Vajaaravitsemuksen hoito

Transkriptio

1 Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja ravitsemusyhdyshenkilökoulutuksesta

2 *Vajaaravitsemus on todellinen ja kohtalaisen yleinen ilmiö Terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys % Sairaalahoidossa olevilla % HUS ,1% Pysyvässä laitoshoidossa olevilla % Ravitsemustila yleensä heikkenee sairaalassaolon aikana 90 %:lla paino laskee Näistä vain % tunnistetaan terveydenhuollossa ja vielä harvemman vajaaravitsemusta hoidetaan

3 *Vajaaravittu potilas on hoidossa keskimäärin 3 vrk (40-70 %) pidempään on vaikeahoitoisempi on 4-7 x suurempassa kuolemanriskissä saa todennäköisemmin painehaavoja, infektioita ja muita komplikaatioita omaa huonomman toimintakyvyn kokee huonompaa elämänlaatua kuin hyvässä ravitsemustilassa oleva potilas Rahaa palaa.

4 *Mitä pitäisi tehdä? Mittaa potilaan paino kaikissa hoitokontakteissa ja seuraa sen kehitystä Seulo vajaaravitsemusriskiä Seuraa potilaan syömän ruoan määrää Hoida vajaaravitsemusta ravitsemusta tehostamalla Tutustu täydennysravintojuomien käyttöön Seuraa tilannetta ja etene vähitellen

5 Paino ja pituus -> BMI

6 *Painoindeksin tulkinta

7 *Painon muutos on helpoin ravitsemustilan mittari! Mittaa paino 1 x kk Vakiintuneessa tilanteessa ikääntyneeltä tai tukea tarvitsevalta, kotona tai ympärivuorokautisessa hoidossa olevalta Mittaa paino 1 x viikko Tilanteiden muutosten yhteydessä Jos vajaaravitsemuksen riski on todettu (NRS 2002 pisteet >3) Osastopotilas akuuttisairaalassa tai tk-vuodeosasto Kirjaa paino kaikkien hoitoon osallistuvien nähtäville! Kirjaa ja huomio jos muutosta tapahtuu suuntaan tai toiseen! Mittaa paino sisävaatteissa, ilman kenkiä, kirjaa mikä vaaka (jos yksikössä useampia)

8 Kirjaaminen potilaan vierellä säästää aikaa!

9 Vajaaravitsemuksen seulonta Vajaaravitsemuksen seulonta tehdään tulopäivänä tai sitä seuraavana päivänä Sairaalassa käytössä NRS-2002-mittari (pysyväistiedoissa) -> siirrä tulos hoitotaulukkoon Tarvittavat tiedot: BMI Syödyn ruoan määrä viimeisen viikon aikana Sairauden vaikeusaste

10 *Mitä vajaaravitsemuksen riskin seulonta kertoo? Seulontamenetelmä Kenen kohdalla asiaa pitää selvittää enemmän! Ei määrittele ketään vielä varsinaisesti vajaaravituksi! Jos riskipisteet ovat väh. 5, on todennäköisyys sille, että potilas on oikeasti vajaaravittu suurempi kuin pisteillä 3-4

11 *Infektiot ja muut komplikaatiot / NRS2002- seula Orell-Kotikangas ym. Duodecim 2014

12 *Nutritional Risk Screening (NRS-2002) 1) Arvio ravitsemustilasta Potilaan paino ja pituus tai BMI kustakin 0-3 pist, Painon lasku viim. 3 kk:n aikana valitaan korkein, Ruoan määrä ei lasketa yhteen! 2) Sairauden vaikeusaste Norm-lievä-kohtalainen-vaikea 0-3 pistettä 3) Iän vaikutus 0-1 pistettä Pisteet yhteensä kohdista 0-7 pistettä

13 *NRS, tulkinta ja jatkotoimenpiteet 0 pistettä: Ei riskiä 1-2 pistettä: Vähäinen riski 3-4 pistettä: Kohtalainen riski. Tee tarkempi ravitsemustilan arviointi ja ravitsemushoitosuunnitelma. Tehosta tarvittaessa, seuraa potilaan syömiä ruokamääriä ja tehostamistoimenpiteiden toteutumista ja tehoa. 5-7 pistettä: Vakava riski. Toimenpiteet kuten edellä. Seuraa tehostamistoimenpiteiden toteutumista moniammatillisesti, konsultoi ravitsemusterapeuttia. TARVITAAN YHDESSÄ SOVITUT, KAIKKIEN TIEDOSSA OLEVAT HOITOKÄYTÄNNÖT Osastopotilaan ravitsemushoitomalli

14 Sopivan ruokavalion valinta haastattelun ja seulonnan tuloksen perusteella Onko ruoka-aineallergioita? Onko erityistoiveita (esim. ei perunaa)? Tarvitaanko rakennemuunneltu ruoka? Mikä annoskoko sopiva? Tarvitaanko lisäravinteita? -> Kirjaa pysyväistietoihin ja tee WebMyslitilaus

15 *Energian tarve kcal / paino (kg*) Esimerkki: 165cm/62kg (BMI 22.77), 72v vuodepotilas -> 62kg x 26kcal/kg=1612kcal

16 Tehostettu ruokavalio XS S M 1200 kcal Tehostettu ruokavalio 1800 kcal 1400 kcal Tehostettu ruokavalio 2100 kcal 1800 kcal Tehostettu ruokavalio 2700 kcal

17 Lisäravinteiden valinta ja kirjaaminen lääkeohjelmaan

18 Muista hyvä ruokailuasento! Tarvitaanko nokkamuki vai pilli? Muistathan, että suun hoitaminen on osa ravitsemushoitoa!

19 Ruokailun seuranta Syödyn ruoan määrän seuranta on tärkeää Ravitsemuksesta (syödyn ruoan määrästä, miten syöminen onnistuu jne) tulee kirjata hoitajan arviota päivittäin Jos ongelmia, keskustele potilaan kanssa, ota asia esille lääkärin kierrolla, muuta hoitosuunnitelmaa!

20

21

22 *Ravitsemuksen tehostamisen keinot - yksilöllisen tilanteen mukaan 1) Tehostettu ruokavalio + kliiniset täydennysravinto-juomat 2) Letkuravitsemus (nml tai PEG) suun kautta syödyn ravitsemuksen lisänä tai ilman sitä 3) Suonensisäinen ravitsemus joko yksinomaan tai suun kautta syödyn ruoan lisänä

23 *Enemmän ei ole aina parempi! Tehostetullakaan ravitsemuksella ei koskaan pyritä antamaan ravitsemusta yli tarpeen, vaan mahdollistamaan ravitsemuksellisten tarpeiden täyttyminen Jokaisella on kussakin tilanteessa yksilölliset ravitsemukselliset tarpeet!! yksilöllinen ravitsemushoitosuunnitelma Re-feeding-syndrooman riski olemassa Nopeaan energian saannin lisääntymiseen voi liittyä vaikeasti vajaaravitulla neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöitä Haasteellisia tilanteita: diabeetikot, rasvaaineenvaihduntahäiriöt, herkkä vatsa

24 Kirjaamisesta Kirjaa ja perustele tehdyt päätökset (esim. miksi tarvitaan sosemainen ruoka) Kirjaa arvioiden Käytä lääkeohjelmaa (lisäravinteet lääkelistalle) Kirjaa ravitsemushoidon toteutuksesta hoitotyön yhteenvetoon potilaan kotiutuessa tai siirtyessä jatkohoitoon

25 Kysymyksiä? Kommentteja?