TYÖVÄLINEIDEN KÄYTTÖPÄÄTÖKSEN MUKAINEN VAATIMUSTENMU- KAISUUDEN ARVIOINTI VANHOILLE KÄYTÖSSÄ OLEVILLE KONEILLE JA KONELINJOILLE

Transkriptio

1 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka INSINÖÖRITYÖ TYÖVÄLINEIDEN KÄYTTÖPÄÄTÖKSEN MUKAINEN VAATIMUSTENMU- KAISUUDEN ARVIOINTI VANHOILLE KÄYTÖSSÄ OLEVILLE KONEILLE JA KONELINJOILLE Työn tekijä: Jyrki Aaltnen Työn valvja: Jari Ijäs Työn hjaaja: Juha Alki Työ hyväksytty: Jari Ijäs

2 ALKULAUSE Tämä insinöörityö tehtiin Inspecta Tarkastus Oy:lle. Haluan kiittää prjektissa mukana lleita Di Juha Alkita ja insinööri Jrma Pahkalaa. Työn valvja n lehtri Jari Ijäs Helsingissä Jyrki Aaltnen

3 INSINÖÖRITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Jyrki Aaltnen Työn nimi: Työvälineiden käyttöpäätöksen mukainen vaatimustenmukaisuuden arviinti vanhille käytössä leville kneille ja knelinjille Päivämäärä: Sivumäärä: 47 s. + 1 liite Kulutushjelma: Sähkövimatekniikka Työn valvja: lehtri Jari Ijäs Työn hjaaja: Juha Alki Työssä n tavitteena saada tarkastuksilla käytettävä tarkastuslista, jnka avulla tarkastuksista saadaan laadukas ja yhtenäinen tute. Työssä käydään läpi pääpiirteittäin kneturvallisuuteen vaikuttavat lait, standardit ja direktiivi. Käsitellään lain ja sen phjalta annettujen säädöksien kehitys ja nykypäivä. Lisäksi selvitetään, kenelle kuuluu, kussakin kneen elinkaaren vaiheessa, vastata turvallisuudesta ja kuinka sitä tulee seurata, sekä mitä vaaditaan säädöksien yhteensvittamiselta. Pääpain n sähköjärjestelmien kneturvallisuutta kskevissa vaatimuksissa ja siinä mitä sähköjärjestelmiltä vaaditaan. Käsitellään lyhyesti, kenen tulee missäkin kneen kehitysvaiheessa tehdä turvallisuustimenpiteisiin vaadittava riskien arviinti. Sähköjärjestelmien vaatimukset jatellaan työssä kahteen ryhmään eli sähköisiin vaatimuksiin ja hjauspiireille asetettuihin vaatimuksiin. Sähköiset vaatimukset n jateltu kuuteen alakhtaan, siten kun ne n järjestetty standardissa. Ohjauspiirit n vastaavasti jateltu seitsemää alakhtaa standardin mukaisesti. Tarkastuksen vaatimukset vat esitetty kussakin khdassa, kuten ne n esitetty standardissakin. Työhön n liitetty työkalu, minkä avulla kneen tarkastamiseen liittyvät alueet eivät le pelkästään muistin varassa. Työkalulla saadaan yhtenäistettyä tarkastajien surittamat tarkastukset, siten että ne vastaavat työturvallisuuslain mukaista tarkastusta. Työn aikana n suritettu yksi tdellinen kneeseen khdistuva tarkastus, mikä n antanut työkalun kehittymiselle man tdellisuusphjansa. Tarkastus n suritettu Saint- Gbain Isver Oy:n tehtaalla. Avainsanat: Kneturvallisuus, Standardi, Käyttöpäätös ja Riskinarviinti

4 ABSTRACT Name: Jyrki Aaltnen Title: Evaluatin f the cnfrmity assessment t the ld machine and machine lines in use which in accrdance with the use decisin f tls Date: Number f pages: 47 Department: Electrical Engineering Study Prgramme: Pwer Systems Instructr: Jari Ijäs Supervisr: Juha Alki The cmmn bjective f this specified wrk was a checklist t be used in an inspectin t make sure acceptable and similar quality level f this kind f inspectins. In this wrk the directive, the laws and the standards f safety f machines are prcessed generally in ther wrds develpment and validity f the regulatins. The wrk deals als hw t match the regulatins with each ther. The wrk deals with wh is respnsible fr the safety f the machine and hw the industrial safety must be secured during the lifespan f the machine. Furthermre, it is clarified t whm it will belng, at each stage f the lifespan f the machine, t be respnsible fe the safety and hw it t be fllwed has. The main issue is safety f the electric systems in the machines. Is briefly dealt with wh has t make the evaluatin f risks required t the safety measures at a given phase f develpment f the machine. The demands f the electric systems are divided int tw grups, in ther wrds int the electric demands and int the demands set fr the cntrl circuits. The demands f electricity are divided int six chapters as they are in the standards. Crrespndingly the cntrl circuits have been divided accrding t the standard seven subsectins. The demands f the inspectin are presented in each sectin, such as they have been presented als in a standard. In this wrk there is a tl which ught t assure that inspectin is nt nly memry-resident. Purpse f this tl is t harmnize all inspectins s that every ne f them meets the law f safety at wrk. One real inspectin which is directed t the machine has been perfrmed during the wrk which has prvided its wn reality basis fr the develpment f the tl. The inspectin has been perfrmed at the factry f Saint-Gbain Isver Oy. Keywrds: quality level, the demands f electricity, safety f machines, the inspectin

5 SISÄLLYS ALKULAUSE TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 LAIN KEHITYSHISTORIAA 2 3 LAINSÄÄDÄNTÖ Työturvallisuuslain tarkitus lain vaatimukset Knetta kskevat muut säädökset Valmistajan vastuu 6 4 SÄÄDÖKSIEN JA NORMIEN YHTEENSOVITTAMINEN 7 5 DIREKTIIVIN ALAISET KONEET 9 6 KONEEN ELINKAARI 9 7 VANHA KONE 12 8 KONEEN TURVALLISUUS 14 9 RISKIEN ARVIOINTI Riskien arviinti suunnittelussa Riskien arviinti valmistuksessa SÄHKÖISET VAATIMUKSET Sähkön syöttö Ympäristö- ja käyttölsuhteet Liitäntä, ertus- ja katkaisulaitteet Sujaus sähköiskulta Laitteistn sujaaminen Ptentiaalintasaus 25

6 11 OHJAUSPIIRIT JA TOIMINNAT Timintatavat Timinta Käynnistäminen Pysäyttäminen Hätätiminnt Ohjaustiminnt Timintaan lukitukset Riskien minimiminen hjauksissa Maasulun, jännite- ja virtakatkksien virhetiminnan miniminti Ohjaus- ja hallintalaitteistn sijitus, asennus ja ktelinti JOHTIMET MOOTTORI VAROITUSKILVET, VAROITUSLAITTEET JA MERKINNÄT DOKUMENTOINTI TODENTAMINEN TARKASTUKSET tarkastaja tarkastuslista YHTEENVETO 46 VIITELUETTELO 47 LÄHDELUETTELO 47

7 1 1 JOHDANTO Työn tarkituksena n selvittää, miten knedirektiivi 98/37/EY ja sen uusittu pains vudelta 2006 (2006/42/EY), sekä käyttöpäätös 856/1998 ja tuleva uusittu käyttöpäätös vaikuttavat lemassa levien kneiden turvalliseen käyttöön. Minkälaisia muutksia kneille n tarvinnut tai tarvitsee tehdä, jtta ne täyttävät käyttöpäätöksen vaatimukset? Tavitteena n myös luda työkalu, minkä avulla vaatimustenmukaisuuden varmentaminen n yhdenmukaista. Kneiden valmistamisessa ja käytössä n nudatettava vimassa levien direktiivin, työturvallisuuslain, valtineuvstn päätöksien ja nrmistjen mukaista käytäntöä. Vaatimustenmukaisuuden varmentamisen tulee perustua vimassa levaan lainsäädäntöön ja kneen rakentamisajankhdan aikaisiin määräyksiin sekä näihin taannehtivasti vaikuttavia muutksia tuneisiin asetuksiin, päätöksiin tai lakeihin, siksi työssä käydään läpi myös lain kehityshistriaa. Kneiden valmistaminen, käyttö ja hult livat ennen direktiivejä humattavasti tarkemmin viranmaisten valvnnassa, kska niiden markkinille saattaminen edellytti hyväksytysti suritettuja testejä, jita viranmaiset valvivat tai surittivat. Käytön ja hulln turvallisuutta taas valvivat ja valvvat sittain tänäkin päivänä työturvallisuusviranmaiset. Nykyisin valmistaja pyrki saavuttamaan vastaavan turvallisuustasn käyttämällä valmistuksessaan sekä sertifiituja kmpnentteja että työmenetelmiä laadunhallintastandardien mukaisesti. Lisäksi valmistaja laatii laitteelleen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Tisena vaihtehtna n kneen vapaaehtinen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen, jnka tekee EU:n alueella timiva hyväksytty tarkastuslaits. Tarkastaja arvii valmistajan valmistaman kneen, asiakirjista lppututteeseen asti. Kneen tulee täyttää käyttöpäätöksen sisältämien asiakirjjen vaatimukset elinkaarensa ajan.

8 2 2 LAIN KEHITYSHISTORIAA Viranmaisten surittamista ennakktarkastuksista n siirrytty käytäntöön, missä valmistaja itse varmistaa kneen vaatimustenmukaisuuden. Viranmaisaikakaudella käytössä n llut työturvallisuuslaki 299/1958. Suurimmat muutkset kuitenkin vat tulleet Eurpan yhdentymisen myötä. Työturvallisuuslakia 299/1958 n muutettu useaan tteeseen, mutta muutkset vat lleet vain pykäläkhtaisia. Ensimmäisten direktiivin mukaisten kneiden tuli vuden 1995 alusta täyttää k. knedirektiivin mukaisen käyttöpäätöksen vaatimukset. Vanha työturvallisuuslaki uudistettiin kknaisuudessaan vasta lailla 738/2002, laista jätettiin kuitenkin vimaan kneita kskeva pykälä (40 ). Tämä pykälä krvattiin ja täydennettiin vuden 2005 alussa vimaan tulleella lailla laitteiden vaatimustenmukaisuudesta /1016, ns. knelailla. Viimeisin muuts n tulssa, kun uusi knedirektiivi (2006/42/EY) n saatettava kansalliseen lainsäädäntöön mennessä. Valmistajan n nudatettava uuteen knedirektiiviin phjautuvaa kansallista lainsäädäntöä alkaen. 3 LAINSÄÄDÄNTÖ Kneita kskee Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivi 98/37/EY, jta n täydennetty kansallisilla säädöksillä. Direktiivi 98/37/EY käsittelee jäsenvaltiiden kneita kskevien lainsäädäntöjen lähentämistä vapaan liikkuvuuden takaamiseksi, heikentämättä kuitenkaan jäsenvaltiiden lennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. Direktiivissä määritellään sen vuksi ainastaan yleisesti svellettavat lennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, ne n esitetty direktiivin liitteessä 1. Tärkeimmät kneturvallisuutta kskevat kansalliset säädökset vat: työturvallisuuslaki ( /738) laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (ns. knelaki 1016/2004) valtineuvstn päätös kneiden turvallisuudesta (ns. knepäätös 1314/1994)

9 3 valtineuvstn päätös työssä käytettävien kneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (ns. käyttöpäätös 856/1998) valtineuvstn päätös henkilönstista nsturilla ja haarukkatrukilla (ns. henkilönstpäätös 793/1999). Direktiivi n uusittu direktiivillä 2006/42/EY, jka ei le vielä astunut vimaan ja jsta n tekeillä kansallinen uusi käyttöpäätös. Uusi knedirektiivi (2006/42/EY) n saatettava kansalliseen lainsäädäntöön mennessä. Valmistajan n nudatettava uuteen knedirektiiviin phjautuvaa kansallista lainsäädäntöä alkaen. Uudella käyttöpäätöksellä n tällä hetkellä j kiire. 3.1 Työturvallisuuslain tarkitus Lain tarkituksena n parantaa työympäristöä ja työlsuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja trjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä jhtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittja. Työssä käytettävien kneiden ja laitteiden tulee lla niitä kskevien säännösten mukaisia ja sekä työhön, työlsuhteisiin spivia että tarkituksenmukaisia. Kneita ja laitteita n hidettava, hullettava ja käytettävä asianmukaisesti. Valtineuvstn asetuksella vidaan antaa tarkempia säännöksiä kneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja hullsta. Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta 1016/2004, sen tarkituksena n varmistaa, että kne, työväline, henkilönsujain tai muu tekninen laite n vaatimusten mukainen eikä aiheuta valmistajan tarkittamassa käytössä tapaturman vaaraa eikä terveyden haittaa. Tarkituksena n myös varmistaa, että asianmukaisesti suunniteltu, valmistettu ja varustettu tekninen laite vidaan esteettä luvuttaa markkinille tai käyttöön. [1, 1.] Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta 1016/2004, kskee työssä käytettäviksi tarkitettuja kneita, työvälineitä, henkilönsujaimia tai muita teknisiä laitteita.

10 4 Teknisiä laitteita vat: knedirektiivin, henkilönsujaindirektiivin, köysiratadirektiivin ja traktridirektiivin sveltamisalaan kuuluvaa laitetta tai laiteyhdistelmää rakennushissiä, riipputelinettä, laserlaitetta, suurtaajuuslaitetta, pulttipistlia ja muuta kansallisesti säädettyä laitetta rakennustelinettä, katttikkaita, jännebetnipalkkia, teräsvannetta, lastukukkua ja muuta työvälinettä. Lain mukaan valmistajan tulee suunnitella ja valmistaa tekninen laite rakenteiltaan, varusteiltaan ja muilta minaisuuksiltaan sellaiseksi, että se sveltuu tarkitettuun käyttöön eikä tällaisessa käytössä aiheuta tapaturman vaaraa eikä terveyden haittaa. Js tapaturman vaaraa tai terveyden haittaa ei vida muutin riittävästi pistaa, n valmistuksessa käytettävä tarkituksenmukaisia sujaustimenpiteitä. Vaarista ja haitista n varitettava tehkkaasti. Henkilönsujaimen n ltava tehkas niitä vaarja vastaan, jilta sujaamaan se n tarkitettu. [2.] Turvallisuuden varmistaminen määritellään laissa vaatimustenmukaisuuden sittamiseksi. Lain pykälässä 5 määritellään, miten vaatimustenmukaisuus n sitettava. Tämä kskee sveltuvin sin j markkinille luvutettuja teknisiä laitteita ja niiden edelleen luvutusta. Luvuttajan n varmistuttava vaatimustenmukaisuuden säilymisestä. Tarkemmat säännökset n annettu valtineuvstn asetuksilla 1314/1994 sekä 1406/1993.

11 5 3.2 lain vaatimukset Kne n suunniteltava ja rakennettava niin, että se täyttää knepäätöksen vaatimukset. Suunnittelusta lähtien n humiitava, ettei knetta vida käyttää nrmaalista pikkeavalla tavalla, jsta vi aiheutua vaaraa. Js kneen suunnittelussa ja rakentamisessa nudatetaan kaikilta sin yhdenmukaistettuja standardeja, letetaan kneen täyttävän lennaiset turvallisuusvaatimukset. Js valmistaja pikkeaa yhdenmukaistettujen standardien vaatimuksesta, valmistaja jutuu sittamaan, että vastaava turvallisuustas n saavutettu. Yhdenmukaistettuja knekhtaisia standardeja n valmiina useista knetyypeistä. 3.3 Knetta kskevat muut säädökset Knetta vi kskea muutkin säädökset tai direktiivit jtka maahantujien myyjien ja muille käyttöön luvuttajien n humiitava. Knetta vis siis kskea seuraavat direktiivit: - pienjännitedirektiivi - EMC-direktiivi - ATEX- direktiivi - paineastiadirektiivi - kaasulaitedirektiivi - ajneuvdirektiivi

12 6 3.4 Valmistajan vastuu Kneen valmistajalla n vastuu varmentaa että kne täyttää lennaiset vaatimukset. Vaatimustenmukaisuuteen ja EY-tyyppitarkastukseen liittyvät asiat n esitetty myös direktiivin liitteinä. Lakia eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta /1016 svelletaan valmistajaan, maahantujaan, myyjään ja muuhun henkilöön, jka luvuttaa teknisen laitteen Sumessa markkinille tai käyttöön. Tekninen laite n kaikilta minaisuuksiltaan, rakenteiltaan ja varusteiltaan svelluttava tarkitettuun käyttöön aiheuttamatta terveyden tai tapaturman haittaa tai vaaraa. Tämä velvllisuus n valmistajalla, jka vi sittaa vaatimuksen täyttymisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksella, teknisen laitteen minaisuuksien edellyttämällä tavalla. Valmistajan tulee: 1) lutettavasti sittaa, että tekninen laite n vaatimusten mukainen. Vaaralliset tekniset laitteet n asiantuntijalaitksen tyyppitarkastettava tai varmistettava niiden vaatimustenmukaisuus. Henkilösujaimet jtka eivät le yksinkertaisia tai vat tarkitettu sujaamaan muilta kuin vähäisiltä vaarilta n asiantuntijalaitksen tyyppitarkastettava tai varmistettava niiden vaatimustenmukaisuus. 2) kta vaatimustenmukaisuuden sittamista ja valvntaa varten tekniset asiakirjat 3) laatia ja timittaa laitteen mukana asianmukaiset käyttö- ja muut hjeet 4) varustaa tekninen laite merkinnällä sen vaatimuksenmukaisuudesta ja, jllei sen tunnistaminen le muuten ilmeistä, tarpeellisella tunnistamismerkinnällä. Valtineuvstn asetuksella annetaan tarkemmat säännökset teknisistä laitteista, jille n tehtävä tyyppitarkastus tai muu vaatimustenmukaisuuden varmentaminen. Asetuksella annetaan säännökset k. menettelyn tteutukselle ja laitteen mukana timitettavien hjeiden sisällöstä sekä laitteeseen tehtävistä merkinnöistä. Kuvassa 1 n esitetty menettelytavat, jilla vaatimustenmukaisuus vidaan sittaa.

13 7 Kuva 1. Menettelytavat jilla kneen vaatimustenmukaisuus vidaan sittaa. [3] 4 SÄÄDÖKSIEN JA NORMIEN YHTEENSOVITTAMINEN Yksittäistä knetta saattavat kskea useammat säädökset ja nrmit tilanteesta riippuen. Yhteensvittamisessa n humiitava seuraavat asiat: Kneen aiheuttamat riskit. Turvallisuusvaatimuksiin vaikuttaa ajankhta, jllin kne n saatettu markkinille tai millin se n tettu käyttöön Eurpan talusalueella. Omistajan vaihds talusalueella ei muuta turvallisuutta kskevia vaatimuksia. Kansalliset vaatimukset vivat lla käytetyille kneille erilasia eri maissa. Talusalueen ulkpulelta tuleville uusille ja käytetyille kneille määräykset vat samat. Eräissä kansallisissa säädöksissä n vaatimuksia myös käytössä leville kneille, jllin kneiden turvallisuusvaatimukset vivat lla tiukempia kuin käyttööntthetkellä lleet. Tällöin n kyse teknisen kehityksen antamasta mahdllisuudesta parantaa käytössä levien kneiden turvallisuutta. Kneiden, jtka täyttävät yhdenmukaistetut eurppalaiset standardit, letetaan levan lennaisten turvallisuus- ja terveysvaatimusten mukaisia.

14 8 Yhdenmukaistettujen standardien puuttuessa vi valmistaja, kneen EUalueelle tuja tai edelleen luvuttaja käyttää kansallisia ja muita teknisiä eritelmiä, jiden avulla täytetään lennaiset turvallisuusvaatimukset. Tällöin n em. tahn viranmaisten vaatiessa sitettava, että knepäätöksen lennaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset täyttyvät. Yhdenmukaiset kneturvallisuuteen liittyvät standardit lukitellaan klmeen päätyyppiin A, B ja C. Näiden suhde lakiin n esitetty kuvassa 2. Nämä kuvastavat ja vakiinnuttavat käytettävissä levaa tekniikkaa ja sen kehityksen tasa. Yhdenmukaistettujen standardien vaatimuksia turvallisuustassta ei vida alittaa terveys- ja turvallisuusvaatimuksia vaarantamatta. Lukittelut vat: A. Kaikille kneille svellettavissa levat turvallisuuden perusstandardit B. Standardit, mitkä käsittelevät yhtä turvallisuusnäkökhtaa C. Knetyyppikhtaiset standardit Kuva 2. Standardityypit [3] Standardisintirganisaatit pitävät yllä luettelita yhdenmukaistetuista standardeista, Sumessa SFS. Työturvallisuuslaissa n lisäksi velvitteita mitkä eivät riipu kneen ensimmäisestä käyttööntn ajankhdasta tai siitä, markkinidaank knetta uu-

15 9 tena vai käytettynä. Nämä kskevat maahantujia, myyjiä ja muille käyttöön luvuttajia. 5 DIREKTIIVIN ALAISET KONEET Direktiivin sveltamista Sumessa hjaa ns. knepäätös. Päätös kskee knepäätöksessä levan määritelmän mukaisia kneita, lukuun ttamatta päätöksessä mainittuja pikkeuksia. Päätöstä svelletaan jkaiseen uuteen kneeseen, sekä sveltuvin sin käytössä leviin kneisiin, jita myydään, vukrataan tai muuten luvutetaan edelleen. Päätös kskee myös Eurpan talusalueelle vietäviä, niin ktimarkkinille kuin maan käyttöön valmistettuja tai tutuja sarjavalmisteisia sekä yksittäiskappalein valmistettuja. Päätöksen alainen kne vi lla pienestä käsikäyttöisestä suureen knelinjastn. 6 KONEEN ELINKAARI Kneen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tulee timia elinkaariajattelun mukaisesti alusta lppuun asti. Knetta tulee myös käyttää ja hultaa niin, että se säilyttää markkinille saatettaessa lleen vaatimustenmukaisuustasnsa ja käyttöpäätöksissä vaaditut taannehtivat parannukset turvallisuuteen. Knepäätöksessä säädetään kneen suunnittelusta, rakentamisesta ja vaatimustenmukaisuuden sittamisesta. Kuvassa 3 n kuvattu, miten kneen elinkaari rakentuu ja mitä siihen kuuluu. Suunnittelu: Suunnittelijan vastuu; Parhaiten ja edullisimmin kneen turvallisuuteen vidaan vaikuttaa suunnitteluvaiheessa. Kun kneet suunnitellaan turvallisiksi, n helpmpi varmistaa niiden turvallisuus elinkaaren kaikissa vaiheissa. Jälkikäteen tehdyt sujausratkaisut vat usein turvallisuudeltaan riittämättömiä, hankalia käyttää ja kalliita tteuttaa. Valmistus: Kneen valmistaja vastaa siitä, että kneen suunnittelussa n nudatettu knepäätöstä. Valmistajan n rakennettava kne knepäätöksen lennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti, laadittava hjeet, tehtävä tarvittavat merkinnät, laadittava tekninen rakennetiedst, tehtävä vaatimustenmukaisuusvakuutus, kiinnitettävä CE-merkintä ja teetettävä tarvittaessa EY-tyyppitarkastus. Markkininti: Markkinintiin liittyy lennaisesti maahantunti. Maahantuntia vi lla klmenlaista, tunti Eurpan talusalueelta, käytetyn kneen

16 10 tunti Eurpan talusalueelta tai maahantunti Eurpan talusalueen ulkpulelta. Hankinta: Työantajan, jka hankkii työssä käytettävän kneen tai työvälineen, n hulehdittava että se täyttää sitä kskevat lainsäädännön vaatimukset. Työpaikalle hankittavien uusien kneiden n ltava knepäätöksen lennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisia, samin kuin Eurpan talusalueen ulkpulelta tutavien uusien ja käytettyjen kneiden. Käytettyjen kneiden ja muiden työvälineiden n ltava käyttöpäätöksen mukaisia. Käyttö: Työnantajan n hulehdittava, että työväline n vaatimustenmukainen ja turvallinen, työväline tulee spia käyttölsuhteisiin, työskentelyssä n tettu humin ergnmiset periaatteet, käyttäjällä n riittävä ammattitait, työntekijä n pastettu tehtäviinsä, työvälinettä käytetään käyttötarkituksen mukaisesti ja käyttötavat vat turvallisia (erityisesti tulee humiida pikkeavat lsuhteet ja käyttötavat). Työnantajan n hulehdittava, että työntekijät vat tietisia heitä kskevista vaarista ja työympäristössään levista työvälineistä aiheutuvista vaaratekijöistä riippumatta siitä, käyttävätkö he itse näitä työvälineitä. Tarkastus: Käyttöpäätöksen( 856/1998) mukaisesti tietyille kneille n tehtävä käyttööntt- tai määräaikaistarkastus. Käyttööntttarkastus tehdään ennen kneen tai työvälineen ensimmäistä käyttööntta. Tarkastuksessa selvitetään, että asennus n suritettu asianmukaisesti ja että sen hallinta- ja turvalaitteet timivat ikein. Määräaikaistarkastukset vat tietyin määräajin suritettavia tarkastuksia, jilla varmistetaan, että kneen tai työvälineen kunt ja minaisuudet eivät le käytön tai kulumisen sekä sään tai muiden ulkisten tekijöiden vuksi heikentyneet ja että käytön turvallisuus ei le näistä syistä vaarantunut. Hult/kunnssapit: Työnantajalla n vastuu, että kne tai työväline pidetään sen elinkaaren ajan kunnssa, riittävän hulln ja krjausten avulla. Näiden kunta n jatkuvasti valvttava. Muutstyöt: Muutstyö n jk kneen kunnstamista, jllin knepäätöstä ei svelleta tai sellaista missä kneen käyttötarkitus muuttuu ja muutksesta tulee knepäätöksen sveltamisen alainen.

17 11 Käytöstä pist: Mikäli käytöstä pistettu kne tetaan uudelleen käyttöön, vidaan näin timia vain varmistamalla, että se täyttää knetta kskevat turvallisuusvaatimukset. Käytöstä pistettu kne vidaan myydä rmuna, mutta tällöin n varmistettava, ettei se tule uudelleen käyttöön turvallisuusvaatimusten vastaisena. Kuva 3 Kneen elinkaarimalli [3] Kuvissa 3 ja 4 n esitetty yhteenvet tärkeimmistä kneita kskevista säännöksistä kneen eliniän eri vaiheissa. Kuvista käy ilmi kenellä n missäkin elinkaaren vaiheessa vastuu kneen turvallisuudesta.

18 12 Kuva 4. Tässä n yhteenvet tärkeimmistä säännöksistä kneen eliniän eri vaiheissa.[2] 7 VANHA KONE Valtineuvstn päätöksessä, työssä käytettävien kneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta, 856/1998 (käyttöpäätös) luvuissa 2 ja 3 esitetään vaatimuksia käytössä levien kneiden turvallisuudelle. VTT/Valmistustekniikka teki vunna 1997 tutkimuksen, käyttöpäätöksen edellyttämistä muutksista käytössä leviin kneisiin. Tutkimuksen mukaan vanhjen kneiden alkuperäinen turvallisuustas n jäänyt alemmalle taslle kuin nykyaikaisten kneiden. Vanhjen kneiden riskien arviinnissa tulee humiida tekniikan nykytas (the state f the art). Käytössä levilta kneilta ei kuitenkaan vida edellyttää krkeampaa turvallisuustasa kuin knepäätös edellyttää uusilta kneilta. Käyttöpäätöksen vaatimukset vidaan jakaa

19 13 viiteen pääalueeseen, jtka helpttavat vaatimusten tarkistamista ja tdentamista. Pääalueita vat. 1. Hallintalaitteiden ja hjausjärjestelmien yleiset vaatimukset 2. Hallintaelimet, käynnistys ja pysäytys 3. Turvalaitteet ja sujukset 4. Kneen käyttötarkitus ja käytettävyys 5. Energian katkaisu, varituslaitteet, varitukset ja merkinnät Tellisuudessa esim. valimissa n kneita, jita n tettu käyttöön kymmenien vusien aikana. Näille ei le aikinaan llut erityisiä määräyksiä ja siten n tärkeää tarkistaa täyttävätkö nämä kneet käyttöpäätöksen luvun 2 vaatimukset. Vastuu vaatimuksien täyttymisestä n työnantajalla. Vanhissa kneissa merkittävimmät ngelmat tulevat tilanteissa, jissa kneeseen tehdään muutksia. Muutkset vivat lla perusteellisia tai merkittäviä, tällöin saattaa lla kysymys jk käytetyn kneen muutksesta tai uuden kneen rakentamisesta. Timintatavan ja turvallisuusminaisuuksien pysyessä ennallaan, n kyse käytetyn kneen kunnstamisesta ja knepäätöstä ei svelleta kknaisuudessaan. Tällöinkin kneeseen tule sveltaa knepäätöksen lukuja 2 ja 3, jllin siihen tulee tehdä näiden lukujen vaatimet timenpiteet, esim. liikkuvien tai pyörivien sien sujaus. Kttaessa kne käytetyistä sista, ei vida aikaisemmin tehtyjä riskin arviinteja ja turvallisuustimenpiteitä sellaisenaan sveltaa, vaan kneen katstaan levan uusi ja knepäätöstä svelletaan sellaisenaan. Tämä kskee kaikkia sellaisia muutksia, jtka vaikuttavat kneen käyttötarkitukseen ja turvallisuuteen. Tällaisia muutksia vat esimerkiksi merkittävät muutkset kneen turvalaitteissa, hjausjärjestelmässä tai käyttötavassa. Työsujeluviranmaiset valvvat kneiden turvallisuutta. Mikäli vanha käytössä leva kne ei enää vastaa tekniikan kehityksen mahdllistamaa turvallisuustasa tai sen käyttölsuhteet edellyttävät, vivat työsujeluviranmaiset työsujelun valvntalain njalla määrätä kneen turvallistamisesta.

20 14 8 KONEEN TURVALLISUUS Vaarat pistetaan tai vähennetään suunnittelemalla ja rakentamalla kne turvalliseksi. Vaarjen pistamisessa vidaan ajatella levan useampia vaiheita. Suunnitteluvaiheessa tehdään arviitujen riskien ensimmäiset pistt ja vähentämiset. Suunnittelemalla kneen lujuusminaisuudet vastaamaan käyttötarkitusta ja sijittamalla vimansiirt ja sekä liikkuvat että pyörivät sat rungn sisälle, humiimalla työvaiheiden ergnmiset periaatteet. Autmatisidaan käsin tehtävät työvaiheet minimiin, sveltaen turvallisuusperiaatteita hjausjärjestelmien suunnittelussa vaarjen pistamiseksi. Rakentamisvaiheessa riskit arviidaan uudestaan ja suunnitellaan turvallisuustekniikan avulla pistettavat vaarat. Turvallisuustekniikkaa eli sujuksia ja turvalaitteita n käytettävä sujaamaan henkilöitä sellaisilta vaaratekijöiltä, jita ei vida pistaa tai riittävästi rajittaa suunnittelun avulla. Sujusten ja turvalaitteiden valinta perustuu kneelle tehtyyn riskin arviintiin. Sujusten ja turvalaitteiden yleiset rakennevaatimukset n esitetty standardin SFS-EN khdassa 5. Js knetyypistä n yhdenmukaistettu standardi lemassa, n siinä kuvattu yksityiskhtaisesti käytettävissä leva turvallisuustekniikka. Valmiiseen kneeseen saattaa jäädä tiettyjä riskejä tai vaaratekijöitä, jita ei vida pistaa edellisissä vaiheissa vaan jiden pistaminen tapahtuu laatimalla kneelle hjeet. Ohjeiden vähimmäissisältö n esitetty knepäätöksessä. Ohjeiden sisältöön vaikuttaa, nk kne tarkitettu ammattikäyttöön vai kuluttajien käyttöön. Kneen valmistajan n j suunnittelun alkuvaiheessa ratkaistava hjeiden sisältö arviitaessa kneeseen liittyviä vaarja sekä phdittaessa kneen käyttötarkitusta ja ennakitavissa levia vääriä käyttötapja. Standardin SFS-EN khdassa 6 sekä knekhtaisissa standardeissa n hjeita kneen mukana timitettavien asiakirjjen laadintaa varten. Kneen mukana n ltava hjeet sumen ja rutsin kielellä ja muualle Eurpan talusalueelle vietäessä k. maan virallisella kielellä. Kneen valmistajan palveluksessa levien asiantuntijiden tarvitsemat hjeet, esim. asennus- ja hult-hjeet, vivat lla k. asiantuntijiden ymmärtämällä kielellä.

21 15 9 RISKIEN ARVIOINTI Kneen raja-arvjen määrittämisen jälkeen suunnittelija tunnistaa kneen vaarat. Vaarat jaetaan yhteentista alakhtaan aiheuttavan minaisuutensa mukaan seuraavasti: - mekaaniset vaarat - sähköstä jhtuvat vaarat - lämpötilasta jhtuvat vaarat - melusta aiheutuvat vaarat - tärinän aiheuttamat vaarat - säteilyn aiheuttamat vaarat - materiaalien ja aineiden aiheuttamat vaarat - ergnmian humitta jättämisestä aiheutuvat vaarat - liukastumis-, kmpastumis- ja putamisvaarat - käyttöympäristöön liittyvät vaarat Riskien arviinnissa suunnittelija selvittää jkaiseen vaaraan liittyvän riskin suuruuden ja arvii riskin merkityksen. Kneen suunnittelu perustuu riskien arviinnin tulksiin ja kneeseen liittyviin turvallisuusvaatimuksiin. Riskien arviinnista n standardi EN ISO , vain englanninkielisenä. Sumenkielisenä, lähes vastaavat asiat vat standardissa SFS-EN ISO Siinä n selvennetty alakhtien sisältämät vaarat, jtka n tettava humin knetta suunniteltaessa. Apuna riskien arviinnissa vidaan käyttää standardin SFS-EN 1050 liitteen A mukaista vaaraluettela. Kneen valmistaja vastaa siitä, että kneen suunnittelussa n nudatettu knepäätöstä. Sähköisten järjestelmien riskin arviinti n esitetty kunkin järjestelmän alakhdassa, mikäli sille n erikseen standardeissa annettu malli.

22 Riskien arviinti suunnittelussa Suunnittelusta lähtien n ajateltava millaisia riskejä kne saattaa aiheuttaa ja niistä n tehtävä arviinti määrittelemällä: kneen tarkitettu käyttö, mitä tehdään, missä tehdään ja kuinka pitkä n elinkaari kneen timintatapa, sen vaatima tila ja liitännät ennakitavissa levat tilanteet, jissa vi esiintyä vaaratekijöitä Kneen suunnittelu alkaa kneen raja-arvjen määrittämisellä. Kneen rajaarvilla tarkitetaan muun muassa käyttörajja, tilarajja ja aikarajja. Kneen raja-arvjen määrittämisen jälkeen suunnittelija tunnistaa kneen vaarat. Riskin arviinnissa suunnittelija selvittää jkaiseen vaaraan liittyvän riskin suuruuden ja arvii riskin merkityksen. Kneen suunnittelu perustuu riskin arviinnin tulksiin ja kneeseen liittyviin turvallisuusvaatimuksiin. Vaaratekijöitä tunnistettaessa ja riskejä arviidessa vidaan käyttää apuna lemassa levia standardeja, sa näistä n esitetty khdassa 9. Riskit arviidaan ttamalla humin vamman tai terveyshaitan esiintymistdennäköisyys ja ennakitavissa leva vamman tai terveyshaitan vakavuus. Riskeihin vaikuttavat tekniset ja inhimilliset tekijät tunnistetaan ja analysidaan. Riskin arviinnin perusteella suunnitellaan turvallisuustimenpiteet, jiden tavitteena n saada kne turvalliseksi ttaen kneen suunnittelussa, rakenteessa ja käyttöhjeissa humin kneen ennakitu käyttö sen elinkaaren ajan. Riskien arviinnissa pyritään määrittämään turvallisuuteen liittyvä suritustas, mikä saavutetaan suunnittelemalla ja rakentamalla kne käyttäen lemassa levia standardeja. Standardissa SFS-EN ISO n annettu esimerkiksi kuvan 5 mukainen kaavi, minkä avulla vidaan arviida hjausjärjestelmän suritustasn vaikutus riskien pienentämisessä. Standardissa SFS-EN ISO khdassa 5.5 n esitetty kaavillisesti riskin pienentämisprsessi suunnittelijan näkökulmasta.

23 Kuva 5. Tässä n hjausjärjestelmien turvatimintjen suritustasn määritys riskiarviinnin avulla[6] 17

24 Riskien arviinti valmistuksessa Riskien pistamisessa ja pienentämisessä valmistajan n nudatettava turvallisuustimenpiteiden ensisijaisuusjärjestystä (knepäätöksen liite 1, khta 1.1.2). Ensisijaisuusjärjestys n klmivaiheinen, jssa vaihe 1 liittyy suunnitteluun, vaihe 2 turvallisuustekniikkaan ja vaihe 3 käyttö- ja hit-hjeisiin. Valmistajan tehtävät turvallisuuden saavuttamiseksi: - Selvitettävä ja arviitava riskit - Selvitettävä knetta kskevat turvallisuusvaatimukset - Suunniteltava ja rakennettava kne lennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti - Laadittava käyttöhjeet ja tehtävä kneeseen tarvittavat merkinnät - Laadittava kneen tekniset tiedstt - Tehtävä vaatimustenmukaisuusvakuutus - Kiinnitettävä CE-merkintä - Teetettävä tarvittaessa tyyppitarkastus

25 19 10 SÄHKÖISET VAATIMUKSET SFS standardissa SFS-EN asetetaan tiettyjä vaatimuksia kneen sähkönsyötölle, sähkömagneettiselle yhteenspivuudelle, sähköiskun sujaukselle, laitteistn sujaukselle, ptentiaalintasaukselle, hjauspiirille ja timinnalle, käyttäjärajapinnalle ja kneeseen asennetuille hjauslaitteille, jhtimille ja kaapeleille samin kuin ulkiselle jhdtukselle. Sähkölaitteistn vaarista aiheutuvat riskit n arviitava sana kneelle edellytettyä yleistä riskin arviintia. Tällä perusteella määritellään riittävä riskin pienentäminen sekä tarvittavat sujaustimenpiteet henkilöille, jtka vivat altistua näille vaarille samalla kun kneen ja sen laitteistn hyväksyttävän surituskyvyn tas säilytetään. Vaaratilanteet vivat aiheutua mm. seuraavista syistä, (luettel ei le kattava): sähkölaitteistn vikaantumiset tai viat, jtka vivat jhtaa sähköiskuun tai sähköstä aiheutuneeseen tulipaln vikaantumiset tai viat hjauspiirissä (tai niihin kytketyissä kmpnenteissa ja laitteissa), jtka jhtavat kneen virheelliseen timintaan ulkpulisten virransyöttöjen häiriöt tai katkkset sekä päävirtapiireissä tapahtuvat vikaantumiset tai viat, jista seuraa kneen virheellinen timinta liukuvaan tai vierivään ksketukseen perustuvassa virtapiirissä tapahtuva katks, jka vi jhtaa turvatiminnn vikaantumiseen sähkölaitteistn synnyttämät tai sen ulkpuliset sähköiset häiriöt, esimerkiksi sähkömagneettiset ja sähköstaattiset häiriöt, jista seuraa kneen virheellinen timinta varastituneen energian (jk sähköisen tai mekaanisen) vapautuminen, jsta seuraa esimerkiksi sähköisku tai vamman aiheuttava dttamatn liike henkilön terveydelle haitalliset melutast (esim. mttrit). pintalämpötilat, jtka vivat aiheuttaa vamman (esim. lämmitysvastukset).

26 20 Kneen sähkölaitteistn n täytettävä riskin arviinnissa yksilöidyt turvallisuusvaatimukset. Kneesta, sen tarkitetusta käytöstä ja sähkölaitteiststa riippuen suunnittelija vi valita kneen sähkölaitteistn sia, jtka vat standardisarjan IEC mukaisia. Sähkölaitteist asennuksessa n nudatettava timittajan hjeita Sähkön syöttö Laitteistlle asetettavat vaatimukset sähkönsyötön lsuhteissa tulevat standardista. Standardi SFS-EN antaa khdissa ja määrittelyt, jiden mukaisissa syötön lsuhteissa sähkölaitteistn n timittava ikein. Näistä vidaan piketa jk timinnanharjittajan muulla tavalla määrittelemänä tai timittajan määrittelemänä, kun kyseessä n erityinen tehnlähde. Kneen n kuitenkin timittava ja täytettävät standardin turvallisuusvaatimukset pikkeustapauksissakin. Laitteistn n timittava jännitevälillä 0,9-1,1xU N, siedettävä taajuusvaihteluita, kestettävä harmnisia yliaaltja eikä se itse saa tuttaa niitä, siedettävä jännitekatkksia ja kuppia Ympäristö- ja käyttölsuhteet Ympäristö- ja käyttölsuhteet vaikuttavat sähkölaitteistn vaatimuksiin, niiden n svelluttava käytettäväksi k. suunniteltuihin lsuhteisiin. Ylitettäessä suunnitellut lsuhderajat n timinnanharjittajan ja timittajan välinen erillisspimus susiteltavaa. Olsuhteisiin liittyy myös sähkömagneettinen yhteenspivuus, laitteen n timittava ikein näidenkin vaikutuksen alaisena eikä se saa aiheuttaa ympäristöönsä näitä häiriöitä. Näiden häiriöiden syntymistä, ts. jhtuvia ja säteileviä päästöjä rajittavina timenpiteinä pidetään. tehnsyötön sudattamista kaapeleiden sujaamista RF (raditaajuisten) säteilyjen vähentämistä käyttämällä ktelintia RF-vaimennusmenetelmät Laitteistn jhtuvien ja säteilevien RF-häiriöiden sieta parantavina timenpiteinä käytetään. timinnallisen maadituksen rakennetta, jka ttaa humin

27 21 herkkien virtapiirien kytkennän runkn. Nämä liitännät tulisi merkitä IEC (DB: ) mukaisella symblilla että rungn kytkentä maaditukseen (PE) n suritettu mahdllisimman lyhyellä jhtimella, tällöin RFimpedanssi n pieni. herkkien sähkölaitteet ja virtapiirien yhdistämistä suraan PEpiiriin tai timinnalliseen maaditusjhtimeen, yhteismutisten signaalihäiriöiden vähentämiseksi. Jälkimmäinen liitin tulisi merkitä IEC (DB: ) mukaisella symblilla että herkät virtapiirit n ertettu häiriölähteistä ktelinti n suunniteltu niin, että vähennetään RF-häiriöiden siirtymistä EMC jhdtusmenetelmien käyttöä, jita vat: kierrettyjen jhdinparien käyttö differentiaalimutisten häiriöiden vähentämiseksi riittävä etäisyys häiriöitä säteilevien jhtimien ja herkkien virtapiirien jhtimien välillä kaapeleiden tulee risteillä niin lähellä 90 :een k ulmaa kuin mahdllista jhtimet kuljetetaan mahdllisimman lähellä ptentiaalitasa käytetään pienen RF-impedanssin maavilla liitksilla sähköstaattisia ja sähkömagneettisia sujia. Ympäristölsuhteita vat myös lämpötila, ksteus, krkeus, epäpuhtaudet, tärinät ja iskut. Sumessa ei krkeuden suhteen tarvitse lla hulissaan, mutta jissain tilanteissa alin käyttölämpötila saattaa asettaa kansallisia vaatimuksia kneen sähköjärjestelmille.

28 Liitäntä, ertus- ja katkaisulaitteet Kne susitellaan liitettäväksi yhteen syöttöön, mikäli se n käytännössä mahdllista. Kun tarvitaan erikisjärjestelmille tista syöttöä, tulisi se ttaa laitteesta (esim. muuntajasta, tasasuuntaajasta), mikä mudstaa san kneen sähkölaitteiststa. Syötön tai syöttöjen vaihejhtimien liittimien läheisyydessä n ltava liitin kneen kytkemiseksi ulkiseen sujamaaditusjärjestelmään tai sujajhtimeen syöttöjärjestelmästä riippuen. Syötönertuskytkimen n ltava kneen jkaisessa syötössä, myös kneeseen sijitetuilla tehlähteillä tteutetuissa. Syötönertuskytkimellä n sähkölaitteist vitava erttaa syöttöverksta. Mikäli judutaan käyttämään useampaa syötönertuskytkintä, n ikean timinnan varmistamiseksi käytettävä lukituskytkentöjä. Syötönertuskytkimen tulee lla jku seuraavista tyypeistä: a. standardin IEC käyttölukan AC-23B tai DC-23B mukainen sulakkeellinen tai sulakkeetn kurmaertin. Käyttölukan B mukaiset kurmanerttimet vat tarkitettu vain harvin tapahtuvaan timintaa b. standardin IEC mukainen sulakkeellinen tai sulakkeetn ertin, jssa n apuksketin, jka kaikissa tapauksissa saa kytkinlaitteella aikaan kurmitetun virtapiirin katkaisun ennen erttimen pääkskettimien avautumista. Apukskettimen mititus n vastattava valmistajan ilmittamaa ja sulkeutuessa sen n sulkeuduttava pääkskettimien jälkeen c. katkaisija, jka sveltuu erttamiseen standardin IEC mukaisesti d. muu kytkinlaite, jka täyttää sitä kskevan tutekhtaisen IEC-standardin vaatimukset ja standardin IEC erttamisvaatimukset ja tutekhtaisessa standardissa määritellyn kurmitetun mttrin tai muun induktiivisen kurman kytkemiseksi määritellyn käyttölukan vaatimukset e. taipuisan syöttökaapelin pistkytkin.

29 23 Ertuskytkimen llessa khtien a - d mukainen n sen ltava kaksiasentinen, mattava näkyvä avausväli tai asennnsitus, jka ei vi sittaa ertusta ennen kaikkien kskettimien avautumista, ltava lukittavissa aukiasentn ja mattava riittävä katkaisukyky suurimman mttrin jumiutuessa ja muiden timiessa nrmaalivirralla. Sen sijituksen n ltava hulttassta 0,6 m ja 1,9 m välillä, kuitenkin krkeudeksi susitellaan 1,7 m. Pikkeuksia syötön ertuskytkimen katkaiseviin virtapiireihin vat hulln aikana, syötön laukaisuun käytetyt, timinnan alittamisen kannalta tarpeelliset ja lukituksiin käytetyt piirit. Piireille jita ertuskytkin ei katkaise susitellaan maa erillisertuskytkintä. Kytkennästä n ltava pysyvä varituskilpi jännitteisen virtapiirin ja syötön ertuskytkimen läheisyydessä. Kneessa n ltava kytkentälaite millä estetään dttamatn käynnistyminen ja sen n täytettävä tietyt edellytykset. Sähkölaitteist tarvitsee erillisertuslaitteen, mikäli sitä ei vida tehdä jännitteettömäksi syötön ertuslaitteella Sujaus sähköiskulta Sähkölaitteist n sujattava niin, että se estää henkilölle aiheutuvan sähköiskun vaaran. Jännitteiset sat eivät saa lla ksketeltavissa ja jhtavat ksketeltavat sat eivät saa tulla jännitteisiksi. Sujaus vidaan tteuttaa käyttämällä ksketussujausta, ksketusjännitesujausta ja/tai pienisjännitettä (PELV). Ksketusjännitesujaus tteutetaan estämällä ksketusjännitteen syntyminen tai käyttämällä syötön autmaattista piskytkentää. Ksketussujaus tteutetaan eristämällä, sijittamalla ja/tai ktelimalla jännitteiset sat. Ktelinnin taslle asetetut vaatimukset ilmaistaan IP-lukkina (ktelintilukitus). Taulukk 1 antaa lyhyen käsityksen IP-kdista. Ktelinnin n annettava vähintään ktelintilukan IP-4X tai IP-XXD ksketussujaus. Avaimella tai työkalulla avattavan kteln n ltava jännitteetön tai säädettävän laitteen IP- 2X tai IP-XXB ja ktelssa levien muiden laitteiden IP-1X tai IP-XXA. Ilman avainta tai työkalua avattavan kteln sisällä levien laitteiden ktelintilukka n ltava vähintään IP- 2X tai IP-XXB. Autmaattisen sujalaitteen tai ylivirtasujan n timittava riittävän npeasti, kneiden khdalla riittävän npea timinta-aika n sillin kun se ei ylitä 5 sekuntia. Pienisjännitteellä (PELV) tapahtuva sujaus ei saa ylittää 25V:n jännitettä vaihtjännitteellä tai 60V tasajännitteellä. PELV-piirin tinen puli tai piirin tehlähteen yksi piste n kytkettävä sujajhdinpiiriin ja piirin jhtimet n ltava erillään muista virtapiireistä vähintään eristämällä.

30 Taulukk 1. IP-kdin luentaa selventävä taulukk. [5] 24

31 Laitteistn sujaaminen Laitteistn sujaamiseksi n tiettyjä vaatimuksia, mitkä sujaavat myös laitetta käyttäviä henkilöitä. Sujauksiin kuuluvat: sujaus iksulun aiheuttamalta ylivirralta sujaus ylikurmitukselta sujaus jäähdytyksen menetykseltä sujaus ylinpeudelta sujaus syöttöjännitteen häviämiseltä sujaus virheelliseltä vaihejärjestykseltä sujaus maasulku/vutvirrilta. Ylivirtasujauksessa sujataan kneen virtapiirit ja kmpnentit mititusvirran ylityksiltä ja jhtimia ylikurmituksilta. Ilman muuntajaa kytketyt hjauspiirin jhtimet n sujattava ylivirtasujalla, myös pistrasiiden ja valaistuksen virtapiirit n sujattava ylivirtasujalla. Jälkimmäisten piirien sujaa ei saa käyttää muiden virtapiirien sujaamiseen. Ylivirtasuja katkaisukyvyn n ltava vähintään vikavirran suuruinen. Lämpösujaus sujaa kmpnenttien (mttreiden) ylilämpenemiseltä Ptentiaalintasaus Ptentiaalintasaus n perusta sekä henkilösujaukselle sähköisissä vikatapauksissa että kneen timintaan vaikuttaville erityisvikjen seurauksille ja herkkien sähkölaitteistjen häiriöille (timinnallinen maaditus). Timinnallinen maaditus minimi eristysvikjen seuraukset ja sähköisten häiriöiden vaikutukset. Sujaava ptentiaalintasaus antaa sujan henkilövahinkja vastaan ja sille annetaan standardissa laajemmat vaatimukset kuin timinnalliselle maaditukselle. Yksi huminarvinen alue n liikkuvat kneet, jiden ptentiaalintasaukselle n mat vaatimuksensa. Kuvassa 6 n esimerkki kneen ptentiaalintasauksesta kuva 6.

32 26 Kuva 6. Esimerkki n kneen sähkölaitteiden ptentiaalintasauksesta. [4] Sujaavan ptentiaalintasauksen piirit käsittävät. PE-liittimen (liittimet) kneen laitteiden sujajhtimet käsittäen piiriin mahdllisesti kuuluvat liukukskettimet sähkölaitteistn jännitteelle alttiit jhtavat sat ja jhtavat rakennesat muut jhtavat sat, jtka mudstavat kneen rakenteen. Ptentiaalintasauksen sat n suunniteltava niin, että ne kestävät piirissä esiintyvän maasulkuvirran aiheuttamat suurimmat mekaaniset ja lämpörasi-

33 27 tukset. Sujajhtimina susitellaan käytettäväksi kuparijhtimia. Käytettäessä muuta materiaalia jhtimen pikkipinnan tulee lla vähintään 16 mm 2 ja jhtimen jhtkyvyn tulee lla sallitun kuparijhtimen suuruinen. Mitituksellisesti kuparijhtimen tulee lla pulet äärijhtimesta, kun jhdin pikkipinta n yli 35 mm 2 ja 16 mm 2 kun äärijdin n alle 35 mm 2 mutta suurempi kuin 16 mm 2. Sujajdinpiiri ei saa katketa sia irrtettaessa tai pistettaessa. Sähkölaitteen maavutvirran llessa enemmän kuin 10 ma sujajhtimen pikkipinnan tulee lla vähintään 10 mm 2 kuparia tai 16 mm 2 alumiinia. Kun sähkölaitteistn tai kneen rakennesan jhtkyky n pienempi kuin jännitteelle alttiisiin siin yhdistetyllä sujajhtimella, n asennettava lisäptentiaalintasausjhdin. Lisäptentiaalintasausjhtimen pikkipinta ei saa lla pienempi kuin pulet vastaavasta sujajhtimesta. Sujajhtimet n vitava helpsti tunnistaa. Kytkentä- ja yhdistyspisteet n suunniteltava niin, etteivät mekaaniset, kemialliset tai sähkökemialliset vaikutukset heikennä niiden kurmitettavuutta. Alumiinisia ktelita ja alumiini- tai alumiinisesjhtimia käytettäessä lisi kiinnitettävä erityistä humita elektrlyyttisen krrsin aiheuttamiin ngelmiin. Taipuisia tai jäykkiä metallisia putkia ja kaapelien metallivaippja ei saa käyttää sujajhtimina. Tällaiset metalliset putkikanavat ja kytkentäkaapelien metallivaipat (esim. armeeraus, lyijyvaippa) n kuitenkin yhdistettävä sujajhdinpiiriin. Kun sähkölaite asennetaan kanteen, veen tai sujalevyyn, n sujajhdinpiirin jatkuvuus varmistettava ja sujajhtimen käyttö n susiteltavaa. Muussa tapauksessa n käytettävä kiinnittimiä, saranita ja liukukskettimia, jilla n pieni resistanssi. 11 OHJAUSPIIRIT JA TOIMINNAT Turvallisuuteen liittyvät hjausjärjestelmän sat n suunniteltava ja tteutettava siten, että nudatetaan kaikilta sin standardien ISO ja ISO periaatteita. Kaikenlaista tarkitettua käyttöä ja khtuudella ennakitavissa levaa väärinkäyttöä n tarkasteltava. Riskin arviinnissa pyritään vaarjen pienentämisprsessiin, missä yhtenä sana vat turvallisuuteen liittyvät hjausjärjestelmät. Kuvassa 5 n kaavi, minkä avulla vidaan arviida hjausjärjestelmän suritustasn vaikutus riskien pienentämisessä. Ohjausjärjestelmät tai sen sat saavat aikaan turvatiminnn sellaisella suritustaslla, jlla saavutetaan vaadittava riskin pienentäminen. Kuvassa 7 esitetään yleiskuva riskin pienentämisprsessista jkaisen vaaratilanteen salta. Turvallisuuteen liittyvien hjausjärjestelmien sien suunnittelun prsessi lhk-

34 28 kaavina n kuvassa 9 ja kuvassa 8 yleiskuva riskin arviinnista ja riskin pienentämisestä. Kuva 7. Riskin pienentämisprsessi [6] Merkintöjen selitykset: Kuva 7 Yleiskuva riskin pienentämisen prsessista jkaisen vaaratilanteen salta Rh Rr Ra tiettyyn vaaratilanteeseen liittyvä riski ennen kuin sujaustimenpiteitä svelletaan sujaustimenpiteiltä vaadittava riskin pienentäminen sujaustimenpiteillä saavutettava tdellinen riskin pienentäminen 1 ratkaisu 1 merkittävä sa riskin pienentämisestä saadaan muilla sujaustimenpiteillä kuin turvallisuuteen liittyvien hjausjärjestelmän sien avulla (esim. mekaanisilla timenpiteillä), vähäinen sa riskin pienentämisestä saadaan turvallisuuteen liittyvien hjausjärjestelmän sien avulla 2 ratkaisu 2 merkittävä sa riskin pienentämisestä saadaan turvallisuuteen liittyvien hjausjärjestelmän sien avulla (esim. valverhlla), vähäinen sa riskin pienentämisestä saadaan muilla sujaustimenpiteillä kuin turvallisuuteen liittyvien hjausjärjestelmän sien avulla (esim. mekaanisilla timenpiteillä) 3 riittävästi pienennetty riski 4 riittämättömästi pienennetty riski R riski

35 29 a R1SRP/CS, R2SRP/CS R1M, R2M riittävästi pienennetty riski turvallisuuteen liittyvien hjausjärjestelmän sien tteuttaman turvatiminnn aikaansaama riskin pienennys muilla sujaustimenpiteillä kuin turvallisuuteen liittyvillä hjausjärjestelmän silla aikaansaatava riskin pienennys (esimerkiksi mekaaniset timenpiteet) Kuva 8. Yleiskuva n riskin arviinnista ja riskin pienentämisestä. [6]

36 30 Kuva 9. Ohjausjärjestelmien sien suunnittelun prsessi lhkkaavina [6] Standardissa määritellään suritustast (PL) vaarallisen vikaantumisen tdennäköisyytenä tuntia khden. Tast jatellaan a:sta e:n, vikaantumisen tdennäköisyydelle tuntia khden n esitetty taulukssa 2.

37 31 Taulukk 2. Suritustast (5). Vaihtvirralla syötettäviä hjauspiirejä n syötettävä hjausmuuntajalla, eikä niiden nimellisjännite saa ylittää 277 V. Muuntajat eivät le pakllisia kneille, jissa yksi mttrikäynnistin ja /tai enintään kaksi hjauslaitetta. Ohjelmist- ja lgiikkahjauspiireille n standardissa esitetty erillishjeet niiden riskien ja suritustasjen arviinneille, mutta ne jätetään tämän työn ulkpulelle Timintatavat Kneella vi lla useampia hjaukseen liittyviä timintatapja. Timintatavan valinta ei saa aiheuttaa vaaratilannetta ja sellainen n estettävä spivin timenpitein (esim. avainkytkimellä, pääsykdilla tms.). Pelkkä timintatavan valinta ei saa käynnistää kneen timintaa, vain erillinen vaikuttaminen käynnistyksen hjaukseen saa käynnistää kneen. Timintatavalle n ltava ilmaisu jsta valittu timintatapa käy ilmi. Mikään valittu tapa ei saa pistaa turvatimintja, ellei se le välttämätöntä, tällöinkin sujaus n varmistettava jllain asianmukaisella timenpiteellä. Sujaustimenpiteitä vivat lla esimerkiksi yksi tai useampi seuraavista: liikkeen käynnistäminen pakkkäyttöisellä tai vastaavalla hjauslaitteella kannettava hjauslaite, jssa n hätäpysäytin ja tarvittaessa sallintalaite. Kannettavaa hjausyksikköä käytettäessä liikkeen käynnistäminen saa lla mahdllista vain sitä käyttäen. langatn hjauspaikka, jssa n laite pysäytyksen tteuttamiseksi ja tarvittaessa sallintalaite. Langatnta hjauspaikkaa käytettäessä liikkeen käynnistäminen saa lla mahdllista vain sitä käyttäen. liikenpeuden, tehn tai alueen rajitus

38 Timinta Timinnan kannalta välttämättömät turvatimet ja sujaustimet n tteutettava. Kneen jkaisen pysähtymisen jälkeen n tarkittamattmien liikkeiden ltava estetty, useammatkaan hjauspaikat ei saa aiheuttaa hjauskäskyillään vaaratilannetta. Pysäyttäminen n tteutettava riskin arviinnin ja kneen timinnallisten vaatimuksien mukaisesti. Pysäytystiminnn n hitettava vastaavat käynnistystiminnt. Pysähtymistiminnn kuittaus ei saa aiheuttaa vaarallista tilannetta Käynnistäminen Työväline tulee vida käynnistää vain käyttämällä tietisesti siihen tarkitukseen varattua hallintaelintä. Tämä kskee myös uudelleen käynnistämistä, minkä tahansa syyn aiheuttaman pysähdyksen jälkeen. Vaatimusta ei svelleta nrmaalista timintajakssta tapahtuvaan laitteen autmaattiseen timintaan. Käynnistyminen saa tapahtua vain kytkemällä k. piiri jännitteiseksi, kun kaikki turvatiminnt ja sujaukset vat paikillaan ja timinnassa. Kaikilla kneen hjauspaikilla n ltava erillinen käsikäyttöinen käynnistyslaite. Käynnistämien ei saa lla mahdllista ennen kuin kneen kaikki timinnan vaatimat ehdt n täytetty, kaikki käynnistyslaitteet n vapautettu ja kaikkiin käynnistyslaitteisiin vaikutetaan samanaikaisesti. Käynnistymisen n tapahduttava ikeassa järjestyksessä Pysäyttäminen Työvälineessä n ltava hallintaelin sen turvalliseen ja täydelliseen pysäyttämiseen. Jkaisessa työpisteessä n ltava hallintaelin, jlla esiintyvän vaaran lunteesta riippuen vidaan pysäyttää työväline tai kaikki työvälineet turvalliseen tilaan. Pysäyttäminen n tteutettava riskin arviinnin ja kneen timinnallisten vaatimuksien mukaisesti. Pysäytyselimellä tulee lla ensisijainen asema käynnistykseen nähden. Työvälineen tai sen vaarallisten sien pysähdyttyä kyseisten timilaitteiden energiasyötön n lakattava. Pysäytystimintn n ltava mahdllisuus liittää turvalaitteen ja lukituksen timinta, pysähtymistiminnn kuittaus ei saa aiheuttaa vaarallista tilannetta. Pysäytystimint vi lla hätäpysäyttämistä tai nrmaalia kneen sammutuksen kautta tapahtuvaa pysäyttämistä.

39 33 Pysähtymistiminnt jaetaan seuraaviin klmeen lukkaan. lukka 0: pysäyttäminen pistamalla välittömästi teh kneen timilaitteilta (ts. valvmatn pysähtyminen) lukka 1: valvttu pysähtyminen, jssa kneen timilaitteilla n teh pysähtymisen aikaan saamiseksi. Pysähtymisen jälkeen teh pistetaan timilaitteilta. lukka 2: valvttu pysähtyminen, jssa timilaitteilla säilytetään teh Hätätiminnt Mahdllisuuksien mukaan ja laitteeseen liittyvistä vaarista ja sen nrmaalista pysähtymisajasta riippuen työvälineessä n ltava hätäpysäytyslaite tai hätäpislaite. Mlempien timinnt tulee saada aikaiseksi yhdellä ihmisen surittamalla timenpiteellä. Hätäpysäyttimen hjaimen tai hätäpislaitteen hjaimen aktiivinen käyttäminen, jsta pysäytyskäsky seuraa, n lakannut, tämän käskyn n jäätävä vimaan kuittaukseen asti. Käskyn kuittaus saa lla mahdllista vain siltä paikalta, jlta pysäytyskäsky pantiin alulle. Käskyn kuittaus ei saa uudelleen käynnistää knetta, vaan ainastaan sallia uudelleenkäynnistämisen. Uudelleen käynnistäminen ei saa lla madllista ennen kuin kaikki hätäpysäytyskäskyt tai hätäpislaitteiden timinnt n kuitattu. Kneen jännitteen palauttaminen ei saa lla mahdllista ennen kuin kaikki hätäpislaitteen käskyt n kuitattu. Hätäpysäytystimint ei saa krvata sujausteknillisiä timenpiteitä ja turvatimintja, eikä se saa heikentää näiden vaikuttavuutta. Hätäpysäytyksen n tapahduttava jk pysäytyslukan 0 tai 1 mukaisesti ja lukan valinta tehdään riskin arviinnin perusteella.