Sijoittaisinko henkivakuutuksiin?

Transkriptio

1 Sijoittaisinko henkivakuutuksiin? Mika Vaihekoski 1 Maailmalla on 90-luvulla yleistynyt uusi sijoitusinstrumentti, joka lupaa vakaata prosentin tuottoa ilman korrelaatiota osakemarkkinoiden tai joukkolainojen kanssa. Instrumentista on tullut suosittu institutionaalisten sijoittajien piirissä ja väitetäänpä jopa Warren Buffetinkin sijoittaneen suuria summia niihin. Kyseessä on TLP eli traded live policy, jonka voisi suomentaa edelleenmyytynä henkivakuutuksena. Viime aikoina näitä instrumentteja on tarjottu suomalaisille sijoittajille ja onpa muutama sijoittaja tilaisuuteen tarttunutkin. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on esitellä ko. instrumenttia, tarkastella kriittisesti sen etuja ja haittoja sekä pohtia olisiko Suomessa tilaa vastaavalle instrumentille. TLP instrumenteista TLP, josta suomeksi voisi ehkä käyttää nimitystä jälleenmyyty henkivakuutus, on suhteellisen uusi sijoitusinstrumentti. Kyseinen instrumentti alkoi yleistyä 90-luvun alusta alkaen USA:ssa. Myöhemmin ne ovat päätyneet Eurooppaan lähinnä rahastojen kautta, jotka sijoittavat USA:n markkinoille. Instrumenttina TLP on hyvin yksinkertainen: sijoittaja hyvittää yksityistä tai yritystä siitä, että tämä tekee sijoittajasta henkivakuutuksensa edunsaajan. Samalla sijoittaja ottaa hoitaakseen henkivakuutuksen jäljellä olevien kuukausimaksujen hoitamisen. Mihin tällainen toiminta perustuu? Joka vuosi osa ihmisistä lopettaa syystä tai toisesta henkivakuutuksensa vakuutusmaksujen maksamisen ja joutuu siitä syystä irtisanomaan vakuutuksensa. Näissä tapauksissa henkivakuutusyhtiö ei käytännössä hyvitä irtisanojaa jo kertyneistä varoista mitenkään, ja voi jopa joissain tapauksissa veloittaakin sopimuksen irtisanomisesta. Tähän väliin tulee sijoittaja, joka suostuu hyvittämään vakuutuksenottajaa ja huolehtimaan lopuista vakuutusmaksuista toiveenaan mahdollisesti kertyvä tulovirta vakuutuksen realisoituessa. Se kuinka paljon sijoittaja hyvittää vakuutuksenluovuttajaa riippuu vakuutuksenottajan eliniän odotuksestaan sekä sijoittajan tuottovaatimuksesta. TLP-rahasto Yksityisen sijoittajan on kuitenkin vaikea ja liian riskikästä lähteä etsimään henkilöitä, jotka ovat luopumassa henkivakuutuksestaan. Käytännössä sijoitustoimintaa tekee rahasto, johon voi osallistua pienemmällä osuudella. Rahaston tarkoituksena on kerätä TLP-sopimuksia niin paljon, että hajautuksen voima alkaa vaikuttaa eli yhden ihmisen eliniällä ei ole enää vaikutusta rahaston menestymiseen. 1 Dosentti Mika Vaihekoski, johtaja, LTT-Tutkimus Oy, Helsingin kauppakorkeakoulu. mika.vaihekoski@hkkk.fi. Tämän tekstin lainaaminen tai siihen viittaaminen ilman lupaa on kielletty. Tämä artikkeli on allekirjoittaneen henkilökohtainen kirjoitus, eikä edusta välttämättä mainittujen henkilöiden tai organisaatioiden käsityksiä. Tätä kirjoitusta ei pidä myöskään käsittää suosituksena tai kieltona sijoitustoimintaan. Jokainen on vastuussa omista sijoituksistaan. 1

2 Rahaston menestymiseen vaikuttaa toki myös se tarkkuus, millä he pystyvät arvioimaan henkivakuutettujen jäljellä olevaa elinikää. Jos lääketiede kehittyy hyppäyksittäin (esim. HIV:lle kehitetyt lääkkeet), voi tuotto jäädä hyvin pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta eliniän konservatiivinen arviointi toteutuessaan mahdollistaa tuottovaatimusta korkeammankin tuoton. Pitäisikö henkivakuutusten jälleenmyynti kieltää? Talouselämä-lehti otsikoi internet-sivuillaan 2 sensaatiohakuisesti Kuolema tuo tuoton ja jatkaa osta kuolemansairaalta henkivakuutus ja rikastu. Pitäisikö tällainen toiminta sitten kieltää? Vastaus on ei, päinvastoin. Yhtä lailla voitaisiin kysyä pitäisikö henkivakuutustoiminta ylipäätään kieltää? Samalla tavoinhan vakuutusyhtiöt tekevät tulosta meidän kaikkien kuolemalla ja sen pelolla. Henkivakuutusten jälleenmyynti täydentää selkeästi markkinoita, kuten oheinen esimerkki osoittaa. Jokaisella henkivakuutetulla olisi jälleenmyyntimarkkinoiden synnyttyä mahdollisuus jatkaa vakuutustaan kuten aiemmin, mutta rahapulan yllättäessä hänellä olisi ylimääräinen optio kerätä henkivakuutustaan vastaan tietty summa jälkimarkkinoilta. Jälleenmyyntimahdollisuus ei siis olisi mitään vakuutetulta pois. Esimerkkitilanne voisi olla vakavasti sairastunut henkilö, joka tarvitsisi rahaa kalliiseen lääkehoitoon, jota julkinen terveydenhuolto ei suostu tai pysty tarjoamaan. Henkilöllä on kuitenkin henkivakuutus, mutta hänen näkökulmastaan vakuutuksen korvaus tulee liian myöhään. Myymällä henkivakuutuksensa, hän pystyy nostamaan varoja tarvitsemaansa lääkehoitoon. 3 Käytännössä suurin osa TLP-rahastojen ostamista henkivakuutuksista ei edes tule kuolemansairailta, vaan henkilöiltä, joilla ei ole enää tarvetta vakuutukselle. Henkivakuutushan otetaan usein nuorena oman puolison ja lasten hyväksi vahinkotapauksien varalta. Kun lapset ovat aikuisia ja vakuutettu alkaa itse lähestyä eläkeikää, on vakuutus täyttänyt tehtävänsä. Vakuutetun on turha enää jatkaa vakuutusmaksujen maksua (jotka ikäihmisellä ovat korkeat) ja jos kolmas osapuoli on valmis hyvittämään vakuutuksesta jotain, miksi mahdollisuutta ei voisi käyttää hyväkseen. Voisiko Suomessa käydä kauppaa henkivakuutuksilla? Yleisellä tasolla voi sanoa, että Suomessakin voisi olla tilaus toimijalle, joka ostaisi henkivakuutuksia ihmisiltä sekä toisaalta rahastolle, joka sijoittaisi näihin instrumentteihin. Käsittääkseni toiminta ei sinänsä ole kiellettyä, joten kysymys on lähinnä vakuutusyhtiöiden vakuutusehdoista. Otin tarkastelun kohteeksi yhden henkivakuutusyhtiön ehdot. Pikainen perehtyminen ehtoihin ei ainakaan estä sijoittajan määräämistä edunsaajaksi ( Vakuutuksenottaja saa määrätä edunsaajan, jolle vakuutuskorvaus maksetaan. ). Sen sijaan pieneksi ongelmaksi voi muodostua se, että vakuutuksenottajalla on käsittääkseni oikeus jatkaa vakuutustaan vaikka vakuutusmaksu on jätetty maksamatta kuuden kuukauden ajaksi ( ). 3 Luonteeltaan tämä toiminta vastaa viime vuonna Suomen markkinoille tullutta käänteistä asuntolainaa, jossa henkilö nostaa lainaa elinkuluihin elämänsä varttuneessa vaiheessa maksaakseen lainan pois kuoltuaan asunnollaan. 4 Esimerkkiehdoissa todetaan: Muun kuin ensimmäisen vakuutusmaksun maksamattomuuden takia päättynyt vakuutus tulee uudelleen voimaan maksamista seuraavasta päivästä, jos maksamatta jätetty vakuutusmaksu 2

3 Henkivakuutusten jälleenmyyntimarkkinoiden synnyttäminen Suomeen vaatisi tosin alan toimijoilta hyvin erikoistunutta osaamista. Ensinnäkin henkivakuutusten ostaminen vaatisi tietoa henkilöistä, jotka ovat aikeissa irtisanoa henkivakuutuksensa. Henkivakuutukselle oikean korvaushinnan arviointi puolestaan vaatisi lääkärintarkistusta sekä odotetun eliniän arviointia. Eliniän arviointi vaatisi puolestaan laajoja tietokantoja eri tekijöiden vaikutuksista ihmisen elinikään. TLP-rahasto sijoituskohteena Brittiläinen Policy Selection Limited esitteli maaliskuussa Helsingissä TLP-rahastoaan. 5 Markkinointiargumenteista keskeisimpiä oli se, että rahaston tuotto-odotus kulujen jälkeen oli prosenttia vuotuisesti. Kulujen muodostumisesta ei todettu, mutta esityksestä sai sen käsityksen, että ne ovat varsin mittavat, jo TLP-sopimusten epälikvidin luonteenkin vuoksi ts. sopimusten hankintakustannukset ovat korkeat. Tämä edellyttää itse toiminnalta erittäin hyvää kannattavuutta. 6 Riskin osalta em. esittelytilaisuudessa rahaston edustaja totesi, että se on pieni. Esimerkiksi osakemarkkinariskiä ja joukkovelkakirjoihin liittyvää riskiä ei heidän näkemyksensä mukaan ole, sillä rahaston korrelaatio molempien markkinoiden kehityksen kanssa on nolla. Lisäksi he toivat esille, että toiminnan läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys on huomattavasti parempi kuin hedge-rahastoilla, jotka myös lupaavat vastaavaa kiinteää tuottoa. Viimeinen väite läpinäkyvyyden voi pitää paikkaansa, tiedä häntä. Riskin osalta väite on kuitenkin selkeästi virheellinen. Riskittömyys ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ensimmäisenä riskinä rahastoon kohdistuu valuuttariski euroalueen sijoittajan näkökulmasta. Tämän rahaston esittelijät itsekin toki myönsivät esitystilaisuudessa. Näin siksi, että käytännössä rahasto sijoittaa yhdysvaltalaisiin henkivakuutuksiin. Rahasto kertoi kyllä miettivänsä keinoja riskin poistamiseksi jatkossa. Sen täydellinen poistaminen ei ole kuitenkaan kaikkein yksinkertaisinta, koska he eivät tiedä vakuutuksista tulevaa kassavirtaa varmuudella ts. ei ole tiedossa summaa mitä suojataan. Entä mitä tulee markkina- ja korkoriskiin? Valuuttariski ei ole täysin em. riskeistä riippumaton, joten jo pelkästään näiden markkinoiden yhteisliikkuvuus (co-integration) tuo mukanaan epäsuorasti markkina- ja korkoriskiä. Väite suoranaisesta korkoriskittömyydestä on kuitenkin selkeä virhe, sillä TLP muistuttaa instrumenttina (ikuista) joukkolainaa tai äänivallatonta etuoikeutettua osaketta (preferred share). Se lupaa joukkolainan tapaan riskittömän kassavirran, joka vastaa joukkolainan prosentin kuponkikorkoa. Näin ollen instrumentin hinnoittelu on hyvin läheisesti yhteydessä joukkolainoihin eli arvo on tulevien kassavirtojen nykyarvo sijoittajien tuottovaatimuksella diskontattuna. Näin ollen korkojen nousu laskee instrumentin arvoa, sillä sijoittajien tuottovaatimus nousee ja aiemman kassavirran nykyarvo pienenee. Tämän pystyisi estämään ainoastaan se, että ramaksetaan kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. Eli vakuutetulla on kuusi kuukautta aikaa maksaa erääntynyt maksu ilman, että vakuutusyhtiöllä on oikeutta lopullisesti keskeyttää sopimus. 5 Allekirjoittaneella oli vielä myöhemmin mahdollisuus keskustella rahaston edustajan kanssa. 6 Luultavasti rahaston kuluista saisi paremman kuvan kysymällä. Ei voi kuitenkaan olla hieman ihmettelemättä miten rahasto pystyy tuottamaan 15 prosentin tuoton, jos kulut ovat varovaisen arvion mukaan 5 10 prosenttia? Lisäksi on vaikea uskoa 20 prosentin riskittömään tuottoon, kun riskitön korko muuten on 2 3 prosentin luokkaa. Toisaalta täytyy muistaa, että uusilla markkinoilla ensimmäisillä toimijoilla on mahdollisuus normaalia korkeampaan tuottoon. 3

4 hasto pystyisi nostamaan tuottoaan pienentämällä vakuutetuille maksamaansa korvausta (ts. korottamalla korvauksen tuottovaatimusta). Se voi onnistua lyhyellä aikavälillä, mutta kilpailun kasvaessa marginaalien on laskettava. Sijoittaja voi siis joutua tilanteeseen, jossa hän on maksanut 100 rahaa instrumentista, mutta myytäessä kukaan ei ole valmis maksamaan siitä kuin 90 rahaa korkojen nousun vuoksi. 7 Hän on voinut toki saada rahaston lupaamat 15 prosentin tuotot, mutta arvonlasku huomioiden tuotto jää huomattavasti alle odotusten. TLP-instrumenttiin liittyy myös muita riskejä. Yksi sellaisista on konkurssiriski, joka syntyy henkivakuutusten myöntäjäyhtiöiden konkurssimahdollisuuden kautta. Tätä riskiä voidaan pienentää sijoittamalla vain tietyn luottoluokituksen omaavien yritysten henkivakuutuksiin kuten em. rahaston edustajat totesivat tapahtuvankin. Markkinariskin osalta voidaan vielä lopuksi todeta, että henkivakuutusten jälleenmyyntimarkkinoiden on oltava tietyssä yhteydessä yleiseen taloudelliseen tilaan. Taloudellisen tilan ollessa tiukka, ovat ihmiset luultavasti valmiimpia luopumaan vakuutuksistaan ja päinvastoin. Tämä vaikuttaa markkinoiden kysyntään ja tarjontaan sekä sitä kautta hinnanmuodostukseen (rahaston tuottoon). Yhteenveto ja loppumietteitä Tässä kirjoituksessa on analysoitu TLP-instrumentteja niiden kansantaloudellisten vaikutusten sekä sijoittajan kannalta. Kansantaloudellisesta näkökulmasta ne selvästi täydentävät markkinoita, joten ne ovat monella tavalla hyödyllisiä. Tavallinen henkivakuutuksen ottaja hyötyy jälkimarkkinoista ja niiden tuomasta mahdollisuudesta saada edes tietty summa varojen ollessa riittämättömät huolehtimaan henkivakuutuksesta jatkossa. Sijoittajille ne tuovat uuden mahdollisuuden hajauttaa riskejä. Toinen kysymys on, että kenelle jälkimarkkinoista olisi haittaa ts. kuka olisi maksajana? Maksajana on selkeästi henkivakuutusyhtiöt. Sen sijaan, että he saisivat vakuutuksenottajilta joka vuosi ilmaista rahaa irtisanottujen vakuutusten kautta, he joutuisivat maksamaan irtisanojille kohtuullisen korvauksen estääkseen jälkimarkkinoiden syntymisen. Käytännössä näin ei kuitenkaan luultavasti tapahtuisi, sillä esimerkiksi USA:ssa yhä edelleen suuri osa ihmisistä luovuttaa vakuutuksensa vastikkeetta vakuutusyhtiölle. Kenen sitten pitäisi sijoittaa TLP-instrumentteihin? Ironista kyllä, mutta suuremmitta analyysittä voidaan vastata, että henkivakuutusyhtiöiden itsensä. Heidän näkökulmastaan ihmisten kuolema ennen vakuutusyhtiön laskemaa elinikäodotusta on huono asia. Se maksaa yhtiölle ylimääräistä. Ennenaikainen kuolema sitä vastoin lisää TLP-instrumenttien tuottoa. Tällöin TLP:t toimisivat riskin hajautuskeinona. Muille sijoittajille nämä instrumentit voivat potentiaalisesti tuoda korkean tuoton, joten ne ovat hyvä sijoituskohde muiden sijoitusinstrumenttien tuottojen ollessa matalat. Lisäksi ne pienen osakemarkkinakorrelaation omaavina hajauttavat riskiä tehokkaasti. Ei kuitenkaan pidä uskoa lupauksia riskittömästä prosentin tuotosta. Jos markkinat olisivat tehokkaat, ei riskitön tuotto voi poiketa todellisesta riskittömästä tuotosta eli markkinakoroista 8 12 prosenttia olkoonkin että lisätuotto on osin korvausta epälikvidien varojen muuttamisesta likvideiksi. 7 Ikävämpi tilanne on institutionaalisella sijoittajalla, joka joutuu kirjaamaan instrumentin markkina-arvon taseeseen vuosittain. Koska rahasto-osuuden lunastus ensimmäisen vuoden aikana on tehty hyvin kalliiksi, on rahasto-osuuden arvo vastaavasti heti oston jälkeen reilusti alle ostoarvon ellei hän pysty perustelemaan hankintahintaista kirjausta. 4

5 Lopuksi todettakoon varoituksena TLP-instrumentteja harkitseville, että heidän kannattaa perehtyä huolellisesti ko. rahaston toimintaan. Mm. rahastojen toiminnan läpinäkyvyydestä ja kustannusrakenteesta on saatava selkeä kuva. Lehdistöstä löytyy useita varoittavia esimerkkejä tapauksista, joissa sijoittajia on huijattu selkeästi petoksella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö laillisia ja sijoittajien etua ajavia rahastoja olisi olemassa Helsingissä (päivitetty ) 5