vanhuuden erityisnäkökohtia
|
|
- Johannes Mikkonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suun terveys ja sairaus laitoshoidossa olevilla vanhuksilla vanhuuden erityisnäkökohtia Timo Strandberg Geriatrian professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, HUS
2 Osoitteita Hopea-paperi Eurooppalainen geriatrian ohjelma Kohti parempaa vanhuuttakonsensuslausuma Duodecim 2012
3 The European Silver Paper Hopea-paperi
4 Aiheita Vanhenemisesta ja geriatriasta Laitoshoidossa olevien vanhusten yleisiä erityispiirteitä Geriatriset oireyhtymät -- gerastenia Muistisairaudet Monisairastavuus ja monilääkitys Tavallisia suun ongelmia ja sairauksia laitoksissa olevilla vanhuksilla Muutama itsemääräämiseen liittyviä näkökohta
5 Väestöennuste (x1000) vuoteen
6 Mutta Valtaosa yli 75-vuotiaista asuu omillaan kotona
7 % Yli 75-vuotiaat Suomessa Kotona ilman apuja Kotona, avun kanssa Vanhainkoti Palvelu asunto Sairaala
8 115-vuotias supervanhus 115-vuotiaana kuollut hollantilaisnainen vuotiaana tehdyt psykologiset testit osoittivat hänen olleen paremmassa kunnossa kuin vuotiaat keskimäärin. Kuoleman jälkeen hänellä ei juuri todettu merkkejä valtimokovettumista ja aivot olivat lähes ilman amyloidikertymiä (tyypillisiä Alzheimerin taudissa). Myös aivovaltimot olivat hyvässä kunnossa, ja aivosolut säilyneet terveitten vuotiaiden tasolla. Tau-proteiinia aivoissa sen sijaan sentään jonkin verran todettiin. Dementiaan liittyviä aivomuutoksia tai valtimokovettumia ei voi pitää väistämättöminä ikääntymismuutoksina ("normaaleja" ne sen sijaan valitettavasti väestössä ovat). den Dunnena ym. Neurobiol Aging 2008;August ss
9 100-vuotiaiden jakauma sairauksien mukaan (ennen/jälkeen 80 ikävuoden) % Selviytyjät Lykkääjät Väistäjät
10 Gerontologia Biogerontologia Geriatria = lääketieteellinen gerontologia Sosiaaligerontologia Gerontologinen hoitotyö Psykogerontologia
11 Categories of the Hallmarks of Ageing Primary hallmarks Causes of damage Antagonistic hallmarks Responses to damage Genomic instability Telomere attrition Epigenetic alterations Loss of proteostasis Deregulated nutrient sensing Mitochondrial dysfunction Cellular senescence Integrative hallmarks Final culprits of the phenotype Stem cell exhaustion Altered intercellular communication Cell Volume 153, Issue 6, p , 6 June 2013
12 GERIATRIA Geriatric Medicine, definition by the Geriatric Section of UEMS on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin, joita tavataan iäkkäiden potilaiden äkillisissä ja pitkäaikaissairauksissa, kuntoutuksessa, preventiossa ja elämän loppuvaiheen hoidossa.
13 Tässä potilasryhmässä esiintyy paljon haurastumista ja monisairastavuutta, jotka vaativat kokonaisvaltaista näkemystä. Sairaudet voivat vanhuusiässä ilmetä toisin kuin nuoremmilla, ovat usein hankalia diagnosoida, vaste hoitoon on monesti viivästynyt ja usein tarvitaan sosiaalista tukea.
14 Sen takia geriatria toimii laajemmin kuin yksittäisiin elimiin kohdistuva lääketiede tarjoten hoitoa moniammatillisen ryhmän puitteissa. Päämääränä on optimoida vanhuspotilaan toiminnallinen tila sekä kohentaa elämänlaatua ja itsenäistä toimintakykyä.
15 Vaikka geriatria sellaisenaan ei ole ikään sidottua, se yleensä koskee niiden sairauksien hoitoa, joita tavataan tyypillisesti iäkkäillä potilailla. Useimmat potilaat ovat yli 65-vuotiaita, mutta geriatrian parhaiten hallitsemat ongelmat selvästi yleistyvät yli 80- vuotiaiden ikäryhmässä.
16 On ymmärrettävää, että historiallisista ja rakenne-eroista johtuen geriatrisen toiminnan järjestämisen muodot voivat vaihdella eri Euroopan maissa.
17 Vanhuksia hoitavat lääkärit Lähes kaikki käytännön lääkärit hoitavat yhä vanhempien potilaiden asioita Kliinisten ongelmien ohella tulisi perehtyä hoitojärjestelmän tärkeimpiin saumakohtiin: -hallintoon -sosiaalisektoriin -avo- ja laitoshoidon välimaastoon -kulloisenkin palvelujärjestelmän mahdollisuuksiin
18 Ikäihmisten laitoshoito Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista Pitkäaikaisesta laitoshoidosta päättää yleensä työryhmä, johon tavallisesti kuuluvat ainakin kotisairaanhoitaja ja/tai kotipalvelutyöntekijä, pitkäaikaishoidosta kunnassa vastaava lääkäri ja vanhustyön sosiaalityöntekijä. Maksu määräytyy hoidettavan tulojen mukaan. Se saa olla enintään 80 % nettotulosta Käytettäväksi kuitenkin vähintään 80 euroa/kk.
19 Laitoksissa oleville vanhuksille tyypillistä Geriatriset oireyhtymät gerastenia ym Muistisairaus dementia Deliriumherkkyys Kaatuilutaipumus Monisairastavuus Monilääkitys
20 Geriatriset oireyhtymät Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat Kognitiiviset ongelmat Yksinäisyys, sosiaalinen isolaatio Inkontinenssi HRO Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema
21 Geriatriset syndroomat - yksi vai monta Dementia Delirium Depressio Huimaus Kaatuilu Diastolinen sydämen vajaatoiminta Hypometabolinen tila (matala verenpaine ja kolesteroli, alipaino) Gerastenia
22 KÄSITE SYYT MEKANISMI OIREKUVA Sairaus Tunnettu Tunnettu Vaihteleva Oireyhtymä 1 Tuntematon Tuntematon Määritellyt oireet Oireyhtymä 2 Tuntematon Tunnettu Määritellyt oireet Oireyhtymä 3 Tunnettu Tuntematon Määritellyt oireet Geriatrinen oireyhtymä Yhtenäinen ilmentymä Useita taustasyitä Muuntelevat tekijät Inouye ym. JAGS 2007;55:780
23 Vanhuusiän muistisairaudet - dementia
24 Sekavuus (delirium)
25 Masennus Myös vaskulaarista
26 Huimaus
27 Sydämen (diastolinen) vajaatoiminta
28 Kaatuilu Kaatumisen pelko Murtumat
29 Gerastenia - Frailty Hauraus-raihnaus oireyhtymä, HRO Kaikkien geriatristen oireyhtymien äiti
30 Vanhuksen hauraus-raihnaus-oireyhtymä (HRO) TIMO STRANDBERG, MATTI VIITANEN, TAINA RANTANEN, KAISU PITKÄLÄ Duodecim 12/ 2006, geriatrian teemanumero
31 Vanhuksen gerastenia tunnista riskipotilas MINNA KOIVUKANGAS, TIMO STRANDBERG, RIITTA LESKINEN, SIRKKA KEINÄNEN-KIUKAANNIEMI, RIITTA ANTIKAINEN Lääkärilehti 7/2017
32 Gerastenia - HRO - Frailty Gerastenialla tarkoitetaan henkilöitä, joiden yleinen terveydentila on heikko ilman, että heidän tilannettaan voisi suoraa liittää tiettyyn diagnosoituun sairauteen. Heidän stressinsietokykynsä on alentunut, mikä lisää toimintakyvyn heikkenemisen, toiminnanvajeiden ja kuoleman riskiä.
33 Gerastenia ja lihaskato Gerastenian tunnusmerkit ovat myös monia sarkopenian eli vanhuuden lihaskadon seurauksia ( heikentynyt liikuntakyky, alentunut lihasvoima) Luurankolihas on aineenvaihdunnan kannalta keskeinen ja tärkeä kudos Lihasmassa vähenee - mikä on normaalia vanhenemista?
34 Gerastenian piirteet Hitaus Tasapainohäiriö Painonlasku Vajaaravitsemus Sarkopenia Osteopenia Vähäinen fyysinen aktiivisuus Depressio Yksinäisyys Bentsodiatsepiinien käyttö Michel JP ym. JAMA, February 13, 2008
35 Gerastenian seuraukset = geriatriaa Kaatuilu Murtumat Monilääkitys Toistuvat päivystyskäynnit ja sairaalahoidot Infektiot Toiminnanvajeet Kuolemanvaara lisääntyminen
36 Palliaatio Preventio Tilan kehitys
37 Kuoleman muodot JAMA 2003, May 14
38 Gerastenia laihoja ja lihavia Tyypillinen potilas on laiha, lihaksistoltaan surkastunut, hitaasti usein rollaattorin kanssa liikkuva, useimmiten vanha nainen BMI > Huom: sarkopeeninen obesiteetti, fat-frail Miehet Naiset 10 Vaikka gerastenia-potilas on jo alkanut siirtyä alaspäin vanhuuden raihnaistumisen portaikossa, gerastenia ei sellaisenaan sisällä toiminnanvajeita tai dementoitumista
39 Gerastenian seuraukset = geriatriaa Toiminnanvajaus Monisairastavuus Gerastenia
40 Gerastenia Gerastenia alkoi itsenäisenä oireyhtymäkäsitteenä muotoutua 1980-luvulla Yhdysvalloissa Gerastenian tyyppisestä tilasta on kuitenkin puhuttu aiemminkin esimerkiksi käsitteillä vanhuudenheikkous, seniili devitalisaatio tai hauraat vanhukset
41 Delphi Panel 2012 Eniten yksimielisyyttä: Frailty on olemassa ja sillä on kliinistä merkitystä On eri kuin disability Yleisistä preventio- ja hoitotoimista Ei yksimielisyyttä biomarkkereista
42 Vitality Ageing Prefrailty Loss of energy and reserves Frailty Disability Death Age Adapted from Bortz, JAGS 1993;41: Bortz WM. J Geront 2002;57A:M283-M288
43 Useita määritelmiä - tavallisimmat Friedin ilmiasu (fenotyyppi)-luokittelu Rockwoodin Frailty index Modifikaatiot
44 PHENOTYPIC METHOD KNOWN OR UNKNOWN ROOT CAUSE(S) INDEX METHOD Measured health deficists and disabilities Measured clinical items FRAILTY FRAILTY Risk of further disability, comorbidity and death
45 Tahaton laihtuminen 60-vuotiaana ilmoitetun ja tutkimuksen alussa mitatun painon erotus vähintään 10 % aiemmasta painosta Uupumus Vähäinen fyysinen aktiivisuus Hitaus Heikkous jokin seuraavista: - 3 pistettä tai vähemmän tarmoa asteikolla epätavallinen väsymyksen tunne suurimman osan tai koko ajan viimeksi kuluneen kuukauden aikana - epätavallinen heikkouden tunne suurimman osan tai koko ajan viimeksi kuluneen kuukauden aikana 90 kcal tai vähemmän viikossa koostuen seuraavista liikuntamuodoista - kävely - kohtuullisen rasittavat kotityöt - kohtuullisen rasittavat ulkotyöt - tanssiminen - keilaaminen - säännöllinen liikuntaharrastus kävelynopeus 4 metrin matkalla m/s tai vähemmän kun pituus alle 160 cm tai vähemmän, kun pituus 160 cm tai enemmän puristusvoima dynamometrilla (paras kolmesta yrityksestä, dominantti käsi) - 17 kg tai vähemmän kun painoindeksi 23 kg/m 2 tai alle kg tai vähemmän kun painoindeksi kg/m 2-18 kg tai vähemmän kun painoindeksi kg/m 2-21 kg tai vähemmän kun painoindeksi 29 kg/m 2 tai enemmän
46 Tai yksinkertaisemmin Painonlasku > 5 % Tuolista ylös alle x 5 ilman käsinojia Uupumuksen tunne TAI Kävelynopeus 4-10 metrin matkalla
47 Gerasteniaindeksi (Rockwood) Eroaa Friedin kriteereistä siinä, että yksinkertaisesti kirjataan sairaudet ja toiminnanvajeet ja lasketaan niistä indeksi, FI 0= ei, 1=maksimivaje, esimerkiksi: 9 vajetta 36:sta, indeksi = 0.25 Eräässä väestöotoksessa 65+ henkilöillä FI > 0.25 oli 22.7 %:lla, ennusti kuolleisuutta
48 Täydellisin = Kokonaisvaltainen geriatrinen arvio
49 Kokonaisvaltainen geriatrinen arvio - Complete Geriatric Assessment, CGA Nykyoireet ja sairaudet ja niiden vaikutus toimintakykyyn Lääkkeet, indikaatiot ja vaikutukset Sairaushistoria Tuoreet elämänmuutokset Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Elinympäristö ja sen vaikutukset Perhetilanne, läheiset Turvaverkot Kognition arviointi (MMSE ym.) Liikuntakyvyn ja tasapainon mittaus (kävelynopeus) Kuntoutustarve ja mahdollisuudet Psyykkinen tila, päihteiden käyttö Ravitsemustilan arvio (MNA) Sairauksien riskitekijät, terveyden edistämisen mahdollisuudet Palvelujen ja apuvälineiden tarve
50 Esimerkki: Aorttastenoosin hoito ja toimintakyky Jos FI < 0.20, toimintakyky hyvä vuoden kuluttua, TAVI tai TAVR Jos FI >0.40, toimintakyky usein huono vuoden kuluttua TAVI:sta JAMA Intern Med 2019
51 100 % Gerastenian fenotyypin ja sen esiasteen yleisyyslukuja Kaikki kotona asuvat yli 65 v Esiaste yli 65 v Yli 80 v
52 Gerastenia ja sarkopenia (lihaskato) Gerastenian tunnusmerkit ovat myös monia sarkopenian eli vanhuuden lihaskadon seurauksia (heikentynyt liikuntakyky, alentunut lihasvoima) Luurankolihas on aineenvaihdunnan kannalta keskeinen ja tärkeä kudos Lihasmassa vähenee ikääntyessä
53 Vanhuudenheikkous Liian yleinen, leimaava? (frailty) Kaikki heikkenevät vanhetessa! Gerastenia on määritelty tila = oireyhtymä Gerastenialla ilmiasuna on erityinen biologinen perusta
54 Johtajatutkimuksen aineisto, 1870 miestä Keskimäärin 73-vuotiaita kotona-asuvia Gerastenia määriteltiin: painonlasku >5 % tai painoindeksi alle 21 vähäinen liikunta tarmonpuute vaikeuksia kantaa kauppakassia tms Jos 3-4 = gerastenia, 1-2 = esigerastenia Lisäksi kysyttiin sairaudet 6 vuoden kuolleisuusseuranta
55 100 % Gerasteniafenotyypin ja sen esiasteen esiintyvyys Robust Prefrail Frail
56 Kuolemanvaara 6 vuoden aikana (vakioitu ikä ja lähtövaiheen sairaudet) P< P< Robust Prefrail Frail
57 Ikävakioidut riskitekijät keski-iässä keskimäärin 32 vuoden seuranta Gerastenian fenotyyppi keskimäärin 74-vuotiaana Riskitekijä Ei gerasteniaa, Esiaste, Gerastenia, P-arvo (keskimäärin n=517 n=701 n= vuotiaana) Systolinen RR Diastolinen RR Kolesteroli Triglyseridit t glukoosi Painoindeksi Ei koskaan tupakoinut, % <0.001 Keys Risk Score, %
58 50 40 Status in old age in 2000 Robust Prefrail Frail Dead Nonrespond P <0.001 between weight groups % Normal weight Overweight Obese Weight status in midlife Strandberg et al. Int J Obesity 2012;36(9):1153-7
59 Keski-iän Keys risk score, kuolleisuus ja gerastenian ilmaantuminen keskimäärin 32 seurantavuoden aikana Kuolemanriski: 1.34 (95 % luottamusväli ) Gerasteniariski: 1.18 (95 % luottamusväli ) Esigerastenian riski: 1.05 (95 % luottamusväli )
60 Gerastenia ja kardiovaskulaaririski UK Biobank ja väestöpohjainen CPRDaineisto (n= 420,000) Keskimääräinen ikä 63 vuotta Kardiovaskulaaririski määritettiin 10 vuoden seuranta geriatristen oireyhtymien, ml. gerastenian (indeksi) ilmaantumisesta Atkins J ym. Journal of Gerontology 2018, epub
61 Kardiovaskulaariskin arvio Tupakointi Kolesteroli Glukoosi Verenpaine Painoindeksi Liikunta Kolme luokkaa: pieni, kohtalainen, suuri
62 % 50 Gerastenian kehittyminen seurannan aikana Pieni CVD riski Suuri CVD riski
63 HR 0,2 Geriatristen oireyhtymien vähenemä seurannan aikana pienen CVD-riskin ryhmässä 0-0,2-0,4 Kroon kipu Inkontinenssi Kaatumiset Murtumat Dementia -0,6-0,8-1
64 Tulevaisuus gerastenian kliininen merkitys Gerastenian määrittely auttaa arvioimaan ennustetta iän ja perinteisten riskipisteiden lisäksi Kaksisuuntainen yhteys gerastenian ja kardiovaskulaaritautien välillä Gerastenia mukaan päätetapahtumaksi
65
66 The SPRINTT randomised clinical trial 15 clinical sites (+ 1) 9 European countries
67 SPRINTT Kohderyhmänä ovat yli 70 vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat, joilla on jo hieman vaikeuksia liikkumiskyvyssä ja esimerkiksi seuraavia oireita: laihtumista tai uupumusta ilman selvää syytä vaikeuksia liikkua ulkona, nousta portaita, nostaa ruokakassia, nousta tuolista ilman käsien apua Osallistujan tulee pystyä kävelemään 400 metriä joko kepin kanssa tai ilman (rollaattori ei ole sallittu). 67
68
69 Asian ydin Gerastenia ei ole normaalia vanhenemista Rasittaa yksilöä ja terveydenhuoltoa Pitäisikö siis tehdä jotain? Toimenpiteet säädettävä vaiheen mukaan
70 Gerastenian tunnistaminen ja ehkäisy Tehokas hoito ja ehkäisy edellyttävät, että se tunnistetaan ja sen kehittymiseen puututaan mahdollisimman ajoissa. Varhaisessa ehkäisyssä nimenomaan avohoito ja muut kuin geriatrit ovat avainasemassa.
71 Lääkkeettömät hoitomuodot Proteiinivajauksen korjaaminen, tarvittaessa lisäravinteet Yhdistettävä: Fyysinen aktiivisuus ja lihasvoimaharjoittelu (iästä riippumatta, mutta ikään sovellettuna)
72 Lääkkeet tai lääkkeenomaiset hoitomuodot Hormonikorvaushoito (testosteroni, estrogeeni) ja SARM Anaboliset steroidit (nandroloni) Kasvuhormoni Dehydroepiandrosteroni (DHEAS) D-vitamiini Anti-inflammatorit Omega-3 rasvahapot Sytokiiniantagonistit (medroksiprogesteroni, megestroliasetaatti, talidomidi, tetrahydrokannabinoli) TNF-alfa estäjät (infliksimabi, etaneserpti RAA-järjestelmään vaikuttavat lääkkeet (ACE-estäjät, ATR-salpaajat) Statiinit Greliini Erytropoetiini Kipulääkkeet (toimintakyvyn säilyttäminen) Psyykenlääkkeet (atyyppiset antipsykootit, mirtatsapiini) Karnitiini ja kreatiini vaikutus lihasten funktioon
73 Etenevä muistisairaus dementia
74 Muistisairaus dementia Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät muistisairaudet useimmiten johtavat dementia-asteiseen muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen.
75 Dementia-oireyhtymä monitekijäinen aivojen toiminnan heikkeneminen tajunnan ollessa normaali - sille asteelle, että se rajoittaa itsenäistä ammatillista ja sosiaalista selviytymistä kliininen diagnoosi pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista 80 % on dementoituneita
76 ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET AD RISKISSÄ LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN MMSE 30 Dementia VARHAINEN AD PREDEMENTIA MCI - MILD COGNITIVE DECLINE LIEVÄ AD KESKI- VAIKEA AD VAIKEA AD VUOSIA Timo Erkinjuntti - MRU
77 Alzheimerin taudin jatkumo REGRESSIO Kohde-elinvaurio, oireeton Uudet riskitekijät Riskitekijät: RR, kolesteroli, DM, APOE 4 Ateroskleroosi Kohde-elinvaurio, oireinen Dementia Kuolema
78 Dementian loppuvaihe
79
80 Tutkimuksen kriteerit 323 dementiapotilasta Bostonin alueen hoivakodeissa (n=22) Vähintään 60 vuotiaita Hoitoaika vähintään 30 vuorokautta Kognitio-osio Minimum Data Setissa 5-6 (5 vastaa keskimäärin 5 pistettä MMSE:ssa) Aste 7 Global Deterioration Scale:ssa (ei kykene tunnistamaan sukulaisiaan, inkontinentti, täydellisen riippuvainen muiden avusta, kommunikointi hyvin vähäistä) 18 kuukauden seuranta (oireet, sairaudet, toimenpiteet, kuolemat, omaisten asenteet)
81 Potilaat Keskimäärin 85-vuotiaita 85 % naisia 90 % valkoihoisia 20 % naimisissa, 61 % leskiä Dementiadiagnoosin mediaani 6 vuotta, hoivakotijakson mediaani 3 vuotta Alzheimerin tauti tavallisin diagnoosi
82 Merkittäviä tapahtumia koko 18 kuukauden seurannan aikana 100 Kuollut % Pneumonia Kuumetauti 20 Syömisongelma 0 NEJM 2009
83 Merkittäviä tapahtumia 177 tutkimuksen aikana kuolleen potilaan joukossa 100 % Pneumonia Kuumetauti 20 Syömisongelma 0 NEJM 2009
84 Merkittäviä oireita koko 18 kuukauden seurannan aikana 100 Hengenhdistu >4 pv/kk % Kipua >4 pv/kk Painehaavoja Levottomuutta Aspiraatio NEJM 2009
85 Merkittävät oireet Kaikki paitsi levottomuus lisääntyivät selvästi mitä lähempänä kuolemaa oltiin
86 Vain 31 potilaalla (9.6 %, 42 tapahtumaa) oli perinteisiä neurologisia, sisätauti- tai kirurgisia sairauksia koko 18 kuukauden seurannan aikana 100 Kouristuksia % G-I-vuoto Lonkkamurtuma Muita murtumia Aivohalvaus Keuhkoembolia 0 Sydäninfarkti NEJM 2009
87 Rasittavia toimenpiteitä koko 18 kuukauden seurannan aikana 100 Suonensisäistä hoitoa % Sairaalaan siirtäminen Päivystyskäynti 20 Letkuruokinta 0 NEJM 2009
88 Rasittavia toimenpiteitä kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaa 100 Suonensisäistä hoitoa % Sairaalaan siirtäminen Päivystyskäynti Letkuruokinta 0 NEJM 2009 Mikä tahansa edellä mainittu
89 Sairaalaan oton syyt kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaa (22 potilasta) 100 Pneumonia % Muut infektiot Sydämen vajaatoiminta Lonkkamurtuma 0 Dehydraatio NEJM 2009
90 Saattohoito Koko tutkimusjoukosta 22.3 % joutui saattohoitoon seurannan aikana Seurannan aikana kuolleista 29.9 % oli saattohoidossa
91 Läheiset Keskimäärin 60-vuotiaita, 64 % naisia Lapsi 68 %, puoliso 10 %, muu perheenjäsen 18 % 96 % uskoi, että oireenmukainen hoito oli tärkeintä 20 % uskoi että ennuste oli alle 6 kk Vain 18 % oli saanut tietoa ennusteesta lääkäriltä 81 % tunsi tietävänsä mitä oli odotettavissa, vain 33 %:lle lääkäri oli kertonut niistä
92 Läheisen vaikutus toimenpiteisiin Potilailla, joiden läheiset uskoivat että elinaikaa on jäljellä alle 6 kuukautta ja ymmärsivät vaikeaan dementiaan liittyvät komplikaatiot, oli 88 % pienempi todennäköisyys joutua rasittavien toimenpiteiden kohteeksi
93 Johtopäätökset Vaikea dementia on kuolemaan johtava sairaus, jonka loppuvaiheeseen liittyi paljon ja vakavia komplikaatioita Silti rasittavat ja kokonaisuuden kannalta turhat toimenpiteet olivat tavallisia Nämä potilaat tarvitsevat saattohoitoa ja siihen liittyvää asianmukaista palliatiivista hoitoa Läheisten oikean informoinnin tärkeys tuli selvästi esiin
94 Miten Suomessa? Päivystysajan kysymykset Jatkuva keskustelu tiedotusvälineissä Oikeudenkäynti muutama vuosi sitten
95 Suun ongelmien taustaa vanhoilla potilailla Vanhenemismuutokset limakalvot, syljeneritys Yleissairaudet Lääkitys Suun hoidon esteet Alttius infektioille Omien hampaiden viat Proteesiin liittyvät
96 Tyypillisiä ongelmia laitosvanhuksilla Kuiva suu Sieni-infektiot (etenkin proteesin käyttäjillä) Proteesien painehaavat Krooniset sairaudet pahentavat Hammas-suuinfektiot pahentavat yleissairauksia Suusyövän riski lisääntyy
97 Itsemääräämisoikeus
98 Itsemääräämisoikeus Jokaisella vanhuksella on oikeus määrätä itsenäisesti elämästään Muistisairaus ei automaattisesti poista tätä oikeutta Niin kauan kuin pystyy itse päättämään, sillä on etusija muihin nähden
99 Itsenäinen tahdonmuodostus Pelkkä MMSE-testitulos ei riitä esim 17/30 Kokonaisuus ratkaisee
100 Jossain vaiheessa tullaan tilanteeseen, jossa ei enää itsenäisesti pysty päättämään Silloinkin hoitotahto on voimassa Toisaalta yksilöä myös suojeltava
101 Hankala hoitotilanne muistipotilaan kanssa Selvä tarve hoitoon vastustus Pehmeät keinot Hyöty haitta-- arvio Yhteistyö läheisen kanssa Esilääkitys? Anestesia?
102 12 tapaa varmistaa hyvä vanheneminen ja pitkä ikä 1. Synny pitkäikäiseen sukuun (ei tosin yksin riitä) 2. Älä koskaan tupakoi 3. Liiku joka päivä 4. Vältä ihmedieettejä ja paastoja 5. Syö sydänystävällisesti (pehmeitä rasvoja, hedelmiä, vihanneksia x 5-8, vältä valkeita hiilihydraatteja) 6. Älä liho 7. Alkoholia kohtuudella 8. Pidä silmällä kolesterolia, verensokeria ja verenpainetta ja hoida tarvittaessa. Muistakin seulonnoista ja influenssarokotuksesta on hyötyä 9. Vaali sosiaalisia suhteita: suosi ystäviä ja vältä vihamiehiä 10. Rentoudu (vaikkapa ystävän kanssa) 11. Pysy ajan tasalla mutta vältä mediamyrkkyjä niiden sijaan suosi kohtia 3, 9 ja 10 TV:n välttäminen voi auttaa kohdassa 6! 12. Älä hermostu pikkuasioista käytä perspektiiviä KUKAAN EI OLE TÄYDELLINEN MUTTA MAHDOLLISUUDET HYVÄT, JOS 8-9:KIN KOHTAA TOTEUTUU Mukaeltu: Alpert JS. Am J Med 2008;121:551-2
Ikääntyneiden ravitsemus ja gerastenian tunnistaminen. Timo Strandberg, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot Hyks
Ikääntyneiden ravitsemus ja gerastenian tunnistaminen Timo Strandberg, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot Hyks Vanhuksen hauraus-raihnaus-oireyhtymä (HRO) TIMO STRANDBERG, MATTI VIITANEN,
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotVanhuksen hauraus-raihnaus-oireyhtymä (HRO) TIMO STRANDBERG, MATTI VIITANEN, TAINA RANTANEN, KAISU PITKÄLÄ. Duodecim 12/ 2006, geriatrian teemanumero
Hauraus-raihnaus-oireyhtymä () - Medikalisaatiota vai todellinen vanhusten ongelma? Timo Strandberg Geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot Vanhuksen hauraus-raihnaus-oireyhtymä () TIMO STRANDBERG,
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotSäilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin!
Säilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin! Heinola 15.6.2017 Timo Strandberg, geriatrian professori Helsingin yliopisto, HUS, Sisätaudit ja kuntoutus Past President, European Union Geriatric Medicine
LisätiedotMiten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä
Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä Timo Strandberg, LKT, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot, HUS Past President, European Union Geriatric Medicine Society (EUGMS)
LisätiedotOpintojakson tavoitteena on, että opiskelija: Lähteitä
Geriatrian teemapäivät 12 Timo Strandberg Geriatrian professori Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: oppii oikein suhtautumaan vanhukseen potilaana oppii tuntemaan vanhusten huollon järjestelyt
LisätiedotKuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen
Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen Sidonnaisuudet LT, dosentti, geriatrian erikoislääkäri geriatrian tenure track -professori, Tampereen yliopisto ylilääkäri, Geriatriakeskus, Tays tutkija, Tekonivelsairaala
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotRavitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotPalliatiivinen potilas perusterveyden huollossa
Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
LisätiedotVanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä
Geriatria Timo Strandberg, Matti Viitanen, Taina Rantanen ja Kaisu Pitkälä Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä Hauraus-raihnausoireyhtymä on vasta viime vuosina muotoutunut itsenäiseksi käsitteeksi. Sillä
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotMuistisairaus Dementia. 76-vuotias nainen
Muistisairaus Dementia Vanhuusiän muistisairaudet ja dementia monitekijäinen aivojen toiminnan heikkeneminen tajunnan ollessa normaali - sille asteelle, että se rajoittaa itsenäistä ammatillista ja sosiaalista
LisätiedotYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+
Tervaskannot 90+ Pauliina Halonen Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) MIKSI TERVASKANNOT? Pitkäikäisyys yleistyy 90 vuotiaiden
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
LisätiedotTunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013
Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 1 Vanhuspalvelulaki Voimaan 1.7.2013 5 Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi painotettava
LisätiedotGeriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne
Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Mitä geriatria on? Lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin,
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
Lisätiedotsaattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista
Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotSairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto
Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto Elämänaikaiset elintavat vaikuttavat vanhuuden toimintakykyyn Keski-ikäisellä miehellä,
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotIkä, vammaisuus ja palvelut
Ikä, vammaisuus ja palvelut Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2017 Matti Mäkelä, ylilääkäri THL Esityksen rakenne Vanhuus ja vammaisuus Palvelutarve ja palvelut Toimintakyvyn arviointi Vanhuuden erityisyys
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotGERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,
LisätiedotAlzheimerin taudin ehkäisy
Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotGeriatrinen potilas päivystyksessä. Jani Mononen akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HYKS Peijaksen sairaala
Geriatrinen potilas päivystyksessä Jani Mononen akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HYKS Peijaksen sairaala jani.mononen@hus.fi Kuka on geriatrinen päivystyspotilas? Kuka on geriatrinen päivystyspotilas?!
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotVeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto
Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla
LisätiedotKOTIRUOAN MERKITYS TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ
KOTIRUOAN MERKITYS TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ Kotiruoka on ruokaa, joka valmistetaan yleensä kotona kokonaan tai suurimmaksi osaksi raaka-aineistaan. Kotiruoalla tarkoitetaan yleensä myös ruokaa, joka
Lisätiedot1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä
Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotElämän eliksiirit iäkkäänä
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Elämän eliksiirit iäkkäänä Jaakko Valvanne Geriatrian professori 24.10.2017 YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Geron = vanha mies Mitä vanheneminen on? Yksilöiden, elinten ja solujen vähittäistä
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotRavitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus
Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa Perustieto Määritelmä Yleisyys Syyt Havainnointi Hoito Syventävä tieto Seuraukset Ravintoaineet Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa Virheravitsemus: ravinnonsaanti
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotGeriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto
Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto SIDONNAISUUDET Professori Helsingin Yliopisto, ylilääkäri HUS- PTH yksikkö Yhteistyö HUS-alueen
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMuistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014
Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotVanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotMuistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset
Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotGerastenia miten diagnosoida ja mitä tehdä?
Gerastenia miten diagnosoida ja mitä tehdä? Dosentti Pirkko Jäntti 4.10.2016 Ei sidonnaisuuksia! Mikäli Sallan terveyskeskusta ja Valviraa ei lasketa 1 Gerastenia (HRO) on yleinen ongelma Väestössä Kotona
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
Lisätiedotliikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi
Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotToimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä
Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Geriatri Pirkko Jäntti 20.5.2014 1 Mistä lähdettiin? Kaikille osastolla oleville potilaille tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi jokaiselle hoito-
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotToimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi
Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla
LisätiedotVAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO. SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen 18.9.2013 Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri
VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen 18.9.2013 Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Esityksen sisältö Yleistä Vaikean dementian ennuste ja
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotMuistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön. Tampere Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri
Muistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön Tampere 7.9.2017 Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet kahden viimeisen LT, geriatrian erikoislääkäri Päätoimi vuoden ajalta
LisätiedotHyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä
Hyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä Maria Nuotio Geriatrian ylilääkäri, EPSHP 7.5.2018 Iäkkäiden kaatumiset Kotona asuvista yli 65-vuotiaista noin
LisätiedotLiikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto
Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairaudessa Liikunnallisen
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA
MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA Mirja Koivunen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuskoti DiaVire Länsi Suomen Diakonialaitos VANHOJA TOTUUKSIA Muistisairauden oireiden tunnistaminen
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti
Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotEtenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito
Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen 1. ja 2.10.2019 LL Satu Isomaa, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotIkääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi
Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotAsukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä
Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä 2013-2017 Riitta Saarela, FT; Helena Soini, dos; Seija Muurinen, dos; Niina Savikko, dos; Taija Puranen, FT;
LisätiedotYleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotKahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
LisätiedotIkääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus,
Lisätiedot