattisesti hoivakodin valvontakäynnistä tehdyn ohjaus- ja valvonta sekä tarkastuskäynnin kertomuksen Espoon asumispalveluyksikköön. Lisäksi asumispalveluyksikön pyynnöstä palveluntuottajat pääkaupunkiseudun ulkopuolelta lähettivät 16 asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmat. Jokainen suunnitelma luettiin ja niistä kirjattiin lyhyesti Espoon asiakastietojärjestelmä Efficaan. Tämän jälkeen oltiin puhelimitse yhteydessä jokaiseen hoivakotiin, jolloin kuultiin vielä viime käden tieto espoolaisen asukkaan tilanteesta Hoivakodissa ilmitulleen vakavan laatupoikkeaman vuoksi kolme espoolaista asukasta muutti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta Espoossa sijaitsevaan hoivakotiin. Ennen muuttoa asukkaita kuultiin ja heidät tavattiin henkilökohtaisesti. Muutot tehtiin suunnitelmallisesti yhteistyössä asukkaiden, läheisten sekä entisen että uuden palveluntuottajien kanssa. Valvontakäynneillä nostettiin esille ennakkoon valitut painopistealueet, jotka olivat Espoon vanhusten palvelujen strategioiden ja asumispalveluiden palvelukonseptin mukaisia. Vuonna 2012 valvonnan painopistealueina olivat asiakkaan asema ja oikeudet; hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma ja dokumentointi, asukkaan perustarpeista huolehtiminen; ulkoilu,

6 liikkuminen, ravitsemus sekä henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kirjattuna asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Hoivakotien omien kuulumisten lisäksi käsiteltiin mm. asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia, lääkelupien ja lääkäripalvelujen nykytilannetta, omavalvontasuunnitelmaa ja poistumisturvallisuusselvitystä hoivakodissa. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat ja dokumentointi Asukkaille laaditaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma 2-4 viikon sisällä hoivakotiin saapumisesta. Asukkaan tarpeet, toiveet, tavat ja tottumukset sekä hänelle merkittävät jokapäiväiset asiat ovat lähtökohtana hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaan kirjataan hoidon ja palvelun tavoitteet sekä kattavasti ne palvelut ja toiminta, joilla tavoitetta toteutetaan. Suunnitelma on laadittava yhdessä asukkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa tai läheistensä kanssa. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman ajantasaisuutta sekä siinä asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti vähintään 6 kk:n välein ja aina asukkaan hoidon tarpeen muuttuessa (Asiakaslaki 7 ). Asukkaan ajantasainen hoito- ja palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, sen systemaattinen arviointi ja tiedonkulku hyvän kirjaamisen avulla ovat hoidon laatutekijöitä. Espoossa sijaitseviin hoivakoteihin suuntautuvilla valvontakäynneillä jatkettiin ko. suunnitelmien ajantasaisuuden ja sisällön tarkastelua. Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelmaotannassa tarkastettiin asukkaan yksilöllistä ravitsemuksen, liikunnan, ulkoilun ja arjen virikkeiden kirjaamista. Tämä tehtiin hoivakotikohtaisesti asiakirjoja lukemalla ja/tai hoivakodin vastuuhenkilön antaman suullisen kuvauksen ja arvioinnin perusteella. Lähes kaikki hoivakodit ovat siirtyneet sähköiseen kirjaamiseen ja manuaalinen kirjaaminen on enää muutamissa hoivakodeissa. Tarkastelun perusteella todettiin, että kaikille asukkaille oli tehty hoito- ja palvelusuunnitelma ja asukkaan tilanteesta oli kirjattu kattavasti. Omaiset/läheiset olivat osallistuneet mahdollisuuksiensa ja toiveidensa mukaisesti hoitosuunnitelman tekemiseen tai päivittämiseen yhdessä asukkaan ja omahoitajan kanssa. Osallistumista oli enemmän asukkaan muuttotilanteessa ja ensimmäisen hoitoja palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä. Palveluntuottajien kertoman mukaan omahoitajuus toimii hyvin, omahoitaja on aktiivisesti yhteydessä omaisiin ja ei ainoastaan voinnin huonontuessa, vaan muulloinkin. Omahoitaja vastaa hoito- ja palvelusuunnitelmien päivityksestä. Osassa hoivakoteja myös vastaava hoitaja/palveluvastaava seurasi päivityksien toteutumista ja tarvittaessa osallistui päivittämiseen tai hoitokokoukseen omaisten, asukkaan ja omahoitajan kanssa. Havaintojen perusteella kehittämistä vaatii edelleen hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuudessa pysyminen. Vaikka suunnitelma oli tehty, oli sen päivittäminen puolen vuoden sisällä jäänyt joissakin tapauksissa tekemättä. Kehittämistä vaatii myös hoitotyön prosessiin kuuluva asukkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen selviytymisen arviointi. Sen osuus hoito- ja palvelusuunnitelmissa oli erittäin vähäistä tai sitä ei oltu tehty lainkaan päivittämisen yhteydessä. Luetun perusteella asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan oli kirjattu hyvin vähän yksilöllisestä ravitsemuksesta, liikunnasta, ulkoilusta tai virikkeistä. Näiden olemassaolo ja toteutuminen näkyi kuitenkin asukkaan päivittäiskirjaamisen yhteydessä ja seurantalistoissa. Hyvinä esimerkkeinä oli joissakin hoivakodeissa asukkaalle laadittu hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, jossa hoitajat olivat käyttäneet Rai -arviointijärjestelmää hoidon tarpeen arvioinnissa. Asukkaiden yli 11 tunnin paastoajan ylitykseen oli kiinnitetty paljon huomiota mm. säätämällä ruokailuaikoja, antamalla asukkaille aikaista aamupalaa ja myöhäistä iltapalaa. Asukkaiden painoa oli seurattu vaihtelevasti. Ikääntyvien ravitsemussuosituksen mukaan asukkaan paino tulisi ottaa kerran kuukaudessa. Tämä tavoite ei toteutunut kaikissa hoivakodeissa. Tarvittaessa oli laskettu painoindeksi ja jos se oli alle suosituksen, oli asukkaalle annettu ylimääräistä välipalaa ja/tai aterioita oli rikastettu energiatiheäksi ravinnoksi. Ravitsemusasioihin oli kiinnitetty paljon huomiota

7 mm. löytämällä asukkaille maistuvia ruokia kysymällä asukkaiden omia mielipiteitä, järjestämällä perinne- ja lempiruokapäiviä sekä kattamalla ruokapöytä kauniiksi ja houkuttelevaksi. Yhdessä hoivakodissa oli hyödynnetty opiskelijan tekemää opinnäytetyötä. Työn lopputuloksena oli, että asukkaat saavat liian vähän proteiinia vuorokaudessa. Jotta proteiinin määrä vuorokaudessa olisi suosituksien tasolla, alettiin ko. hoivakodissa tarjoilla asukkaille proteiinipitoinen iltapala mm. hedelmärahkaa. Espoon sopimuksen mukaisesti on jokaisessa hoivakodissa oltava asukkaiden ulkoilusta ja viriketoiminnasta omat suunnitelmat, jotka päivitetään hoivakodissa vuosittain. Laatusuosituksien mukaan asukkailla tulee olla mahdollisuus ulkoiluun ympäri vuoden. Hoivakodin nimetty virikevastaava koordinoi asukkaille järjestettävää virikkeellistä toimintaa. Asukkaiden mieltymyksiä ja toiveita ulkoilun ja viriketoiminnan osalta oli kirjattuna hoito- ja palvelusuunnitelmissa vähän. Joka tapauksessa asukkaat olivat ulkoilleet ja osallistumista oli seurattu hoivakodeissa erillisten listojen avulla ja joissakin oli kirjattu asiasta päiväkohtaisesti. Palveluntuottajien mukaan ulkoilua on yleensä selvästi enemmän lämpimänä vuoden aikana ja on sellaisia asukkaita, jotka eivät edes halua ulos talvella ja osa ei edes kesällä. Omat haasteensa talven ulkoilulle toi lumen paljous ja siitä johtuen vaikeus liikkua lumen keskellä. Talviulkoilussa oli hyödynnetty hoivakodin parvekkeita ja terasseja. Valvontakäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todetta, että virikkeellisyys ja asukkaiden, hoitajien ja vapaaehtoisten yhteinen tekeminen on lisääntynyt hoivakodeissa selvästi. Hoivakodeissa aisti elämän äänet ja tekemisen meiningin. Viriketoiminta oli suunnitelmallista tai spontaania yhdessä tekemistä. Asukkaat olivat tehneet mm. seinille taidetta, kuunnelleet sanomalehden lukemista, laulaneet, leiponeet, käyneet hoivakodin kuntosalilla, osallistuneet levyraatiin, tanssineet ringissä, juoneet kello viiden teetä, viettäneet Lappi -päivää, syntymäpäiväja muita juhlia sekä paljon muuta elämämakuista tekemistä. Aiheet yksilö- ja ryhmätuokioihin tulivat mm. vuodenaikakalenterista. Omaiset ja läheiset ovat olleet tervetulleita mukaan asukkaan arkeen ja juhlaan hoivakodissa. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen hoivakodin arkeen ja tapahtumiin kertoo myös kuntouttavan hoitotyön toteutumisesta hoivakodeissa. Suurin osa asukkaista tarvitsee hoitajan apua ja tukea päivittäisten toimintojen ylläpitämiseen, viriketoimintaan ja ulkoiluun osallistumiseen. Hoivakodit ovat toimintatavoiltaan erilaisia. Oli hoivakoteja missä virikkeellisyys ja ulkoileminen toteutuivat säännöllisesti, myös talvella. Osassa hoivakoteja siihen tulee panostaa jatkossa huomattavasti enemmän. Valvontakäynneillä aiheesta keskusteltiin ja palveluntuottajaa kehotettiin parantamaan asukkaiden ulkoilu ja viriketoiminta sopimuksen ja suosituksien mukaiselle tasolle. Toimintakyvyn mittarit Yksityisistä hoivakodeista n. 50 %:lla on käytössä Rai -järjestelmä, joka on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä. Rai -arviointien tekemistä ei edellytetty vuoden 2007 asumispalveluiden kilpailuttamisessa. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelut edellyttävät, että asukkaiden hoidon tarvetta arvioidaan vuosittain RAVA -toimintakykymittarilla, joka on ikäihmisten (65-vuotiaat ja vanhemmat) toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla; näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon ja suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti sekä psyyke. Arvioinnin tukena käytetään kognitiivisen toimintakyvyn mittaria MMSE -testiä ja psyykkisen toimintakyvyn GDS-15 seulaa ja asukkaiden ravitsemustilan seurantamittareita BMI ja MNA -testiä. Mittarin avulla asukkaalle lasketaan ns. RAVA -indeksi ja RAVA -luokka, joita voidaan käyttää viitteellisinä arvoina, kun arvioidaan ikäihmisen toimintakykyä ja mahdollista

8 avuntarvetta. RAVA -luokkia on kuusi. RAVA -indeksi vaihtelee välillä 1,29-4,03 avuntarpeen mukaan. (Ravatar -sovellus laskee RAVA -indeksin kahden desimaalin tarkkuudella.) Hoivakotikohtaiset RAVA -tulokset ovat asumispalveluyksikön käytössä vuosittain. Vuonna 2012 olivat RAVA -keskiarvot asumispalveluissa seuraavat (suluissa vuoden 2011 keskiarvot); ei tehostettu 2.35 (2.41), tehostettu 3.16 (3.14), muistisairaat 3.30 (3.30) ja hoiva 2.97 (3.01). RAVA -keskiarvot ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2007 alkaen (Taulukko 5). Ero vuosien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevä. Keskiarvon pieni nouseminen johtuu asiakasrakenteen muutoksesta, yleisestä iän myötä alenevasta toimintakyvystä, lähtötason vaihtumisesta sekä hoitoajan pituudesta. RAVA -arvoihin vaikuttaa myös se, että ikäihmiset asuvat omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään kotihoidon ja muiden lisäpalvelujen turvin. Kotoa muuttavan asukkaan toimintakyky voi olla jo lähtötasoltaan heikompi. Asukkaat asuvat mahdollisuuksien mukaan hoivakodissa elämänsä loppuun asti. Taulukko 5. RAVA - keskiarvot vuosina ei -tehostetussa, tehostetussa, muistisairaiden asumispalveluissa ja hoiva-asumisessa Lääkäripalvelut hoivakodissa Lääkäripalvelujen järjestäminen siirtyi vuonna 2011 Espoon kaupungin terveyspalveluilta vanhusten palveluille. Lääkäripalvelut järjestettiin niin, että tehtävään nimetty lääkäritiimi antaa palvelut sekä kaupungin omiin hoivakoteihin ja laitoksiin että yksityisen palveluntuottajan ylläpitämiin hoivakoteihin. Vuonna 2012 lääkäritiimi toimi 25 yksityisessä hoivakodissa. Käydessään ostopalvelu hoivakodeissa on lääkärillä käytössään Citrixin kautta yhteys asiakastietojärjestelmä Efficaan. Tavoitteena oli vuoden aikana tehdä hoivakotiin muuttavalle asukkaalle tulotarkastus ja määräaikaistarkastus riippuen siitä mihin vuoden aikaan asukas muutti hoivakotiin. Asukasasioiden priorisointi ja asukkaan esivalmistelut ja seurantojen tulokset lääkärin vastaanotolle olivat hoivakodin sairaanhoitajan vastuulla. Lääkäripalvelujen toimivuudesta vuonna 2012 tehtiin kysely ostopalvelu hoivakodeille tammikuussa Kyselylomake lähetettiin niihin 28 yksityiseen hoivakotiin Espoossa, joilla on ostopalvelusopimus Espoon kaupungin kanssa (luvuissa ovat mukana myös ne kolme hoivakotia,

9 jotka eivät olleet vielä lääkäritiimin antamissa palveluissa mukana). Kyselyyn vastasivat kaikki 28 hoivakotia, joissa vuonna 2012 asui n. 850 asukasta (sisältää myös ulkokuntalaiset, joille lääkäritiimi antoi palvelut). Määräaikaistarkastuksia tehtiin hoivakodeissa yhteensä 812, joista vuositarkastuksia oli 684 ja tulotarkastuksia oli 164. Vuonna 2011 tehtiin määräaikaistarkastuksia yhteensä 536. Määräaikaistarkastuksia tehtiin n. 300 enemmän kuin vuonna Kaikki kyselyyn vastanneet hoivakodit olivat erittäin tyytyväisiä lääkäritiimin toimintaan ja yhteistyöhön. Myös asumispalveluyksikköön tuli runsaasti positiivista palautetta lääkäritiimin toiminnasta. Asumispalveluyksikkö teki tiivistä yhteistyötä lääkäritiimin vetäjän kanssa. Espoon kotisairaala tarjosi myös vuonna 2012 määräaikaista, akuuttia sairaanhoitoa hoivakotien asukkaille. Palvelut olivat vaihtoehto sairaalahoidolle. Lääkäritiimin lääkäri kirjoitti asukkaasta lähetteen kotisairaalan lääkärille, joka teki arvioinnin siitä voitiinko hoitoa toteuttaa hoivakodissa. Kotisairaalan sairaanhoitajat kävivät hoivakodissa antamassa asukkaalle lääkärin määräämät hoidot. Muita terveydenhuollon palveluja Asukkaiden terveyttä edistettiin päivittäisen huolenpidon ja hoivan lisäksi mm. antamalla hoivakodeissa asuville ja sitä haluaville kausi-influenssarokote. Hoivakodin henkilöstö rokotti ja rokotteet (706 kpl) kirjattiin asumispalveluyksikössä asiakastietojärjestelmä Efficaan. Suun ja hampaiden terveydenhuollon palvelut tulivat lähialueelta Espoon kaupungin hammashoitolasta. Suuhygienistit kävivät n. kerran vuodessa hoivakodissa ja tarkastivat asukkaiden suun terveyden sekä ohjasivat ja kouluttivat henkilökuntaa. Tarvittaessa asukkaalle varattiin aika hammashoitolaan jatkotoimenpiteisiin. Pieni osa asukkaista kävi edelleen tutulla yksityisellä hammaslääkärillä. Lääkeluvat hoivakodissa Jokaisessa hoivakodissa on kirjallinen lääkehoitosuunnitelma, joka on laadittu Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmat, lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja vaaratapahtumista raportointi ovat turvallista lääkehoitoa edistäviä työkaluja. Lääkehoitosuunnitelman mukaan lääkehoidosta vastaavat ja sitä toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien lääkehoidon osaaminen ei ole pysyvä kerran hankittu taito, vaan se edellyttää määräajoin oman osaamisen päivittämistä ja kehittämistä. Toimintayksikön johtaja vastaa siitä, että lääkehoitosuunnitelmaa noudatetaan ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Päivittämisen tarve arvioidaan vuosittain suunnitelmaa tarkistettaessa. Espoossa sijaitsevissa ostopalvelu hoivakodeissa asukkaiden terveydenhuollosta vastaa virka-aikana pääsääntöisesti lääkäritiimin lääkärit. Valvontakäynneillä tuli esille seuraavia asioita; lääkehoitosuunnitelmia oli päivitetty sekä monessa hoivakodissa oli meneillään henkilöstön lääkehoidon täydennyskoulutukset sekä näyttöjen vastaanotot. Lääkekoulutusta oli ostettu ulkopuoliselta toimijalta tai alan oppilaitoksilta. Lääkelupien allekirjoitukset herättivät paljon keskustelua. Havaintojen perusteella hoivakodit olivat hyvin erilaisissa tilanteissa terveydenhuollon ammattihenkilöstön ajantasaisten lääkelupien suhteen. Lisäksi lääkelupiin liittyy jatkossakin paljon pohdintaa palveluntuottajan taholta, jota aiheuttavat mm. henkilöstön vaihtuminen, sijaisten suuri määrä sekä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden riittävä kielitaito erityisesti lääketentin läpäisemisessä. Espoon kaupungin terveys- ja vanhustenpalveluissa tehtiin päätös, että vuoden 2013 alusta alkaen yksityisen hoivakodin ylin johto hankkii itse lääkärin lääkelupiensa myöntämiseen ja allekirjoittamiseen. Hoivakotien asukkaita Espoon kaupungin toimeksiannosta hoitavien

10 lääkäreiden sopimukseen lääkelupien allekirjoittaminen ei kuulu. Hoivakodeille lähetetyssä tiedotteessa lukee, että hoivakoti tekee sopimuksen lääkärin kanssa, joka allekirjoittaa lääkeluvat. Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin loka-marraskuussa 2011 Espoon kaupungin omassa toiminnassa sekä yksityisissä hoivakodeissa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää pitkäaikaishoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä hoidon laatuun. Tuloksien yhteenveto teetettiin ulkopuolisella toimijalla. Kysely toteutettiin kohderyhmissä informoidulla kirjekyselyllä. Tulokset esitettiin kaupungin omien yksiköiden sekä ostopalveluiden osalta. Tuloksia verrattiin edelliseen vuonna 2009 tehdyn kyselyn tuloksiin. Lisäksi jokaisesta hoitoyksiköstä valmistettiin oma erillinen graafinen kyselyraportti. Avoimet kommentit listattiin erillisessä tiedostossa. Vastausprosentti 43 % oli kyselyn tehneen toimijan mielestä hyvä. Valtaosan lomakkeista täytti omainen tai muu läheinen. Kokonaisarvio palvelun laadusta on hyvällä tasolla sekä kaupungin omissa yksiköissä että ostopalveluyksiköissä. Arvosanan vaihteluväli on 1-5. Kokonaisarvosana 3,95 on lähes samalla tasolla vuoden 2009 tulokseen verrattuna. Ostopalvelujen arvosana 4,04 on hieman parempi kuin omissa yksiköissä. Vuoden 2012 aikana jokainen palveluntuottaja sai omista tuloksistaan yhteenvedot. Hoivakotikohtaisia tuloksia käytiin läpi valvontakäynneillä. Seuraava asiakastyytyväisyyskysely tehdään syksyllä Asiakaspalautteet Espoon asumispalveluihin tuli vuoden 2012 aikana 149 asiakaspalautetta, jotka liittyivät Espoon alueen yksityisiin hoivakoteihin. Eniten palautetta antoivat asukkaiden lähiomaiset. Muutama palaute tuli yhteistyökumppaneilta. Palautteista puolet (73) sisälsi positiivisen ilmauksen hoivakodin tarjoamasta hoidosta ja hoivasta. Palautteista 16 sisälsi sekä positiivisia että negatiivisia ilmauksia. Palautteista 105 annettiin puhelimessa. Välittömät asiakaspalautteet kirjattiin asumispalveluyksikössä ja toimitettiin tiedoksi palveluntuottajalle ja hoivakodin vastuuhenkilölle. Osa palautteista johti kirjallisen selvityksen ja vastineen tekemiseen. Palautteen antajalle lähetettiin kirjallinen vastine hänen niin halutessaan. Reaktiivinen valvonta johti 11:ssä tapauksessa laajempiin laadunvalvontatoimenpiteisiin. Myönteistä palautetta ilmaistiin mm. ystävällinen ja positiivinen henkilökunta, asukas on piristynyt ja tyytyväinen, omaisen on hyvä olla, hoiva on hyvää, asukas viihtyy, asukas otettiin hyvin vastaan, hoivakodin ilmapiiri on hyvä, lämmin ja kodikas, ihana oma huone ja iso wc, ruoka on hyvää, viriketoiminta on lisääntynyt. Kielteistä palautetta ilmaistiin mm.; siivouksen taso on huono, ulkoilua ja viriketoimintaa on luvattua vähemmän, hoitajilla liian kiire, hoitajat eivät puhu ymmärrettävästi suomea, informaatio ei toimi, vaatteita katoaa. Hoivakodeissa ilmitulleet vakavat epäkohdat olivat poikkeustapauksia. Niihin puututtiin välittömästi, niistä kirjattiin jatkotoimenpiteet ja niitä seurataan edelleen aktiivisesti yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa. Vakavien epäkohtien korjaaminen ja tilanteen ajan tasalle saattaminen on haasteellinen ja aikaa vievä prosessi kummallekin osapuolelle. Eläkettä saavan hoitotuki Hoivakotien asukkaat ovat oikeutettuja Kelan etuuksiin. Kelan myöntämää eläkettä saavan hoitotukea voi saada eläkkeensaaja, jonka toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia. Espoon kaupungin ostopalveluiden piirissä olevien hoivakotien hinnoitteluperiaatteiden mukaan hoivakodin henkilökunta huolehtii yhdessä asukkaan ja/tai asukkaan asioiden hoitajan kanssa, että

11 Kelan maksamat etuudet on haettu. Valvontakäynneillä keskusteltiin eläkettä saavan hoitotuen myöntämisperusteista sekä hakemismenettelystä. Sosiaali- ja potilasasiamies Asukkaan aseman- ja edunvalvontaan kuuluu, että henkilöstö neuvoo asukkaita sosiaaliasiamiehen palveluista, muistutus- ja kantelumenettelyistä sekä antaa tarvittavat yhteystiedot. Valvontakäynnillä nostettiin esille Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystietojen näkyville laittaminen esim. hoivakodin ilmoitustaululle, niin että sen saatavuus on helppoa asukkaille ja omaisille. Valvontakäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella lähes kaikissa hoivakodeissa oli yhteystiedot ilmoitustaululla. Muut asiat valvontakäynnillä Hoivakotikäynneillä kiinnitettiin huomiota tilojen siisteyteen, turvalliseen, esteettömään ympäristöön sekä turvallisiin ja toimintakykyä tukeviin kalusteisiin. Asukasnäkökulma tuli usein esille havainnoimalla kuten myös asukkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Valvontakäyntien yhteydessä ei havaittu siisteydessä asukkaiden vaatetuksen tai tilojen suhteen huomauttamista. Valvontakäynnillä otettiin puheeksi 7/2011 voimaan tulleessa pelastuslaissa olevat täsmennykset ja muutokset verrattuna aikaisempaan pelastuslakiin. Laissa on säädetty mm. poistumisturvallisuudesta hoitolaitoksissa sekä palveluasumisessa ja niihin edellytetään laadittavaksi poistumisturvallisuusselvitys. Näistä asioista säädetään lain :ssä. Paloviranomaiset tekevät hoivakodeissa palotarkastuksen joka vuosi ja silloin tarkastetaan ja käydään läpi hoivakodin poistumisturvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma. Valvontakäynneillä palveluntuottajilta kysyttiin hoivakodissa viimeksi tehdyn palotarkastuksen ja paloharjoitusten sekä turvallisuussuunnitelman/poistumisturvallisuusselvityksen ajankohdat. Palveluntuottajat järjestävät hoivakodeissa paloharjoituksia yhteistyössä paloviranomaisten kanssa. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä tehtiin kaksi palvelun laadun varmistamiseksi. Valvontatehtävän toteuttamiseksi valvontaviranomaisella on lain mukaan oikeus tehdä tarkastuksia palveluntuottajan tahdosta riippumatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 4:17 ). Valvontakäynnillä tarkastettiin palvelun täyttyminen sopimuksen mukaisena haastattelemalla, havainnoimalla ja asiakirjoihin tutustumalla. Toinen käynneistä tehtiin yhteistyössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Valvontakäyntien perusteella sovittiin suunnitelma laadun korjausmenetelmistä, aikatauluista sekä tehtiin muistiot. Asumispalveluyksikkö teki tiivistä yhteistyötä Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Auditointikäyntejä tehtiin ennalta laaditun aikataulun mukaisesti kaikkiin Espoossa sijaitseviin 28:aan yksityiseen hoivakotiin. Palveluntuottajalle lähetettiin ennakkoon täytettäväksi tyhjä auditointilomake, jossa on Espoon ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelukonseptin sisältö avattu konkreettisiksi kysymyksiksi. Palveluntuottajan/hoivakodin esimiehen täyttämä lomake käytiin yksityiskohtaisesti läpi jokaisen kanssa. Palvelukonseptin toteutumisen arvio kirjattiin suoraan sähköiseen auditointi -lomakkeeseen. Pääpiirteissään asiat liittyivät asukkaiden ja henkilöstön turvallisuuteen kuten palotarkastukseen ja paloharjoituksiin, asukkaille tarjottavaan kulttuuri- ja viriketoimintaan, käytössä oleviin hoitotyön mittareihin, henkilöstön koulutuspäiviin, asukkaiden ulkoiluun ja viriketoimintaan sekä niiden seurantaan. Lisäksi keskusteluun tuotiin mukaan ennalta sovitulla valvontakäynnillä yksityiskohtaisesti tarkastetut painopistealueet.

12 Vuosineuvottelut käytiin kaikkien niiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joilla oli voimassa oleva puitesopimus Espoon kaupungin kanssa ja sijoitettuna espoolaisia asukkaita. Neuvottelussa sovittiin palvelujen määrästä, raportoinnista ja hoidon sisällöstä, palveluntuottajalle maksettavasta korvauksesta sekä muista ajankohtaisista aiheista. Ennen vuosineuvottelukokousta palveluntuottajat toimittivat kilpailutuksessa määritellyt toimintaan ja talouteen liittyvät asiakirjat, omavalvontasuunnitelman ja ajantasaisen henkilöstölistan. Kuluvan vuoden toiminta ja tulevaisuuden suunnitelmat avattiin vuosineuvottelussa palveluntuottajan/hoivakodin ja asumispalvelujen näkökulmasta. Aiheina olivat mm. eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen raportti Espoon vanhustenhuollosta, Ara -säädökset, palveluseteli, hoivakodin omavalvontasuunnitelma sekä lääkehoitosuunnitelma/lääkeluvat. Lisäksi käsiteltiin hoivakotikohtaiset vuoden aikana tulleet asiakaspalautteet, pidetyt hoitokokoukset, Ravat, hoivakodin käyttöaste/poissaolot ja henkilöstömitoitus / henkilöstölista / JulkiTerhikki. Vuosineuvottelukokoukset pidettiin marras- joulukuussa 2012 ja niiden pohjalta tehtiin vuosisopimukset vuodelle 2013 sekä laadittiin muistiot. Toimintansa aloittaneen hoivakodin piti lain ja määräysten (922/2011, 1053/2011) mukaan laatia toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Ennen määräysten voimaantuloa ( ) toimintansa aloittaneen palveluntuottajan oli laadittava omavalvontasuunnitelma mennessä. Lähes kaikki palveluntuottajat lähettivät tai toivat viimeistään vuosineuvotteluun tekemänsä omavalvontasuunnitelman. Henkilöstö Palveluntuottajalta edellytetään Espoon ympärivuorokautisten asumispalveluiden palvelukonseptin ja sopimuksen mukaista mitoitusta ja vakinaista sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Lisäksi edellytetään henkilöstön työvuorojen järjestelyä tarkoituksenmukaisesti vastaamaan asukkaiden tarpeita eri vuorokaudenaikoina. Henkilöstöllä on sosiaalihuoltolain 272/2005 ja/tai terveydenhuoltolain 559/1994 mukainen kelpoisuus. Hoitotyön henkilöstömitoitukseen luetaan mukaan ainoastaan välittömään hoitotyöhön käytetty aika. Poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Vuosineuvotteluihin tarkastettiin hoivakodin ajantasainen henkilöstölista vertaamalla sitä edelliseen tarkastettuun listaan ja laskemalla siitä henkilöstömitoitus. Lisäksi katsottiin JulkiTerhikistä, Valviran ylläpitämästä valtakunnallisesta terveydenhuollon ammattihenkilörekisteristä jokaisen työntekijän oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia Suomessa. Pääkaupunkiseudun työvoimapula näkyi eniten vaikeutena rekrytoida sairaanhoitajia. Tästä johtuen sairaanhoitajan tilalle oli usein palkattu perus- tai lähihoitaja. Tarkastelussa henkilöstön määrä ei ollut aina riittävä suosituksiin ja Espoon sopimukseen nähden, eikä henkilöstön kelpoisuus aina täyttänyt sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Tämä johtui osaksi siitä, että työvuorolistojen suunnittelussa ei lähtökohtaisesti huomioitu henkilöstön lyhyt- ja pitkäaikaisten poissaolojen vaikutusta mitoitukseen ja poissaoloja ei korvattu sijaisilla. Tilaaja edellytti todettujen mitoituksessa ilmitulleiden epäkohtien korjaamista sopimuksen mukaiselle tasolle. Henkilöstömitoituksien toteutumista seurattiin useissa tapauksissa jälkivalvonnalla. Vaje henkilöstömitoituksessa, työntekijöiden suuri vaihtuvuus, kasvava sijaisten joukko kuormittavat jäljellä olevaa henkilöstöä ja hankaloittavat hoitotyöhön sitoutumista ja kehittämistyötä. Vajaus henkilökunnassa lyhentää myös asukkaiden hyväksi käytettyä aikaa. Laatuun kaivattua aikaa ja yhdessäolon hetkiä vanhusten kanssa voivat antaa vain ihmiset.

13 Palveluntuottajan toiminnan laajeneminen Leppävaaran suuralueella vuonna 2011 avattu hoivakoti otti käyttöönsä viimeisen ryhmäkotinsa (16 paikkaa) huhtikuussa Tapiolan alueella hoivakoti laajensi toimintaansa rakentamalla uuden hoivakodin vanhan viereen. Siihen muuttivat kaikki asukkaat vanhalta puolelta ja uusia paikkoja avautui 14. Samalla muistisairaiden hoivakodin tuote muuttui hoivaksi. Etelä-Suomen aluehallintoviranomainen suoritti tarkastuksen ympärivuorokautista palvelutoimintaa harjoittavassa yksityisessä toimintayksikössä heti sen jälkeen, kun se oli saanut toiminnan laajentamista koskevan lupahakemuksen. Espoon asumispalveluyksikön henkilökuntaa osallistui tarkastuskäyntiin. Ennen toiminnan aloittamista käytävissä neuvotteluissa palveluntuottaja osoitti toteen palvelukonseptin toteutumisen tarjoamassaan palvelussa. Ennen vuosisopimuksen tekoa Espoon asumispalveluyksikön henkilöstö tarkasti palvelukonseptiin ja lisäpalveluihin sisältyvät asiakirjat, joiden lähtökohtina ovat: Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen sekä henkilöstömitoituksen ja henkilöstön koulutuksen huomioon ottaen asianmukainen asiakasrakenne Henkilöstö Toimitilat Asiakkaiden asema ja oikeudet Asiakkaiden perustarpeista huolehtiminen Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen yksikössä Dokumentointi ja asiakirjahallinta Toiminnan arviointi Asumispalveluyksikkö teki valvontalain hengen mukaista työtä toimien yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Painopistealueiden esille nostaminen antoi mahdollisuuden keskustella aiheista hoivakotitasolla syvällisemmin. Tarvittaessa toteutettiin ohjausta ja neuvontaa muun muassa informaatio-ohjauksen, seurannan, arvioinnin, reklamaatioiden käsittelyn sekä valvonta- ja auditointikäyntien avulla. Säännöllinen yhteistyö perustui kaikissa sen vaiheissa luottamukseen ja avoimuuteen. Suunnitelmallisella yhteistyöllä varmistettiin, että asukkaat ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä (hoivakodeissa) saivat mahdollisimman hyvää hoitoa. Valvontatavoitteet Espoossa sijaitseviin yksityisiin hoivakoteihin toteutuivat erittäin hyvin. Vuoden aikana oli 104 erilaista ja suunniteltua laadunvalvontatapahtumaa. Espoon ulkopuolisiin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin hoivakoteihin suuntautuvia valvontakäyntejä tehtiin ajanpuutteen vuoksi vain kolme. Sen lisäksi heidän kanssa tehtiin muuta yhteistyötä mm. tekemällä asiakirjoihin perustuvaa valvontaa perehtymällä asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Valvovaan kuntaan oltiin kuluvan vuoden aikana kerran yhteydessä. Kaiken kaikkiaan valvontatehtävät olivat moniulotteisia ja luonteeltaan jatkuvia Espoon alueella sijaitsevien palveluntuottajien kanssa. Espoon ulkopuolella sijaitsevien kuntien kanssa, jonne Espoo on sijoittanut asukkaita, valvontaa tehtiin soveltuvin osin. Asumispalveluyksiköstä käsin välitettiin hoivakodeille tietoa muun muassa erilaisista tapahtumista ja koulutuksista sekä järjestettiin yhteistyötapaamisia (3). Maaliskuussa 2012 järjestettiin toistamiseen yhteinen liikuntaa joka päivä -työpaja Espoon pitkäaikaishoidon ja hoivakotien henkilöstölle. Tapahtuma oli osa Espoon vanhusten palvelujen liikuntaa joka päivä -kampanjaa, joka haastaa yksiköitä toimimaan elinikäisen liikunnan puolesta ja periaatteella Liikunnasta hyötyvät kaikki - myös pitkäaikaissairaat. Tarkoituksena oli jatkaa hyvin alkanutta yhteistoimintaa

14 asukkaita aktivoivan arjen ja liikunnan parissa ja tehdä työpajassa tuotetuista asukkaiden liikuntahetkiehdotuksista yhteinen matalan kynnyksen liikuntakäsikirja jokaisen hoivakodin työkalupakkiin. Toiminnassa edistyttiin niin hyvin, että liikuntakäsikirja oli lähes valmis joulukuussa Samassa tilaisuudessa kerrottiin Espoon pitkäaikaishoidon ja luvan antaneiden yksityisten hoivakotien keskimääräisistä Rai -vertailukehittämisen tuloksista. Toukokuussa pitkäaikaishoidon asiantuntija ja asumispalveluyksikön sairaanhoitaja järjestivät kolme samansisältöistä koulutusiltapäivää Lääkäripalvelut hoivakodissa yksityisten hoivakotien vastuuhenkilöille ja pitkäaikaishoidon asiantuntijasairaanhoitajille. Silloin arvioitiin ja kehitettiin ajankäytöllisesti toimivampia käytäntöjä lääkärin ja hoitajan väliseen yhteistyöhön hoivakodissa. Yksi sellaisista oli huolellinen etukäteisvalmistautuminen asukkaan vuositarkastukseen. Tilaisuuden jälkeen hoivakodeille lähetettiin kattava ohjepaketti käytännön työvälineeksi uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja muistin virkistämiseksi muulle henkilöstölle. Lokakuussa järjestettiin yhteistyötapaaminen Jorvin päivystyksen, Espoon kotisairaalan, ensihoidon sekä Espoon pitkäaikaishoidon kanssa. Tilaisuuteen kutsuttiin hoivakotien henkilöstöä Espoon kaupungin omista yksiköistä sekä yksityisen palveluntuottajan ylläpitämistä hoivakodeista. Ennen tilaisuutta asumispalveluyksikkö keräsi hoivakotien mielipiteitä ja kokemuksia päivystyksestä, kotisairaalasta ja ensihoidosta. Tilaisuudessa jokaisen toimialan edustaja piti alustavan puheenvuoron hoivakodin asukkaan näkökulmasta. Osallistuminen tapahtumaan oli hoivakotien henkilökunnan puolelta runsasta. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin etukäteen lähetetyistä mielipiteistä ja kommenteista. Hoivakotien henkilökunnalle tarjottiin myös mahdollisuus tutustua päivystyksen tiloihin. Yhteistyöpalaverissa korostettiin mm. tiedonkulun merkitystä vanhusasukkaan päivystykseen lähettämisen yhteydessä sekä sen helpottamiseksi päivystyslomakkeen vieläkin aktiivisempaa käyttöä. Jatkoajatuksena tapahtumasta syntyi myös hoivakotiasukkaan tunnisterannekkeen käyttöä päivystykseen lähetettäessä. Läpinäkyvyyden asukkaille ja heidän omaisilleen takaa myös se, että valvontatyö on julkista ja sekä kunta että palveluntuottajat tekevät yhteistyötä. Jokaiselle hoivakotiin muuttavalle asukkaan omaiselle/läheiselle lähetettiin kirje, jossa oli mm. koko asumispalveluyksikön henkilöstön nimet, tehtävät ja yhteystiedot. Lisäksi Espoon pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisten asumispalveluiden valvontasuunnitelma ja -raportit löytyvät suomen- ja ruotsinkielisinä Espoon kaupungin Internet - sivuilta ( FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Asumista_ja_hoivaa/Hoivakodit/Va lvontasuunnitelma. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön tekemän työn laatua, avoimuutta ja tunnettavuutta vahvisti sisäinen tarkastus. Espoon sisäisen tarkastuksen yksikkö arvioi keväällä 2012 Espoon vanhusten palvelujen yksityisten ympärivuorokautisten asumispalveluiden tekemää laadun seurantaa ja valvontaa. Tarkastus toteutettiin tutustumalla dokumentteihin, haastattelemalla vastuuhenkilöitä sekä tekemällä otantaa. Tarkastus käsitti asumispalveluiden laadun seurannan ja valvonnan vuonna 2011 ja vuoden 2012 osalta tarkastus käsitti osallistumisen yhdelle valvonta- ja auditointikäynnille käsityksen muodostamiseksi valvonnan ja auditoinnin kenttätyön suorittamisesta. Sisäisen tarkastuksen yksikön raportissa todetaan mm. seuraavaa. Espoon vanhusten palvelujen yksityisten ympärivuorokautisten asumispalveluiden laadun seurantaa ja valvontaa voidaan monessa suhteessa pitää edistyksellisenä: valvontasuunnitelma on laadittu, vuosiraportti laaditaan ja ne löytyvät internet -sivuilta. Tämän lisäksi todetaan Jatkossa onkin tärkeää varmistua, että valvontaresurssit ovat riittävällä tasolla asiakaspaikkojen lukumäärän kanssa.

15 Kuluvan vuoden aikana käsiteltiin ja selvitettiin myös vaikeita valituksia ja reklamaatioita omaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakaspalautteita tuli asumispalveluyksikköön keskimäärin 12 / kuukausi. Palautteiden määrä lisääntyi, sillä vuonna 2011 palautteita saapui 5 / kuukausi. Eniten palautteita tuli helmikuussa (30) ja vähiten huhtikuussa (4). Asiakaspalautteiden määrän yli 50 %:n kasvun syynä voi olla Espoon asumispalveluyksikön tekemän valvonnan läpinäkyvyyden lisääntyminen selvästi kolmen viimeisen vuoden aikana. On suotavaa, että palautetta annetaan jatkossakin, jotta laatua voidaan valvoa ja epäkohdat tulevat esille. Huomion arvoista on se, että puolet asumispalveluyksikköön tulleista palautteista oli positiivisia. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen pyynnöstä teki kaksi virkamiestä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta heinäkuussa 2012 kolmen päivän aikana kymmenen ennalta ilmoittamatonta tarkastuskäyntiä kymmeneen Espoossa sijaitseviin vanhusten ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa antaviin laitoksiin ja vastaaviin hoivakoteihin. Käyntien tarkoituksena oli arvioida Espoon kaupungin erityisesti muistisairaille vanhuksille järjestämän pitkäaikaishoidon sisältöä ja laatua. Erityistä huomiota kiinnitettiin vanhusten mahdollisuuksiin ulkoilla ja heidän asiointimahdollisuuksiinsa. Tarkastuksessa arvioitiin millä tavalla kodinomaisuus hoivayksiköissä toteutuu, millä tavalla fysioterapiapalvelut oli järjestetty sekä millä tavalla saattohoitoa järjestetään. Ne hoivakodit, johon tarkastukset tehtiin, saivat tarkastuksesta yksityiskohtaisen raportin. Jokainen toimintayksikkö sai Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen pyynnöstä Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta teki selvityksen em. asioista. Selvityksessä todetaan, että tarkastusraportissa on kiinnitetty huomiota tärkeisiin ja ajankohtaisiin vanhustenhuollon laatua koskeviin kysymyksiin. Espoon vanhustenhuollon palvelurakennetta, sisältöä ja laatua ollaan kehittämässä ja parantamassa systemaattisesti niihin asioihin, joihin apulaisoikeusasiamies on tarkastuksessaan kiinnittänyt huomiota. Kehittämistyössä on tärkeänä lähtökohtana sekä omassa että ostetussa toiminnassa vanhusten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Painopisteinä toiminnan kehittämisessä ovat mm. asiakkaan asema ja oikeudet, asukkaiden mahdollisuus ulkoiluun ympäri vuoden, liikkuminen sekä henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Vanhustenpalveluja kehitetään aktiivisesti ja suunnitelmallisesti, jotta varmistettaisiin hoivakodeissa asuvien vanhusten hyvä ja laadukas hoito ja huolenpito kodinomaisissa olosuhteissa. Vuoden aikana tavattiin hoivakodin asukkaita, heidän omaisiaan/läheisiään, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. Asumispalveluyksikön sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja osallistuivat hoitokokouksiin, omaisteniltoihin ja otti vastaan asukkaan omaisia ja hoivakodin edustajia myös asumispalveluyksikön toimistossa. Kirjaamisen ja tilastoinnin ulkopuolella olivat omaisten, hoivakotien henkilöstön tai yhteistyötahojen yhteydenotot. Vuoden aikana puhelinkeskusteluja käytiin päivittäin hoivakodeissa asuvien asukkaiden omaisten ja läheisten kanssa liittyen erilaisiin käytännön asioihin. Moni soittajista tuli autetuksi puhelimessa. Usein suora suullinen asiakaspalaute edisti tilanteen nopeaa korjaamista. Osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen edellyttivät myös asumispalvelujen henkilöstöltä niiden päivittämistä ja kehittämistä. Henkilöstö osallistui mm. seuraaviin yksilöllisen koulutussuunnitelmansa mukaisiin ulkopuolisiin koulutuksiin vuonna 2012: Auditoinnin perusteet, Palvelujen hankintojen kilpailuttaminen, Vanhustyön messut, Työskentely tiimin jäsenenä, Akuuttitilanteet vanhustyössä, Rai B1 ja C1, Hankalat neuvottelut, ja Omavalvonta sosiaalipalveluissa. Valvontatyön arviointia ja kehittämistä tehtiin myös säännöllisessä yhteistyössä pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Vantaan kanssa. Asumispalvelujen tekemän valvonnan päätehtävänä on jatkossakin pitkäjänteisesti ja yhteistyössä palveluntuottajien kanssa turvata asumispalveluissa asuville espoolaisille inhimillinen ja hyvä vanhuus. Yhteinen tavoite työlle ja molempien osapuolien työn arvostaminen on valvontalain

16 hengen mukainen työtapa. Oman työn arviointi, palautteen vastaanottaminen ja uudelleen kehittäminen ovat myös jatkossa olennainen osa asumispalvelujen henkilöstön työotetta. Vuosia jatkunut yhteistyö palveluntuottajien kanssa on tuonut työhön suunnitelmallisemman ja ennakoivamman otteen. Edellisen vuoden toiminta ja tehdyt havainnot ohjaavat aina seuraavan vuoden toimintaa. Vuonna 2012 esille tulleet kehittämistarpeet huomioidaan valvonnassa Valvira ja aluehallintovirastot huolehtivat kuntien ja yksityisten palveluntuottajien ohjauksesta ja määräyksistä. Tulossa oleva vanhuspalvelulaki, uudet laatusuositukset, koulutuksen kehittäminen ja informaatio-ohjaus vaikuttavat iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatuun. Määräykset tuovat mukanaan myös uusia velvoitteita ja vastuita niin palveluntuottajille kuin kuntien tekemälle valvonnalle. Tärkein ja toivottava vaikutus näillä on vanhus asukkaan aseman parantumiseen.