ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2011

Transkriptio

1 VALVONTARAPORTTI ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2011 Espoon kaupungin vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon palvelualue vastaa laitoshoidosta, ostetun ympärivuorokautisen ei-tehostetun, tehostetun, muistisairaiden asumispalvelun ja hoivaasumisen palvelujen laillisuudesta, laadusta ja asianmukaisuudesta. Pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikkö vastaa yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja valvonnasta. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti , että yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 8 :n 2 momentin mukaisesti valvontaviranomaisena toimii lukien vanhustenpalvelujen pitkäaikaishoidon osalta asumispalvelupäällikkö. Espoon yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontasuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Ensimmäinen valvontaraportti hyväksyttiin Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa Raportti lähetettiin myös Etelä-Suomen aluehallintovirastoon tiedoksi. Valvontaraportti on luettavissa Espoon kaupungin Internet -sivuilla suomen- ja ruotsinkielisenä. Asumispalveluyksikön henkilöstöön kuuluivat vuonna 2011 asumispalvelupäällikön lisäksi 1,5 sosiaalityöntekijän työpanos, sairaanhoitaja, palveluohjaaja ja kaksi toimistosihteeriä (6,5 kokoaikaista työntekijää). Laadunvalvontakäynnit hoivakoteihin tehtiin aina asumispalvelupäällikön johdolla. Henkilöstö toimi valvontasuunnitelman mukaan systemaattisesti ja tavoitteellisesti järjestelmällisessä toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa sekä laadukkaan toiminnan varmistamisessa yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Valvontaraportti ei sisällä yksityiskohtaista tietoa palveluntuottajien ylläpitämistä hoivakodeista ja/tai sen asukkaista. Vuonna 2011 oli ostettuja asumispalvelupaikkoja Espoossa ja Helsingissä yhteensä 799 (Taulukko 1). Espoossa sijaitsevissa 28 hoivakodissa asui 713 asukasta (Taulukko 2). Asumispalvelua ostettiin kilpailutettujen palveluntuottajien lisäksi tarveharkinnan mukaan yksittäisillä maksusitoumuksilla Espoon ulkopuolelta. Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia oli 44 ja vuoden aikana myönnettiin 24 palveluseteliä (Taulukko 3). Laitoshoitoa ostettiin vuoden 2011 aikana 16 henkilölle kuudelta eri palveluntuottajalta.

2 2 Taulukko 1. Espoon ostamat yksityiset asumispalvelupaikat ja asukasmäärät vuonna 2011 Kunta Hoivakotien määrä Paikkamäärä Asukkaita yhteensä vuoden 2011 aikana Espoo Helsinki Vantaa Muut kunnat Yhteensä Hoivapaikat jakautuvat: Ei -tehostettu 42 Tehostettu 247 Hoiva 133 Muistisairaus 377 Yhteensä 799 Taulukko 2. Yksityiset hoivakodit Espoossa 2011 Suuralue ja hoivakotien määrä Hoitomuoto Asukkaita Leppävaara ei-tehostettu 9 10 hoivakotia tehostettu 115 hoiva 61 muistisairaus 83 yht. 268 Espoon keskus ei-tehostettu 29 4 hoivakotia tehostettu 18 Olari-Matinkylä muistisairaus 107 yht hoivakotia hoiva 29 muistisairaus 24 yht. 53 Espoonlahti tehostettu 65 5 hoivakotia muistisairaus 37 yht. 102 Tapiola tehostettu 7 6 hoivakotia hoiva 37 Hoivakoteja yhteensä 28, joissa hoivakotipaikkoja Ei -tehostettu 38 Tehostettu 205 Hoiva 127 Muistisairaus 343 Yhteensä 713 muistisairaus 92 yht. 136

3 3 Palveluseteli Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa kokeiluna ajalla Kokeilun aikana seurataan ja arvioidaan palvelusetelin asiakasvaikutuksia, palvelusetelituottajien hintakehitystä ja yhteistyötä kaupungin ja asiakkaiden kanssa sekä taloudellisia vaikutuksia asiakkaan ja kaupungin näkökulmasta. Seurannan tulokset tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi vuoden 2012 loppupuolella ja samalla tuodaan esitys palvelusetelin mahdollisesta vakiinnuttamisesta. Taulukko 3. Espoossa hyväksytyt palvelusetelituottajat ja myönnettyjen palveluseteleiden määrä Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia Palvelusetelit Vuoden aikana myönnetyt palvelusetelit Espoossa Espoon ulkopuolella Yhteensä Laadunhallinta Palveluntuottajan tulee toiminnassaan jatkuvasti täyttää laissa ja suosituksissa säädetyt toimintaedellytykset sekä Espoon ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelukonseptin ja lisäpalvelujen laatukriteerit. Omavalvonnan toteuttaminen on tapa arvioida toimintaedellytysten täyttymistä, ja näin ollen suunnitelmallisen omavalvonnan toteuttaminen on olennainen osa hoivakodin jokapäiväistä toimintaa. Vuonna 2011 oli toimintayksiköissä mm. seuraavanlaisia järjestelmiä hoidon ja hoivan laadun seuraamiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi: ISO9001 laadunhallintajärjestelmä ITE-itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä EFQM-laatupalkintomalliin perustuva, vanhustyöhön soveltuva versio laatukäsikirjasta "erinomainen vanhustyö" RAI-järjestelmä vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointija seurantajärjestelmä Hoivakotikohtainen päivitettävä laatukäsikirja Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja sen nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus 053/2011) tulivat voimaan Lain mukaan Valvira antoi tiedotteessaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset. Määräys tulee voimaan ja se on voimassa toistaiseksi. Lain 6 :n 1 momentin mukaan yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Uuden palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Ennen määräysten voimaantuloa toimintansa aloittaneen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma mennessä.

4 4 Ennalta sovittuja valvontakäyntejä tehtiin etukäteen laaditun laadunvalvonta-aikataulun mukaisesti 27:ään Espoossa sijaitsevaan yksityiseen hoivakotiin vuoden 2011 aikana. Valvontakäynneillä nostettiin esille ennakkoon valitut painopistealueet, jotka olivat Espoon vanhusten palvelujen strategioiden ja asumispalveluiden palvelukonseptin mukaisia. Vuoden 2011 painopistealueina olivat hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma ja dokumentointi, saattohoitosuositus, ravitsemussuositukset ikääntyneille, henkilöstömitoitus, toimitilat, eläkettä saavan hoitotuki, sosiaali- / potilasasiamiehen yhteystiedot, asukkaan tapaaminen sekä muu sillä hetkellä ajankohtainen asia. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat ja dokumentointi Asukkaille laaditaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma 2-4 viikon sisällä hoivakotiin saapumisesta. Suunnitelmaan kirjataan asukkaan voimavarat, tarpeet, hoidon ja palvelun tavoitteet sekä kattavasti ne palvelut ja toimet, joilla tavoitetta toteutetaan. Suunnitelma on laadittava yhdessä asukkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa tai läheistensä kanssa. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman ajantasaisuutta sekä siinä asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti, vähintään 6 kk:n välein ja aina asukkaan hoidon tarpeen muuttuessa (Asiakaslaki 7 ). Vuonna 2011 valvontakäynneillä jatkettiin hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien ajantasaisuuden ja sisällön tarkastelua. Lisäksi kartoitettiin hoivakotien asiakastietojärjestelmiä ja kirjaamiskäytäntöjä. Tarkastelun perusteella todettiin, että kaikille asukkaille oli tehty hoito- ja palvelusuunnitelma. Asukkaiden voinnin seuranta ja päivittäinen kirjaaminen toteutuivat pääsääntöisesti hyvin. Uusilta asukkailta ja/tai heidän omaisiltaan oli kerätty kattavasti taustatietoa asukkaiden eletystä elämästä ja kirjattu niitä lomakkeille (muun muassa elämänkulku, elämänkerta, elämänkaari, elämänhistoria ja elämäntarina). Jokaisen asukkaan ja erityisesti muistisairaan elämän tunteminen on edellytys yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiselle ja hyvän hoitotyön toteutumiselle. Hoivakodeissa pidettiin myös yhteistapaamisia uuden asukkaan, omaisen ja omahoitajan kesken ja näin tutustuttiin toisiin kasvotusten. Tarkastelun perusteella kehittämistä vaativat hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuudessa pysyminen ja kuntoutussuunnitelman sisällyttäminen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kaikilta osin hoito- ja palvelusuunnitelmissa eivät toteutuneet asukaskohtaiset hoitotyön tarvearvioinnit, tavoitteet, keinot ja arviointi. Usein suunnitelmat olivat sisällöltään lyhytsanaisia ja yleisellä tasolla kirjattuja. Omaisilta kerätyt taustatiedot asukkaan elämänhistoriasta eivät aina eläneet hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Kirjaamisen identifiointi oli tehty pääsääntöisesti asianmukaisesti. Hoivakodeissa, joissa on sähköinen asiakastietojärjestelmä, kuten Nappula-, Hilkka-, Seniori-, Doma-Care- tai Ear-ohjelma, kirjaudutaan niihin suoraan henkilökohtaisilla tunnuksilla. Asukkaiden hyvinvointia ja hoitoympäristöä havainnoitiin käynneillä. Toimitilojen tarkoitus on mahdollistaa asukkaiden yhteinen toiminta ja yksilöllinen kuntoutuminen. Hoivakotikäynneillä kiinnitettiin huomiota tilojen siisteyteen, turvalliseen, esteettömään ympäristöön sekä turvallisiin ja toimintakykyä tukeviin kalusteisiin. Asukasnäkökulma tuli usein esille havainnoimalla kuten myös asukkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Yksityisistä hoivakodeista n. 50 %:lla on käytössä Rai -järjestelmä, joka on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä. Rai ei ollut pakollisena vuoden 2007 kilpailutuksessa. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelut edellyttävät, että asukkaiden hoidon tarvetta arvioidaan vuosittain RAVA -toimintakykymittarilla, joka on ikäihmisten (65-vuotiaat ja vanhemmat) toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Toimintakykyä

5 5 arvioidaan seuraavien toimintojen avulla; näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon ja suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti sekä psyyke. Arvioinnin tukena käytetään kognitiivisen toimintakyvyn mittaria MMSE testiä ja psyykkisen toimintakyvyn GDS- 15 seulaa ja asukkaiden ravitsemustilan seurantamittareita BMI ja MNA testiä. Mittarin avulla asukkaalle lasketaan ns. RAVA -indeksi ja RAVA -luokka, joita voidaan käyttää viitteellisinä arvoina, kun arvioidaan ikäihmisen toimintakykyä ja mahdollista avuntarvetta. RAVA indeksi vaihtelee välillä 1,29-4,03 avuntarpeen mukaan. (RAVATAR -sovellus laskee RAVA -indeksin kahden desimaalin tarkkuudella.) Hoivakotikohtaiset RAVA -tulokset ovat asumispalveluyksikön käytössä vuosittain. Vuonna 2011 olivat RAVA keskiarvot asumispalveluissa seuraavat (suluissa vuoden 2010 RAVA -arvot); eitehostettu 2.41 (2.55), tehostettu 3.14 (3.14), muistisairaat 3.30 (3.27), ja hoiva 3.01 (hoivaasuminen alkoi vuonna 2010). Taulukko 5. RAVA - keskiarvot vuosina ei tehostetussa, tehostetussa, muistisairaiden asumispalveluissa ja hoiva-asumisessa Muistisairaiden asumispalveluissa ovat RAVA -keskiarvot nousseet tasaisesti vuodesta 2007 alkaen (Taulukko 5.) Ero vuosien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevä. Keskiarvon nouseminen johtuu asiakasrakenteen muutoksesta, yleisestä iän myötä alenevasta toimintakyvystä, lähtötason vaihtumisesta sekä hoitoajan pituudesta. RAVA -arvoihin vaikuttaa myös se, että ikäihmiset asuvat omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään kotihoidon ja muiden lisäpalvelujen turvin. Kotoa muuttavan asukkaan toimintakyky voi olla jo lähtötasoltaan heikompi. Asukkaat asuvat mahdollisuuksien mukaan hoivakodissa elämänsä loppuun asti. Espoon asumispalvelujen RAVA keskiarvoja (2011) suhteessa RAVA luokkiin ja RAVA indeksiin on kuvattu taulukossa 4. Espoossa ei -tehostetun asumispalvelun keskimääräinen RAVA -arvo 2,41 sijoittuu RAVA -luokkaan kolme. Asukkaita oli ei -tehostetussa asumispalveluissa yhteensä 38. Asukaspaikat vähentyivät, koska asukkaat siirtyivät toimintakyvyn huonontuessa

6 6 tehostettuun tai muistisairaiden asumispalveluun. Tämä oli mahdollista niissä hoivakodeissa missä on sekä ei tehostettua että tehostettua asumispalvelua tai muistisairaiden asumispalvelua. Hoivan (3,01), tehostetun (3,14) ja muistisairaiden (3,30) -asumispalvelun keskimääräiset RAVA -arvot sijoittuvat RAVA -luokkaan viisi. Taulukko 4. RAVA luokat / Espoon asumispalvelujen RAVA keskiarvot 2011 RAVA luokka RAVA indeksi RAVA keskiarvot Espoon Avun tarve asumispalveluissa 2011 RAVA luokka 1 1,29-1,49 - Satunnainen RAVA luokka 2 1,50-1,99 - Tuettu hoito RAVA luokka 3 2,00-2,49 2,41 ei tehostettu Valvottu hoito RAVA luokka 4 2,50-2,99 - Valvottu hoito RAVA luokka 5 3,00-3,49 3,01 hoiva Tehostettu hoito 3,14 tehostettu Tehostettu hoito 3,30 muistisairaus Tehostettu hoito RAVA luokka 6 3,50-4,03 - Täysin autettava Asumispalveluyksiköissä asuvien keskimääräinen hoitoaika oli noin 2,6 vuotta. Asukkaiden keskiikä oli 83,4 vuotta. Suurin asukasryhmä oli vuotiaat (n. 40 %) ja toiseksi suurin oli vuotiaat (n.38 %) (Taulukko 6). Asukkaista naisia oli n. 75 %. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä oli n. 14 % asukasmäärästä. Taulukko 6. Asukkaiden ikäjakauma hoivakodeissa Ikäjakauma Asukkaita % alle 65 v 15 1, , , ,43 yli ,01 Yht ,00 Saattohoitosuositus Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi Hyvän saattohoidon suositukset kesäkuussa Saattohoitosuosituksissa korostuu kuolevan ihmisen ihmisarvo, inhimillisyys ja itsemääräämisoikeus. Hyvä saattohoito edellyttää hoitohenkilöstön osaamista ja työhyvinvoinnin ylläpitoa. Saattohoitoa toteutetaan henkilön tarpeiden ja toiveiden mukaisesti kotona, palvelutaloissa, vanhainkodeissa, terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla sekä saattohoitokodeissa. Saattohoitopäätös on lääketieteellinen päätös, jonka tekee potilasta hoitava lääkäri yhteisymmärryksessä potilaan tai hänen edustajansa kanssa. Saattohoitopäätös on päätös siirtyä parantavasta hoidosta oireiden hoitoon. Päätöksen teon jälkeen hoitotiimin tulee olla toimissaan johdonmukainen ja pysyä yhdessä sovituissa hoitolinjoissa. Elämän loppuvaiheen hyvä hoito, josta jää hyvä mieli myös omaisille, on hoitotyön haasteellisimpia alueita. Jokainen kohtaaminen on aina uusi ja erilainen vaatien hyvien ammatillisten taitojen lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja ja inhimillisyyttä.

7 7 Espoossa saattohoitoa koskeva suositus on sisällytetty tulos- ja palvelualueiden hoito-ohjeisiin ja toimintaperiaatteisiin. Hoivakodeissa asutaan pääsääntöisesti elämän loppuun asti. Myös saattohoito toteutetaan mahdollisuuksien mukaan asukkaan omassa tutussa ympäristössä ja tarvittaessa yhteistyössä Espoon kotisairaalan kanssa. Asumispalveluyksikössä suosituksen toteutumista edistettiin käynnistämällä valvontakäynneillä keskustelu hyvän saattohoidon merkityksestä ihmisen kuoleman lähestyessä. Hoivakodeissa oli tehty paljon konkreettisia toimenpiteitä saattohoitosuosituksen suhteen. Lähes kaikissa hoivakodeissa ne oli tulostettu henkilöstön luettavaksi. Lukukierroksen jälkeen saattohoitosuositus toimi yksikön tiimikokouksissa keskustelun alustuksena aiheen jatko työstämiselle. Saattohoitokäsitteen avaaminen oli myös kokouksien aiheena. Henkilöstö oli osallistunut saattohoitokoulutuksiin Terhokodissa ja terveydenhuolto-oppilaitoksissa. Koulutuksessa kävijät toivat muulle henkilöstölle palautteen koulutuksen sisällöstä ja siihen liittyvän materiaalin. Kipukoulutus nähtiin myös tärkeänä saattohoitoon liittyvänä koulutusaiheena. Joissakin hoivakodeissa oli saattohoitoon ja hengellisyyteen liittyviä asioita käsitelty papin kanssa. Hoivakodeissa oli tehty omia saattohoito-ohjeita ja -kansioita muun muassa uuden työntekijän tai opiskelijan perehdyttämiseen. Ohjeistuksessa oli huomioitu erikseen saattohoito ja kuoleman kohtaaminen eri kulttuureissa. Yhdessä hoivakodissa oli vuoden kestävän ja koko henkilöstöä käsittävän kehittämishankkeen teemana saattohoito. Asukkaan kuoleman jälkeen oli myös pidetty palautekeskusteluja siitä, miten kyseinen saattohoito toteutui, mitä siitä opittiin ja mitä kehitettävää on jatkoon. Asukkaan omaisilla oli mahdollisuus olla läheisensä vierellä saattohoitovaiheessa. Ne hoivakodit, joissa oli ollut saattohoidossa mukana Espoon kotisairaala, antoivat hyvää palautetta yhteistyöstä ja avunannosta. Hyvän saattohoidon toteutumisessa koettiin hyvin toimivat lääkäripalvelut erittäin tärkeäksi ellei tärkeimmäksi asiaksi. Ravitsemussuositus Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi Ravitsemussuositukset ikääntyneille tammikuussa Suositusten tavoitteena on, että kotihoidossa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ja koko terveydenhuollossa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat käytännön hoitotyössä ravitsemustilan heikkenemisen ja osaavat toteuttaa ravitsemushoitoa osana ikääntyneen ihmisen hyvää hoitoa. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa hyvät käytännöt ja lisätä ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteitä. Asumispalveluyksikössä suosituksien toteutumista on edistetty käynnistämällä valvontakäynneillä keskustelua aiheesta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) julkaisi ohjeen liittyen vanhusten ravitsemukseen ja ruokailurytmiin. Valvira selvitti maaliskuussa 2010 toteutetulla kyselyllä vanhuksille ympärivuorokautisia palveluja tuottavien yksiköiden palvelun laatua tietyillä indikaattoreilla. Ruokahuollon tilan indikaattorina käytettiin vanhusten ilta- ja aamuruokailun välisen tauon pituutta. Valviran ohjeistuksen mukaan 11 tuntia tai kauemmin kestävä ravinnottomuus heikentää vanhuksilla merkittävästi ravitsemuksen laatua. Tällainen tilanne oli yli puolessa vastanneista yksiköistä (734). Ikääntyneiden ravitsemussuosituksien mukaan iäkkäiden on tärkeää ruokailla useita kertoja päivässä, sillä he eivät jaksa syödä suuria aterioita kerrallaan. Aterioiden tulee jakaantua tasaisesti koko päivälle. Illan viimeisen ja aamun ensimmäisen ruokailun välinen yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia. Ohjeessaan Valvira kehoitti palveluntuottajia ottamaan toiminnassaan huomioon ravitsemusneuvottelukunnan suositukset, erityisesti ajallisen välin illan viimeisen iltapalan ja aamun ensimmäisen aamupalan välillä.

8 8 Hoivakodeissa oli tulostettu Ikääntyneiden ravitsemussuositukset luettavaksi, jonka jälkeen ravitsemusasioita oli käsitelty ja kehitetty käytäntöjä hoivakotikohtaisesti. Suurta huomiota oli kiinnitetty Valviran ohjeen mukaisesti erityisesti illan viimeisen iltapalan ja aamupalan väliseen aikaan. Hoivakodeissa oli tehty erilaisia korjaavia toimenpiteitä, ettei asukkaiden paastoaika ylittäisi 11 tuntia. Käytännössä suurin muutos oli tapahtunut myöhäisen iltapalan ja varhaisen aamupalan tarjoamisessa asukkaille. Yöhoitat tarjoavat hereillä oleville ja ruokaa haluaville asukkaille yöpalaa ja vastaavasti aamupalan tarjoaminen alkaa yövuorossa asukkaille, jotka ovat hereillä aikaisin ja haluavat syödä. Korjaavia toimenpiteitä olivat ruoka-aikojen muuttaminen niin, että ne jakautuivat tasaisemmin päivän aikana sekä työvuorojärjestelyissä oli tehty muutoksia pidentämällä iltavuoroa. Ravintosuositusten yhtenä painopisteenä on, että ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti. Punnitseminen on yksinkertaisin tapa seurata ravitsemustilaa, ja sen tulee olla osa terveydentilan selvitystä. Painonmuutokset ovat tärkeämpiä kuin yksittäinen painon mittaus tai normaalipainon selvittäminen. Mitä nopeampaa ja suurempaa tahaton laihtuminen on, sitä suurempi syy on epäillä ravitsemustilan huononemista. Pitkäaikaishoidossa olevien painoa tulisi seurata säännöllisesti, mielellään kerran kuukaudessa ja akuutisti sairaiden vielä useammin. Lisäksi tehdään MNA -testi tarvittaessa ja arvioidaan ravinnonsaantia ja ruokavalion laatua. Ravitsemusongelmiin tulisi puuttua suunnitelmallisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valvontakäynneillä havaittiin, että hoivakodeissa seurattiin asukkaiden painoa vaihtelevasti. Läheskään kaikissa hoivakodeissa ei punnittu asukkaita kerran kuukaudessa ja osassa sitä ei nähty tarpeellisena. Erityisseurannassa olivat asukkaat, joiden painot olivat laskusuuntaisia. BMI oli tehty Rai -arviointien yhteydessä kaksi kertaa vuodessa niissä hoivakodeissa, joissa oli Rai käytössä. MNA -testejä oli tehty tarvittaessa. Hoivakoteihin oli hankittu viime aikoina myös istumavaakoja punnitsemisen helpottamiseksi. Henkilöstö Ympärivuorokautisen asumispalveluiden palvelukonseptin mukaisesti hoivakodeilta edellytetään mitoituksen mukaista vakinaista sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa (henkilöstöllä on lain 272/2005 (sosiaalihuolto) ja/tai 559/1994 (terveydenhuolto) mukainen kelpoisuus) sekä hoitohenkilökunnan työvuorojen järjestelyä tarkoituksenmukaisesti vastaamaan asukkaiden tarpeita eri vuorokaudenaikoihin. Hoitotyön henkilöstömitoitukseen luetaan mukaan ainoastaan välittömään hoitotyöhön käytetty aika. Poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Henkilöstömitoituksen toteutumista katsottiin valvontakäynneillä niin, että ennalta valikoitujen hoivakotien työvuorolistoista otettiin otos ja laskettiin niistä toteutunut mitoitus. Tarkasteltaessa henkilöstön määrää, rakennetta ja työvuorojen järjestelyjä, esiin nousi lain ja asetuksen mukaisen pätevän henkilöstön saatavuus ja henkilöstön vilkas vaihtuminen. Henkilökunnan määrä ei ollut aina riittävä eikä henkilökunnan kelpoisuus aina täyttänyt sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Näissä tapauksissa myöskään henkilöstömitoitus ei ollut sopimuksen mukainen. Useassa hoivakodissa oli erityisesti sairaanhoitajien rekrytointi haasteellista. Tästä johtuen sairaanhoitajan tilalle oli palkattu lähi- tai perushoitaja. Havaittiin myös, että sairaanhoitajien määrä hoivakodeissa oli vähentynyt verrattuna kilpailutuksessa ilmoitettuun sairaanhoitajien lukumäärään. Poikkeamien kohdalla asiaan puututtiin ja ne käsiteltiin hoivakotien johdon kanssa. Henkilöstömitoituksen saattamisesta sopimuksen mukaiselle tasolle tehtiin seurantasuunnitelma ja asiaan palattiin vuosineuvottelussa.

9 9 Eläkettä saavan hoitotuki Hoivakotien asukkaat ovat oikeutettuja Kelan etuuksiin. Kelan myöntämää eläkettä saavan hoitotukea voi saada eläkkeensaaja, jonka toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia. Espoon kaupungin ostopalveluiden piirissä olevien hoivakotien hinnoitteluperiaatteiden mukaan hoivakodin henkilökunta huolehtii yhdessä asukkaan ja/tai asukkaan asioiden hoitajan kanssa, että Kelan maksamat etuudet on haettu. Valvontakäynneillä keskusteltiin eläkettä saavan hoitotuen myöntämisperusteista sekä hakemismenettelystä. Sosiaali- ja potilasasiamies Asukkaan aseman- ja edunvalvontaan kuuluu, että henkilöstö neuvoo asukkaita sosiaaliasiamiehen palveluista, muistutus- ja kantelumenettelyistä sekä antaa tarvittavat yhteystiedot. Valvontakäynnillä nostettiin esille Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystietojen näkyville laittaminen esim. hoivakodin ilmoitustaululle, niin että sen saatavuus on helppoa asiakkaille ja omaisille. Ikäihmisten määräaikaistarkastus Vuonna 2011 jatkuivat hoivakodeissa asukkaille tehdyt määräaikaistarkastukset. Muutoksena entiseen oli, että Espoon kaupungin terveyskeskuslääkärit vaihtuivat syyskuusta yksityisen palveluntuottajan palkkaamiksi vuokralääkäreiksi. Lääkäritiimin toiminta käynnistyi vähitellen niin, että vuoden 2011 loppuun mennessä oli toiminta laajentunut niihin Espoossa sijaitseviin yksityiseen hoivakotiin, joilla oli sopimus Espoon kanssa. Lääkäritiimin toiminnan ulkopuolelle jäi kolme hoivakotia, joissa lääkäripalvelut toimivat entisen toimintamallin mukaisesti. Suuri parannus entiseen toimintaan verrattuna oli, että lääkäritiimin lääkärit käyvät säännöllisesti virkaaikana hoivakodeissa. Hoivakoteihin asennettiin Citrix -ohjelma, jonka avulla lääkärit voivat tehdä kirjaukset suoraan asiakastietojärjestelmä Efficaan ja Navitas -ohjelman kautta tehdä asukkaiden laboratorio- ja röntgenlähetteitä. Lisäksi heillä on käytössään kannettavat tietokoneet ja lääkärityön helpottamiseksi pääsy myös Espoon Intraan. Määräaikaistarkastukset tehdään nykyjärjestelyn mukaan aina hoivakodissa. Asukkaan kokonaistilanteen arvioimiseksi ennen tarkastusta, hoivakodin henkilökunta täytti vuosikäyntilomakkeen, otti vuosikäyntiin kuuluvat verikokeet ja teki tarvittavat muut mittaukset. Yksityisiä hoivakoteja vuonna 2011 oli Espoossa 28 ja asukkaita niissä yhteensä 713. Asumispalveluyksikön hoivakoteihin tekemän kyselyn mukaan vuonna 2011 tehtiin asukkaille 536 määräaikaistarkastusta. Vuoteen 2010 verrattuna määräaikaistarkastuksia tehtiin n. 200 enemmän. Kyselyyn vastasivat kaikki 28 hoivakotia ja pääsääntöisesti oltiin tyytyväisiä uuden lääkäritiimin toimintaan ja yhteistyöhön. Epäkohtina mainittiin lääkärin työaikataulujen vaihtuminen, joka vaikutti myös hoivakodin aikataulun muuttamiseen ja työpäivien venymiseen joskus iltaan asti. Vuoden 2011 aikana oli lääkäri vaihtunut 1-5 kertaa jokaisessa hoivakodissa. Useat kyselystä nousseet epäkohdat liittyivät todennäköisesti lääkäritiimin toiminnan käynnistymiseen ja korjaantuvat toiminnan vakiintuessa. Lääkäritiimin toiminnasta voidaan jo todeta kolmen kuukauden käytännön työn perusteella, että toimintatapa on erittäin hyvä ensisijaisesti hoivakodin asukkaille sekä henkilöstölle. Se aika mikä aikaisemmin meni esim. hoivakodin ja terveysaseman väliseen liikkumiseen, voidaan nyt käyttää asukkaan välittömään hoitoon ja hoivaan

10 10 Espoon pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin loka-marraskuussa 2011 kaupungin omassa toiminnassa sekä yksityisissä hoivakodeissa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää Espoon pitkäaikaishoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä hoidon laatuun. Tuloksien yhteenveto teetettiin ulkopuolisella toimijalla. Kysely toteutettiin kohderyhmissä informoidulla kirjekyselyllä. Tulokset esitettiin kaupungin omien yksiköiden sekä ostopalveluiden osalta. Tuloksia verrattiin edelliseen vuonna 2009 tehdyn kyselyn tuloksiin. Lisäksi jokaisesta hoitoyksiköstä valmistettiin oma erillinen graafinen kyselyraportti. Avoimet kommentit listattiin erillisessä tiedostossa. Vastausprosentti 43 % oli kyselyn tehneen toimijan mielestä hyvä. Valtaosan lomakkeista täytti omainen tai muu läheinen. Hoivakodit saavat omista tuloksistaan yksityiskohtaisen yhteenvedon alkuvuoden 2012 aikana. Kokonaisarvio palvelun laadusta on hyvällä tasolla sekä kaupungin omissa yksiköissä että ostopalveluyksiköissä. Kokonaisarvosana 3,95 on lähes samalla tasolla vuoden 2009 tulokseen verrattuna. Ostopalvelujen arvosana 4,04 on hieman parempi kuin omissa yksiköissä. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä tehtiin palvelun laadun varmistamiseksi kahteen tehostetun asumispalvelun hoivakotiin. Valvontakäynnillä tarkastettiin palvelun täyttyminen sopimuksen mukaisena haastattelemalla, havainnoimalla ja asiakirjoihin tutustumalla. Ennalta ilmoittamattomien valvontakäyntien perusteella sovittiin suunnitelma laadun korjausmenetelmistä, aikatauluista sekä tehtiin muistiot. Toistuvien laatupoikkeamien vuoksi kyseiset hoivakodit ovat edelleen erityisseurannassa. Asumispalveluyksikkö teki tiivistä yhteistyötä Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Auditointikäyntejä tehtiin ennalta laaditun aikataulun mukaisesti Espoossa sijaitseviin 28:aan yksityiseen hoivakotiin. Espoon ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelukonseptin sisältö on avattu konkreettisiksi kysymyksiksi, jotka käytiin auditoinnissa yksityiskohtaisesti läpi jokaisen palveluntuottajan kanssa. Palvelukonseptin toteutumisen arvio kirjattiin suoraan sähköiseen auditointi -lomakkeeseen. Sisällöltään asiat liittyivät mm. asukkaiden ja henkilöstön turvallisuuteen kuten palotarkastukseen ja paloharjoituksiin, asukkaille tarjottavaan kulttuuri- ja viriketoimintaan, käytössä oleviin hoitotyön mittareihin, henkilöstön koulutuspäiviin, asukkaiden ulkoiluun ja sen seurantaan. Lisäksi keskusteluun tuotiin mukaan ennalta sovitulla valvontakäynnillä yksityiskohtaisesti tarkastetut painopistealueet. Vuosineuvottelut käytiin kaikkien niiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joilla oli voimassa oleva puitesopimus Espoon kaupungin kanssa ja sijoitettuna espoolaisia asukkaita. Neuvottelussa sovittiin palvelujen määrästä, raportoinnista ja hoidon sisällöstä, palveluntuottajalle maksettavasta korvauksesta sekä muista ajankohtaisista aiheista. Ennen vuosineuvottelukokousta palveluntuottajat toimittivat kilpailutuksessa määritellyt toimintaan ja talouteen liittyvät asiakirjat. Kuluvan vuoden toiminta ja tulevaisuuden suunnitelmat avattiin vuosineuvottelussa palveluntuottajan/hoivakodin ja asumispalvelujen näkökulmasta. Lisäksi käsiteltiin hoivakotikohtaisesti vuoden aikana tulleet palautteet, pidetyt hoitokokoukset, Ravat, hoivakodin käyttöaste/poissaolot ja henkilöstömitoitus. Marras- joulukuussa 2011 pidettiin 38 vuosineuvottelukokousta ja niiden pohjalta tehtiin vuosisopimukset vuodelle 2012 sekä laadittiin muistiot. Asumispalveluyksikkö teki ennalta sovitun valvontakäynnin kuuteen pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan hoivakotiin, jotka on kilpailutuksessa vuonna 2007 hyväksytty sopimuskumppaneiksi ja joissa asui espoolaisia asukkaita. Muihin pääkaupunkiseudulla oleviin hoivakoteihin oltiin yhteydessä puhelimitse. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin kuntiin, joissa oli yksittäisiä

11 11 asukassijoituksia asumispalveluissa ja laitoshoidossa oltiin yhteydessä sijoitusvaiheessa ja kartoitettiin palveluntuottajilta asukkaille annettavan palvelun sisältö. Valvontavastuussa oleviin kuntiin oltiin yhteydessä ja saatiin heiltä tieto, että kyseisistä hoivakodeista ei tullut reklamaatioita vuonna Lisäksi syksyllä saatiin espoolaisten asukkaiden RAVA tiedot. Espoon asumispalveluihin tuli vuoden 2011 aikana 61 asiakaspalautetta, jotka liittyivät Espoon alueen yksityisiin hoivakoteihin. Eniten palautetta antoivat asukkaan lähiomaiset. Muutama palaute tuli yhteistyötahoilta kuten perusterveydenhuollon yksiköistä ja erikoissairaanhoidosta. 17 palautetta sisälsi positiivisen ilmauksen hoivakodin tarjoamasta hoidosta ja hoivasta. Välittömät asiakaspalautteet kirjattiin asumispalveluyksikössä ja toimitettiin tiedoksi palveluntuottajalle ja hoivakodin vastuuhenkilölle. Osa palautteista johti kirjallisen selvityksen ja vastineen tekemiseen. Palautteen antajalle lähetettiin kirjallinen vastine hänen niin halutessaan. Myönteistä palautetta ilmaistiin mm.; ystävälliset ja osaavat hoitajat, hoivapaikka lottovoitto, asukas kotiutunut hoivakotiin, viihtyy ja on tyytyväinen elämäänsä, vointi parantunut, kiva henkilökunta, kaikin puolin hyvä paikka. Kielteistä palautetta ilmaistiin mm.; vähän osaavia hoitajia, huono ruoka, likaista, asukkaat yksin, ulkoilu ei toimi, ei kuntouttavaa toimintaa, henkilöstö vaihtuu, asukas taantui nopeasti. Erityiset laadunvalvontatoimenpiteet käynnistettiin 13:sta tapauksessa. Vuonna 2011 Leppävaaran suuralueella avautui kaksi uutta hoivakotia ja yksi muutti uusiin tiloihin Matinkylästä. Etelä-Suomen aluehallintoviranomainen suoritti tarkastukset ympärivuorokautista palvelutoimintaa harjoittavissa yksityisissä toimintayksiköissä heti sen jälkeen, kun se oli saanut toiminnan aloittamista koskevan lupahakemuksen. Espoon asumispalveluyksikön henkilökunta osallistui näihin valvontakäynteihin. Aluehallintovirasto suoritti yhden laadunvalvontakäynnin hoivakodissa, joka ei ollut vielä Espoon ympärivuorokautisten asumispalvelujen yhteistyökumppani. Tähän käyntiin osallistui myös Espoon asumispalveluyksikön henkilökuntaa. Ennen toiminnan aloittamista käytävissä neuvotteluissa palveluntuottaja osoitti toteen palvelukonseptin toteutumisen tarjoamassaan palvelussa. Ennen vuosisopimuksen tekoa Espoon asumispalveluyksikön henkilöstö tarkasti palvelukonseptiin ja lisäpalveluihin sisältyvät asiakirjat, joiden lähtökohtina ovat: Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen sekä henkilöstömitoituksen ja henkilöstön koulutuksen huomioon ottaen asianmukainen asiakasrakenne Henkilöstö Toimitilat Asiakkaiden asema ja oikeudet Asiakkaiden perustarpeista huolehtiminen Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen yksikössä Dokumentointi ja asiakirjahallinta Tämän lisäksi asumispalveluyksikön henkilöstö perehdytti osaltaan uudet palveluntuottajat Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon asumispalveluissa käytettyihin toimintaohjeisiin.

12 12 Toiminnan arviointi Asumispalveluyksikkö teki valvontalain hengen mukaista työtä toimien yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Ohjausta ja neuvontaa toteutettiin muun muassa informaatio-ohjauksen, seurannan, arvioinnin, reklamaatioiden käsittelyn ja valvonta- ja auditointikäyntien avulla. Säännöllinen yhteistyö perustui kaikissa sen vaiheissa luottamukseen ja avoimuuteen. Suunnitelmallisella valvontasuunnitelman tavoitteiden mukaisella yhteistyöllä varmistettiin, että asukkaat ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä (hoivakodeissa) saavat mahdollisimman hyvää hoitoa. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön tekemän työn avoimuutta ja tunnettavuutta osaltaan lisäsi asumispalvelupäällikön luento aiheesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämässä koulutuksessa Läpinäkyvyyden asukkaille ja heidän omaisilleen takaa myös se, että valvontatyö on julkista ja kunta sekä palveluntuottajat tekevät yhteistyötä. Espoon pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisten asumispalveluiden valvontasuunnitelma ja -raportit löytyvät suomen- ja ruotsinkielisinä Espoon kaupungin Internet - sivuilta ( FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Asumista_ja_hoivaa/Hoivakodit/Va lvontasuunnitelma) Hoivakodeille välitettiin tietoa muun muassa erilaisista tapahtumista ja koulutuksista. Yhteinen liikuntaa joka päivä -työpaja järjestettiin Espoon pitkäaikaishoidon ja hoivakotien henkilöstölle. Tämä tapahtuma oli osa Espoon vanhusten palvelujen liikuntaa joka päivä - kampanjaa, joka haastaa yksiköitä toimimaan elinikäisen liikunnan puolesta ja periaatteella Liikunnasta hyötyvät kaikki - myös pitkäaikaissairaat. Tarkoituksena on jatkaa hyvin alkanutta yhteistoimintaa asukkaita aktivoivan arjen ja liikunnan parissa ja tehdä työpajassa tuotetuista asukkaiden liikuntahetkiehdotuksista yhteinen matalan kynnyksen liikuntakäsikirja jokaisen hoivakodin työkalupakkiin. Tilaisuuden puheenjohtajana oli erityisasiantuntija Maria Rysti Espoon vanhusten palveluista. Käsikirja auttaa työntekijöitä tarttumaan hetkeen ja vetämään asukkaille lyhyen liikuntahetken turvallisesti. Samassa tilaisuudessa Espoon vanhusten palvelujen fysioterapeutti Aulikki Kämäräinen haastoi yksiköitä lähtemään mukaan pilottiin mitä tapahtuu asukkaan liikunnassa, kun hän alkaa harjoitella suoran jalan nostoa vuoteessa maaten joka päivä kevääseen asti. Hän antoi vastatarjouksena yhden ohjauskäynnin yksikköön. Espoon asumispalveluyksikön työ käynnistyi vuoden alussa valvontasuunnitelman mukaisesti ennalta suunnitelluilla valvontakäynneillä, jatkui keväällä auditoinneilla ja päättyi vuosineuvotteluihin marras- joulukuussa. Vuonna 2011 oli 127 erilaista laadunvalvontatapahtumaa. Näiden lisäksi vuoden aikana tavattiin hoivakodin asukkaita, heidän omaisiaan/läheisiään, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. Osallistuttiin hoitokokouksiin, omaisteniltoihin ja otettiin vastaan vieraita myös asumispalveluyksikön toimistossa. Kirjaamisen ja tilastoinnin ulkopuolella olivat päivittäiset omaisten, hoivakotien henkilöstön tai yhteistyötahojen yhteydenotot. Valvontatavoitteet Espoossa sijaitseviin yksityisiin hoivakoteihin toteutuivat hyvin. Pääkaupunkiseudulla sijaitseviin hoivakoteihin suuntautuneita valvontakäyntejä tehtiin yhteensä kuusi ja ajanpuutteen vuoksi ne jäivät tekemättä kahteen hoivakotiin. Asumispalvelujen henkilöstöresurssit jakaantuivat niin, että sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja kävivät pääsääntöisesti hoivakodeissa ennalta suunnitelluilla valvontakäynneillä, hoitokokouksissa ja omaistenilloissa. Valvontatapahtuma hoivakodissa sisälsi keskustelua, havainnointia, asiakirjoihin tutustumista, henkilökunnan/asukkaiden tapaamista, ohjausta ja neuvontaa. Valvontakäyntiin suunniteltu kokonaisaika ylittyi lähes kaikissa tapauksissa. Aluehallintoviraston tekemiin hoivakotien tarkastuksiin osallistui myös asumispalvelujen henkilöstö. Auditointikäynnit

13 13 ja vuosineuvottelut käytiin asumispalvelupäällikön johdolla. Muun henkilöstön ollessa hoivakotikäynneillä tekivät asumispalvelujen palveluohjaaja ja toimistosihteerit välillistä valvontaa hyvän asiakaspalvelun ja tiedonkulun muodossa vastaanottamalla puheluita asiakkailta, omaisilta ja yhteistyötahoilta. Vuoden aikana puhelinkeskusteluja käytiin päivittäin hoivakodeissa asuvien asukkaiden omaisten ja läheisten kanssa liittyen erilaisiin käytännön asioihin. Moni soittajista tuli autetuksi puhelimessa. Usein suora suullinen asiakaspalaute edisti tilanteen nopeaa korjaamista. Puhelinkeskustelujen yhteydessä saatiin hoivakodeista palautetta, joka oli enimmäkseen myönteistä. Painopistealueiden esille nostaminen antoi mahdollisuuden keskustella aiheista hoivakotitasolla syvällisemmin ja tarvittaessa voitiin heti antaa ohjausta ja neuvontaa. Näistä saattohoito ja ikäihmisten ravitsemus ovat molemmat laajoja kokonaisuuksia hoitotyössä. Kun hoivakodin on tarkoitus olla asukkaalle viimeinen koti, ei ole yhdentekevää mitä ja milloin hänelle tarjotaan tai minkälaisia ovat hänen viimeiset viikkonsa, päivänsä, tuntinsa. Valvonnassa tuli esille, että hoivakodeissa oli panostettu näihin asioihin, jokainen omalla tavallaan ja henkilöstön osaamistarpeiden mukaan. Hyvän saattohoidon suositukset (STM 2011:3), Ravitsemussuositukset ikääntyneille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010), aiheista käydyt sisäiset ja ulkoiset koulutukset ja työn kehittäminen omassa työpaikassa olivat keinoja lisätä osaamista ja kasvattaa ammatillisia valmiuksia arjessa suoriutumiseen. Hoivakodeissa ilmitulleet vakavat epäkohdat olivat poikkeustapauksia. Niihin puututtiin välittömästi, niistä kirjattiin jatkotoimenpiteet ja niitä seurataan edelleen ja aktiivisesti yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa. Vakavien epäkohtien korjaaminen ja tilanteen ajan tasalle saattaminen on haasteellinen ja aikaa vievä prosessi kummallekin osapuolelle. Suuri haaste valvonnalle oli edelleen hoivakodeissa havaittu välittömään hoitotyöhön osallistuvan henkilökunnan määrä ja koulutetun henkilökunnan vähäisyys verrattuna vaadittuun henkilöstömitoitukseen. Myös sairaanhoitajien määrä hoivakodeissa oli selvästi vähentynyt vuoden aikana, johtuen osaksi sairaanhoitajien rekrytointi vaikeuksista. Niukka henkilöstömitoitus, työntekijöiden suuri vaihtuvuus, kasvava sijaisten joukko kuormittavat jäljellä olevaa henkilöstöä ja hankaloittavat hoitotyöhön sitoutumista ja kehittämistyötä. Vajaus henkilökunnassa lyhentää myös asukkaiden hyväksi käytettyä aikaa. Laatuun kaivattua aikaa ja yhdessäolon hetkiä vanhusten kanssa voivat antaa vain ihmiset. Henkilöstömitoitus oli usein liian pieni suosituksiin ja sopimuksiin nähden. Kahdessa vakavassa tapauksessa turvauduttiin sanktioihin. Osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen edellyttivät myös asumispalvelujen henkilöstöltä osaamisen päivittämistä ja kehittämistä. Henkilöstö osallistui mm. seuraaviin yksilöllisen koulutussuunnitelmansa mukaisiin koulutuksiin vuonna 2011: Rai arvioinneista saatavan tiedon hyödyntäminen, Rai- miten luen ja tulkitsen palauteraporttia, Rai -seminaari, Rai Rug-III maksujärjestelmä, ikäihmisten ravitsemus, palveluseteli, saattohoito, verkkoviestintä, kotikuntalaki- ja sosiaalihuoltolain muutokset, valvontapäivä Valvirassa, Elevation julkaisujärjestelmä ja Vanhustyön messut. Asumispalvelujen koko henkilöstö osallistui SharePoint 2007 Fin perusteet -koulutukseen. Valvontatyössä tarvittavaa ajantasaista tietoa hankittiin myös kirjallisuudesta, väitöskirjoista ja kehittämishankkeista. Asumispalvelujen tekemän valvonnan päätehtävänä on jatkossakin pitkäjänteisesti ja yhdessä palveluntuottajien kanssa turvata asumispalveluissa asuville espoolaisille inhimillinen ja hyvä vanhuus. Yhteinen tavoite työlle ja molempien osapuolien työn arvostaminen on valvontalain

14 14 hengen mukainen työtapa. Oman työn arviointi, palautteen vastaanottaminen ja uudelleen kehittäminen ovat myös jatkossa olennainen osa asumispalvelujen henkilöstön työotetta. Systemaattisella valvonnalla saatiin syvällisempää tietoa yksityisten hoivakotien hyvistä ja vielä kehitettävissä olevista käytännöistä. Vuoden 2011 valvonnassa esille tulleet kehittämistarpeet huomioidaan laadunvalvonnassa Aluehallintovirastot huolehtivat kuntien ja yksityisten palveluntuottajien ohjauksesta ja määräyksistä. Vuoden aikana määräykset toivat mukanaan myös uusia velvoitteita ja vastuita niin palveluntuottajille kuin kuntavalvonnalle. Määräys omavalvontasuunnitelman laatimisesta, ajantasaisen lääkehoitosuunnitelman ja yksilö- /hoivakotikohtaisten lääkehoitolupien aikaansaamisesta ja lisäksi uuden pelastuslain edellyttämät toimenpiteet poistumisturvallisuus-selvityksineen tulevat olemaan haaste vuodelle Espoon pitkäaikaishoidossa omavalvontasuunnitelmaa kehitetään yhdenmukaisilla periaatteilla sekä omaan, että ostettuun hoiva-asumiseen ja laitoshoitoon.