Valvontaraportti 2013 Espoon vanhusten palvelut pitkäaikaishoito Yksityinen ympärivuorokautinen asumispalvelu

Transkriptio

1 Valitse kohde. 0 Valvontaraportti 2013 Espoon vanhusten palvelut pitkäaikaishoito Yksityinen ympärivuorokautinen asumispalvelu

2 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN HANKINTA VUONNA Vuoden 2013 ostopalveluiden hankintatilanne ja toiminnan muutokset Palveluseteli palveluiden tuottamismuotona vuonna VALVONTASUUNNITELMA Valvonnan painopistealueet VALVONNAN TOTEUTUMINEN Omavalvonta Valvontakäynti Omavalvontasuunnitelma Henkilöstön kelpoisuus, rekisteröityminen sekä henkilöstömitoituksen toteutuminen Lääkehoitosuunnitelma Kuntouttava toiminta Hoivakodissa elämän loppuun saakka Asukkaan asema ja oikeudet Auditointikäynti Vuosineuvottelu Asiakastyytyväisyyskysely Reaktiivinen valvonta Asiakaspalautteet Valvonta ulkopaikkakunnalla Muu valvonta Laatupoikkeamat ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vanhuspalvelulain toteutuminen valvonnassa Ennakoiva valvonta Suunnitelmallinen valvonta Reaktiivinen valvonta... 15

3 Valitse kohde. 1 (18) JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus ja valvonta ovat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira toteuttavat ohjausta ja valvontaa kunnissa. Kunta vastaa sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä. Sen tehtävänä on myös valvoa, itse järjestämiensä ja ulkopuolelta ostamiensa palvelujen lisäksi, kaikkien yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien toimintaa kunnassa. Espoon kaupungin vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon palvelualue vastaa laitoshoidon, ostetun ympärivuorokautisen hoiva-asumisen, ei-tehostetun, tehostetun sekä muistisairaiden asumispalvelun laillisuudesta, laadusta ja asianmukaisuudesta. Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontasuunnitelma on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuonna Espoossa olevien palvelusetelituottajien hoivakodit kuuluvat myös lautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman piiriin. Valvontasuunnitelman mukaan valvonnan tavoitteena on varmistaa, että hoivakodissa asuva saa tarvitsemansa palvelun kilpailutuksessa määritellyn palvelukonseptin ja lisäpalveluiden edellyttämällä tasolla, ja että hoivakodeissa noudatetaan valtakunnallisia lakeja, suosituksia ja ohjeita. Vanhuspalvelulaki, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012, astui voimaan Laki täydentää muuta lainsäädäntöä, joka koskee julkisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Vanhuspalvelulain tavoitteena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa ikäihmisten mahdollisuutta osallistua ja saada laadukkaita sosiaalija terveyspalveluja yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti. Vanhuspalvelulain rinnalle tuli samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriön päivittämä ikäihmisten palveluja koskeva laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013/11). Vuonna 2013 Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstön tekemä toiminnan ja laadun valvonta Espoossa sijaitsevien ympärivuorokautista asumispalvelua tarjoavien toimintayksiköiden kanssa oli suunnitelmallista. Toiminnan ja laadunvalvonta tapahtui kilpailuttamisessa ja palveluntuottajan kanssa solmitussa sopimuksessa määritellyin ehdoin. Valvontatyössä hyödynnettiin Valviran ja aluehallintovirastojen laatimaa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmaa vanhustenhuoltoon sekä vanhuspalvelulain ja ikäihmisten laatusuosituksen sisältöä. Yhteensä valvontatapahtumia oli vuoden 2013 aikana 124, joista Espoossa 104, muualla pääkaupunkiseudulla 14 ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella 6. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi asumispalveluyksikkö teki muuta valvontaa. Tähän kuuluivat päivittäinen yhteistyö ja kanssakäyminen hoivakotien asukkaiden, omaisten/läheisten ja hoivakodin henkilöstön kanssa. Tämä valvontaraportti on yleinen selvitys valvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna Raportti ei sisällä yksityiskohtaista tietoa palveluntuottajien ylläpitämistä hoivakodeista tai sen asukkaista. 2. PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN HANKINTA VUONNA 2013 Espoon pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen asumispalveluiden palveluntuottajien hankinta kilpailutettiin vuonna Kuusikodin palvelut kilpailutettiin vuonna 2009 käänteisellä kilpailutuksella eli rans-

4 2 kalaisella urakalla. Kilpailuttamisen periaatteiden mukaan ympärivuorokautisen asumispalveluiden palvelukonseptissa ja lisäpalveluissa määritettiin ostettavan palvelun periaatteet sekä asumisen ja hoidon hyvä ja riittävä laadun taso. Molempien kilpailutuksien sopimukset ovat voimassa vuoden 2014 loppuun. Asumispalveluyksikössä käynnistyi uuden kilpailutuksen valmistelutyö keväällä Seuraava sopimuskausi alkaa Vuoden 2013 ostopalveluiden hankintatilanne ja toiminnan muutokset Vuonna 2013 Espoossa oli 28 hoivakodissa yhteensä 902 Etelä-Suomen aluehallintoviraston vahvistamaa asukaspaikkaa. Espoon pitkäaikaishoidon käytössä oli paikoista 851, mikä piti sisällään pitkäaikaisja lyhytaikaishoidon paikat, sekä palvelusetelipaikat (Taulukko 1). Espoo sijoitti asukkaita kaikkiin alueellaan sijaitseviin hoivakoteihin. Taulukko 1. Espoossa sijaitsevien hoivakotien paikkamäärä ja Espoon käyttämät paikat vuonna Profiili AVIN hyväksymä Espoo käyttänyt em. Hoivakotien itse maksavat virallinen paikkaluku paikoista (pitkä- ja sekä muiden Espoossa sijaitsevissa lyhytaikaiset asukkaat kuntien maksamat hoivakodeissa sekä palvelusetelillä asukkaat/paikat asuvat) Ei -tehostettu Hoiva Muistisairaat Tehostettu Yhteensä Vuonna 2013 Espoon kaupungin vanhusten palvelut osti ympärivuorokautisia asumispalvelupaikkoja Espoosta ja muista kunnista yhteensä 885 (Taulukko 2). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 54 paikkaa. Lisäksi asumispalvelua ostettiin kilpailutettujen palveluntuottajien lisäksi tarveharkinnan mukaan yksittäisillä maksusitoumuksilla Espoon ulkopuolelta. Laitoshoitoa ostettiin vuoden 2013 aikana 6 henkilölle viidestä eri laitosyksiköstä. Taulukko 2. Espoon ostamat pitkäaikaishoidon asumispalvelupaikat ja asukasmäärät vuonna 2013 Kunta Hoivakotien määrä Paikkamäärät Asukkaita yhteensä vuoden 2013 aikana Espoo Helsinki Vantaa Muut kunnat Yhteensä Tilanteessa keskimääräinen hoitoaika oli noin 2,6 vuotta. Asukkaiden keski-ikä oli 83,4 vuotta, joista naisten 84,5 ja miesten 80,6 vuotta. Suurin asukasryhmä oli vuotiaat (n. 41,5 %) ja toiseksi suurin oli vuotiaat (n.38 %). Asukkaista naisia oli n. 72 %. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä asukkaita 10.5 % kokonaisasukasmäärästä (94).

5 3 Vuoden alussa 2013 Kivenlahdessa sijaitsevasta hoivakodista kaikki espoolaiset asukkaat muuttivat saman palveluntuottajan uusiin tiloihin Helsinkiin. Hoivakodin sijaintikunnan muuttuessa siirtyi valvontavastuu Helsinkiin. Muutosta huolimatta espoolaisten asukkaiden osalta valvontaa ja muuta yhteistyötä jatkettiin entisellä tavalla. Tammikuussa 2013 käynnistyi pilottina 7 -paikkainen kuntoutuskoti kotona asumisen ja kotiutumisen tueksi. Palvelukokonaisuus koostuu määräaikaisesta ympärivuorokautisen tehostetun palvelun hoivakuntoutusjaksoista. Asiakas siirtyy jaksolta pääasiallisesti omaan kotiinsa. Palvelut kohdennetaan pääosin Espoon sairaalasta kotiutuville potilaille, jotka tarvitsevat määräaikaista ja tavoitteellista kuntoutusta. Espoonlahteen valmistui muistisairaiden hoivakoti, johon asukkaat muuttivat keväällä Etelä- Suomen aluehallintovirasto suoritti tarkastuksen toimintayksikössä heti sen jälkeen, kun se oli saanut toiminnan laajentamista koskevan lupahakemuksen. Espoon asumispalveluyksikön henkilöstöä osallistui tarkastuskäyntiin. Palveluntuottajan toiminnan laajentumisen vuoksi teki Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupamenettelyn mukaisesti lausuntoja toimiluvan saamiseksi. Ennen toiminnan aloittamista käytävissä neuvotteluissa palveluntuottaja osoitti toteen palvelukonseptin toteutumisen tarjoamassaan palvelussa. 2.2 Palveluseteli palveluiden tuottamismuotona vuonna 2013 Palvelusetelin käyttö on ollut Espoossa kokeiluna alkaen ja päättyy vuoden 2014 lopussa. Palvelusetelin käyttöönotosta vakituisena ympärivuorokautisen palvelun järjestämistapana tulee päättämään Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta syksyllä Lautakunnan päättäessä kokeilun jatkamisesta 2012 samalla päätettiin palvelusetelin arvon korotuksista kaikissa tuloluokissa. Vuoden 2013 tilastojen mukaan myönnetyt palvelusetelit olivat 67 % myönnetty henkilöille, joiden nettotulot olivat alle 2400 euroa, kun vastaava luku oli 80 % vuonna 2012 eli Sosiaali- ja terveyslautakunnan tavoite saada parempituloisetkin henkilöt valitsemaan palvelusetelivaihtoehdon näyttäisi toteutuvan. Palveluseteliasukkaille ei tehty asiakastyytyväisyyskyselyä vuoden 2013, koska vuoden 2012 puolella tehtiin laaja asiakastyytyväisyyskysely sekä asukkaille että palvelun tuottajille liittynen kokeilun jatkamisesta. Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia oli 74, joista Espoon alueella 22 (n.30 %). Asukkaita hoivakodeissa palvelusetelillä oli 45 asukasta, joista Espoon alueella 33 (n.73%). Tilaston mukaan asukkaat haluavat valita kotikunnan alueella olevan hoivakodin mieluummin kuin muun kunnan (Taulukko 3). Taulukko 3. Espoossa hyväksytyt palvelusetelituottajat sekä myönnetyt palvelusetelit vuosina Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia Palveluseteleitä käytössä Palveluseteleitä myönnetty vuoden aikana Espoossa 22 Espoon ulkopuolella Yhteensä 74 Yhteensä 45 Yhteensä 68 Asukkaan kannalta valvonnan osalta ei ole merkitystä hoivan järjestämistavalla ja näin ollen Espoossa sijaitsevat hoivakodit ovat valvontasuunnitelman piirissä. Ulkopaikkakunnissa palveluseteillä asuvien espoolaisten asukkaiden hoidon laadun valvonta tehtiin asukaskohtaisesti. Espoon kaupunki on mukana Kuntien Tieran vetämän kaupunkien (Oulu, Tampere, Turku, Kouvola, Espoo) yhteishankkeen - palvelusetelin ja ostopalvelun sähköisen tietojärjestelmän (PSOP) projektissa.

6 4 Espoo on sitoutunut osallistumaan vanhusten asumispalvelujen osalta palvelusetelillä järjestettävien palveluiden osalta. Parastapalvelua -järjestelmässä palveluntuottaja hakeutuu sähköisen järjestelmän kautta tuottajaksi ja vastaavasti asukkaalle myönnetään palveluseteli sähköisellä järjestelmällä. Käyttöön otto viivästyi ja siirtyi vuodelle VALVONTASUUNNITELMA Pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön tehtävänä on asiakaspalvelutyö ja palveluohjaus, kilpailutusvalmistelut yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa, ohjeiden laatiminen sekä asiakkaille että palveluntuottajille, ostopalvelupaikkojen ostamisen koordinointi, yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävä yhteistyö ja lakisääteinen laadunvalvonta. Lisäksi tehtävänä on toimia koordinoivana yksikkönä hallinnollisissa, sosiaalityöhön sekä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontaviranomaisena toimii pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö. Espoon asumispalveluyksikössä työskentelee yhteensä kahdeksan henkilöä. Asumispalvelupäällikön lisäksi on kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sairaanhoitajaa sekä kolme palvelusihteeriä. Henkilöstö täydentyi toisella sosiaalityöntekijällä huhtikuusta 2013 alkaen. Lisäksi asumispalveluyksikön henkilöstön toiminnassa hyödynnettiin Espoon pitkäaikaishoidon vanhustyön erityisasiantuntijoiden osaamista. Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontasuunnitelman rinnalle määriteltiin, kuten aikaisempinakin vuosina, painopistealueet, jotka ohjasivat valvontatyötä. Vanhuspalvelulain valmistelua seurattiin, ja painopistealueiden valinnassa huomioitiin voimaantulevan vanhuuspalvelulain henkeä. 3.1 Valvonnan painopistealueet Valvonnan painopistealueet olivat Espoon vanhusten palvelujen strategioiden ja asumispalveluiden kilpailutuksessa esitettyjen laatuvaatimusten sekä valtakunnallisen vanhustenhuollon valvontaohjelman mukaiset. Vuoden 2013 valvonnan kohteet ja vaadittava taso: Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne: Omavalvontasuunnitelma on laadittu. Henkilöstö: Henkilöstöllä on sosiaalihuoltolain (272/2005) ja/tai terveydenhuoltolain (559/1994) mukainen kelpoisuus sekä henkilöstömitoituksen toteutuminen on Espoon kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukainen. Laillistetut ammattihenkilöt ovat rekisteröityneet Valviran ylläpitämään Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin eli Terhikkiin. Lääkehoito:

7 5 Lääkehoitosuunnitelma on laadittu Turvallinen lääkehoito -oppaan (STM:n oppaita 2005:32) mukaisesti, se tarkastetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. Hoivakodissa on kirjalliset, lääkärin allekirjoittamat sekä päivitetyt lääkkeiden jako- ja antoluvat. Lääkehoidosta järjestetään koulutusta ja perehdytystä. Asukkaan perustarpeista huolehtiminen: Asukkaalle järjestetään omatoimisuutta tukevaa ja toimintakykyä nostavaa/ylläpitävää toimintaa hänen kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisesti. Asukkaan toimintakyvyn arvioimiseksi käytetään RAVA -mittaria. Asukkaalla on mahdollisuus kuntonsa mukaiseen ulkoiluun ympäri vuoden. Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Asukas voi elää hoivakodissa elämänsä loppuun saakka. Hoivakodissa toteutetaan saattohoitoa yhteistyössä kotisairaalan kanssa. Hoitokäytännöissä huomioidaan asukkaan yksityisyys. Asukkaan asema ja oikeudet: Asukkaalle järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämiseen vaatimat kuljetukset ja mahdollinen saattoapu itse tai omaisten kanssa yhteistyössä. Vaatteiden tai henkilökohtaisten tarvikkeiden hankinnassa asukasta avustetaan yhdessä omaisten kanssa. Asukkaalla on asiointimahdollisuus. Asukkaalle on haettu eläkettä saavan hoitotukea. 4. VALVONNAN TOTEUTUMINEN Laadunvalvontamenetelminä on käytetty erilaisia hyvän valvontatavan mukaisia menetelmiä: omavalvonta valvontakäynti auditointikäynti vuosineuvottelu asiakastyytyväisyyskysely reaktiivinen valvonta ja asiakaspalautteet valvonta ulkopaikkakunnalla muu valvonta Seuraavissa kappaleissa raportoidaan valvontamenetelmien keinoin hankittua tietoa Espoon ostopalveluyksiköiden laatutilanteista. 4.1 Omavalvonta Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on tunnettava palvelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja toimintaa koskevat muut vaatimukset, ja hän on ensisijaisesti vastuussa siitä, että toiminta on jatkuvasti asianmukaista ja täyttää sille asetetut kriteerit. Palveluntuottajan ensisijainen valvonnan muoto on omavalvonta, joka on jatkuva prosessi organisaation laadunhallintajärjestelmässä sekä havaittujen epäkohtien korjaamisessa. Omavalvonnalla on tärkeä osa palvelutoiminnan ennakkovalvontaa, joka ehkäisee valvontaviranomaisen tarvetta puuttua jälkikäteisen valvonnan tai velvoitteiden keinoin toimintayksikön toimintaan.

8 6 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (2011/922) velvoittaa kaikkia yksityisiä sosiaalipalvelujen tuottajia laatimaan omavalvontasuunnitelman toiminnan asianmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi. Valviran määräys tuli voimaan Määräyksen rinnalle Valvira julkaisi omavalvonnan sisältöä koskevan ohjeen ja lomakkeen, jotka auttavat omavalvontasuunnitelman laadinnassa. Toiminnassa olevissa yksiköissä omavalvontasuunnitelmat edellytettiin laadittaviksi mennessä. Suunnitelman toteutumista tulee seurata ja sitä päivittää tarvittaessa mm. silloin, kun toiminta muuttuu tai vastuuhenkilö taikka alihankkija vaihtuu. Suunnitelma päivitetään kuitenkin aina vuosittain ja sen hyväksyy toiminnasta vastaava taho. Espoon kaupungin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun sopimuksen piirissä olevat palveluntuottajat lähettivät omavalvontasuunnitelman mennessä Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikköön. Omavalvontasuunnitelmat saatiin kaikista hoivakodeista (28 kpl). Alkuvuodesta 2013 kaikki suunnitelmat luettiin ja arvioitiin. Ensimmäiset omavalvontasuunnitelmat olivat vaihtelevalla tasolla. Valtaosa oli tehnyt omavalvontasuunnitelmansa Valviran lomakkeelle. Arvioinnissa hyödynnettiin Valviran omavalvonnan tarkastuslistaa. 4.2 Valvontakäynti Valvontakäynti tehtiin suunnitelmallisesti jokaiseen Espoossa sijaitsevaan hoivakotiin; Elämäntalo Aaria, Elämäntalo Sointu ja Sävel, Grupphemmet Vindarnas hus, Hulda & Malva, Dementiaryhmäkoti Linnunrata, Lyhytaikaishoidonyksikkö Revontuli, Dementiaryhmäkoti Kotkansiipi, Esperi Hoivakoti Jänismäki, Ryhmäkoti Kaneli, Kanervakoti, Attendo Kuusikoti, Attendo Laaksolahden Hoivakoti, Ryhmäkoti Merihelmi, Vire Koti Merivirta, MikevanHelmi, Esperi Opri ja Oleksi, Palvelukoti Iltala, Palvelukoti Mäntyranta, Palvelukoti Sylvi, Ryhmäkoti Puistohelmi, Sateenkaari-Koti, Tunaro vårdhem, Villa Andante, Hoitokoti Villa Lauriina, Esperi Villa Lyhde, Villa Tapiola, Vire Koti Muurala, Vire Koti Uuttu ja Hoivakoti Vuoksela. Hoivakodit olivat Espoon kaupungin ostopalvelusopimus- ja yhteistyökumppaneita. Ennalta ilmoitettuja valvontakäyntejä tehtiin yhteensä 30. Ne toteutettiin tammi- huhtikuun aikana ja niistä tehtiin muistiot. Laatupoikkeamista ja johtuvan seurannan vuoksi tehtiin kahteen hoivakotiin kaksi ennalta ilmoitettua valvontakäyntiä. Toinen käynneistä tehtiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Vuonna 2013 ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä ei tehty Espoon alueella sijaitseviin hoivakoteihin Omavalvontasuunnitelma Valvontakäynnillä etukäteen luetut ja tarkastetut omavalvontasuunnitelmat käytiin yksityiskohtaisesti läpi hoivakodin edustajan kanssa. Mahdolliset muutokset omavalvontasuunnitelmaan teki hoivakodin edustaja jälkeenpäin. Suunnitelma oli julkisesti nähtävillä lähes kaikissa hoivakodeissa. Osalla oli suunnitelmasta tiedote ilmoitustaululla ja siinä maininta saada omavalvontasuunnitelma luettavaksi hoitajilta Henkilöstön kelpoisuus, rekisteröityminen sekä henkilöstömitoituksen toteutuminen Valvontakäynnillä tarkastelun kohteena oli, että henkilöstöllä on sosiaalihuoltolain (272/2005) ja/tai terveydenhuoltolain (559/1994) mukainen kelpoisuus. Lisäksi tarkastettiin, että henkilöstömitoituksen toteutuminen on Espoon kaupungin kanssa tehdyn vuosittaisen sopimuksen ja vanhuspalvelulain mukainen ja että laillistetut ammattihenkilöt ovat rekisteröityneet Valviran ylläpitämään Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Hoivakotikohtaisen henkilöstömitoituksen toteutuminen tarkastettiin hoivakodin henkilöstön viimeksi toteutuneesta työvuorolistasta. Hoivakoti sai kirjallisen vastausyhteenvedon lasketusta mitoituksesta. Osa palveluntuottajista sai kehotuksen kiinnittää huomiota

9 7 hoivakodin henkilöstömitoitukseen ja sai pyynnön saattaa henkilöstömitoituksen sopimuksen mukaiselle tasolle. Hoivakotikohtaiseen henkilöstömitoituksen tarkasteluun palattiin vielä myöhemmin joidenkin palveluntuottajien osalta pyytämällä henkilöstön toteutuneet työtunnit toiselta ajanjaksolta. Laillistetun ammattihenkilön, esimerkiksi sairaanhoitajan ammattipätevyyden tarkasti hoivakodin henkilöstöhallinnosta vastaava. Nimikesuojatuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä, esimerkiksi lähihoitajista aivan kaikki eivät olleet ilmoittaneet tietojaan Valviran rekisteriin, mutta siitä huolimatta he ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä Lääkehoitosuunnitelma Valvontakäynnillä tarkastelun kohteena oli, että hoivakodissa on kirjalliset, allekirjoitetut ja päivitetyt lääkkeiden jako- ja antoluvat. Jokaisessa hoivakodissa oli laadittuna kirjallinen lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito, STM:n oppaita 2005:32). Annettujen päivämäärien mukaan ne oli tarkastettu viimeisen vuoden aikana sekä tarvittaessa päivitetty. Asukkaiden lääkehoidon suunnittelusta ja organisoinnista vastaavat hoivakodin johto, lääketieteellisestä toiminnasta vastaava lääkäri ja hoivakodin lääkehuollosta vastaava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Palveluntuottaja vastaa, että lääkehoitoon osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava lääkehoidon osaaminen, riittävä lisäkoulutus ja kirjalliset lääkkeiden jako- ja antoluvat ovat voimassa. Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon linjauksen mukaan vuoden 2013 alusta alkaen hoivakodin ylin johto hankki lääkärin lääkelupien myöntämiseen ja allekirjoittamiseen. Allekirjoituksellaan lääkäri vastaa siitä, että luvan saaja on suorittanut kyseessä olevan luvan vaatiman koulutuksen, täydennyskoulutuksen, tentin ja näyttökokeen. Valvonnan mukaan lähes kaikki hoivakodit olivat tehneet sopimuksen lääkelupien allekirjoittamisesta lääkärin kanssa ja muilla oli esittää suunnitelma lääkärin palkkaamisesta lääkelupien allekirjoitukseen. Lisäksi hoivakodeissa oli suunnitteilla ja/tai meneillään lääkehoidon täydennyskoulutuksia alan eri toimijoilta Kuntouttava toiminta Valvontakäynnillä tehtyjen havaintojen mukaan hoivakodeissa noudatetaan kuntouttavaa työotetta kaikessa päivittäisessä hoiva- ja hoitotyössä huomioiden asukkaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat. Kuntouttava toiminta koostuu muun muassa pienistä arjessa tapahtuvista asioista. Asukkaalle annetaan aikaa tehdä itse, eikä tehdä asioita hänen puolestaan. Valvonnassa vahvasti esille tullut asukkaan toimintakykyä ylläpitävä toiminta oli, että asukkaat tulevat päivittäin ruokailemaan jokaiselle viidelle aterialle yhteiseen tilaan ruokapöydän äärelle. Asukashuoneissa ruokaillaan vain poikkeustapauksissa. Valtaosa hoivakotien henkilöstöstä on lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Vuonna 2013 henkilöstöön kuului fysioterapeutti tai kuntohoitaja n. 30 %:lla hoivakodeista. Näissä tapauksissa asukkaiden lisäksi säännöllisestä fysioterapeutin työpanoksesta ja asiantuntemuksesta hyötyi koko henkilöstö. Fysioterapeutti teki asukkaille apuvälinekartoituksia, kuntotestejä ja asukaskohtaisia kuntoutussuunnitelmia. Kaikissa muissa hoivakodeissa kävi fysioterapeutti antamassa asukkaille toimintakykyä ylläpitävää yksilö- ja/tai ryhmä fysioterapiaa. Osa asukkaista hankki fysioterapiaa lääkärin lähetteellä ja omalla kustannuksellaan. Sotiemme veteraanit voivat hakea maksutonta fysioterapiaa veteraanikuntoutuksena. Asukkaat saavat yksilöllisen tarveharkinnan mukaan apuvälineet Espoon apuvälinelainaamosta tai lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Motorisoitu polkulaite oli hankittuna noin puolella hoivakodeista. Polkulaite on osalla jokapäiväisessä käytössä ja myös omaiset käyttivät sitä. Osa hoivakodeista suunnitteli polkulaitteen käytön aktivoimista. Lisäksi muutamissa hoivakodeissa oli asukkaille oma kuntosali ja niissä oli monipuolisempia kuntolaitteita. Kuntouttava työote ja toimintakyvyn ylläpitoa edistävää toimintaa ovat myös säännöllisesti tapahtuvat liikunnalliset ja muut arjessa pidettävät viriketuokiot.

10 8 Hoivakodeissa oli laadittu kirjallinen suunnitelma asukkaiden ulkoilusta. Itsenäinen tai avustettu ulkoilu kaikkina vuoden aikoina kuuluu laadukkaaseen vanhuuteen. Laatusuosituksien mukaista asukasulkoilun toteutumista tarkastettiin Espoossa sijaitsevien hoivakotien antamista seurantalistoista ja/tai asukaskohtaisesta kirjaamisesta. Hoivakodin vastuuhenkilöltä pyydettiin tiedot asukasulkoilun toteutumisesta huhti- ja heinäkuun ajalta. Suuntaa antavan tarkastelun mukaan hoivakotien asukkaista ulkoili huhtikuussa noin 35 % kerran tai useammin viikossa. Asukkaista noin 30 % ei ulkoillut huhtikuussa kertaakaan. Heinäkuussa asukkaista 74 % ulkoili kerran tai useammin viikossa. Asukkaista noin 10 % ei ulkoillut heinäkuussa kertaakaan. Ulkoilua oli esimerkiksi oleminen yksikön parvekkeella, käveleminen pihalla, retkeily hoivakodin ulkopuolella, kuntoileminen ja pyörätuolikävely ulkona, ja pihan penkillä istuminen. Omaiset, opiskelijat, henkilöstö ja vapaaehtoistyöntekijät ulkoilivat asukkaiden kanssa säännöllisesti. Saatujen tietojen mukaan kaikki asukkaat eivät kuitenkaan halua ulkoilla tai eivät pidä ulkoilusta. Hyvin monessa hoivakodissa henkilöstö korosti, että kaikki hoivakodeissa tapahtuva virike- liikunta- ja ulkoileminen ovat asukkaalle täysin vapaaehtoisia. Monesti myös nousi keskustelussa esille, että ulkoilulistojen pitäminen ajan tasalla koettiin haasteellisena ja ulkoiluja jäi kirjaamatta. Maaliskuussa 2013 julkaistiin yhteistyönä Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon yksiköiden, yhteistyökumppaneiden sekä yksityisten hoivakotien kanssa tehty liikunta-käsikirja. Idea sai alkunsa Espoon sosiaali- ja terveystoimen vuonna 2010 käynnistymästä Liikuntaa joka päivä -kampanjasta. Käsikirjan tavoitteena on lisätä liikuntahetkien järjestämistä ikäihmisten asumisyksiköissä. Kirjan liikuntavinkit kerättiin hyvistä käytännöistä. Käsikirja koottiin siten, että kullakin sivulla tai aukeamalla on liikuntahetken nimi ja sen esittänyt yksikkö, lyhyt kuvaus liikuntahetken toteuttamisesta, tarvittava materiaali sekä selventävä valokuva. Kuntoutuksen asiantuntijat arvioivat liikuntavinkit sopiviksi ikäihmisille. Jokainen työntekijä voi näiden liikuntaohjeiden avulla ohjata turvallisesti liikuntahetken asukkaille. Liikuntakäsikirjoja jaettiin laajasti yhteistyökumppaneille Espoossa, pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Liikuntakäsikirjaa saa myös tulostaa Espoon kaupungin kotisivuilta Hoivakodissa elämän loppuun saakka Asukkaat asuvat hoivakodeissa mahdollisuuksien mukaan elämänsä loppuun asti mukaan lukien saattohoidon. Saattohoito perustuu asukkaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon niin, että hänen jäljellä olevan elämänsä laatu on mahdollisimman hyvää. Saattohoidossa on keskeistä asukkaan oireiden ja kärsimyksen lievitys. Saattohoitosuosituksen mukaan hänen ympärillään tulee olla riittävästi tilaa, mieluiten oma huone, jossa hän voi olla rauhassa omaistensa ja läheistensä parissa. Espoossa sijaitsevissa yksityisissä hoivakodeissa asukkaista noin 80 % asuu yhden hengen huoneissa. Kahden hengen huoneissa asui pariskuntia ja myös aluksi ennestään toisilleen tuntemattomia asukkaita. Saattohoitoja hoivakodeissa oli ollut paljon. Vuonna 2013 kuoli 191 asukasta ja heistä 83 % omassa tutussa hoivakodissa. Pääsääntöisesti saattohoidossa oleva asukas oli yhden hengen huoneessa. Jos hän asui ennen saattohoitoa kahden hengen huoneessa, järjestettiin hänelle yksityisyyden turvaamiseksi oma huone. Joissakin tilanteissa saattohoidossa oleva asui loppuun asti kahden hengen huoneessa. Näissäkin tilanteissa asukkaan yksityisyydestä huolehdittiin parhaalla mahdollisella tavalla. Asukkaan luokse olivat tervetulleita omaiset/läheiset ja ystävät. Omaisilla oli mahdollisuus myös yöpyä läheisensä luona. Valvonnan mukaan hoivakodeissa ei piiloteltu kuoleman läheisyyttä ja kuolemista vaan se oli osa asukkaiden ja henkilöstön arkea. Muistisairaat aistivat herkästi muutokset ympärillään. Tarpeen vaatiessa hoitajaresursseja lisättiin saattohoidon aikana. Valvonnassa tuli myös esille henkilöstön saattohoidon osaamisen tärkeys ja sen lisääminen koulutuksilla.

11 9 Espoon kotisairaala tarjosi määräaikaista, akuuttia sairaanhoitoa hoivakotien asukkaille. Palvelut olivat vaihtoehto sairaalahoidolle. Hoivakodin asukasta hoitava lääkäri kirjoitti asukkaasta lähetteen kotisairaalan lääkärille, joka teki sen perusteella arvioinnin, voitiinko hoitoa toteuttaa hoivakodissa. Kotisairaalan sairaanhoitajat kävivät hoivakodissa antamassa asukkaalle lääkärin määräämiä hoitoja. Valvontakäynneillä nousi usein esille hyvä yhteistyö Espoon kotisairaalan kanssa Asukkaan asema ja oikeudet Valvontakäynnillä tarkastelun kohteena oli asukkaan mahdollisuus asiointiin. Pienen asiointiavun järjestäminen kuuluu Espoon kaupungin ja palveluntuottajan välisen sopimuksen mukaan hoivakodin henkilöstölle. Asukas voi tarvita saattajan hoivakodin ulkopuoliseen asiointiin, esimerkiksi hammaslääkärikäynnille, optikolle, poliklinikalle ja kauppaan. Valvonnan perusteella asukkaan asiointiapuun kysytään alkuun aina omaista. Mikäli omainen ei pääse, järjestää hoivakoti asiointiapua. Valvontakäynneillä keskusteltiin eläkettä saavan hoitotuen myöntämisperusteista sekä hakemismenettelystä. Hoivakotien asukkaat ovat oikeutettuja Kelan etuuksiin. Kelan myöntämää eläkettä saavan hoitotukea voi saada eläkkeensaaja, jonka toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia. Espoon kaupungin ostopalveluiden piirissä olevien hoivakotien henkilöstö huolehtii yhdessä asukkaan ja/tai asukkaan asioiden hoitajan kanssa, että Kelan maksamat etuudet ovat haetut. 4.3 Auditointikäynti Valvontasuunnitelman mukaisia auditointikäyntejä paikan päällä toimintayksiköissä ei tehty kuluvana vuonna, koska resursseja kohdennettiin samaan aikaan meneillä olleeseen paljon henkilöresursseja vaatineeseen kilpailutukseen. Sen sijaan tehtiin asiakirjavalvontaa tarkastamalla hoivakotikohtaisesti toistamiseen asukkaiden ulkoilu heinäkuussa ja loppuvuodesta henkilöstömitoitus. Asiakirjavalvonnasta kirjattiin yhteenvetona hoivakotikohtaiseen muistioon ja asia käsiteltiin palveluntuottajan kanssa vuosineuvottelussa. Havaitut poikkeamat on selvitetty olemalla yhteydessä toimintayksiköihin. 4.4 Vuosineuvottelu Vuosineuvottelut käytiin kaikkien niiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joilla oli voimassa oleva puitesopimus Espoon kaupungin kanssa ja sijoitettuna espoolaisia asukkaita. Neuvottelussa keskusteltiin raportoinnista, hoivan sisällöstä sekä muista ajankohtaisista asioista ja sovittiin palvelujen määrästä sekä palveluntuottajalle maksettavasta korvauksesta. Ennen vuosineuvottelukokousta palveluntuottajat toimittivat kilpailutuksessa määritellyt toimintaan ja talouteen liittyvät asiakirjat, päivitetyt auditointilomakkeet ja ajantasaisen henkilöstölistan. Vuosineuvottelussa käsiteltiin kuluvan vuoden toiminta ja keskusteltiin tulevaisuuden suunnitelmista niin palveluntuottajan/hoivakodin kuin asumispalvelujen näkökulmista. Aiheina olivat mm. hoivakodin omavalvontasuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma/lääkeluvat, asukkaiden ulkoilu. Lisäksi käsiteltiin hoivakotikohtaiset vuoden aikana tulleet asiakaspalautteet, pidetyt hoitokokoukset, Ravat, hoivakodin käyttöaste/poissaolot ja henkilöstömitoitus / henkilöstölista / JulkiTerhikki. Vuosineuvottelukokoukset pidettiin marras- joulukuussa 2013 ja niiden pohjalta tehtiin vuosisopimukset vuodelle 2014 sekä laadittiin muistiot. Yhteensä vuosineuvotteluja oli 32.

12 10 Asukkaiden toimintakyky arvioidaan vähintään kerran vuodessa Rava -mittarilla. Hoivakotikohtaiset Rava -tulokset saatiin hoivakodeista marras- joulukuussa. Vuoden 2013 Rava -keskiarvot asumispalveluissa ovat; (suluissa vuoden 2012 keskiarvot); ei tehostettu 2.48 (2.35), tehostettu 3.15 (3.16), muistisairaat 3.29 (3.30) ja hoiva 3.04 (2.97). Rava -keskiarvot ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2007 alkaen (Kuvio 1 seuraavalla sivulla). Ero vuosien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevä. Rava keskiarvot 4 Rava 3,5 3 2,5 Keskiarvot Ei tehostettu Tehostettu Muistisairaat Hoiva Vuosi Kuvio 1. RAVA - keskiarvot vuosina ei -tehostetussa, tehostetussa, muistisairaiden asumispalveluissa ja hoiva-asumisessa 4.5 Asiakastyytyväisyyskysely Espoon pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Espoon kaupungin omassa toiminnassa sekä yksityisissä hoivakodeissa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää Espoon pitkäaikaishoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä hoidon laatuun. Kysely toteutettiin kohderyhmissä informoidulla kirjekyselyllä ja tuloksien yhteenveto teetettiin ulkopuolisella toimijalla. Tulokset esitettiin kaupungin omien yksiköiden sekä ostopalveluiden osalta. Jokaisesta hoitoyksiköstä valmistettiin oma erillinen graafinen kyselyraportti. Avoimet kommentit listattiin erillisessä tiedostossa. Kyselyn vastausprosentti oli 41.5 %. Kyselyyn vastasi yleisimmin lähiomainen / läheinen yksin. Kokonaisarvio palvelun laadusta on hyvällä tasolla sekä kaupungin omissa yksiköissä että ostopalveluyksiköissä. Arvosanan vaihteluväli on 1-5. Kokonaisarvosana 3,95 on lähes samalla tasolla vuoden 2009 tulokseen verrattuna. Ostopalvelujen arvosana 4,04 on hieman parempi kuin omassa toiminnassa. 4.6 Reaktiivinen valvonta Asiakaspalaute on tärkeä osa valvontaa. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö reagoi välittömästi suullisiin ja kirjallisiin asiakas- ja omaispalautteisiin, muistutuksiin sekä kanteluihin.

13 11 Asumispalveluyksikköön tulleet suulliset palautteet kirjattiin ja käsiteltiin ensin sisäisesti. Pääsääntöisesti palautteessa esille tulleet asiat ratkaistiin palautteen antajan toivomalla tavalla ja yhteistyössä hoivakodin ja/tai asumispalveluyksikön henkilöstön kanssa. Kirjallisiin palautteisiin tehtiin vastine mahdollisimman pian palautteen saapumisesta. Kirjallinen vastine sisälsi tarkan selvityksen palautteeseen kohdistuvasta asiasta. Se tehtiin yhteistyössä hoivakodin edustajan kanssa tai sen teki hoivakodin valvonnasta vastaava työntekijä. Palautteen antajaan oltiin puhelinyhteydessä myös silloin, kun palaute tuli muuta kautta asumispalveluyksikön henkilöstön tietoon, esim. sähköisenä palautteena. Kaikki tulleet muistutukset käsiteltiin Espoon kaupungin ohjeiden mukaisesti. Vuoden 2013 aikana asumispalveluyksikön henkilöstö osallistui hoivakodissa järjestettäviin hoitokokouksiin 10 kertaa. Yleensä osallistumiseen oli syynä ongelmatilanteen ratkaisun pitkittyminen. Joissakin tapauksissa se liittyi hoivakodista annettuun palautteeseen. Hoitokokouksiin osallistuivat asukas ja/tai omainen, hoivakodista omahoitaja tai vastaava, asumispalveluyksikön henkilöstöä sekä joskus asukasta hoitava lääkäri. Hoitokokouksista tehtiin muistio. Pääsääntöisesti hoivakodit kykenivät selvittämään ongelmatilanteet itsenäisesti. Lisäksi asumispalveluyksikön henkilöstö kävi henkilökohtaisesti ja erikseen sovittuna aikana tapaamassa hoivakodin asukasta tai omaista tietyn asian selvittämisen vuoksi (14), osallistui 100 vuotta täyttävän asukkaan syntymäpäiväjuhlaan viemällä Espoon kaupungin kukka- ja korttitervehdyksen (4), osallistui yhteistyökokouksiin (7), osallistui omaisteniltaan (2), teki tutustumiskäyntejä (2), osallistui THL:n organisoimaan Hoidon laatu kyselytutkimukseen (2) ja osallistui valvontakäyntiin yhdessä Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa (1) Asiakaspalautteet Espoon asumispalveluyksikköön tuli vuoden 2013 aikana 167 asiakaspalautetta (vastaava luku viime vuonna oli 149). Palautteet liittyivät ostopalveluhoivakoteihin Espoossa (121) ja niihin hoivakoteihin muissa kunnissa (46), joissa asui espoolaisia asukkaita. Eniten palautetta antoivat asukkaiden omaiset/läheiset. Muutama palaute tuli yhteistyökumppaneilta. Palautteista 45 % (75) sisälsi positiivisen ilmauksen hoivakodin henkilöstön tarjoamasta palvelusta ja hoivasta. Palautteista 35 sisälsi sekä positiivisia että negatiivisia ilmauksia. Palautteista 115 annettiin puhelimessa. Välittömät asiakaspalautteet kirjattiin asumispalveluyksikössä ja toimitettiin tiedoksi hoivakodin vastuuhenkilölle. Osa palautteista johti kirjallisen selvityksen ja vastineen tekemiseen. Palautteen antajalle lähetettiin kirjallinen vastine hänen niin halutessaan. Reaktiivinen valvonta johti 12:ssä tapauksessa laajempiin laadunvalvontatoimenpiteisiin. Myönteistä palautetta ilmaistiin; henkilökunta ystävällistä, ihana ja turvallinen paikka, asukas ja omaiset tyytyväisiä, kiva ja lämmin henki, herttaiset hoitajat, laulutuokioita, leivontaa, sanomalehtien lukua, asukas on virkistynyt valtavasti, on alkanut muistaa asioita, ruoka on hyvää ja elämänlaatu parantunut, hyvä hoito, asukas kuntoutunut, ammattitaitoinen henkilökunta, asukkaalla on hyvä olla, asukas saadaan mukaan toimintoihin, virikkeitä on, ilmapiiri on äärettömän hyvä, asukas otetaan yksilönä, asukas on sanonut elävänsä elämänsä parasta aikaa, asukas saa huomiota, joka on hänelle tärkeää, huolehditaan liikkumisesta, asukas viihtyy, ei makuuteta sängyssä, pidetään puhtaana, lauletaan ja pääsee ulkoilemaan pihalle säännöllisesti, lugnare och gladare, asukas saa arvokkaan vanhuuden, ottaneet asukkaan mukaan ruoanlaittoon. Määrällisesti eniten myönteistä palautetta annettiin henkilöstöstä. Kielteistä palautetta ilmaisiin;

14 12 hoitajat vaihtuvat usein, siivouksen taso huono, huono kohtelu, omaisuuden välinpitämätön käsittely, pyykkiä katoaa ja pestään väärin, tiedonkulku ei toimi hoitajien välillä, ei viriketoimintaa, hoitajia liian vähän, hoitajat kiireisiä, asukasta ei hoideta ja seurata yksilönä, hoitajalla ei ollut saattohoito-osaamista, henkilökunnan käytös epäystävällistä, ei ulkoilua, välinpitämätön hoito, ilmapiiri huono, ei omahoitajaa, juomisesta ei huolehdita, ei juttuseuraa, muutamien hoitajien suomenkielen taito on huono, asukas nälkäinen, hoitajia ei aina paikalla omaisen soittaessa. Määrällisesti eniten kielteistä palautetta annettiin henkilöstön vähäisyydestä. Hoivakodeissa ilmitulleet vakavat epäkohdat olivat poikkeustapauksia. Niihin puututtiin välittömästi, niistä kirjattiin jatkotoimenpiteet ja niitä seurataan edelleen aktiivisesti yhteistyössä Valviran kanssa. Vakavien epäkohtien korjaaminen ja tilanteen ajan tasalle saattaminen on haasteellinen ja aikaa vievä prosessi kummallekin osapuolelle. 4.7 Valvonta ulkopaikkakunnalla Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikkö teki valvontasuunnitelman mukaisia valvontakäyntejä niihin pääkaupunkiseudun hoivakoteihin, jotka hyväksyttiin edellisessä kilpailutuksessa sopimuskumppaneiksi ja joissa asui espoolaisia asukkaita. Vuoden 2013 aikana Espoon lähikunnissa sijaitsevissa hoivakodeissa asui 109 espoolaista asukasta 13 eri hoivakodissa. Valvontavastuu on sillä kunnalla minkä alueella hoivakodit sijaitsevat. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön tekemiä ja ennalta ilmoitettuja valvontakäyntejä tehtiin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin hoivakoteihin kolme. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä tehtiin kahteen hoivakotiin siellä ilmenneiden laatupoikkeamien vuoksi. Valvontatehtävän toteuttamiseksi valvontaviranomaisella on lain mukaan oikeus tehdä tarkastuksia palveluntuottajan tahdosta riippumatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 4:17 ). Valvontakäynnillä tarkastettiin palvelun täyttyminen sopimuksen mukaisena haastattelemalla, havainnoimalla ja asiakirjoihin tutustumalla. Valvontakäyntien perusteella sovittiin suunnitelmasta palvelun laadun korjaamiseksi, aikatauluista sekä käynnistä tehtiin muistio. Asumispalveluyksikön henkilöstö teki yhteistyötä valvovan kunnan sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Valvontakäyntien lisäksi Espoon lähikunnissa sijaitsevissa hoivakodeissa käytiin tapaamassa asukasta (1), osallistuttiin hoivakodin yhteistyökokouksiin (2) ja tehtiin tutustumiskäynti (1). Vuosineuvottelut käytiin viiden eri hoivakodin edustajan kanssa. Loppuvuodesta 2013 espoolaisten asukkaiden toimintakykyä mitattiin Rava -mittarilla. Ajan puutteen vuoksi kaikkia valvontasuunnitelman mukaisia käyntejä ei voitu tehdä jokaiseen sopimuksen piirissä olevaan hoivakotiin. Espoon lähikunnissa sijaitsevissa hoivakodeissa asui 31 asukasta 6 eri hoivakodissa. Valvontavastuu näistä hoivakodeista on sijaintikunnalla. Kaikkien hoivakotien osalta oltiin yhteydessä valvovaan kuntaan. Yhden hoivakodin tilanteesta oltiin vielä yhteydessä aluehallintovirastoon. Yksi kunta lähetti automaattisesti hoivakodin valvontakäynnistä tehdyn ohjaus- ja valvonta sekä tarkastuskäynnin kertomuksen Espoon asumispalveluyksikköön. Vuonna 2013 tehtiin neljä ennalta suunniteltua valvontakäyntiä pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin hoivakoteihin ja muihin oltiin puhelinyhteydessä. Lisäksi asumispalveluyksikön pyynnöstä palveluntuot-

15 13 tajat pääkaupunkiseudun ulkopuolelta lähettivät luettavaksi 9 asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmat. Vuosineuvottelut käytiin kahden hoivakodin kanssa. 4.8 Muu valvonta Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle Valviran aluehallintoviranomaiselle sekä sille kunnalle, jossa palveluja annetaan (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 8 ). Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon asumispalveluyksiköllä on vastuu valvoa alueellaan sijaitsevia yksityisiä hoivakoteja riippumatta siitä, ostaako se niistä palveluja. Palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvoitettu perehtymään. Vuonna 2013 Espoo osti paikkoja kaikista alueellaan sijaitsevista hoivakodeista. 4.9 Laatupoikkeamat Valvonnassa havaittiin runsaasti hyviä hoivakotikohtaisia käytäntöjä, joita oli tuotettu arvioimalla ja uudelleen kehittämällä. Vuoden 2013 aikana Espoon kaupungin vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon sopimuksen piirissä olevien hoivakotien toimintaan ei kohdistunut vakavia laatuongelmia tai muita sopimusrikkoja. Vuoden aikana tulleet toistuvat laatupoikkeamat kasautuivat muutamille samoille hoivakodeille. Laatupoikkeamat selvitettiin yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. 5. ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1. Vanhuspalvelulain voimaantulon huomioiminen valvontatyössä Vanhuspalvelulaki, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, tuli voimaan heinäkuussa Tämä laaja-alainen laki käsittelee muun muassa iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamista ja palvelujen laatua toimintayksiköissä. Vanhuspalvelulain rinnalle tuli samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriön päivittämä ikäihmisten palveluja koskeva laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Uudessa laissa ja suosituksessa korostetaan muun muassa palveluntuottajan velvollisuutta oma-aloitteisesti huolehtia asukkaalle tarjoamiensa palvelujen laadusta. Kunnan vastuuta painotetaan ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten neuvontaan, ohjaukseen ja seurantaan. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön valvontatyössä kiinnitettiin erityisesti huomiota vanhuspalvelulain edellyttämiin seuraaviin asioihin: hoivakodin omavalvontasuunnitelman laadintaan ja sisältöön, asiakaspalautteiden keräämiseen, asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttamiseen, henkilöstömitoitukseen, asukkaiden toteutuneeseen ulkoiluun huhtikuussa ja heinäkuussa, kuntouttavan työotteen toteutumiseen, asukkaiden turvalliseen ja merkitykselliseen elämään sekä asukkaiden yksityisyyden huomioimiseen Ennakoiva valvonta Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö teki valvontalain hengen mukaista työtä ennakoivan, suunnitelmallisen ja reaktiivisen valvonnan muodoin. Ennakkovalvonta edellytti aktiivista yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. Säännöllinen yhteistyö perustui kaikissa sen vaiheissa luottamuk-

16 14 seen ja avoimuuteen. Lähtökohta valvontatyölle oli, että palveluntuottajat ovat itsenäisiä ja vastuullisia toimijoita. Palveluntuottajalla on toimintayksikössään oma johto, lähiesimies, välittömään hoitotyöhön osallistuva henkilöstö ja avustava henkilöstö turvaamassa asukkaille hyvää ja laadukasta hoitoa, joka on Espoon asumispalvelujen kanssa tehdyn sopimuksen mukaista. Vuoden aikana tavattiin hoivakodin asukkaita, heidän omaisiaan/läheisiään, hoivakotien henkilöstöä sekä muita yhteistyökumppaneita. Asumispalveluyksikön henkilöstöresurssit jakaantuivat niin, että muun henkilöstön ollessa asukastapaamisessa tai hoivakotikäynneillä tekivät palvelusihteerit päätehtävänsä ohella välillistä valvontaa hyvän asiakaspalvelun ja tiedonkulun muodossa vastaanottamalla puheluita asiakkailta, omaisilta ja yhteistyötahoilta. Sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja työparit kävivät pääsääntöisesti hoivakodeissa ennalta suunnitelluilla valvontakäynneillä, hoitokokouksissa ja omaistenilloissa. Yksilöllisiä asukastapaamisia hoivakodeissa tehtiin edellisvuotta enemmän. Kynnys hoivakotiin jalkautumiselle oli erittäin matala. Valvontahenkilöstön resurssien lisäys näkyi asukkaille annettavan palvelun tehostumisena. Asumispalveluyksikön koko henkilöstö kävi puhelinkeskusteluja päivittäin hoivakodeissa asuvien asukkaiden, asukkaiden omaisten sekä hoivakodin henkilöstön kanssa liittyen erilaisiin käytännön asioihin. Moni soittajista tuli autetuksi puhelimessa. Puhelinkeskustelujen yhteydessä saatiin myös hoivakodeista palautetta, jotka olivat enimmäkseen myönteistä. Asukkaiden läheisiä ja asioiden hoitajia otettiin vastaan myös asumispalveluyksikön toimistossa. Asumispalveluyksiköstä käsin välitettiin hoivakodeille tietoa muun muassa erilaisista tapahtumista ja koulutuksista sekä järjestettiin palveluntuottajille kaksi isompaa yhteistyötapaamista. Lokakuun tilaisuudessa kysyttiin palveluntuottajilta käytännön kokemuksia yhdessä toteutetusta ja Espoon tuottamasta Liikunta-käsikirjasta. Suunnitellusti aloitettiin hyvien kokemuksien myötä uuden virikekäsikirjan tekeminen, poimimalla jo tilaisuudessa parhaat palat palveluntuottajien hyvistä virikkeistä hoivakodin asukkaille sekä antamalla ohjeet käsikirjan tekemiseen. Tilaisuudessa kerrottiin Espoon pitkäaikaishoidon ja luvan antaneiden yksityisten hoivakotien keskimääräisistä Rai -vertailukehittämisen tuloksista. Johtava sairaalapastori toi tervehdyksen Espoon seurakunnista. Seurakunnan työntekijät käyvät säännöllisesti hoivakodeissa pitämässä hartaushetkiä, antamassa ehtoollista tai tapaamassa asukkaita. Palveluseteli- ja tietojärjestelmän Parasta palvelua (PSOP) on kuntien (Oulu, Tampere, Turku, Kouvola, Espoo) sähköinen järjestelmä, millä voidaan hallinnoida palveluiden ostoja. Projektivastaavat järjestivät aiheesta palveluntuottajille sekä tilaajille samansisältöisiä info-tilaisuuksia eri kunnissa. Espoossa tilaisuus oli Ympärivuorokautiseen asumispalvelun kilpailutukseen liittyen Espoon vanhusten palvelut järjesti kuntalaisille kyselyn, jossa kartoitettiin, mitä asioita espoolaiset pitävät tärkeinä tulevaisuuden hoivaasumisessa. Kysely toteutettiin osana vanhusten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen kilpailutusta, jonka Espoon kaupunki, Kirkkonummen kunta, Kauniaisten kaupunki ja Peruskuntayhtymä Karviainen toteuttavat yhteistyönä. Kysely oli marras-joulukuussa 2013 ja siihen voi vastata sekä suomeksi että ruotsiksi ja sekä paperiversiona että sähköisesti webropol-kyselynä. Espoossa 399 henkilöä vastasi kyselyyn. Kyselyn vastauksista käy ilmi, että kuntalaisten odotukset vastaavat pitkälti nykypäivän hoivaasumiselle asetettuja vaatimuksia. Yhteenveto kuntalaiskyselystä löytyy Espoon kaupungin Internet - sivuilla:

17 15 Lisäksi ympärivuorokautiseen asumispalvelun kilpailutukseen liittyen Espoon kaupungin hankintakeskus järjesti marraskuussa palveluntuottajille markkinavuoropuhelun. Sen tavoitteena oli kartoittaa markkinoita ja edistää avointa vuorovaikutusprosessia palvelun tilaajien ja palveluntuottajien välillä. Vuoropuhelun avulla etsittiin hyviä käytäntöjä vanhusten asumispalveluiden hankinnan suunnitteluun, kilpailutusprosessiin ja sopimuskauden aikaiseen toimintaan Suunnitelmallinen valvonta Suunnitelmallisella yhteistyöllä varmistettiin, että asukkaat ympärivuorokautisissa hoivakodeissa saivat mahdollisimman hyvää ja laadukasta hoitoa. Valvontakäynti oli aina vuorovaikutteista yhteistyötä palveluntuottajan kanssa. Hoivakotikohtaiselle suunnitelmalliselle käynnille valmistauduttiin huolellisesti perehtymällä edellisiin muistioihin ja vuoden 2013 painopistealueisiin sekä etukäteen pyydettyihin palveluntuottajan toimittamaan materiaaliin. Valvontatapahtuma hoivakodissa sisälsi keskustelua, havainnointia, asiakirjoihin tutustumista, henkilökunnan/asukkaiden tapaamista, ohjausta ja neuvontaa. Valvontakäyntiin suunniteltu kokonaisaika ylittyi monissa tapauksissa. Käynneillä saatiin ja jaettiin informaatiota sekä tarvittaessa ohjattiin ja opastettiin. Valvontakäynneillä kiinnitettiin huomiota tilojen siisteyteen, turvalliseen, esteettömään ympäristöön sekä turvallisiin ja toimintakykyä tukeviin kalusteisiin. Asukasnäkökulma tuli usein esille havainnoimalla kuten myös asukkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Valvontakäyntien yhteydessä ei havaittu puutteita siisteydessä, eikä tilojen suhteen ollut huomauttamista. Alkuvuosi 2013 oli runsasluminen ja valvontakäynneillä havaittiin joidenkin hoivakotien osalta puutteita pihojen ja kulkuväylien lumenluonnissa. Asukkaiden ulkona liikkuminen oli tästä johtuen hankalaa. Valvontasuunnitelman mukaisia valvontatapahtumia oli vuoden 2013 aikana yhteensä 124, joista Espoossa 104, muualla pääkaupunkiseudulla 14 ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella 6. Toinen suunnitelluista hoivakotikohtaisista valvontakäynneistä korvattiin suunnitelmallisella asiakirjavalvonnalla. Tähän liittyen tarkastettiin hoivakotien omavalvontasuunnitelmat, asukkaiden ulkoilun toteutuminen huhtikuun lisäksi heinäkuussa sekä laskettiin toteutunut henkilöstömitoitus kaksi kertaa vuoden aikana. Yhteistyötä tehtiin myös niiden hoivakotien vastuuhenkilöiden kanssa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joissa asui espoolainen asukas/asukkaita. Yhteydessä oltiin myös sijaintikunnan valvontaviranomaiseen. Lisäksi luettiin omavalvontasuunnitelmia ja asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmia Reaktiivinen valvonta Läpinäkyvyyden asukkaille ja heidän omaisilleen takasi myös se, että valvontatyö on julkista ja että kunta ja palveluntuottajat tekivät yhteistyötä. Jokaiselle hoivakotiin muuttavalle asukkaan omaiselle/läheiselle lähetettiin kirje, jossa oli muun muassa asumispalveluyksikön henkilöstön nimet, nimikkeet ja yhteystiedot. Lisäksi Espoon pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisten asumispalveluiden valvontasuunnitelma ja - raportit löytyvät suomen- ja ruotsinkielisinä Espoon kaupungin Internet -sivuilta: FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Asumista_ja_hoivaa/Hoivakodit/Valvontasuunnitelma. Espoon kaupunki haluaa, että kuntalaiset antavat palautetta kaupungin järjestämistä palveluista. Asiakaspalautetta annettiin asumispalveluyksikköön suullisesti ja kirjallisesti.

18 16 Espoon kaupungin sähköinen asiakaspalaute sivusto mahdollistaa antamaan palautetta nimettömänä tai omalla nimellään. Sähköinen palautekanava madaltaa kynnystä antaa palautetta pienistäkin asioista. Palautesivusto löytyy: Valvontakäytännöt ovat viime vuosien aikana muuttuneet ja kehittyneet. Valviran ja aluehallintovirastot ovat huolehtineet aktiivisesti kuntien ja yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajien ohjauksesta ja määräyksistä. Tavoitteena on ollut valtakunnan tasolla yhdenmukaistaa käytäntöjä. Tämä on selkeyttänyt valvontatyötä, esim. Valviran laatima ensimmäinen vanhustenhuollon valvontaohjelma on ollut hyvä työväline valvontaprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa. Tällä hetkellä ko. valvontaohjelmaa päivitetään. Velvoite omavalvonnan järjestämiseksi on koskenut alkaen ikäihmisille suunnattuja palveluja. Valvontaa on ohjannut ja helpottanut palveluntuottajilta vaaditut omavalvontasuunnitelmat. Toimiva omavalvonta ehkäisee valvontaviranomaisen tarvetta puuttua jälkikäteisen valvonnan tai velvoitteiden keinoin hoivakodin toimintaan. Määräykset toivat mukanaan uusia velvoitteita ja vastuita niin palveluntuottajille kuin kuntien valvontatyötä tekevälle henkilöstölle. Asumispalveluyksikön henkilöstön omaa osaamista ja ammattitaitoa ylläpidettiin osallistumalla aiheeseen liittyviin valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutustilaisuuksiin ja tehtäväkohtaisiin koulutuksiin. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön tekemän valvonnan päätehtävänä on jatkossakin suunnitelmallisesti ja tiiviissä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa turvata ympärivuorokautisissa hoivakodeissa asuville asukkaille inhimillinen ja hyvä vanhuus. Yhteinen tavoite työlle ja molempien osapuolien työn arvostaminen on valvontalain hengen mukainen työtapa. Asumispalveluyksikön tekemän valvontatyön arviointi, palautteen vastaanottaminen ja työn uudelleen kehittäminen ovat myös jatkossa olennainen osa asumispalveluyksikön henkilöstön työtapaa. Vuosien yhteistyö palveluntuottajien kanssa on tuonut työhön entistäkin suunnitelmallisemman ja ennakoivamman otteen. Valvontatyö on jatkumo, jossa edellisen vuoden toiminnasta tehdyt havainnot ohjaavat aina seuraavan vuoden toiminta.

19 17