VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO. SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri
|
|
- Sakari Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri
2 Esityksen sisältö Yleistä Vaikean dementian ennuste ja määritelmä Saattohoidon haasteet dementiassa Kivun arviointi ja hoito Hoidon tavoitteista keskustelu Yhteenveto
3 Yleistä Dementia lisääntyy jyrkästi iän myötä ja yhä useampi kuolee dementiaan Esiintyvyys lisääntyy maailmanlaajuisesti (x2/20 v.) 2001: 24,3milj. 2040: 81,1milj. Ferri 2005
4 KUOLINPAIKKA Vuonna yli 65-vuotiaan kuolinsyy oli dementia Kotona kuoli 392 (7%) Vanhainhoideissa/hoivakodeissa 1479 (25%) Sairaalassa/tk:ssa 4137 (69%) SVT Kuolemansyyt/tautikuolleisuus 2010
5 HOITOPAIKKA MUISSA MAISSA HOIVAKOTI vs SAIRAALA USA 70% 16% Belgia 66% 23% Englanti 60% 36% Hollanti 92% 3% Mitchell 2012 Ann Intern Med 2012:156:45 51, Houttekier 2010J Am Geriatr Soc 2010;58:751 6.
6 DEMENTIATYYPIT Alzheimerin tauti 70% Vaskulaarinen dementia 15-20% Lewy-body dementia 10-15% Frontotemporaalinen degeneraatio 5% Jellinger 1990, Van den Steen 2010
7 Ennuste Etenevä sairaus riippumatta dementian syystä Dementia-diagnoosin jälkeen elinaikaa 10-12v. Jäljelläolevan elinajan arviointi vaikeaa Vaikeaan vaiheeseen etenee n. 15% Van der Steen J Alz Dis 2010;22:37 55.
8 DEMENTIAN VAIKEUSASTEEN MITTARIT CPS: Cognitive Performance Scale Luokka 5 Kognition vaikea heikkeneminen Luokka erittäin vaikea heikkeneminen GDS-FAST: Global Deterioration Scale 7 Functional Assessment Staging Luokka 7: ei tunnista omaista, sanoja alle 5, täysi avuntarve, inkontinenssi
9 Dementian vaikeusaste
10 GDS/FAST Global Deterioration Scale (GDS)/Functional Assessment Staging (FAST) 1. lk: ei subjektiivista muistihäiriötä 2. lk: hyvin lievä subjektiivinen muistihäiriö 3. lk: vähäinen kognitiivinen häiriö 4. lk: kohtalainen kognitiivinen häiriö 5. lk: kohtalaisen vaikea kognitiivinen häiriö Reisberg 1982
11 GDS/FAST 6. lk: vaikea kognitiivinen häiriö Tarvitsee apua päivittäistoiminnoissa 6a) pukeutuminen ei onnistu ilman apua 6b) peseytyminen ei onnistu ilman apua 6c) WC-käynnit eivät onnistu ilman apua 6d) virtsan karkailua (viikottain) 6e) ulosteinkontinenssia (viikottain) Kesto 2,5v Reisberg 1988
12 GDS/FAST 7. lk: hyvin vaikea kognitiivinen häiriö Päivittäisissä toimissa täysin autettava 7a) puhekyky rajoittuu 5-6 ymmärrettävään sanaan 7b) puhe rajoittuu yksittäiseen ymmärrettävään sanaan 7c) ei kykene kävelemään ilman apua 7d) ei kykene istumaan ilman tukea 7e) ei osaa hymyillä 7f) ei kykene kannattelemaan päätä Kesto 2,5v
13 VAIKEA DEMENTIA Kyky kommunikaatioon minimaalinen (MMSE 0-5) Täysi avun tarve Usein liikuntakyvyttömyys, inkontinenssi Voi kestää useita vuosia!
14 CPS jakauma 2013_1 0 Ei häir. % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % _1 Hgin kaup vk Kivelä Koskela Kustaankartan o Myllypuro N Rajatapaus, % 2 Lievä häiriö, % 3 Keskiv. häiriö, % 4 Melko vaik. häiriö, % 5 Vaikea häiriö, % 6 Er. vaikea häiriö, %
15 SAATTOHOITO DEMENTIASSA Kuolemaan johtava sairaus Ennusteen arviointi vaikeaa Ei usein mielletä terminaaliseksi sairaudeksi (vrt. syöpä) Vaikeassa vaiheessa suuri kuolemanriski jatkuvasti olemassa vaikka jäljellä oleva elinaika saattaa olla vuosia saattohoidolliset tarpeet aliarvioidaan Puutteellista palliatiivista hoitoa (kipu, hoitolinjaukset, raskaita toimenpiteitä)
16
17 CASCADE-tutkimus CASCADE-tutkimus: 323 hoivakotiasukasta, joilla vaikea dementia seurattiin 18kk 55% kuoli 41% oli pneumonia 53% kuume-episodi 86% syömisongelmia Lonkkamurtumat ja sydäninfarktit olivat harvinaisia Edenneeseen dementiaan liittyy suuri kuolleisuus, infektiot ja syömisvaikeudet ja suurin osa potilaista kuolee dementoivaan sairauteensa ja sen komplikaatioihin, ei niinkään muihin akuutteihin tauteihin Mitchell N Engl J Med 2009:361:
18 CASCADE-tutkimus Viimeisen 3 kk:n aikana 29% sai iv.hoitoa 16% siirrettiin sairaalaan/päivystyspkl:lle 7% syöttöletku 40%:lle joku em. toimenpide Mitchell 2009 NEJM
19 Syömisongelmat Infektiot Sairaalasiirrot HOIDON HAASTEET DEMENTIASSA Oireet Kipu, hengenahdistus, käytösoireet, painehaavaumat Eettiset ongelmat ja kommunikaatio hoitolinjauksissa
20 Syömisongelmat Ruokahaluttomuus Kieltäytyminen, vastustelu, välinpitämättömyys Vaikeudet pureskella tai niellä Aspirointi
21 Syömisongelmat Potilas menettää kykynsä syödä tai kykynsä tulkita nälän/janon tunnetta; jotkut kieltäytyvät syömästä (Mahdollisesti) hoidettavia/huomioitavia asioita: Suun hoito/proteesien sopivuus Lääkesivuvaikutukset (kuivuus!) Ruuan konsistenssi, lempiruuat, lisäravinteet Ruokailuasento Ummetus Infektiot Aivoinfarkti Depressio
22 Syömisongelmat Dementiaa sairastavat voivat elää suhteellisen pitkään vaikka ravinnon saanti on niukkaa Hoitovaihtoehdot: syöttäminen tai letkuruokinta (USA:ssa jopa 1/3 ruokintaletku) Nenämahaletku PEG
23 Letkuruokinta:katsaus Ei randomoituja tutkimuksia Elämänlaatua ei mitattu 6 tutkimusta: 5 vertaili kuolleisuutta, 1 painehaavaumien esiintyvyys tai paraneminen Sampson 2009 Cochrane Database of Systematic Reviews.
24
25 Syömisongelmat Letkuruokinnan ei ole osoitettu pidentävän elinikää eikä elämänlaatua Myöskään aspiraatiopneumoniat tai painehaavaumat eivät vähene Painonlasku ja lihaskato etenivät vaikka potilaita letkuruokittiin PEGin asentaminen on invasiivinen toimenpide, johon liittyy riskejä (putken tukkeutuminen, vuotaminen, epämukavuus, fyysiset ja kemialliset sitomiset, sairaala/päivystyskäynnit)
26 Syömisongelmat Hankala emotionaalinen kysymys : kuoleeko potilas nälkään tai janoon Loppuvaiheen syöpäpotilaat jotka ovat pystyneet raportoimaan nälästä/janosta ovat kertoneet, että suun kostutus, pienet ruokamäärät suun kautta, jääpalat estävät nälän/janon tunnetta Letkuruokituilla usein pahoinvointia/ripulia ja elämänlaadun laskua liittyen esim. sitomiseen Letkuruokinta vie myös potilaalta sosiaalisen vuorovaikutuksen joka liittyy suun kautta syömiseen
27 Syömisongelmat Syömisongelmat ovat useimmiten osa vaikean dementian kliinistä taudinkulkua ja merkkinä elämän lähestyvästä loppumisesta interventiot esim. letkuruokinta eivät pysty muuttamaan taudin kulkua (vrt. syöpäpotilaat); potilaat eivät kuole nälkään vaan vaikeaan dementiaan ja/tai sen komplikaatioihin Suun hoito ja comfort feeding (tavoitteena mukavuus ei eliniän pidennys) ovat tärkeitä ja osoittavat omaisille että potilasta hoidetaan hyvin loppuun asti
28 INFEKTIOT Cascade n=323 Pneumonia 41% viimeisen 6kk aikana Antibioottihoito pidensi elämää keskimäärin 9kk riippumatta antoreitistä Parenteraalisesti hoidetuilla enemmän rasittavia oireita Kipu, käytösoireet, delirium, ihovauriot, mekaanisten rajoitteiden käyttö Givens Arch Intern Med 2010;170:1102 7
29 Infektioiden hoito Viimeisen 3kk:n aikana 41% hoivakotiasiakkaista altistui raskaalle interventiolle, kuten päivystyspklkäynti, sairaalahoito, iv-hoito, syöttöletkun asennus Mitchell 2009 NEJM
30 Infektioiden hoito Infektioiden ja muiden sairauksien hoitoa nykyisessä hoitopaikassa harkittava aina ennen lähettämistä sairaalaan Jos hoidon tavoitteena elämän pidentäminen, po-antibiootti voi olla hyödyllinen, jos tavoitteena ei ole elämän pidentäminen, niin palliatiiviset hoidot ovat vaihtoehto (mm. hengenahdistuksen ja kivun hoito) Hoidoksi voidaan valita helpoin ja potilasta vähiten rasittava hoitotapa
31 Kivun arviointi ja hoito Kivun alihoito on tunnustettu ja laaja ongelma pitkäaikaishoidossa Vaikeaa dementiaa sairastavista 21-83% kärsii jossain vaiheessa kivusta ja kuoleman lähestyessä voi olla vielä yleisempää Dementiapotilaan kyvyttömyys kommunikoida vaikeuttaa kivun tunnistamista ja hoitoa Palliatiivinen hoito-ote (kivun järjestelmällinen arviointi ja opioidien käyttö tarvittaessa) parantaa kivun hoitoa
32 PAINAD kivun arviointi Warden ym. 2003
33 Kivun arviointi ja hoito Kipuun liittyvät epäspesifiset oireet: toiminnan katoaminen esim. raajasta, kävelyn muutos huonompaan, hoidon vastustelu, unihäiriöt, huutelu Taustalla olevan syyn selvittäminen voi olla hankalaa ja näin ollen sopivan lääkityksen löytäminen on myös hankalaa Parasetamoli 1gx3 yksin tai kombinoituna muuhun lääkkeeseen on edelleen hyvä vaihtoehto
34 Kivun arviointi ja hoito Opioidit ovat myös tehokas vaihtoehto, mutta geriatristen potilaiden kohdalla on muistettava: start low and go slow (esim. Oxycontin 5mgx2) Seurattava mahdollisia sivuvaikutuksia: sekavuus, sedaatio, hengityslama, ummetus Opioidi-koe on myös mahdollinen, jos epäilee käytösoireen taustalla hoitamatonta kipua
35 HOITOLINJAUS = DNR???
36 HYVÄ PERUSHOITO?
37 HYVÄ PERUSHOITO? Laboratoriokokeet? Röntgenkuvaukset? Sairaalasiirto? Mekaaniset rajoitteet? Suonensisäinen hoito? Letkuruokinta? JOS NÄITÄ EI TEHDÄ MITÄ SITTEN TEHDÄÄN?
38 HOIDON TAVOITTEISTA KESKUSTELU Onko potilaan oma tahto tiedossa? Millainen hoito olisi potilaan oletetun tahdon mukainen? Hoidon tavoitteista keskustelussa huomioitava haitat, hyödyt ja potilaan autonomian kunnioittaminen
39 HOITOPÄÄTÖSTEN AJOITUS DNR relevantti lähinnä päivystyspoliklinikalla MUTTA siellä ei aikaa perehtyä potilaan kokonaistilanteeseen hoitava lääkäri/hoitotiimi yhdessä omaisia kuullen MIELUITEN ajoissa jolloin potilas voi osallistua VIIMEISTÄÄN kun havaitaan että dementia vaikea Esim: päätös ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta
40 KUKA KESKUSTELEE HOITOLINJOISTA? LÄÄKÄRI? KUKA LÄÄKÄREISTÄ? Lääkäri määrittää hoitolinjat OMAHOITAJA+ MUU TIIMI? KAIKKI YHDESSÄ OMAISTEN KANSSA? Hoitokokous
41 HOITOLINJAT: keskustelun aloitus Kliinisen tilanteen selventäminen Hoidon tavoitteen asettaminen Vaihtoehtojen punnitseminen huomioiden potilaan arvot ja preferenssit
42 Hoidon tavoitteista keskustelu Toimintakyvyn ylläpito Varautuminen tuleviin ongelmiin Sairaalaan lähettäminen? Antibioottien käyttö infektioiden yhteydessä? Ravitsemus/nesteytys? Miten hoidetaan elämänlaatuun vaikuttavia oireita! Kipu, hengenahdistus, levottomuus, ahdistuneisuus, käytösoireet jne
43 Hoidon tavoitteista keskustelu Tutkimukset osoittavat, että, potilaat, joiden omaiset ovat tietoisia vaikean dementian kliinisestä kulusta ja mieltävät sen kuolemaan johtavaksi (vrt. loppuvaiheen syöpä) altistuvat vähemmän raskaille hoidoille ja toimenpiteille elämän viimeisten kuukausien aikana Apuvälineinä on käytetty mm. videoita dementian loppuvaiheesta, elvytyksestä jne.
44 Hyvän saattohoidon pullonkaulat Kun vointi huononee kuka arvioi tilanteen? Yövuoron hoitoapulainen tai perushoitaja? Ketä konsultoidaan ja missä? Sh/lääkäri Tietojärjestelmät erot ja yhteensopivuus Lääkkeiden saatavuus akuuttitilanteissa Viive saatavuudessa Ikioma vai talon opiaatti ym. Lääkkeiden varastointi ja säilytys Pätevä henkilökunta lääkkeitä käyttämään
45 YHTEENVETO Dementia on kuolemaan johtava tauti Palliatiivinen hoito voi parantaa dementiapotilaan elämänlaatua ja lievittää omaisten kokemaa stressiä Palliatiivisen hoidon merkitys lisääntyy taudin edetessä Vaikeasti dementoituneen potilaan sairaalahoitoon liittyy monia riskejä
46 YHTEENVET0 Hoidon tavoitteista tulisi keskustella jo ennen akuutteja kriisejä CPS luokka 5-6 merkitsee vaikeaa dementiaa syytä viimeistään suunnitella hoidon linjat Jollei lähetetä sairaalahoitoon on hoitopaikassa oltava valmiudet laadukkaaseen saattohoitoon
47
saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista
Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on
LisätiedotMarikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri
Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunki/ Helsingin kaupungin kotisairaala Jäljellä olevan elinajan ennustaminen on vaikeaa. Potilaan omaa mielipidettä hoitoratkaisuista ei voida kysyä.
LisätiedotMuistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014
Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotEtenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito
Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen 1. ja 2.10.2019 LL Satu Isomaa, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotPalliatiivinen potilas perusterveyden huollossa
Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotEväitä muistisairaan saattohoitotilanteen tunnistamiseen
Eväitä muistisairaan saattohoitotilanteen tunnistamiseen Kouvolan käytännöt KOUVOLA 9.4.15 SARI TUKIA GERIATRI PALLIATIIVISEN LÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS KOUVOLA Et voi hoitaa sellaista mitä et ole diagnosoinut
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotCDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET
CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotVeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto
Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (7) 361 Valtuutettu Reetta Vanhasen aloite psykososiaalisen tuen vahvistamisesta elämän loppuvaiheen hoidossa Päätös katsoi valtuutettu Reetta Vanhasen aloitteen
LisätiedotHOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala
HOITOTAHTO geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala HOITOTAHDON MÄÄRITELMÄ Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotPotilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa
Lisätietoja Erikoissairaanhoito Perusterveyden -huolto Potilas ja omaiset Palliatiivinen- ja saattohoito Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan jopa vuosia kestävää oireenmukaista hoitoa.
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotLataa Palliatiivinen hoito. Lataa
Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,
LisätiedotKUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA
KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotVanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet
Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotHoitotahto käytännössä
Hoitotahto käytännössä Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto- Kuka voi tehdä? Kuka tahansa, jolla on kyky tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä kyky ymmärtää,
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotPalliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma
25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella
LisätiedotMUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO
MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMINEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 2.10.2019 LAPIN KESKUSSAIRAALA MIRA PAJUNEN pajunen.mentorum@gmail.com
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotPalliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012
Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotKuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013
Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotSaattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa
Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia
LisätiedotVanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut
Vanhuuskuolema Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Konsensuslausuma 2014: Vanhuuskuolema 3.-5.2.2014 Hanasaari; Duodecim ja Suomen Akatemia
LisätiedotARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO
ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja
LisätiedotVaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito
Katsaus tieteessä Riitta Antikainen LT, geriatrian dosentti, ma geriatrian professori Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos geriatrian ylilääkäri Oulun kaupunginsairaala riitta.antikainen@oulu.fi Tarja
LisätiedotSaattohoitostrategia Pirkanmaalla
Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotHOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala
HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti
LisätiedotLapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotEnsihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016
Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotPalliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa
Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotHoitotahto ja hoitopäätökset, saattohoito ja elämän loppuvaihe. TPA Tampere
Hoitotahto ja hoitopäätökset, saattohoito ja elämän loppuvaihe 1 Perustieto Tietää käytettävien termien keskeinen sisältö Hoitoneuvotteluiden perustiedot Tietää ja tunnistaa elämän loppuvaiheen yleisimmät
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotKivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka
Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen
LisätiedotVANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia
VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,
LisätiedotPalliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta
Palliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta - SAATTOHOITO ROVANIEMEN KOTISAIRAALASSA - Kotisairaalan sairaanhoitaja Sirpa Lintula ROVANIEMEN KOTISAIRAALA * Toiminta alkanut 1998. * Sairaalatasoista,
LisätiedotKUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen
KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen
LisätiedotSaattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki
Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotTERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN 28.1.2019 Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos JUHLASEMINAARIN OHJELMA Tilaisuuden avaus: Eurooppalainen PACE-hanke
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotPALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA Minna-Liisa Luoma, THL
PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA 2018 Minna-Liisa Luoma, THL TAVOITTEET PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON KRITEEREIKSI Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsema laadukas
LisätiedotHOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN
HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotMitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma
Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus päivystävä lääkäri, Terhokoti
LisätiedotPotilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.
1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen
LisätiedotVanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen
Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa
LisätiedotPalliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa
24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,
LisätiedotKuka päättää kuolemasta?
Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??
LisätiedotSaattohoidon nykytilasta. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito Nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki
Saattohoidon nykytilasta Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito Nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Vuonna 2009 Suomessa kuoli 49 904 ihmistä - 20 361 verenkiertoelinten sairauksiin (aivoverisuonien sairaudet
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotPalliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:
Johdanto Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, silloin kun kuolemaan johtava sairaus ei enää ole parannettavissa. Saattohoito on palliatiivisen
LisätiedotKuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna
Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä
LisätiedotSNY:n vuosikokous Dialyysihoidosta luopuminen. Maarit Wuorela Turun kaupunginsairaala
SNY:n vuosikokous 16.3.2018 Dialyysihoidosta luopuminen Maarit Wuorela Turun kaupunginsairaala Dialyysihoidosta luopuminen Toiseksi tai kolmanneksi yleisin kuolinsyy dialyysipotilailla Tutkimuksista ja
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotLauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi
Hoitotahto Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoidon eettiset periaatteet Oikeus hoitoon Oikeudenmukaisuus Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioitus Hoito Hyvän tekeminen
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotHoitotahdon sisältö ja siitä keskustelu potilaan/läheisten kanssa
Hoitotahdon sisältö ja siitä keskustelu potilaan/läheisten kanssa VSSHP koulutukset Elämän loppuvaiheen hoidon erityispiirteitä Pharmacity 18.11.2015 Sanna Maula, LT, geriatri Vanhustenhuollon ylilääkäri
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotKUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen
KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
Lisätiedot