ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 88/07/2 Dnro Psy-2005-y-197 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 88/07/2 Dnro Psy-2005-y-197 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Tuppuranevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Sievi Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LAUSUNNOT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet ja tuotanto...5 Vesienkäsittelymenetelmät... 5 Liikenne... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 6 Tuotannon jälkeiset toimet... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 Ympäristöhallintajärjestelmä... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu... 7 Kuormitus... 7 Päästöt ilmaan... 8 Melu... 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 Jätteet... 9 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus... 9 Purkuvesistön vedenlaatu Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Pohjavedet Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Asutus ja muu rakennettu ympäristö TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu Pöly- ja melutarkkailut Tuppuralammen vedenkorkeuden tarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty saapuneessa vastineessa ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET... 19

3 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 26 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Tuppuranevan turvetuotantoalueelle (83,5 ha) toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on siirtänyt asian käsiteltäväksi Pohjois- Suomen ympäristölupavirastoon, jonka toimialueeseen Sievin kunta kuuluu. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Tuppuranevan turvetuotantoa 83,5 hehtaarin alalla. Tuotannosta on poistettu 0,7 ha. Tuppuranevan vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaan ja siitä Lähteenojan ja Petäjäojan kautta Petäistöön ja Vääräjokeen. Tuppuranevan turvetuotantoalue sijaitsee Sievin kunnassa noin 4 km kuntakeskuksesta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LAUSUNNOT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on Tuppuranevan turvetuotannon ennakkoilmoituksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt mm. ojaverkoston ja päisteputkien mitoittamista siten, että ne varastoivat osan ylivirtaamahuipuista, aumojen sijoittamista niin, ettei turvetta joudu ojiin, käyttöpäiväkirjan pitämistä ja Petäistön vedenlaadun tarkkailua. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on päätöksessään edellyttänyt ympäristöluvan hakemista Tuppuranevan turvetuotannolle vuoden 2005 loppuun mennessä. Tuppuraneva on merkitty maakuntakaavaan tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Alueella ei ole voimassa tarkempaa kaavaa.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuppuranevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1980 ja turvetuotanto vuonna Hankkeen tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa aumaalueet mukaan lukien tuotantokelpoisella 83,5 hehtaarin alalla, joka pienenee ojitusjärjestelyjen, massansiirtojen ja vesiensuojelun tehostamistoimien jälkeen 77,9 hehtaariin. Hakija omistaa alueella lähes 111 ha, ja on vuokrannut 0,25 ha. Tuotantokelpoisen alueen ulkopuolinen alue on tukialueena. Tuotteet ja tuotanto Keskimääräinen vuosituotanto alueella tulee olemaan noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turve toimitetaan pääasiassa Kokkolan voimalaitokselle. Maanparannusturvetta käyttävät myös lähialueen maanviljelijät. Turvetta nostetaan kesällä keskimäärin vuorokauden aikana. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Turve tuotetaan mekaanisella kokoojavaunulla. Tuppuranevan suopohja on kivinen, minkä vuoksi alueella turvekerroksen ohentuessa tehdään vuosittain turvemassan siirtoja. Tulevaisuudessa voidaan tuottaa myös palaturvetta. Vesienkäsittelymenetelmät Tuppuranevan vesienkäsittelymenetelminä ovat sarkaoja-altaat, sarkaojapidättimet, päisteputkipidättimet ja kolme laskeutusallasta, joissa on patorakenne ja pintapuomi. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi alueelle esitetään rakennettavaksi kaksi uutta laskeutusallasta, pumppaamo ja pintavalutuskenttä. Laskeutusaltaat korvaavat nykyisin käytössä olevat altaat, joihin tehostamisen jälkeen johdetaan vain tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Samalla muutetaan ojitusta osittain massansiirtojen avulla siten, että tuotantoalueelle tehdään matalia ja leveitä uomia, jotka lisäävät veden viipymää ja kiintoaineen laskeutumista. Veden leviäminen massansiirtouomiin varmistetaan porrastamalla laskeutusaltaiden ylä- ja alaputkien korkeusero siten, että altaan vesipinnan on noustava 60 cm ennen kuin vesi virtaa ylimpien putkien kautta. Aikaa myöten uomat alkavat kasvittua, mikä edistää veden puhdistumista. Tuotantokentän mataloituessa massansiirtouomia tehdään lisää. Uusien laskeutusaltaiden mitoitus on seuraava: Altaan nro Valuma-alue ha Altaan pinta-ala m 2 Lietetilavuus m 3 Virtausnopeus m/s Pintakuorma m/h Viipymä h 4 46, ,4 0,0099 0,69 1, , ,2 0,0093 0,80 1,35 Laskeutusaltailta tuleva vesi johdetaan pumppausaltaaseen, josta se pumpataan pintavalutuskentälle. Alkuperäisessä hakemuksessa kentän pintaala oli 3,3 ha, joka on 3,9 % tuotantokelpoisesta pinta-alasta. Kenttä oli suunniteltu alueelle, joka on osittain ojittamatonta suoaluetta ja osin nykyistä tuotantokenttää. Tuotantokenttäosalle oli tarkoitus tehdä ruokohelpi-

6 kenttä. Talvella vettä ei ruokohelpikasvuston jäätymisen vuoksi voida kentälle johtaa ja tällöin vedet olisi johdettu laskeutusaltailta sulkupadon avulla nykyisin käytössä olevaan laskuojaan. Vastineessa ja sen jälkeisessä täydennyksessä hakija on muuttanut hakemustaan siten, että alueen vedet käsitellään pintavalutuskentällä, joka voi olla käytössä ympärivuotisesti ja jonka pinta-ala on 2,4 ha eli 2,8 % valuma-alueesta. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, sarkaojapidättimien asennus ja paikallaan pysyminen, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, massansiirtouomia ja pintavalutuskenttää. Sarkaojia ei puhdistettaisi joka vuosi. 6 Liikenne Tuppuranevan energiaturve kuljetetaan noin 320 rekan suoritteena työmaatietä ja Toholampi-Sievi -maantietä pitkin Sieviin ja edelleen valtatietä 28 pitkin Kokkolaan. Turve kuljetetaan yhtenä tai kahtena jaksona lämmityskaudella. Maanparannusturvetta toimitetaan eri vuodenaikoina asiakkaiden käyttötarpeiden mukaan. Työmaatien varrella ei ole asutusta. Lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä l vuodessa. Voiteluöljyjä käytetään noin 230 litraa ja muita voiteluaineita noin 50 kg tuotantokaudessa. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä varikkoalueella rakenteeltaan sellaisessa paikassa, ettei se pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Sitä säilytetään kerrallaan enintään l. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannon jälkeiset toimet Alueen ottaminen muuhun käyttöön kuin turvetuotantoon ei ole ajankohtaista vielä 10 vuoteen. Mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat metsätalous, maanviljely tai kosteikon perustaminen. Alue siistitään tuotannon jälkeen. Tuotannosta on poistettu 0,7 ha, joka on tukialueena. Tuotantoalan arvioidaan olevan 72 ha vuonna 2010 ja vuoden 2015 lopussa 50 ha. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan Tuppuranevan turvetuotantoalueen vedet käsitellään parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tehostamissuunnitelman toteuttamisen jälkeen. Tuotantomenetelmät ja koneet ovat uusinta teknologiaa. Ympäristöasiat käydään läpi vuosittaisessa koulutuksessa.

7 7 Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu Turvetuotantoalueen vesien kulkeutuminen poikkeaa luonnontilaisesta suosta. Tuotantoalueen kuiva pintakerros voi varastoida vettä lyhyiden valumahuippujen aikana luonnontilaista suota enemmän ja siten vähentää virtaamavaihteluja. Rankkasateiden aikana tuotantoalueen vedenvarastointikapasiteetti voi ylittyä ja virtaamat ovat luonnontilaista suota suurempia. Uusilla ja paksuturpeisilla tuotantoalueilla on enemmän varastointikykyä kuin vanhoilla ja matalilla kentillä. Talvella ja kuivan kesän aikana tuotantoalueelta valunta voi loppua kokonaan. Suurimmat valumat ovat keväällä ja kesän rankkasateiden aikana. Turvetuotannon vaikutukset kokonaisvalumiin ja alivalumiin ovat yleensä pieniä. Tuppuranevalta lähtevästä vedestä on otettu näytteitä vuosina Laskuojan vedestä mitatut pitoisuudet olivat alhaisempia kuin hakijan Länsi-Suomen tuotantoalueiden kuormitustarkkailussa vuosina mitattujen laskeutusaltaallisilta tuotantoalueilta lähtevien vesien pitoisuudet keskimäärin. Näytteet ovat eri ajanjaksoilta, mikä vaikeuttaa tulosten vertailua. Kuormitus Turvetuotannon kokonaiskuormitus (bruttokuormitus) muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (nettokuormitus). Seuraavassa taulukossa on esitetty Tuppuranevan turvetuotantoalueen brutto- ja nettokuormitus vuosina laskettuna hakijan Länsi-Suomen tuotantoalueiden kuormitustarkkailusta saatujen keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Lisäksi on arvioitu tuleva kuormitus, jossa on otettu huomioon, että Tuppuranevan pintavalutuskenttä olisi käytössä vain roudattomana aikana ja muulloin vedet johdettaisiin laskuojaan suoraan laskeutusaltaista. Arviossa ei ole otettu huomioon valuntaa tasaavien uomien vaikutusta kuormitukseen. Ominaiskuormituslukuihin ja kuormituksen laskentaan sisältyy epävarmuutta, joiden vuoksi kuormitusluvut ovat suuntaa-antavia. Brutto Netto Vuosi Pinta-ala ha Kiintoaine kg/a COD Mn kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Keskiarvo Tuleva

8 Turvetuotantoalueen kuormitus riippuu valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmaksi ja merkittävä osa kokonaiskuormituksesta voi tulla vesistöön varsin lyhyinä kausina. Kesän kuivana kautena ja talvella kuormitus voi loppua kokonaan. Tarkkailutulosten mukaan kesäaikainen kuormitus on ollut pintavalutuskentällisillä alueilla keskimäärin 35 % koko vuoden kuormituksesta. Sen perusteella Tuppuranevan kesäaikaiseksi nettokuormitukseksi on arvioitu 4,4 kg/d kiintoainetta, 0,04 kg/d fosforia ja 0,9 kg/d typpeä. 8 Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon. Eniten pölyä muodostava vaihe on turpeen kuormaus karheelta. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä sekä sääoloista erityisesti tuulen voimakkuus ja nopeus. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Tuotantoalueella esiintyvien pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ), joiden hiukkaskoko on alle 10 µm, ja pienhiukkasia (PM 2,5 ), joiden hiukkaskoko on alle 2,5 µm. Vapo Oy:n tuotantoalueilla vuosina tehtyjen pölytarkkailujen tulosten mukaan 10 g/m 2 /kk ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi. Tällaisessa tilanteessa tapahtuu kuitenkin voimakasta laimentumista. Pöly kulkeutuu aina vallitsevan tuulen suuntaan, joten vaikutus ei kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan. Yli 1 km:n päässä turvepöly ei juurikaan lisää laskeumaa. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa. Tuotantopäivinä turvekoneista voi aiheutua melua ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Turpeen toimitusaikana, loka huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste, kunto ja kaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden.

9 Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Mallitarkastelujen ja mittausten mukaan turvetuotannon melu ei muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella. Väärälammensuon turvetuotantoalueen mittauksiin perustuvasta selvityksestä ilmenee, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a):n meluvaikutus jää noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a):n vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa. 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotanto ei aiheuta päästöjä maaperään. Öljyä, poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään poikkeuksellisesti onnettomuustilanteissa sekä koneiden tai laitteiden rikkoontumisen yhteydessä. Tuotantoalueella säilytettävät polttoainemäärät ovat melko pieniä ja turvemaa johtaa huonosti nesteitä, joten vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Jätteet Toiminnasta syntyy vuosittain sekajätteitä noin 1 m 3, akkujätettä 12 kg, jäteöljyä noin 230 litraa sekä kiinteää öljyistä jätteitä noin 40 kg. Romurautaa tulee 155 kg. Jätteet kerätään työmaan tukikohta-alueella sijaitsevaan sateelta suojattuun jätekatokseen. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:lle. Aumamuovia kertyy vuosittain noin kg. Se kerätään kasoihin ja pyritään toimittamaan hyötykäyttöön. Sekajäte toimitetaan kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, murskataan ja toimitetaan poltettavaksi voimalaitoksille. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden määrä, toimitus työmaalta ja hyötykäyttö. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Tuppuranevan vedet johdetaan laskuojalla Lähteenojaan ja siitä Petäjäojan ja Petäistön kautta noin 10 km:n päässä olevaan Vääräjokeen. Tuotantoalue sijaitsee Petäjäojan valuma-alueella (53.098), jonka pinta-ala on 64,79 km 2. Tuotantoalueen osuus Petäjäojan valuma-alueen pinta-alasta on 1,3 %. Valuma-alueella on yksi luonnonravintolammikko. Valuma-alue on pääasiassa ojitettua suota ja metsää ja kuormitus hajakuormitusta. Vääräjoen valuma-alueella on kaksi turvetuotantoaluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 124 ha.

10 Lähteenojan ja Petäjäojan virtaamat on arvioitu Haapajärven Tujuojan valuma-alueen vertailujakson valuman perusteella. Vertailukohteen valumat ja niiden perusteella lasketut virtaamat on esitetty seuraavassa: 10 valuma Lähteenoja Petäjäoja Petäistön yläpuoli l/s Petäjäoja Petäistön alapuoli l/s l/s km 2 l/s Koko vuosi MQ 8, Joulu maaliskuu MQ 2, Kesä syyskuu MHQ MQ 4, MNQ 0,25 3, Purkuvesistön vedenlaatu Tuppuranevan alapuolisen vesialueen vedenlaatua on tarkkailtu vuosina ja vuonna 2005 on otettu näytteitä Petäjäojasta ja Petäistöstä. Laskuojan vesi oli tummaa ja hapanta ja sinä oli paljon rautaa ja humusta. Fosforipitoisuus oli melko alhainen, mutta typpipitoisuus korkea. Lähteenojan vesi oli samantyyppistä, mutta pitoisuudet olivat alempia kuin laskuojassa. Fosfori- ja rautapitoisuudet olivat kuitenkin noin kaksi kertaa korkeammat kuin laskuojassa. Petäjäojan vesi oli hapanta. Vuonna 2005 Petäjäojan veden rautapitoisuus oli korkeampi ja vesi oli tummempaa kuin aiemmin. Vedessä oli paljon humusta ja ravinteita. Petäistö on rehevä ja matala (alle 2 m) ja sen vesi oli hapanta, hyvin tummaa ja humus- ja rautapitoista. Vääräjoki on luokiteltu vedenlaadultaan välttäväksi. Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Tuppuranevan alapuolisista vesistä Petäistöön saakka ei ole kalastotietoja, eikä niillä arvioida olevan erityistä kalataloudellista merkitystä. Petäistön kalastoon kuuluvat hauki, ahven, särki, lahna ja made. Muutamat rantaasukkaat kalastavat ongilla, pilkeillä, katiskoilla ja verkoilla. Järveen tai sen yläpuoliseen Petäjäojaan ei ole istutettu kaloja. Petäistön alapuolisessa Petäjäojassa on mm. harjusta ja siihen on istutettu taimenta, kirjolohta ja rapua. Vääräjokeen on istutettu vuosittain lohta, taimenta, harjusta ja kirjolohta. Järven alapuolisessa Petäjäojassa ja Vääräjoessa kalastetaan aktiivisesti ja niistä saadaan runsaasti rapuja. Pohjavedet Lähteenkankaan vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue on noin 6 kilometrin päässä tuotantoalueen itäpuolella. Lähimmät kaivot sijaitsevat 0,9-1,4 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta.

11 11 Alueen luonto ja suojelukohteet Tuppuranevan lounaispuolella 4,5 km:n etäisyydellä on Lestijoen vesistön suojeltua valuma-aluetta, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon (FI ). Noin 8 km:n päässä on Iso Mällineva-Pieni Mällinevan Natura alue (FI ). Tuotantoalueen keskellä on Tuppuralampi, jonka pinta-ala on 1,028 ha. Lampeen ei johdeta kuivatusvesiä eikä siihen tule tai siitä lähde vettä avouomia pitkin. Lampi on turve- ja jyrkkärantainen ja matala. Tuotantoalueen reuna on lähimmillään 20 metrin päässä lammen itärannasta. Länsirannalle on tehty ajoura ja laituri sammutusveden saantia varten. Tuppuralammesta on otettu vesinäytteitä vuosina ja vuonna Mittausten perusteella sen vedenlaatu on heikentynyt. Lammen vesi oli aikaisemmin kirkasta, mutta vuonna 2005 vesi oli huomattavasti tummempaa ja fosfori- ja rautapitoisuudet olivat aiempaa korkeampia. Vesi on hapanta ja lampi on rehevä. Tuppuralammen vedenkorkeuden on arvioitu hieman laskeneen. Vesiensuojelun tehostamisen yhteydessä hakija muuttaa ojitusta siten, että Tuppuralammen pohjoisrannalle johdetaan vettä avo-ojalla tuotantoalueen ja lammen pohjoispuoliselta alueelta. Ojan päähän ennen lampea jätetään noin 50 metrin levyinen alue, jossa vesi kulkee pintavaluntana. Ojituksen avulla lisätään lammen tulovirtaamaa ja veden vaihtuvuutta ja turvataan lammen säilyminen. Hankealueen lounaispuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä on Pikkulampi ja eteläpuolella Siipojärvi. Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Tuotantoalueen lähiympäristö on pääosin ojitettua suota ja kivikkoista metsää. Lohkon 1 itäreunassa ja alueen kaakkoispuolella noin 600 metrin etäisyydellä on peltoa. Tuotantoalueen itä- ja eteläpuolella on Sievi-Toholampi maantie. Maantien toisella puolella on Jarmo ja Harri Valtosen Tuppuraneva-Valkianevan turvetuotantoalue, jonka pinta-ala on 38 ha. Tuotantoalueet ovat lähimmillään noin 50 metrin päässä toisistaan. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta lounaaseen. Lisäksi Siipojärven rannalla tuotantoalueen eteläpuolella noin 1,4 km:n päässä on muutamia loma- ja asuinkiinteistöjä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Turvetuotannosta tulee vesistöön kiintoainetta, ravinteita ja humusta. Lisäksi turvetuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, joka yhdessä humuksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista,

12 happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat epäedullisia muun muassa arvokalastolle. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset riippuvat paljon valuntatilanteesta. Vuosien vedenlaatutietojen perusteella Tuppuranevan kuormitus näkyi typpi-, rauta-, ja humuspitoisuuksissa, jotka olivat laskuojassa selvästi alapuolisen Lähteenojan pitoisuuksia korkeampia. Laskuojan fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin Lähteenojassa. Pintavalutuksen käyttöönoton jälkeen tuotannon aiheuttamat pitoisuuslisät tulevat laskelmien perusteella pienenemään %, ja suurin vähenemä tapahtuu ravinnepitoisuuksissa. Näin ollen ainakin laskuojan ja Lähteenojan tila saattaa kohentua hieman nykyisestä. Vedenlaadun paraneminen olisi havaittavissa selvimmin Lähteenojan ja mahdollisesti myös Petäjäojan rauta-, humus-, ja typpipitoisuuksissa. Vesiensuojelun tehostamisen jälkeen Tuppurannevan kuormitus näkyy lähinnä Lähteenojassa, jossa tuotantoalueen vedet laskennallisesti nostavat veden kiintoainepitoisuutta 0,7 mg/l, typpipitoisuutta 175 µg/l ja fosforipitoisuutta 6 µg/l. Petäjäojassa pitoisuuslisäykset ovat noin viidesosa Lähteenojan pitoisuuslisäyksistä. Tuppuranevan turvetuotantoalueen aiheuttamat pitoisuuslisät Lähteenojan suulla ja Petäjäojassa nykyisin ja vesiensuojelun tehostamistoimien jälkeen on arvioitu seuraaviksi: 12 Virtaama (l/s) Kiintoaine (mg/l) Kok.P (μg/l) Kok.N (μg/l) Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto Vuosien kuormitus* Lähteenojan suu , Petäjäoja, Petäistön yläp ,2 0, Petäjäoja, Petäistön alap ,2 0, Tuleva vuosikuormitus Lähteenojan suu 96 0,7 0, Petäjäoja, Petäistön yläp ,2 0, Petäjäoja, Petäistön alap ,1 0,1 1 0, *Tuppuranevan kuormitus Länsi-Suomen tarkkailusoiden perusteella laskettuna Petäjäojan ja Petäistön vesi on varsin ravinteikasta ja rehevää, ja Tuppuranevalta tulevat ravinteet vaikuttavat osaltaan näiden vesien rehevöitymiseen. Fosforin osalta Tuppuranevan rehevöittävän vaikutuksen Petäjäojaan ja Petäistöön arvioidaan kuitenkin jäävän pieneksi. Typen osalta rehevöittävä vaikutus saattaa Lähteenojassa olla merkittävä. Petäjäojassa typen rehevöittävä vaikutus jää melko pieneksi. Purkuvesistön vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannon vesistökuormituksella ei ole vaikutusta alueen talousvesien käyttökelpoisuuteen. Hakemuksen mukaan Tuppuranevan turvetuotantoalue ei vaikuta Vääräjokeen eikä sen alapuolisiin vesistöihin. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Kalaston kannalta Tuppuranevan vesien vaikutusalue rajoittuu lähinnä Lähteenojaan ja Petäjäojan yläosaan. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä, mutta

13 talvikutuinen madekin kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Tuppuranevan alapuolisten ojien, Petäjäojan ja Petäistön kalasto ei kärsine sanottavasti hankealueelta tulevan kuormituslisän vuoksi. Poikkeuksena on mahdollisesti Petäjäojassa elävä harjus. Petäistössä kuormituksen vaikutukset ovat kohtalaisen lievät, eikä läpivirtaustyyppistä järveä uhkaa kalaston kannalta hapen vaarallinen kuluminen talvellakaan. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Tuppuranevan kalataloudelliset vaikutukset rajoittuvat Petäistön yläpuolisiin, kalastuksellisesti vähämerkityksellisiin ojiin ja jäävät siten vähäisiksi. 13 Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Tuppuranevan turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä eivät ole niin merkittäviä, että niillä olisi vaikutusta rantakiinteistöjen käyttöön. Purkureitin varrella lähin rantakiinteistö sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä tuotantoalueesta. Petäistön yläpuolisella Petäjäojalla ei ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Petäistön virkistyskäyttö lienee mökkeilyä ja siihen liittyvää toimintaa. Petäjäojan alaosalla on enemmän merkitystä virkistysalueena, koska asutus on lähellä. Tuppuranevan vaikutukset virkistyskäytön kannalta eivät ole merkittäviä myöskään Petäistö Vääräjoki -alueella. Pölyn ja melun vaikutukset Tuppuranevan tuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä. Asutuksen etäisyys ja välissä sijaitseva puusto huomioon ottaen voidaan arvioida, ettei toiminta aiheuta pölyhaittaa lähiasutukselle. Turvepölyä saattaa ajoittain laskeutua Tuppuralammen pinnalle sekä lohkon 1 reunassa olevalle pellolle. Vähäisillä pölymäärillä ei kuitenkaan ole vaikutusta lammen tilaan tai pellon käyttöön. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Turverekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois alkumatkasta, mikä voi näkyä maantiellä nro 63. Noin 2,5 km etäisyydellä tuotantoalueesta on asutusta aivan maantien varressa. Ottaen huomioon matkan pituuden turvekuljetuksista ei hakijan mukaan katsota olevan pölyhaittaa asutukselle. Hakija on katsonut, että Tuppuranevan turvetuotannosta ei aiheudu kohtuutonta pölyrasitusta ympäristölle, eikä toimintaa koskevia rajoituksia ole pölyn vuoksi tarpeen määrätä. Hakijalle tai kuntaan ei ole tullut valituksia turvepölyn haitallisesta leviämisestä ympäristöön. Tuppuraneva sijaitsee niin etäällä asutuksesta, ettei tuotantotoiminnasta aiheutuva melu ulotu asutukseen saakka. Talviaikana turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua kuljetusreittien varrella, mutta melun lisäys jää jokseenkin vähäiseksi. Hakemuksen mukaan kuntaan ei ole tullut meluvalituksia Tuppuranevaan liittyen. Muut ympäristövaikutukset Tuppuranevan tuotannon jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemaan. Kaivot ja vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet sekä suojelualueet ovat niin kaukana tuotantoalueesta, ettei tuotannolla ole vaikutusta niihin.

14 14 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Tuppuranevan turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, jonka ylläpidosta vastaa työmaalle nimitetty vastuuhenkilö. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Käyttötarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenveto vesistötarkkailua hoitavalle konsultille ja erikseen sovittaessa myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailujakson aikana käyttötarkkailutiedot ovat vastuuhenkilön hallussa tai pysyvästi työmaalla. Päästötarkkailu Hankealueen suhteellisen vähäisistä vesistövaikutuksista johtuen hakija ei ole pitänyt jatkuvaa päästötarkkailua tarpeellisena. Vesistökuormitus lasketaan hakijan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Tuotantoalueelta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija ottaa kahtena vuonna vesinäytteitä pintavalutuskentältä purkautuvasta vedestä touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraava kesäkausi. Analyysit tehdään yhteistarkkailuohjelman laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaan. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Vähäisistä vesistövaikutuksista ja alapuolisen vesistön vähäisestä käytöstä johtuen hakija on katsonut, että alueelle ei ole tarpeen järjestää jatkuvaa vesistötarkkailua. Vesistötarkkailua suoritetaan kahtena vuotena lupakaudella yhtä aikaa päästötarkkailunäytteenoton kanssa. Näytteet otetaan Lähteenojan ylä- ja alaosasta, Petäjäojasta ja Petäistöstä. Lisäksi otetaan vesinäytteitä Tuppuralammesta. Näytteet analysoidaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudellinen tarkkailu Hakijan käsityksen mukaan hankkeen vaikutukset ovat niin vähäisiä, etteivät ne edellytä jatkuvan kalataloudellisen tarkkailun järjestämistä. Sen sijaan hakija on esittänyt, että purkuvesistön kalatalouden perustiedot selvitetään kertaluonteisella kalastustiedustelulla, joka kohdistetaan Petäjäojan ja Petäistön rantakiinteistöjen omistajille. Kalastustiedustelu suoritetaan kerran alkavan lupakauden alkupuolella.

15 15 Pöly- ja melutarkkailut Hakija on katsonut, ettei perusteita pöly- tai melutarkkailuvelvoitteen määräämiselle ole. Tuppuralammen vedenkorkeuden tarkkailu Tuppuralammen rantaan asennetaan mitta-asteikko ja lammen vedenkorkeutta seurataan. Asteikko asennetaan kolmen kuukauden kuluessa ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. Tämän jälkeen vedenkorkeus mitataan ja kirjataan sulan veden aikaan kerran kuukaudessa toistaiseksi, kunnes asiasta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa toisin sovitaan. Tulokset raportoidaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa yhteisesti sovittavalla tavalla. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Muita hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineen toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Työmaalle laaditaan vuosittain turvallisuussuunnitelma, joka toimitetaan paloviranomaisille. Työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille annetaan koulutusta. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus heti vakuuttamisvelvollisuuden tultua voimaan. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hakemuksen mukaan Tuppurannevan kalataloudellisten vaikutusten ei arvioida edellyttävän kompensaatiota eikä rantakiinteistökohtaisten korvausvelvoitteiden määräämiselle ole perusteita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty saapuneessa vastineessa ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Sievin kunnassa ja erityistiedok-

16 siantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Kalajokilaakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Sievin kunnalta sekä Sievin kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. 16 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että alueella ei ole tiedossa mitään maankäytön suunnitteluhanketta, johon hankkeella olisi vaikutusta. Tuppuranevan sulan maan aikainen kuormitus on arvioitu Länsi-Suomen alueen pintavalutuskentällisten soiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukujen avulla. Tuppuranevan vesiensuojeluratkaisuna ei ole pintavalutuskenttä, vaan pintavalutuksen ja ruokohelpikosteikon yhdistelmä, eikä tällaisen rakenteen toimivuudesta ole kokemuksia. Kuormitusarvion epävarmuutta lisäävät hakemuksessa annetut liian vähäiset tiedot rakennettavasta kentästä. Hakemuksessa olisi tullut esittää, miten suuri osa pintavalutuskentästä on luonnontilaista, ja mikä osa on entistä tuotantoaluetta. Ruokohelpikosteikon toimivuudesta ei ole kertynyt vielä kovin paljon kokemuksia. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tarkkailuaineisto ei ole riittävä hakemuksessa esitettyihin päätelmiin Tuppuranevan vesistövaikutuksista. Lupa Tuppuranevan turvetuotantoon voidaan myöntää. Koska ympäristökeskuksen tiedossa ei ole vastaavaa pintavalutuskentän ja ruokohelpikosteikon yhdistelmärakennetta, eikä näin ollen tietoa sen toimivuudesta, ympäristökeskus on pitänyt varmempana ratkaisuna tehdä pintavalutuskenttä luonnontilaiselle alueelle, vaikka kentän koko jää suosituksia pienemmäksi. Ruokohelpikenttä voidaan perustaa myös, jos nämä kaksi rakennetta pidetään erillään. Hakijan tulee tutkia, onko teknisesti mahdollista johtaa osa vesistä pintavalutukseen ja osa ruokohelpikosteikolle. Tämä olisi ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ensisijainen ratkaisu. Jos lupa kuitenkin myönnetään hakijan esittämälle yhdistelmälle, sen teho ja toimivuus tulee todentaa vuosittain kentän ylä- ja alapuolelta otettavilla vesinäytteillä niin kauan kuin voidaan osoittaa, että rakenne toimii. Muuten hakemuksessa esitetty päästötarkkailu voidaan hyväksyä. Vaikutustarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla kahtena vuotena lupakaudella yhtä aikaa päästötarkkailunäytteenoton kanssa. Hakemuksessa esitetty Tuppuralammen vedenkorkeuden tarkkailu voidaan hyväksyä, mutta lammen tiedot tulee raportoida ympäristökeskukselle vuosittain. Hakemuksessa on esitetty, että kun sarkaojat ulottuvat kivennäismaahan, niitä ei tarvitsisi pitää säännönmukaisesti kunnossa. Perustelut ovat hyväksyttäviä. Sellaisilla matalilla saroilla, joilla sarkaoja-altaat jouduttaisiin kaivamaan kivennäismaahan, on sarkaoja-altaita korvaamaan suunniteltava tapauskohtaisesti vähintään kiintoainetta pidättäviä menetelmiä. Sarkaojaaltaat ovat tärkeä perustason menetelmä. Näin ollen ei riitä, että ne jätetään pois eikä niitä korvaamaan oteta käyttöön uusia rakenteita, esim. hakemuksessa mainittuja massansiirtouomia tai leveitä kaivantoja. Myös virtaamansäätöpadot esim. kokoojaojissa voivat tulla kysymykseen. Tuotantoalueen vedet tulee puhdistaa sillä tavalla, että ne eivät aiheuta alapuolisen Petäjäojan rehevöitymistä. Vesistön luonnonsuojelun kannalta arvokkaimmat ranta-alueet sijaitsevat Petäistön eli Ryhmänjärven ylä- ja

17 alapuolisella osalla. Alueelta on tehty luontoselvitys vuosina Selvityksen mukaan Petäistön alapuolinen Petäjäoja on perkaamaton ja rannoiltaan varsin luonnontilainen ja siellä kasvavat mm. kurjenmiekka, sanajalka ja haurasloikko. Massansiirroista on ilmoitettava ympäristökeskukselle etukäteen sekä merkittävä toimenpiteet päiväkirjaan. Samoin tulee ilmoittaa tuotannosta poistuneet alat ja mahdolliset poikkeamat vesienjohtamisjärjestelyissä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka voi olla vuonna 2015 tai Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hankkeen vaikutukset kohdistuvat lähinnä tuotantoalueen ja Vääräjoen väliseen vesialueeseen. Tiedot kalastosta ja kalastuksesta perustuvat osakaskunnan ja ympäristökeskuksen edustajien haastatteluun, mutta Lähteenojasta tai Petäjäojan yläosasta tietoja ei ole saatu. Hakijan mukaan kalataloudellista kompensaatiota ei ole tarpeen määrätä, vaikka päävaikutusalueen kalataloudellisia arvoja ei ole lainkaan selvitetty. Se, että ojien varrella ei ole asutusta, ei tee niistä kalataloudellisesti arvottomia. Perusteet kompensaation määräämiselle ovat olemassa läheisiä Jarmo ja Harri Valtosen Tuppura- ja Valkianevan tuotantoalueita koskevan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 28/05/2 mukaisesti. Eri kuormittajien yhteisvaikutuksen ja alapuolisen vesistön kalataloudellisen arvon takia hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarpeen tarkkailla. Tarkkailumääräys voidaan antaa vastaavasti kuin mainitussa päätöksessä. Ennalta arvioiden jatkuvaa tarkkailua ei tarvita, mutta alueen kalastoa ja kalastusta on selvitettävä hakemuksessa esitettyä tarkemmin. Esityksen mukainen kalastustiedustelu ei riitä, koska ojien varsi on suureksi osaksi asumaton. 17 Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakija on velvoitettava maksamaan vuodesta 2006 alkaen vuotuinen 170 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu tehdään esimerkiksi sähkökoekalastuksena ja niihin liittyvänä habitaattikuvauksena sekä kalastuskyselynä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaisesti. Tarkkailuun kuuluu Lähteenojan ja Petäjäojan sekä alapuolisen Vääräjoen kalasto ja kalastus. Tarkkailuvuosien valinnassa on noudatettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeita. 3. Sievin kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on todennut, ettei luvan myöntämiselle ole estettä, kun lupamääräyksissä otetaan huomioon seuraavaa: Vesiensuojelurakenteet tulee rakentaa ja huoltaa siten, että kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen tuotantoalueelta Petäjäojaan ja Vääräjokeen voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää.

18 4. Sievin kunta Luvassa tulee antaa määräykset vesistökuormituksen tarkkailusta siten, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa mahdollisimman pian reagoida vesiensuojelutoimenpiteiden riittämättömyyteen. Tarkkailutulokset tulee lähettää myös ympäristölautakunnalle. Luvassa tulee antaa määräykset haitan korvaamiseksi, jos toiminnasta aiheutuu vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta vaaraa tai haittaa kalastukselle tai muulle vesien käytölle. Turpeen kuljetus tuotantoalueelta käyttöpaikkaan tulee tehdä siten, ettei turvetta pääse kulkeutumaan kulkureitille tai alueen ympäristöön. Jyrsinturpeen nostossa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon tuulen suunta ja voimakkuus siten, ettei pölyä pääse kulkeutumaan läheiselle maantielle. Alueen tienpuoleiselle reunalle tulisi istuttaa suojapuusto näkymän ja pölyn leviämisen estämiseksi. Sievin kunta on yhtynyt ympäristölautakunnan lausuntoon. 5. Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän terveysvalvonta on todennut, että asutukselle aiheutuvan meluhaitan minimoimiseksi tuotannon suunnittelussa tulee ottaa huomioon melun leviämistä ehkäisevä kasvillisuus. Suojaavaa kasvillisuutta on pyrittävä säilyttämään tuotantoalueen ja asutuksen välisellä alueella. Terveydensuojelulain nojalla annetun asumisterveysohjeen (STM 1:2003) mukaan päiväaikaisen (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvo asuinhuoneissa on 35 db ja yöaikaisen (klo 22 7) 30 db. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa asutukselle; tarvittaessa tulee ottaa huomioon vallitseva tuulen suunta ja voimakkuus ja rajoittaa toimintaa asutuksen lähellä sijaitsevilla tuotantoalueilla. 18 Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Hakija on ympäristökeskuksen esittämällä tavalla poistanut suunnitelmasta ruokohelpikosteikon. Vedet käsitellään pintavalutuskentällä, jonka pinta-ala on 2,4 ha ja joka on 2,8 % valuma-alueesta. Tällöin ympäristökeskuksen vaatima tarkkailu ei ole tarpeen. Jos ympäristökeskus on massansiirroilla tarkoittanut tuotantosarkojen "kottaamista", hakijalla ei ole ollut huomauttamista vaatimuksesta massansiirtojen ilmoitusvelvollisuudesta. Matalien kenttien kuivatustilan ylläpito ei mahdollista virtaamia tasaavien rakenteiden sijoittamista kokoojaojiin. Suunnitelmassa esitetään valuntoja tasaavien uomastojen rakentamista, jolloin vedet kulkevat kasvittuvissa uomissa pitkiä matkoja, jolloin virtaamat merkittävästi hidastuvat. Hakijalla ei ole ollut huomauttamista Tuppuralammen vedenkorkeuden tarkkailuvaatimukseen eikä vaatimukseen liittää käyttöpäiväkirjakooste lu-

19 pamääräysten tarkistamishakemukseen, joka voi olla vuonna 2015 tai Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousmaksun suorittamiselle ei vesiensuojelun tehostamisen vuoksi ole perusteita. Lähteenojan, Petäjäojan ja Vääräjoen kalataloudellisten selvitysten ja tarkkailuvelvoitteen asettamiseen ei ole aihetta. Lupamääräysten tarkistamisen osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. 3. Sievin kunnan ympäristölautakunta, 4. Sievin kunta ja 5. Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä Kalastukselle tai muulle vesistön käytölle aiheutuvan mahdollisen haitan korvaamisen, vesiensuojelurakenteiden ja tarkkailun osalta vaatimukset on otettu huomioon hakemussuunnitelmassa. Turvekuljetusten osalta on riittävää, että kuormat suojataan tieliikennelain määräysten mukaisesti. Tuotantoalueen ympäristössä ei ole asutusta, joten vaaditut toimenpiteet pöly- ja meluhaittojen rajoittamiseksi ovat tarpeettomia. Maantie ei etäisyyden ja vallitsevien tuulen suuntien vuoksi ole sanottavan pölyvaikutuksen piirissä eikä liikenneturvallisuus vaarannu. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Sievin kunnassa sijaitsevan Tuppuranevan turvetuotantoon sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaan ja edelleen Lähteenojan, Petäjäojan ja Petäistön kautta Vääräjokeen. Tuotannossa oleva pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 77,9 ha. Kalataloudellisten haittojen vähentämiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Tuppuranevan tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2.4b olevan piirustuksen "Tuppuranevan tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma " MK 1:6 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden kautta ja vastineen liitteenä olevan piirustuksen MK 1:3 000 mukaisesti laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pumppaamon ja pintavalutuskentän kautta las-

20 kuojaan. Tuppuralammen pohjoispuolelle on johdettava vettä avo-ojalla tuotantoalueen ja lammen pohjoispuoliselta alueelta. Massansiirtouomien tai kokoojaojiin asennettavien virtaamansäätöpatojen avulla on tasattava virtaamia siten, että pintavalutuskentälle tuleva hydraulinen kuorma ei ylitä pintavalutuskenttien mitoitusohjeen mukaista arvoa 340 m 3 /ha/d. Virtaamansäädön toteutuksesta on esitettävä selvitys Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Uusien vesienkäsittelyrakenteiden on oltava toiminnassa mennessä. Vesiensuojelurakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. 2. Kaikissa sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Auma-alueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuppuralampeen on johdettava alueen ulkopuolisia valumavesiä mainitun piirustuksen 2.4b mukaisesti. 3. Tuotanto on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä on huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Ojien ulottamista kivennäismaahan on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Vesiensuojelurakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityiseen tai yleiseen etuun. 6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä tuotantoalueen vesien laskuoja on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Sarkaojat sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaat, pumppausallas ja lietesyvennykset on tyhjennettävä lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse takaisin altaisiin tai ojastoon. Laskeutusaltaat ja pumppausallas on varustettava pintapuomilla turvepölyn pääsyn estämiseksi alapuoliseen vesistöön. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on tiedot merkittävä käyttöpäiväkirjaan ja annettava tarvittavat tiedot Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdistamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana. 7. Massansiirtoja ja matalakenttäojituksia sekä niihin liittyviä suunnitelmakartasta poikkeavia vesiensuojelurakenteita ja vesienjohtamisjärjestelyjä koskevat suunnitelmat on esitettävä ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sekä lähetettävä tiedoksi Sievin kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. 20

21 21 Päästöt ilmaan 8. Tuotantotoimet sekä turpeen varastointi, käsittely ja kuljetus on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. 9. Tuulen nopeutta ja suuntaa on seurattava. Tuotantotoimet on keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Melu 10. Kuntoonpano, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 11. Jätehuolto on järjestettävä Sievin kunnan ympäristönsuojelulautakunnan hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja. Varastointi 12. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei polttoainetta pääse vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä katetussa tilassa siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. 14. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Sievin kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle sekä on järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnan lopettaminen 15. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Sievin kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistökuormi-