Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Aika , klo 12:01-20:10 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 55 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen 56 Pöytäkirjan tarkastus 57 Ajankohtaiset asiat 58 Poikkeamislupahakemus Metsävainio 18:177, Vainiolanmutka Toiminnan ja talouden uudistamisohjelman täytäntöönpano sekä vuoden 2020 talousarvion laadinta 60 Kaupunginhallituksen lausunto jätteenkuljetusjärjestelmästä 61 Kaupungin edustajien nimeäminen yhtiökokouksiin ja yhteisöihin Teknisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistaminen Ergonomiakoulutuksen kehittäminen ja lisääminen sairauspoissaolojen vähentämiseksi Vaalilautakuntien ja toimikuntien asettaminen vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaaleja varten Attendo Kelo - hoivakodin lisääminen laitosäänestyskohteeksi vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 66 Ounasrinteen päiväkodin vuokrasopimuksen täsmentäminen ja siirtäminen 67 Valtuustoaloite Rovaniemen kaupunkikonsernin korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen valvojan / tarkastajan viran perustamisesta 68 Valtuustoaloite Edullisen vuokra- asumisen edellytysten turvaaminen 69 Valtuustoaloite Rovaniemi kokeilemaan anonyymiä työnhakua 70 Valtuustoaloite Rovaniemen kaupungin omistajuusjärjestelyt energiatoimialoissa 71 Valtuustoaloite omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan kehittäminen 72 Aluehallintoviraston päätös asiakirjapyynnön käsittelystä 73 Viranhaltijoiden ja lautakunnan päätösten otto- oikeus 74 Ilmoitusasiat

2 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Lisäpykälät 75 LISÄPYKÄLÄ: Kumppanuussopimus asukastoiminnasta Rovaniemen Seudun Mielenterveysseuran / Rovaniemen Neuvokkaan kanssa 76 LISÄPYKÄLÄ: Rovaniemen kaupungin yksityistiekäytäntöjen päivitys 2018

3 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Saapuvilla olleet jäsenet Liisa Ansala, puheenjohtaja Harri Rapo, 1. varapuheenjohtaja Juhani Juuruspolvi, 2. varapuheenjohtaja Anja Joensuu Esko-Juhani Tennilä Hannu Ovaskainen, poistui 19:43 Kalervo Björkbacka Matti Henttunen Sanna Karhu, poistui 18:36 Terhi Heikkilä Päivi Alaoja, varajäsen Kaisu Huhtalo, varajäsen, saapui 18:37 Muut saapuvilla olleet Kaisa Laitinen, kaupunginsihteeri, sihteeri Susanna Junttila, kaupunginvaltuusto 1. varapuheenjohtaja Aatos Nätynki, kaupunginvaltuusto 3. varapuheenjohtaja Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Riitta Erola, kehitysjohtaja Ville Vitikka, kaupunginlakimies Riikka Heikkilä, viestintäpäällikkö Marja Marjetta, hallintosihteeri Itkonen Antti, digitaalisen viestinnän asiantuntija, poistui 16:07 Poissa Sara Tuisku Heikki Autto, kaupunginvaltuusto puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, kaupunginvaltuusto 2. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Liisa Ansala Puheenjohtaja Kaisa Laitinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

4 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Esko-Juhani Tennilä Hannu Ovaskainen :t Matti Henttunen 76 Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Rovaniemen kaupungin verkkosivuilla alkaen. hallintosihteeri Marja Marjetta

5 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) 55 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja hyväksyy työjärjestyksen. Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

6 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) 56 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Hannu Ovaskainen ja Sara Tuisku. Seuraavina vuorossa ovat Sanna Karhu ja Esko- Juhani Tennilä. Pöytäkirja on tarkastettava viimeistään Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti valita pöytäkirjantarkastajiksi Hannu Ovaskaisen ja Esko- Juhani Tennilän. Muilta osin kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

7 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) 57 Ajankohtaiset asiat Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupunginjohtajan ja kehitysjohtajan katsaukset ajankohtaisista ja valmistelussa olevista asioista. Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

8 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) 58 Poikkeamislupahakemus Metsävainio 18:177, Vainiolanmutka 17. ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Toni Töyräs Liitteet 1 Poikkeamislupahakemus 2 Navigointikartta 3 Voimassaoleva yleiskaavaote 4 Asemapiirros 5 Poikkeamispäätösluonnos Hakijat hakevat poikkeuslupaa yleiskaavasta siten, että saisivat rakentaa kaksikerroksisen omakotitalon, autotallin ja grillikodan vuokraamalleen määräalalle yleiskaavan osoittamalle M- 1 alueelle. Määräala sijaitsee Niskanperän alueella osoitteessa Vainiolanmutka 17. Hakijat ovat kuulleet naapureina seuraavia kiinteistöjä: Kaavoitus ja rakennusvalvonta eivät puolla anotun poikkeamisen myöntämistä. Rakennuspaikat on ratkaistu v hyväksytyssä Niskanperän osayleiskaavassa. Yleiskaavamääräyksen mukaisesti M- 1- alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouteen liittyvää tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Muu rakennusoikeus on osoitettu tilakohtaisesti yleiskaavalla muodostuville asuinalueille. Kaavan laadinnassa ja rakennuspaikkojen mitoituksessa on otettu huomioon maanomistajien tasavertainen kohtelu. Ottaen huomioon voimassaolevat kaavamääräykset sekä alueen maanomistajien kohtelu, asiaa ei tule ratkaista poikkeamismenettelyllä, jolla alueelle muodostettaisiin uusi rakennuspaikka. Rakennushankkeen toteuttaminen poikkeamisteitse kaventaisi perusteettomasti vaihtoehtoja asianmukaiselle kaavalliselle suunnittelulle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Lisätietoja Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi , etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi Kaavasuunnittelija Toni Töyräs , etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

9 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää: Tilalla ei sallita poikkeamista yleiskaavan käyttötarkoituksesta ja rakentamisrajoituksesta niin, että yleiskaavan M- 1- alueelle saisi rakentaa omakotitalon, autotallin ja grillikodan. Kielteisestä poikkeamispäätöksestä hakijalta peritään 230 euroa. Tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa. Antaa päätöksensä julkipanon jälkeen Äänestykset Kaupunginjohtajan esitys Jaa Ovaskaisen esitys Ei Jaa Harri Rapo Terhi Heikkilä Ei Anja Joensuu Juhani Juuruspolvi Matti Henttunen Hannu Ovaskainen Liisa Ansala Päivi Alaoja Kalervo Björkbacka Esko-Juhani Tennilä Sanna Karhu Päätös Kaupunginhallitus kuuli asiassa kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärveä. Hannu Ovaskainen esitti Juhani Juuruspolven, Kalervo Björkbackan ja Sanna Karhun kannattamana, että poikkeamislupahakemus hyväksytään ja poikkeamislupa myönnetään. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginjohtajan pohjaesityksen kannalla vastaavat Jaa, ja ne jotka ovat Ovaskaisen esityksen kannalla vastaavat Ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kaksi (2) Jaa - ääntä ja yhdeksän (9) Ei- ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Ovaskaisen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Tiedoksi Kaavoitus

10 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) 59 Toiminnan ja talouden uudistamisohjelman täytäntöönpano sekä vuoden 2020 talousarvion laadinta ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Riitta Erola riitta.erola@rovaniemi.fi kehitysjohtaja Toiminnan ja talouden uudistamisohjelma pohjautuu Rovaniemen kaupunkistrategiaan, jonka visio on elinvoimainen arktinen pääkaupunki. Strategian arvot ovat turvallisuus, inhimillisyys, luovuus ja luotettavuus. Strategiassa on kolme kattavaa tavoitetta: Sujuvat ja asukaslähtöiset palvelut; elinvoimaiset ja monipuoliset elinkeinot sekä elämyksellinen ja viihtyisä elinympäristö. Tärkeäksi poikkileikkaavaksi tavoitteeksi on asetettu talouden tasapaino pitkällä tähtäimellä. Kaupungin perustehtävä on turvata kaupunkilaisille lainmukaisesti riittävät palvelut. Näitä ovat erityisesti sote-, koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut. Toisaalta kaupunki järjestää merkittävästi harkinnanvaraisia lakiperusteisia palveluita, joiden luonne on usein ennaltaehkäiseviä. Kaupunki sitoutuu järjestämään palvelut laadukkaasti, turvallisesti, kustannustehokkaasti, ennaltaehkäisevästi sekä paikkariippumattomasti. Samalla halutaan edistää kaupunkilaisten omaehtoista hyvinvointia. Rovaniemi haluaa olla houkutteleva kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumakaupunki. Kaupungin hyvän veto- ja pitovoiman rakentaminen sekä terveen elämän turvaaminen edellyttää hyvää kasvu- ja kehitysympäristöä lapsille ja nuorille. Lapsiperheiden arki tulee olla turvattua mahdollistaen monipuoliset harrasteet. Tulevaisuudelta ei voi varastaa! Rovaniemi on vahvasti opiskelijakaupunki, mikä monipuolistaa ja kansainvälistää kaupunkiyhteisöä. Rovaniemen kaupungin kestävä kehitys edellyttää elinvoimaista elinkeinotoimintaa. Entistä paremmin työllistyvän väestön tuoma verotulo mahdollistaa tarvittavien palveluiden järjestämisen asukkaille. Hyvän kaavoitustyön tuloksena lisääntyvä yritystoiminta ja asuntorakentaminen antaa myös taloudellisia resursseja kaupunkikonsernille. Kaupungin hallinnon ja kehittämistyön jatkuva uudistaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen, hyvä osto- ja hankintapolitiikka sekä digitalisaation laajempi käytöönotto ovat tukemassa myös talouden tasapainottamista. TTU:n toimeenpanosuunnitelma (liite 1) sisältää monia esityksiä, joiden valmistelussa ja toimeenpanossa on talouden arvioinnin ohella tehtävä myös niiden ennakkovaikutusten arviot (EVA). Tärkeää on, että tehdyillä ratkaisuilla ei siirretä tai synnytetä ongelmia tulevaisuuteen tai toisille toimijoille sekä asiakasryhmille. Toiminnan ja talouden uudistaminen on kuitenkin välttämätön työ, johon on syytä pureutua rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

11 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan Rovaniemen kaupungin toiminnan ja talouden uudistamisohjelmasta. Ohjelmassa päätettiin kaupungin kokonaistalouden kehys vuosille Uudistamisohjelmassa valtuusto päätti, että käyttötaloudesta tehdään tarkempi toimielinkohtainen esitys valtuustolle syksyn talousarviokokoukseen päätetyn toimielinrakenteen mukaisesti. Tavoitteen mukaisesti lautakuntien määrää vähennetään, aluelautakuntajärjestelmä uudistetaan, liikelaitoksen johtokunta lakkautetaan ja hallintohenkilöstö keskitetään strategiseen hallintoon. Uudistuksen osana uudistetaan myös päätöksenteko- organisaatio, jotta luottamushenkilöorganisaatio tukee kaupungin työntekijäorganisaation toimintaa. Tavoitteena on johtamisjärjestelmän ja henkilöstöorganisaation virtaviivaistaminen. Tämän perusteella on kaupunginhallituksen laadittava talousarvioesitys vuodelle Kaupunginhallituksen tulee antaa toimiohje uudesta talousarviorakenteesta ja talousarvion laadinnasta. Kaupunginhallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi valmistellaan seuraavaa rakennetta noudattaen. Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Toimielimet Toimielimet Konsernihallinto Omaisuuden tuotot, korvaukset Kohderahoitteiset (sisäiset) palvelut Jaostot, neuvostot ja alueiden kehittäminen Perusturvalautakunta Lapsiperheiden palvelut Aikuisten ja työikäisten palvelut Ikäihmisten palvelut Terveydenhuollon palvelut aostot Sivistyslautakunta Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut Vapaa- ajan palvelut Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Ympäristön valvonta Jaostot Rahoitus Verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja - menot Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää toimiohjeenaan toimialoille, että 1.

12 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) vuoden 2020 talousarvio valmistellaan yllä esitettyä rakennetta ja valtuuston päättämän toiminnan ja talouden uudistamisohjelman tavoitteita noudattaen. talousarvioluonnos 2020 tulee valmistella siten, että kaupunginhallitus voi päättää tarkemmasta talousarvion laadintaohjeesta vuodelle 2020 kokouksessaan kaupunginhallitus toimii uudistuksen ohjausryhmänä. kaupunginhallitukselle ja lautakunnille kuuluvien valtuuston päätökseen tiedoksi merkityn liitteen mukaisten toimenpiteiden valmistelu ja toimeenpano käynnistetään välittömästi. Äänestykset Sanna Karhun 1. esitys: Kaupunginjohtajan esitys Jaa Karhun esitys Ei Jaa Juhani Juuruspolvi Matti Henttunen Päivi Alaoja Ei Anja Joensuu Sanna Karhu Hannu Ovaskainen Liisa Ansala Kalervo Björkbacka Esko-Juhani Tennilä Harri Rapo Terhi Heikkilä Sanna Karhun 2. esitys Kaupunginjohtajan esitys Jaa Karhun esitys Ei Jaa Harri Rapo Terhi Heikkilä Esko-Juhani Tennilä Ei Hannu Ovaskainen Juhani Juuruspolvi Liisa Ansala Anja Joensuu Sanna Karhu Matti Henttunen Päivi Alaoja Kalervo Björkbacka Päätös

13 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Kaupunginhallitus kuuli asiassa kehitysjohtaja Riitta Erolaa ja controller Janne Juotasniemeä. Kaupunginhallitus piti tauon tämän asian esittelyn jälkeen klo Sanna Karhu esitti Terhi Heikkilän, Esko- Juhani Tennilän ja Kalervo Björkbackan kannattamana, että vuoden 2020 talousarvio valmistellaan nykyisellä lautakuntarakenteella ja samalla kaupunginhallitus aloittaa arvokeskustelun tulevasta lautakuntamallista, joka on käyty kesäkuuhun 2019 mennessä. Liikelaitoksen johtokunta muutetaan kaupunginhallituksen alaiseksi jaostoksi. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginjohtajan esityksen kannalla vastaavat Jaa ja ne, jotka ovat Karhun esityksen kannalla vastaavat Ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kolme (3) Jaa - ääntä ja kahdeksan (8) Ei - ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Karhun esitys on tullut tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Sanna Karhu esitti Juhani Juuruspolven ja Kalervo Björkbackan kannattamana, että lisätään 5. kohdaksi päätösesitykseen kirjaus: Valmistellaan yt- neuvottelujen aloittaminen, joiden tavoitteena on prosessien selkiyttäminen ja henkilöstön vähentäminen. Selkiytetään valmistelun kautta vähennysten, lomautusten ja tehtävien uudelleen kohdentaminen TTU:n periaatteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne jotka ovat kaupunginjohtajan esityksen kannalla vastaavat Jaa ja ne, jotka ovat Karhun esityksen kannalla vastaavat Ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kolme (3) Jaa - ääntä ja kahdeksan (8) Ei - ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Karhun esitys on tullut tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Terhi Heikkilä, Harri Rapo ja Esko- Juhani Tennilä pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Kaupunginhallitus piti tauon tämän asian käsittelyn aikana klo Eriävä mielipide "Henkilöstön vähentämistä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen ennen organisaatiorakenteiden ja prosessien kehittämistä ja uudelleenorganisointia on ennenaikaista. Tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa, miten suunnitellut muutokset vaikuttavat työvoiman tarpeeseen. Emme voi hyväksyä kaupunginhallituksen päätöstä näillä perusteilla. Rovaniemen sosiaalidemokraattinen kaupunginhallitus ryhmä Terhi Heikkilä ja Harri Rapo, Esko- Juhani Tennilä Vas." Tiedoksi Kaupungin johtoryhmä

14 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Jätehuoltojaosto, 7, Yläounasjoen aluelautakunta, 8, Sodankyläntien aluelautakunta, 9, Alaounasjoen aluelautakunta, 8, Ranuantien aluelautakunta, 8, Yläkemijoen aluelautakunta, 8, Ympäristölautakunta, 9, Alakemijoen aluelautakunta, 8, Kaupunginhallitus, 60, Kaupunginhallituksen lausunto jätteenkuljetusjärjestelmästä ROIDno Jätehuoltojaosto, , 7 Valmistelijat / lisätiedot: Olli Peuraniemi olli.peuraniemi@rovaniemi.fi kaupungininsinööri Rovaniemellä on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus muualla paitsi 22 erillisellä erityisen harvaanasutulla reuna- alueella, missä kunta on järjestänyt jätteenkuljetuksen. Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto teki jätteenkuljetusta koskevan päätöksen Päätöksen mukaan olemassa olevaa kuljetusjärjestelmää ei muuteta. Pohjois- Suomen hallinto- oikeus on antamallaan päätöksellä 16/0430/2 kumonnut Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaoston jätteenkuljetusta koskevan päätöksen. Jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi keskeneräisen selvittelytyön loppuunsaattamiseksi Rovaniemen kunnan epäselvien ja liittymättömien osalta. Uudella valmistelulla varmistetaan riittävä asianmukainen tiedonpäivitys jätehuollon piiriin liittyneistä kiinteistöistä. Jätehuoltojaostolla oli käytössään selvitykset jätehuollon toimivuudesta tehdessään päätöstä Selvitykset ilmenevät liitteenä olevasta teknisen lautakunnan jätehuoltojaoston päätöksen asiakirjoista. Vuoden 2016 lopulla toimitti Rovaniemen Ekoteam jätehuoltojaoston esittelijälle sekä silloisille jätehuoltojaoston jäsenille Ramboll Oy:n laatiman selvityksen jätelain ehtojen täyttymisestä Rovaniemen jätteiden kuljetuksissa. Selvitys on asiakirjojen oheismateriaalina. Selvitys on lähinnä kuljetusyritysten selvitys/näkemys jätelain 35 :n ja 37 :n ehtojen täyttymisestä Rovaniemen kaupungissa. Työn aineisto koostui kolmen yrityksen tiedoista. Johtopäätöksenä todetaan mm. seuraavaa: kuljetusyritykset eivät voi pakottaa ketään liittymään järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Se on viranomaistehtävää. Liittyjien seuranta ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta on kunnan tehtävä, ei yrittäjien. Rovaniemellä on kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta jo täydennetty haja- asutusalueilla (22 erillistä aluetta) kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella.

15 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Kaikilla muilla alueilla on mahdollisuus kilpailuttaa ja palveluita saatavilla usean yrityksen toimesta aikaisemmassa selvityksessä esitetty kuljetusjärjestelmään liittymättömien määrä ei voi pitää paikkansa. Jätehuoltojaoston päätöksen mukaisesti jäteviranomainen on tehnyt vuonna 2017 lisäselvityksiä Rovaniemen kaupungin alueen jätehuollon toimivuudesta ja järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä. Selvityksessä verrattiin asiakasrekisteriä paitsi kiinteistörekisteriin niin myös jätehuoltoviranomaisen hyväksymiin jätemaksun maksuunpanoluetteloihin. Selvityksen mukaan alueella on yhteensä noin kiinteistöä, joista noin ei ole järjestetyn jätehuollon piirissä. Jätehuoltoa ei järjestetty 22, 5 prosentissa Rovaniemen kaupungin alueen kiinteistöistä, jolloin alueella jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoitteet eivät täyty. Selvityksessä nykyiset yritysten asiakkaat sijoitettiin osoitetietojen perusteella karttapohjalle, mistä voitiin todeta, että kuljetusyritysten haja- alueen asiakaskiinteistöt sijaitsevat eri osissa kuntaa ja esimerkiksi Sodankylän, Kemijärven, Ranuan ja ylä- Ounasjoen suunnissa on hyvin vähän kuljetuspalvelua tarjolla. Tällöin kiinteistöillä on käytännössä mahdoton saada kilpailutettua jätteenkuljetusta jätelain edellyttämällä tavalla tasapuolisuus huomioiden. Keskitetyissä kunnan kilpailuttamissa kuljetuksissa jäteyhtiö on järjestänyt yhteiskeräyspisteverkoston taajamien ulkopuolelle tukemaan kiinteistökohtaista polttokelpoisen jätteen keräystä. Tällöin harvempaan asutulla alueella omakoti- ja loma- asukkailla on helpompi järjestää jätelain edellyttämä kiinteistön liittyminen järjestettyyn jätehuoltoon. Liittyminen yhteiskeräysjärjestelmään on vaihtoehto kiinteistön oman polttokelpoisen jäteastian tai kimppa- astian järjestämisen sijaan. Liittyjien seuranta ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta on kunnan tehtävä, ei yrittäjien. Viranomaisen keinot huolehtia näiden jätelain velvoitteiden täyttymisestä ovat kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lähes olemattomat. Tätä valvontaa ja pakkokeinoja on jo kuvattu aiempaa käsittelyä varten laaditun selvityksen kohdassa 3.1. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa valvonta ja seuranta on selkeää ja helposti järjestettävissä. Rovaniemen kaupunginhallitus on hyväksynyt Rovaniemen kaupungin ilmasto- ohjelman. Liikenteen ja asumisen osuus Rovaniemen kasvihuonekaasupäästöistä on n. 37 %. Toimenpiteenä ohjelma esittää liikkumisesta ja kuljetuksista syntyvien päästöjen minimoimisen mm. kuljetustarpeita järkeistämällä vähentäen turhaa ajoa ja samalla päästöjä. Kaupungin taajama- alueella ja tonttikaduilla jopa neljä eri yhtiöiden jäteautoa keräämässä omien sopimusasiakkaidensa jätettä, mikä aiheuttaa taajamassa tarpeetonta raskasta liikennettä lisäten ylimääräisiä ja turhia päästöjä ilmaan sekä melua ympäristöön. Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota turhien päästöjen vähentämiseen. Keskitetty keräys taajamassa vähentää raskaan liikenteen määrää ja haittoja huomattavasti. Rovaniemi on v.2017 hyväksytty kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi ja kaupunki on sitoutunut kiertotalouden ja valtakunnallisen jätehuollon yleissuunnitelman mukaisiin kiertotalouden tavoitteisiin. Ensimmäisenä kuntaverkostona edelläkävijät aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuoteen 2023 mennessä, hyödyntämällä materiaalina

16 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle. EU on hyväksynyt vuoden 2017 lopussa kiertotalouspaketin, jonka mukaan jätehuollon lähtökohtana on jätteiden kiinteistökohtainen erilliskeräys. Biojätteen erilliskeräystavoite on asetettu vuodelle 2024 ja tekstiileille vuodelle Lisäksi on asetettu uusia tavoitteet yhdyskuntajätteen kierrätykselle, jätteen loppusijoitukselle kaatopaikalla ja pakkausjätteen kierrätykselle. Kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen, jätteen syntypaikkalajittelun ja kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen on valvonnan ja seurannan kannalta huomattavasti helpompaa keskitetyn jätteenkeräyksen piirissä. Kiinteistökohtainen jätteen kuljetus on järjestettävä keskitetysti keräykseen liittymiseen opastamiseksi jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä viranomaisen jätehuollon järjestämisen ja liittymisvelvoitteen seuraamiseksi. Järjestelmässä kaikki kunnan asukkaat ovat tasapuolisessa asemassa. EU komissio on antanut varhaisen varoituksen 14:lle kierrätystavoitteista jälkeen jääneelle maalle, Suomi mukaan lukien. Yhtenä merkittävänä syynä komissio mainitsee hyötyjätteiden erilliskeräyksen tehottomuuden. Kuntavastuullisena ja keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä myös hyötyjätteiden keräyksen tehoa voisi lisätä siten, että pysyttäisiin selvillä keräyksen taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Korkein hallinto- oikeus on tehnyt ennakkopäätöksiä jätteenkuljetusjärjestelmistä. Kuntaliitto toimitti päivätyn muistion KHO:n päätöksistä johdettavista suuntaviivoista. Muistion mukaan mm: Jätehuoltoviranomaisen harkintavaltaa on uudella jätelailla rajoitettu verrattuna vanhaan. Edellytykset jätelaissa 646/2011 tiukemmat kuin aiemmin. Päätös jätteenkuljetuksen järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä voidaan tehdä vain silloin, kun uuden jätelain edellytykset täyttyvät. Päätö s on laillisuusharkintaa. Mikäli edellytykset eivät täyty, kunnan tulee jätelain mukaan lakkauttaa sopimusperusteinen järjestelmä/ kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmä ja siirtää kuljetustehtävä kunnalle Näiden edellytysten ja samalla jätehuoltoviranomaisen päätöksen lainmukaisuuden arvioimiseksi on oltava olemassa tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Koska uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vanhan jätelain edellytykset, päätöksen lainmukaisuudesta ei voida varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on toiminut. Kuntien kantoja (lausuntoja, mielipiteitä) ei voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, että kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edellytykset. Päätöksen lainmukaisuudesta ei voida varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan arvion mukaan toiminut. Jätehuoltoviranomaisen ei ole valittava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään tapauksessa, että lain edellytykset täyttyisivät.

17 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Jätehuoltoviranomainen voi päättää tässäkin tapauksessa siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Jätehuoltoviranomaisen velvollisuus varmistua jätteenkuljetuspalveluiden saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta liittyy kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnan oman järjestämisvelvollisuuden toteuttamiseen, kun sen sijaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta näistä vaatimuksista tulee varmistua jo järjestelmää valittaessa. Kaikkien edellytysten täyttymisen tulee olla selvää jo ennakolta. Jätelaissa ei ole asetettu erityisiä edellytyksiä päätökselle, jolla siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, eli silloin jätelain edellytysten tarkempi arviointi ei ole tarpeen. Selvitysvelvollisuus on erilainen riippuen, mistä lähtökohdista asiaa tarkastellaan. Mikäli tarkastellaan mahdollisuutta jatkaa kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmää, selvitysvelvollisuus on vahvempi ja se lvityksen tulee osoittaa jätelain 37 :n edellytysten täyttyminen. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen on useissa valituksissa väitetty, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus heikentää kilpailua, vaikuttaa yritysten omaisuuden suojaan ja aiheuttaa määräävän markkina- aseman syntymistä. Oikeuskäytännössä on todettu, että jätelain mukaan jäteyhtiön palveluhankinnoissa on noudatettava julkisista hankinnoista annettua lakia. Siinä säädetään muun ohella kilpailuolosuhteiden hyödyntämisestä, tarjouskilpailuun osallistuvien syrjimättömästä kohtelusta ja hankintojen riittävästä avoimuudesta. Kuljetusyrittäjien tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen on pyritty varmistamaan jätelain palveluhankintoja koskevilla säännöksillä, jotka tulevat sovellettaviksi toteutettaessa jätteenkuljetusten kilpailutusta. Valituksissa esitetyt väitteet kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen mahdollisista vaikutuksista omaisuuden suojaan, yritysten väliseen kilpailuun ja määräävän markkina- aseman syntymiseen liittyvät näin ollen ensisijaisesti tulevaan jätteenkuljetusten kilpailutukseen, eivätkä siten ole kuljetusjärjestelmäpäätöksen osalta relevantteja väitteitä. Jo aiemmin tehtyjen selvitysten mukaan ja nyt laadittujen tarkistusten mukaan jätelain 37 :n edellytykset ja kaupunginhallituksen asettamat tavoitteet eivät täyty Rovaniemen kaupungin alueella. Ottaen huomioon myös ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet jätehuoltotyöryhmän näkemys on, että koko Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vuoden 2022 alusta lukien. Kuljetusten hankinta ja hankinnan muut pääperiaatteet tulee hyväksyä etukäteen teknisen lautakunnan jätehuoltojaostossa. Päätöksellä samalla määrätään kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta Rovaniemen kaupungin alueella. Ehdotus Esittelijä: Olli Peuraniemi, kaupungininsinööri Jätehuoltojaosto merkitsee tiedoksi edellä olevan selvitystyön ja kaupungininsinöörin esityksen joka noudattaa työryhmän näkemystä sekä päättää ennen asian jatkokäsittelyä pyytää lausunnot Rovaniemen ympäristönsuojeluviranomaiselta, Rovaniemen kaupunginhallitukselta ja

18 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) aluelautakunnilta, Lapin ELY keskukselta ja Lapin Yrittäjät ry:ltä ja varata Rovaniemen asukkaille ja alueella toimiville jätehuoltoyrityksille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. Lisäksi jätehuoltojaosto päättää tiedottaa asiasta jätelain 38 :n mukaisesti. Lausunnot pyydetään mennessä. Päätös Jätehuoltojaosto päätti yksimielisesti kaupungininsinöörin tarkennetun esityksen mukaisesti. Yläounasjoen aluelautakunta, , 8 Valmistelijat / lisätiedot: Heli Välikangas heli.valikangas@rovaniemi.fi alueellisten palvelujen johtaja Rovaniemen kaupungin Jätehuoltojaosto on käsitellyt kokouksessaan esityksen, että koko Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vuoden 2022 alusta lukien. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä asiasta on päätetty pyytää lausunnot eri sidosryhmiltä mm. aluelautakunnilta. Rovaniemellä on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus muualla paitsi 22 erillisellä erityisen harvaanasutulla reuna- alueella, missä kunta on järjestänyt jätteenkuljetuksen. Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto teki asiasta vastoin valmistelijan esitystä päätöksen Päätöksestä valitettiin, josta Pohjois- Suomen hallinto- oikeus on antamallaan päätöksellä 16/0420/2 kumonnut jätehuoltojaoston jätteenkuljetusta koskevan päätöksen, joka ei täytä jätelain vaatimuksia. Jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Vuoden 2017 aikana on tehty lisäselvityksiä Rovaniemen kaupungin alueen jätehuollon toimivuudesta ja järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä. Selvityksessä verrattiin asiakasrekisteriä kiinteistörekisteriin ja jätehuoltoviranomaisen hyväksymiin jätemaksun maksuunpanoluetteloihin. Selvityksen mukaan alueella on yhteensä noin kiinteistöä, joista noin ei ole järjestetyn jätehuollon piirissä. Jätehuoltoa ei järjestetty 22, 5 prosentissa Rovaniemen kaupungin alueen kiinteistöistä, jonka vuoksi alueella jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoitteet eivät täyty. Rovaniemen kaupunki on valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksillä osoittanut haluavansa kehittyä arktisessa kiertotaloudessa. Rovaniemi on hyväksytty vuonna 2017 kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi. Kuntaverkoston edelläkävijät aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet seuraavasti: kierrättämällä vähintään 55 % yhdyskuntajätteistä vuoteen 2023 mennessä (42 % v. 2017) hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteistä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle Rovaniemeltä Oulun polttolaitokseen kuljetettavasta jätteestä maksetaan kuljetuskustannuksia ja porttimaksuja yhteensä 2, 3 milj. euora. Kuormissa on 26 %

19 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) biojätettä ja 21 % muovia, sekä lisäksi metallia, lasia, pahvia, paperia, kartonkia ja muuta sinne kuulumatonta tavaraa. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite 42 prosentista 55 prosenttiin tarkoittaa, että polttoon menevästä nykyisestä kotitalouksien yhdyskuntajätteestä olisi n kiloa enemmän kierrätettävä materiaalihyötykäyttöön vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä kaikilta toimijoilta. Rovaniemen kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutukset nykyiseen toimintaan: Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen keräyksen kilpailuttaa Rovaniemen kaupungin 90 %:sti omistama Napapiirin Residuum Oy keskitettynä keräyksenä. Tällöin kullakin alueella (tai tiellä) kiertäisi vain yksi keräilyauto. Keskitetty jätteenkuljetusjärjestelmä on kiinteistönmistajalle kiinteistökohtaista kilpailutusta edullisempi. Kilpailutuksen laajentuessa haja- alueella jätehuollon ja kuljetuksen hintataso laskee kuljetusten tehokkuuden lisääntyessä (ajettavia kilometrejä on vähemmän kutakin tyhjennysykikköä kohden). Napapiirin Residuum Oy tulisi laajentamaan kaikkiin Rovaniemen haja- alueisiin yhteiskeräyspisteet. Hajaa- alueella asiakas voi itse päättää, käyttääkö yhteyskeräyspistettä vain kiinteistökohtaista omaa jäteastiaa. Jätehuoltomääräyksillä määritellään jäteastioiden tyhjennysvälit, jotka ovat nykyisellään 2-8 viikkoa. Poissaolojen ajaksi keräys voidaan keskeyttää kokonaan. Kilpailutus ei koske tässä vaiheessa sakokaivolietteitä. Kilpailutus tehdään pienissä osa- alueissa. Alueet määritellään siten, että kuhunkin urakkaan sisältyy haja- aluetta ja tehokkaamman asumisen aluetta. Alueet kilpailutetaan porrastetusti siten, että kaikki alueet eivät ole samanaikaisesti tarjouskilpailussa. Napapiirin Residuum Oy laskuttaa asiakasta jätteenkuljetuksesta. Kuljetusyritys saa korvauksen Napapiirin Residuum Oy:ltä. Keskitetty kilpailutus, jätehuoltomääräykset ja jätetaksa velvoittavat kaikkia osallistumaan kustannuksiin Ehdotus Esittelijä: Heli Välikangas, alueellisten palvelujen johtaja Aluelautakunta esittää lausuntonaan, että koko Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen edellä esitettyjen pääperiaatteiden mukaisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa valvonta ja seuranta on selkeää ja helposti järjestettävissä. Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan, että kaikki osallistuvat järjestettyyn jätehuoltoon. Lisäksi päästöt ympäristöön, meluhaitat ja liikennemäärät asuinalueella vähenevät. Alan toimijoiden tulisi lisätä kuntalaisille tietoisuutta jätteiden syntypaikkalajittelusta, erilliskeräyksestä ja kompostoinnista asetettujen arktisten kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskeräyspisteisiin tulisi lisätä mm. biojätteen, muovin ja tekstiilin lajittelu. Lisäksi kilpailutuksen ehdot tulisi laatia siten, että myös paikalliset yritykset pystyvät jättämään tarjoukset ja palvelua tuottavia yrityksiä olisi useampia.

20 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Päätös Ehdotuksesta poiketen Yläounasjoen aluelautakunta päätti, että jätteenkuljetus tulee järjestää ensisijaisesti kiinteistönhaltijan järjestämänä koko kaupungin alueella. Päätös tarkoittaa, että nykyiset 22 haja- aluetta tulee vapauttaa kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta. Alan toimijoiden tulisi lisätä kuntalaisille tietoisuutta jätteiden syntypaikkalajittelusta, erilliskeräyksestä ja kompostoinnista asetettujen arktisten kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskeräyspisteisiin tulisi lisätä mm. biojätteen, muovin ja tekstiilin lajittelu. Mikäli kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus ei toteudu, niin silloin jätteenkuljetuksen kilpailutuksen kriteeristö tulisi laatia siten, että mahdollisimman moni paikallinen yritys toteuttaa palvelua myös jatkossa. Sodankyläntien aluelautakunta, , 9 Valmistelijat / lisätiedot: Heli Välikangas heli.valikangas@rovaniemi.fi alueellisten palvelujen johtaja Rovaniemen kaupungin Jätehuoltojaosto on käsitellyt kokouksessaan esityksen, että koko Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vuoden 2022 alusta lukien. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä asiasta on päätetty pyytää lausunnot eri sidosryhmiltä mm. aluelautakunnilta. Rovaniemellä on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus muualla paitsi 22 erillisellä erityisen harvaanasutulla reuna- alueella, missä kunta on järjestänyt jätteenkuljetuksen. Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto teki asiasta vastoin valmistelijan esitystä päätöksen Päätöksestä valitettiin, josta Pohjois- Suomen hallinto- oikeus on antamallaan päätöksellä 16/0420/2 kumonnut jätehuoltojaoston jätteenkuljetusta koskevan päätöksen, joka ei täytä jätelain vaatimuksia. Jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Vuoden 2017 aikana on tehty lisäselvityksiä Rovaniemen kaupungin alueen jätehuollon toimivuudesta ja järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä. Selvityksessä verrattiin asiakasrekisteriä kiinteistörekisteriin ja jätehuoltoviranomaisen hyväksymiin jätemaksun maksuunpanoluetteloihin. Selvityksen mukaan alueella on yhteensä noin kiinteistöä, joista noin ei ole järjestetyn jätehuollon piirissä. Jätehuoltoa ei järjestetty 22, 5 prosentissa Rovaniemen kaupungin alueen kiinteistöistä, jonka vuoksi alueella jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoitteet eivät täyty. Rovaniemen kaupunki on valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksillä osoittanut haluavansa kehittyä arktisessa kiertotaloudessa. Rovaniemi on hyväksytty vuonna 2017 kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi. Kuntaverkoston edelläkävijät aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet seuraavasti:

21 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) kierrättämällä vähintään 55 % yhdyskuntajätteistä vuoteen 2023 mennessä (42 % v. 2017) hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteistä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle Rovaniemeltä Oulun polttolaitokseen kuljetettavasta jätteestä maksetaan kuljetuskustannuksia ja porttimaksuja yhteensä 2, 3 milj. euora. Kuormissa on 26 % biojätettä ja 21 % muovia, sekä lisäksi metallia, lasia, pahvia, paperia, kartonkia ja muuta sinne kuulumatonta tavaraa. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite 42 prosentista 55 prosenttiin tarkoittaa, että polttoon menevästä nykyisestä kotitalouksien yhdyskuntajätteestä olisi n kiloa enemmän kierrätettävä materiaalihyötykäyttöön vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä kaikilta toimijoilta. Rovaniemen kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutukset nykyiseen toimintaan: Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen keräyksen kilpailuttaa Rovaniemen kaupungin 90 %:sti omistama Napapiirin Residuum Oy keskitettynä keräyksenä. Tällöin kullakin alueella (tai tiellä) kiertäisi vain yksi keräilyauto. Keskitetty jätteenkuljetusjärjestelmä on kiinteistönmistajalle kiinteistökohtaista kilpailutusta edullisempi. Kilpailutuksen laajentuessa haja- alueella jätehuollon ja kuljetuksen hintataso laskee kuljetusten tehokkuuden lisääntyessä (ajettavia kilometrejä on vähemmän kutakin tyhjennysykikköä kohden). Napapiirin Residuum Oy tulisi laajentamaan kaikkiin Rovaniemen haja- alueisiin yhteiskeräyspisteet. Haja- alueella asiakas voi itse päättää, käyttääkö yhteyskeräyspistettä vain kiinteistökohtaista omaa jäteastiaa. Jätehuoltomääräyksillä määritellään jäteastioiden tyhjennysvälit, jotka ovat nykyisellään 2-8 viikkoa. Poissaolojen ajaksi keräys voidaan keskeyttää kokonaan. Kilpailutus ei koske tässä vaiheessa sakokaivolietteitä. Kilpailutus tehdään pienissä osa- alueissa. Alueet määritellään siten, että kuhunkin urakkaan sisältyy haja- aluetta ja tehokkaamman asumisen aluetta. Alueet kilpailutetaan porrastetusti siten, että kaikki alueet eivät ole samanaikaisesti tarjouskilpailussa. Napapiirin Residuum Oy laskuttaa asiakasta jätteenkuljetuksesta. Kuljetusyritys saa korvauksen Napapiirin Residuum Oy:ltä. Keskitetty kilpailutus, jätehuoltomääräykset ja jätetaksa velvoittavat kaikkia osallistumaan kustannuksiin Ehdotus Esittelijä: Heli Välikangas, alueellisten palvelujen johtaja Aluelautakunta esittää lausuntonaan, että koko Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen edellä esitettyjen pääperiaatteiden mukaisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa valvonta ja

22 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) seuranta on selkeää ja helposti järjestettävissä. Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan, että kaikki osallistuvat järjestettyyn jätehuoltoon. Lisäksi päästöt ympäristöön, meluhaitat ja liikennemäärät asuinalueella vähenevät. Alan toimijoiden tulisi lisätä kuntalaisille tietoisuutta jätteiden syntypaikkalajittelusta, erilliskeräyksestä ja kompostoinnista asetettujen arktisten kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskeräyspisteisiin tulisi lisätä mm. biojätteen, muovin ja tekstiilin lajittelu. Lisäksi kilpailutuksen ehdot tulisi laatia siten, että myös paikalliset yritykset pystyvät jättämään tarjoukset ja palvelua tuottavia yrityksiä olisi useampia. Päätös Sodankyläntien aluelautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksesta poiketen, että jätteenkuljetusta jatketaan entisen käytännön mukaisesti. Alaounasjoen aluelautakunta, , 8 Valmistelijat / lisätiedot: Heli Välikangas heli.valikangas@rovaniemi.fi alueellisten palvelujen johtaja Rovaniemen kaupungin Jätehuoltojaosto on käsitellyt kokouksessaan esityksen, että koko Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vuoden 2022 alusta lukien. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä asiasta on päätetty pyytää lausunnot eri sidosryhmiltä mm. aluelautakunnilta. Rovaniemellä on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus muualla paitsi 22 erillisellä erityisen harvaanasutulla reuna- alueella, missä kunta on järjestänyt jätteenkuljetuksen. Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto teki asiasta vastoin valmistelijan esitystä päätöksen Päätöksestä valitettiin, josta Pohjois- Suomen hallinto- oikeus on antamallaan päätöksellä 16/0420/2 kumonnut jätehuoltojaoston jätteenkuljetusta koskevan päätöksen, joka ei täytä jätelain vaatimuksia. Jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Vuoden 2017 aikana on tehty lisäselvityksiä Rovaniemen kaupungin alueen jätehuollon toimivuudesta ja järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä. Selvityksessä verrattiin asiakasrekisteriä kiinteistörekisteriin ja jätehuoltoviranomaisen hyväksymiin jätemaksun maksuunpanoluetteloihin. Selvityksen mukaan alueella on yhteensä noin kiinteistöä, joista noin ei ole järjestetyn jätehuollon piirissä. Jätehuoltoa ei järjestetty 22, 5 prosentissa Rovaniemen kaupungin alueen kiinteistöistä, jonka vuoksi alueella jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoitteet eivät täyty. Rovaniemen kaupunki on valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksillä osoittanut haluavansa kehittyä arktisessa kiertotaloudessa. Rovaniemi on hyväksytty vuonna

23 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) 2017 kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi. Kuntaverkoston edelläkävijät aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet seuraavasti: kierrättämällä vähintään 55 % yhdyskuntajätteistä vuoteen 2023 mennessä (42 % v. 2017) hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteistä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle Rovaniemeltä Oulun polttolaitokseen kuljetettavasta jätteestä maksetaan kuljetuskustannuksia ja porttimaksuja yhteensä 2, 3 milj. euora. Kuormissa on 26 % biojätettä ja 21 % muovia, sekä lisäksi metallia, lasia, pahvia, paperia, kartonkia ja muuta sinne kuulumatonta tavaraa. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite 42 prosentista 55 prosenttiin tarkoittaa, että polttoon menevästä nykyisestä kotitalouksien yhdyskuntajätteestä olisi n kiloa enemmän kierrätettävä materiaalihyötykäyttöön vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä kaikilta toimijoilta. Rovaniemen kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutukset nykyiseen toimintaan: Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen keräyksen kilpailuttaa Rovaniemen kaupungin 90 %:sti omistama Napapiirin Residuum Oy keskitettynä keräyksenä. Tällöin kullakin alueella (tai tiellä) kiertäisi vain yksi keräilyauto. Keskitetty jätteenkuljetusjärjestelmä on kiinteistönmistajalle kiinteistökohtaista kilpailutusta edullisempi. Kilpailutuksen laajentuessa haja- alueella jätehuollon ja kuljetuksen hintataso laskee kuljetusten tehokkuuden lisääntyessä (ajettavia kilometrejä on vähemmän kutakin tyhjennysykikköä kohden). Napapiirin Residuum Oy tulisi laajentamaan kaikkiin Rovaniemen haja- alueisiin yhteiskeräyspisteet. Hajaa- alueella asiakas voi itse päättää, käyttääkö yhteyskeräyspistettä vain kiinteistökohtaista omaa jäteastiaa. Jätehuoltomääräyksillä määritellään jäteastioiden tyhjennysvälit, jotka ovat nykyisellään 2-8 viikkoa. Poissaolojen ajaksi keräys voidaan keskeyttää kokonaan. Kilpailutus ei koske tässä vaiheessa sakokaivolietteitä. Kilpailutus tehdään pienissä osa- alueissa. Alueet määritellään siten, että kuhunkin urakkaan sisältyy haja- aluetta ja tehokkaamman asumisen aluetta. Alueet kilpailutetaan porrastetusti siten, että kaikki alueet eivät ole samanaikaisesti tarjouskilpailussa. Napapiirin Residuum Oy laskuttaa asiakasta jätteenkuljetuksesta. Kuljetusyritys saa korvauksen Napapiirin Residuum Oy:ltä. Keskitetty kilpailutus, jätehuoltomääräykset ja jätetaksa velvoittavat kaikkia osallistumaan kustannuksiin Ehdotus Esittelijä: Heli Välikangas, alueellisten palvelujen johtaja

24 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) Aluelautakunta esittää lausuntonaan, että koko Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen edellä esitettyjen pääperiaatteiden mukaisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa valvonta ja seuranta on selkeää ja helposti järjestettävissä. Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan, että kaikki osallistuvat järjestettyyn jätehuoltoon. Lisäksi päästöt ympäristöön, meluhaitat ja liikennemäärät asuinalueella vähenevät. Alan toimijoiden tulisi lisätä kuntalaisille tietoisuutta jätteiden syntypaikkalajittelusta, erilliskeräyksestä ja kompostoinnista asetettujen arktisten kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskeräyspisteisiin tulisi lisätä mm. biojätteen, muovin ja tekstiilin lajittelu. Lisäksi kilpailutuksen ehdot tulisi laatia siten, että myös paikalliset yritykset pystyvät jättämään tarjoukset ja palvelua tuottavia yrityksiä olisi useampia. Päätös Alaounasjoen aluelautakunta päätti alueellisten palveluiden johtajan ehdotuksesta poiketen esittää lausuntonaan, että jatketaan kiinteistökohtaista mallia, joka täyttää jätelain 37 mukaiset vaatimukset. Alan toimijoiden tulisi lisätä kuntalaisille tietoisuutta jätteiden syntypaikkalajittelusta, erilliskeräyksestä ja kompostoinnista asetettujen arktisten kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Jätteenkeräyspisteisiin tulisi lisätä mm. biojätteen, muovin ja tekstiilin lajittelu. Ranuantien aluelautakunta, , 8 Valmistelijat / lisätiedot: Heli Välikangas heli.valikangas@rovaniemi.fi alueellisten palvelujen johtaja Rovaniemen kaupungin Jätehuoltojaosto on käsitellyt kokouksessaan esityksen, että koko Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vuoden 2022 alusta lukien. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä asiasta on päätetty pyytää lausunnot eri sidosryhmiltä mm. aluelautakunnilta. Rovaniemellä on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus muualla paitsi 22 erillisellä erityisen harvaanasutulla reuna- alueella, missä kunta on järjestänyt jätteenkuljetuksen. Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto teki asiasta vastoin valmistelijan esitystä päätöksen Päätöksestä valitettiin, josta Pohjois- Suomen hallinto- oikeus on antamallaan päätöksellä 16/0420/2 kumonnut jätehuoltojaoston jätteenkuljetusta koskevan päätöksen, joka ei täytä jätelain vaatimuksia. Jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Vuoden 2017 aikana on tehty lisäselvityksiä Rovaniemen kaupungin alueen jätehuollon toimivuudesta ja järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä. Selvityksessä

25 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 4/ ( 111) verrattiin asiakasrekisteriä kiinteistörekisteriin ja jätehuoltoviranomaisen hyväksymiin jätemaksun maksuunpanoluetteloihin. Selvityksen mukaan alueella on yhteensä noin kiinteistöä, joista noin ei ole järjestetyn jätehuollon piirissä. Jätehuoltoa ei järjestetty 22, 5 prosentissa Rovaniemen kaupungin alueen kiinteistöistä, jonka vuoksi alueella jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoitteet eivät täyty. Rovaniemen kaupunki on valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksillä osoittanut haluavansa kehittyä arktisessa kiertotaloudessa. Rovaniemi on hyväksytty vuonna 2017 kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi. Kuntaverkoston edelläkävijät aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet seuraavasti: kierrättämällä vähintään 55 % yhdyskuntajätteistä vuoteen 2023 mennessä (42 % v. 2017) hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteistä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle Rovaniemeltä Oulun polttolaitokseen kuljetettavasta jätteestä maksetaan kuljetuskustannuksia ja porttimaksuja yhteensä 2, 3 milj. euora. Kuormissa on 26 % biojätettä ja 21 % muovia, sekä lisäksi metallia, lasia, pahvia, paperia, kartonkia ja muuta sinne kuulumatonta tavaraa. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite 42 prosentista 55 prosenttiin tarkoittaa, että polttoon menevästä nykyisestä kotitalouksien yhdyskuntajätteestä olisi n kiloa enemmän kierrätettävä materiaalihyötykäyttöön vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä kaikilta toimijoilta. Rovaniemen kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutukset nykyiseen toimintaan: Ehdotus Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen keräyksen kilpailuttaa Rovaniemen kaupungin 90 %:sti omistama Napapiirin Residuum Oy keskitettynä keräyksenä. Tällöin kullakin alueella (tai tiellä) kiertäisi vain yksi keräilyauto. Keskitetty jätteenkuljetusjärjestelmä on kiinteistönmistajalle kiinteistökohtaista kilpailutusta edullisempi. Kilpailutuksen laajentuessa haja- alueella jätehuollon ja kuljetuksen hintataso laskee kuljetusten tehokkuuden lisääntyessä (ajettavia kilometrejä on vähemmän kutakin tyhjennysykikköä kohden). Napapiirin Residuum Oy tulisi laajentamaan kaikkiin Rovaniemen haja- alueisiin yhteiskeräyspisteet. Hajaa- alueella asiakas voi itse päättää, käyttääkö yhteyskeräyspistettä vain kiinteistökohtaista omaa jäteastiaa. Jätehuoltomääräyksillä määritellään jäteastioiden tyhjennysvälit, jotka ovat nykyisellään 2-8 viikkoa. Poissaolojen ajaksi keräys voidaan keskeyttää kokonaan. Kilpailutus ei koske tässä vaiheessa sakokaivolietteitä. Kilpailutus tehdään pienissä osa- alueissa. Alueet määritellään siten, että kuhunkin urakkaan sisältyy haja- aluetta ja tehokkaamman asumisen aluetta. Alueet kilpailutetaan porrastetusti siten, että kaikki alueet eivät ole samanaikaisesti tarjouskilpailussa. Napapiirin Residuum Oy laskuttaa asiakasta jätteenkuljetuksesta. Kuljetusyritys saa korvauksen Napapiirin Residuum Oy:ltä. Keskitetty kilpailutus, jätehuoltomääräykset ja jätetaksa velvoittavat kaikkia osallistumaan kustannuksiin