ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 28/05/2 Dnro Psy-2004-y-21 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 28/05/2 Dnro Psy-2004-y-21 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Sievi Jarmo ja Harri Valtonen Pekantie SIEVI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Kuntoonpano... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Tuotantovaiheet... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Liikennejärjestelyt... 6 Jälkihoito- ja käyttö...6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Vesiensuojelurakenteet... 6 Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 7 Päästöt ilmaan... 7 Melu ja tärinä... 7 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 7 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Alueen hydrologia... 8 Alueen luonto ja suojelukohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Vedenlaatu... 8 Kalatalous... 9 Maaperä ja pohjavesiolot Melutilanne ja liikenne Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Vaikutus virkistyskäyttöön Vaikutus kalastoon Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Muut riskit ja häiriötilanteet VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijoiden kuuleminen Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 16

3 Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Jarmo ja Harri Valtonen ovat hakeneet toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turvetuotannolle. Hakemukseen sisältyy noin 10 hehtaaria jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa Tuppuranevalla sekä turvetuotantoa varten kunnostettavat noin 8 hehtaarin suuruinen Tuppuranevan lisäalue ja noin 20 hehtaarin suuruinen Valkianevan alue. Tuotantoalueiden kokonaispinta-ala on noin 38 hehtaaria, josta tehokasta tuotantoaluetta on yhteensä 32,7 ha. Tuotannosta poistuu lähivuosina viiden hehtaarin tuotantoalue Tuppuranevalta. Alueen vedet johdetaan Lähteenojan ja Petäjäojan kautta Vääräjokeen, joka laskee Kalajokeen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminnan tarkoitus on tuottaa pääasiassa jyrsinturvetta lämmöntuotantoon. Tuppuraneva sijaitsee tilan Kuntala RN:o 9:46 ja Valkianeva tilan Hietala RN:o 1:238 alueella Sievin kunnan Haikolan kylässä. Alueet sijaitsevat Sievin kunnan keskiosassa maantien nro 755 itäpuolella, Tuppuraneva tien välittömässä läheisyydessä ja Valkianeva alle kilometrin etäisyydellä tiestä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toiminnalla ei ole voimassa olevia lupia. Alueella ei ole voimassa eikä suunnitteilla kaavaa. Hakijoilla on tuotantoalueelle johtavan tien käyttöoikeus ehdolla, että tie pidetään kunnossa. Hakijat ovat vuokranneet tilan Lähde RN:o 1:70 metsäpalstasta 3 ha:n suuruisen alueen pintavalutuskenttää varten. Tilan Alaluokkala RN:o 1:81 omistaja on suostunut turvetuotantoalueen vesien johtamiseen alueidensa kautta pintavalutuskentälle.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalueet on aikaisemmin metsäojitettu Valkianevan yläosaa lukuun ottamatta. Tuppuraneva liittyy 1990-luvun alussa käyttöön otettuun turvetuotantoalueeseen. Tuppuranevan vedet johdetaan Lähteenojan ja Petäjäojan kautta Vääräjokeen, joka laskee Kalajokeen. Valkianevan vedet johdetaan metsäojien kautta Lähteenojaan ja edelleen samaa reittiä Vääräjokeen. Tuppuranevalla auma-alue sijoitetaan suon alaosaan metsäautotien viereen. Valkianevan alueelle suunnitellaan kaksi auma-aluetta, joista toinen alueen alaosaan metsäautotien varteen ja toinen alueen keskiosaan kankaan reunaan, josta rakennetaan kulkuyhteys metsäautotielle. Kuntoonpano Valkianevan turvetuotantoalueen vesiä varten kaivetaan laskuoja vanhojen metsäojien paikalle. Laskuojan yläosalla laskuojan länsipuolelta tulevat metsäojien vedet lasketaan rumpujen kautta laskuojan yli itäpuolelle nykyiseen laskuojaan. Turvetuotantoalueen laskuojaan laskevien vanhojen metsäojien päät tukitaan, ja vedet ohjataan viereisiä metsäojia pitkin Lähteenojaan. Lasku- ja eristysojien kaivusta sovitaan maanomistajien kanssa. Tuotantoalueelle kaivetaan jako-ojat, eristysojat ja suojapenkereet. Pintavalutuskentän alueella oleva havupuusto hakataan ja korjataan talteen. Alueelle jätetään paremmin kosteutta kestävää lehtipuustoa. Jako-ojasta kaivetaan uria kentän suuntaan. Urilla vesi johdetaan tasaisesti kentälle. Alueella olevat vanhat metsäojat tukitaan. Kentän yläpuolelle rakennetaan sulkurumpu laskuojasta eristysojaan. Siten vedet voidaan tulva-aikana tai muun syyn vuoksi johtaa kentän ohi. Keräilyojan päähän voidaan asentaa rumpuputki, johon voidaan asentaa Thompsonin mittalevy. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Suolla tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta. Vuotuinen tuotantotavoite on m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turve varastoidaan tuotantoalueella oleviin aumoihin. Alueella tuotettu turve toimitetaan noin kahden kilometrin päähän lämpölaitokselle. Alueella olevan tuotantokelpoisen turpeen määrä on noin suo-m 3. Tuotantovaiheet Turpeen tuotantokausi ajoittuu kesäaikaan. Sääolojen ollessa suotuisat tuotanto voi olla ympärivuorokautista. Turvetta toimitetaan lämpölaitokselle tarpeen mukaan kaikkina vuodenaikoina. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannossa käytettävien koneiden öljyt vaihdetaan hakijoiden korjaamohallissa kolmen kilometrin päässä. Polttoaineita ja öljyjä ei varastoida alueella.

6 6 Liikennejärjestelyt Turve kuljetetaan metsäautotien ja tien nro 740 kautta käyttökohteeseen. Kuljetus tapahtuu lämpölaitoksen tarpeiden mukaan ympärivuotisesti. Kuljetuksessa käytetään 70 m 3 :n vaunuja. Jälkihoito- ja käyttö Alueen jälkikäyttömuodoksi soveltuu joko metsätalous tai bioenergian tuotanto, kuten ruokohelpin kasvattaminen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tuppuranevan turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteina ovat sarkaojarakenteet putkipatoineen sekä laskeutusallas. Pintavalutuskenttä ei ole mahdollinen vesienkäsittelyratkaisu Tuppuranevalla, koska alueelle ei saada aikaan menetelmän vaatimaa laskua eli alue on liian tasaista. Tuotannossa jo olevalla alalla on kiintoainekuormituksen ja päästöjen vähentämiseksi käytössä laskeutusaltaat. Tuotannosta poistuu 2 3 tuotantokauden jälkeen noin viisi hehtaaria, joten siellä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vastaavanlaisia rakenteita kuin uudelle tuotantoalueelle. Alueen pinta-ala on lisäksi suhteellisen pieni. Valkianevan turvetuotantoalueelle rakennetaan pintavalutuskenttä, joka on tehokkain menetelmä kiintoaineen ja liuenneiden ravinteiden poistamiseksi turvetuotantoalueelta tulevista vesistä. Turvetuotantoalueilla on käytössä kunnostus-, tuotanto- ja reunajyrsin, muotoiluruuvi sekä pölysyklonein varustetut imuvaunut. Alueella käytetään viimeisintä käytössä olevaa tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojelurakenteet Tuppuranevan turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteina ovat sarkaojarakenteet putkipatoineen sekä laskeutusallas. Kuntoonpanosuunnitelman mukaan laskeutusaltaan pituus on noin 20 m ja kaivusyvyys vähintään 0,5 m ojan tasausviivan yläpuolella. Ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojien kautta laskeutusaltaan ohi. Eristysojien alaosiin kaivetaan lietealtaat lietteen pidättämiseksi. Tuotantoalueen ja eristysojan väliin jätetään metrin levyinen suoja-alue. Sarka- ja kokoojaojiin asennetaan putkipatoja, jotka säätelevät automaattisesti veden virtaamaa ja tasoa. Lisäksi asennetaan sarkaojaputkiin lietteenpidättimet ja sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset. Valkianevalle suunniteltu laskeutusallas on mitoitettu Kainuun ympäristökeskuksen tarkastaja Ari Haikaraisen ohjeiden mukaisesti. Laskeutusaltaan alapäähän asennetaan patolaatikko. Pintavalutuskenttä rakennetaan Lähteenojan lähelle, noin 1,1 km:n päähän Valkianevan turvetuotantoalu-

7 eesta. Pintavalutus toimii ilman pumppausta. Pintavalutuskentän koko on 2 hehtaaria, joka on 10 % tuotantoalueen pinta-alasta. 7 Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Tuppuranevan ja Valkianevan aiheuttama vesistökuormitus on hakemuksen täydennyksen mukaan arviolta seuraava: g/ha g/d kg/180 d Kiintoaine Orgaaninen aines Fosfori 0,19 6,36 1,14 Typpi 5, ,94 Pinta-alassa (33,41 ha) on otettu huomioon tuotanto- ja auma-alueet. Laskelmassa ei ole otettu huomioon imeytyskentän (=pintavalutuskentän) kuormitusta vähentävää vaikutusta. Kuormitusta vähentää se, että alue on ollut metsäojitettuna usean vuoden ajan. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantoalueilta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot, erityisesti tuuli. Pölyhaittoihin voidaan vaikuttaa ottamalla huomioon sääolosuhteet mm. tuulen suunta ja voimakkuus. Melu ja tärinä Melua aiheutuu turvetuotannossa käytettävistä traktoreista ja imuvaunuista. Melu on vähäistä johtuen tuotantotekniikasta. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Turvetuotantoalueilla syntyy ainoastaan muovijätettä noin 1 tn/vuosi. Muovijäte varastoidaan alueella asianmukaisesti ja toimitetaan järjestettyyn jätehuoltoon. Koneet huolletaan noin 3 km:n päässä yrityksen toimipaikassa, joka kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin.

8 8 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotantoalueet sijaitsevat Kalajoen vesistöalueella (53), tarkemmin Vääräjoen vesistöalueella (53.09) ja Petäjäojan osavaluma-alueella (53.098). Turvesoiden vedet johdetaan käsittelyn jälkeen laskuojia pitkin Lähteenojan kautta Petäjäojaan ja edelleen Vääräjokea pitkin Kalajokeen. Oulun läänin eteläosaan sijoittuva Vääräjoki alkaa Reisjärven kunnan alueen Pitkäjärvestä ja virtaa kaakkois luoteissuunnassa Reisjärven, Sievin ja Kalajoen alueella. Vesistön järvisyys on 1,3 %. Petäjäoja virtaa Ryhmäjärven kautta ja laskee Vääräjokeen muutama kilometri alempana Vanhan kirkon alueella. Vääräjoki laskee Kalajokeen Tyngällä. Vääräjoen virtaama on kohtalaisen pieni ja vaihtelee voimakkaasti. Torvenperän asteikolla keskivirtaama on ollut noin 1 m 3 /s ja Kukonkoskessa 6,3 m 3 /s. Valuma-alueen pinta-ala Kukonkoskella on 728 km 2. Vastaavasti Petäjäojan suun kohdalla valuma-alue on 610 km 2 ja keskivirtaama 5,3 m 3 /s. Alueen luonto ja suojelukohteet Turvetuotantoalueet on Valkianevan yläosaa lukuun ottamatta metsäojitettu. Alueella on tyypillinen suoalueen kasvillisuus: sarakasveja, suovillaa, varpuja ja jonkin verran ruohoja. Alueella on tyypillinen eläimistö: hirviä, jäniksiä ja tyypillisimpiä lintuja. Alue ei ole luontoarvoiltaan arvokas, koska se ei kuulu mihinkään suojelualueeseen eikä aluetta ole tarkemmin luokiteltu. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähin asutus on noin 3 km:n etäisyydessä turvetuotantoalueista. Asutuksen ja turvetuotantoalueen välissä on hiekkaharjanne. Alapuolisen Vääräjoen rannat ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Tuppuranevan tuotantoalue rajoittuu maantiehen nro 755. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Jarmo ja Harri Valtosen hallinnassa olevalta Tuppuranevalta lähtevän veden laatua ei ole tarkkailtu. Esitetyt tiedot vedenlaadusta perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laatimaan Vääräjoen kalataloudelliseen kunnostussuunnitelmaan vuodelta Valtaosa Vääräjokeen tulevasta kuormituksesta on hajakuormitusta. Jokeen tuleva fosforikuorma on noin tn, josta 41 % peltoviljelystä, 34 % luonnonhuuhtoutumana, 11 % karjataloudesta, 5 % metsätaloudesta ja 5 % haja-asutuksesta.

9 Vääräjoen vedenlaatua on seurattu pidempiä ajanjaksoja vain Tyngässä, noin 30 km:n päässä Sievin ja Kalajoen kuntien rajalta ja 80 km:n päässä Kiiskilän kylästä. Vedenlaatutietoja on lisäksi Raution ja Kukonkylän alueelta. Vääräjoki on rehevä korkeiden ravinnepitoisuuksien perusteella. Tyngässä kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut keskimäärin 86 µg/l. Vesikasvillisuus ja pohjaan kiinnittyvät levät täyttävät varsinkin loppukesällä merkittävän osan joen vesitilavuudesta. Myös reheville vesille tyypillisiä leväkukintoja on havaittu. Veden ph on ollut yli 5,5. Kevään sulamisvedet tavallisesti aiheuttavat alhaisempia ph-arvoja. Pohjanmaalle tyypillisiä sulfaattihappamia maita Vääräjoen valuma-alueella ei ole. Kiintoainepitoisuus ei ole normaalisti aiheuttanut ongelmia kalan tai ravun menestymiselle Vääräjoessa. Suurimmat satunnaiset havainnot ovat olleet noin 35 mg/l, ja tavallisesti arvot ovat olleet noin 10 mg/l. Vääräjoki on runsaan humusainepitoisuuden vuoksi ruskeavetinen. Valuma-alueella tapahtuva turvetuotanto ja ojitukset ovat vielä lisänneet humuspitoisuutta. Myös rautapitoisuus on korkea. Vuosina sen keskiarvo oli µg/l ja korkeimmat havaitut arvot ylittivät µg/l. Keväällä lumen sulamisvedet kohottavat veden rautapitoisuutta ainakin ajoittain eliöille haitallisen tason yläpuolelle. 9 Kalatalous Laskuojassa ei ole nykyisin pysyvää kalastoa, eikä oja veden vähäisyyden vuoksi sovellu kaloille. Vääräjoen kalastustiedot perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laatimaan Vääräjoen kalataloudelliseen kunnostussuunnitelmaan vuodelta Kalastus Vääräjoella on virkistyskalastusta. Paikallislajeista tärkeimpiä ovat hauki, särki, made ja ahven. Pyynti keskittyy kutuaikoihin; haukea ja ahventa pyydetään keväällä sekä madetta talvella katiskoilla ja merroilla. Raution kalastuskunnan alueelta on saatu vuosina ahventa, haukea, madetta ja särkeä yhteensä kg vuosittain. Sievin alueen saalistietoja ei tiedetä tarkemmin, mutta Raution yläpuolella jokisaalis on todennäköisesti hiukan pienempi. Sievin kalastuskunta järjestäytyi vuonna 1996 ja aloitti heti kirjolohen "istuta ja pyydä" -toiminnan hallitsemallaan alueella Vääräjoessa. Nykyisin kirjolohi on alueen tärkein pyyntikohde luvulla on Sievin alueelle istutettu myös 1-vuotisia harjuksia, pyyntikokoisia järvitaimenia ja meritaimenen poikasia. Vääräjoen kalastoa Sievin alueella on tutkittu sähkökalastamalla kolmella koskella kesällä Tavallisimpien paikalliskalalajien lisäksi on saatu myös taimenen ja harjuksen poikasia. Vääräjoen rapukanta on tuhoutunut ja 1960 luvuilla, mutta luvulla kanta oli elpynyt paikoin voimakkaasti. Varmistettua rapuruttohavaintoa ei Vääräjoesta ole. Vuonna 1994 koepyynnissä rapuja on saatu Torvenperältä, Jokikylästä ja Kukosta. Etenkin Torvenperällä todettiin ravulle hyvin sopivaa elinympäristöä ja pyynnin kestävä kanta. Myöhemmin rapuruton tuhottua valtaosan Pohjanmaan rapukannoista on Vääräjoen

10 yläosan kanta välttynyt ruton tuhoilta ja pysynyt edelleen hyvänä. Sievin kalastuskunnan arvion mukaan vuonna 1996 rapuja on saatu Kiiskilästä kpl ja vuonna kpl. Kiiskilä sijaitsee ennen Petäjäojan laskua Vääräjokeen. Myös Petäjäojan laskupaikan alapuolella Vääräjoessa sijaitsevan Kukonkylän alueella rapukanta on voimistunut. Kalastuskunnan mukaan saalis on ollut vuonna 1997 useita tuhansia rapuja. 10 Maaperä ja pohjavesiolot Tuppuranevan ja Valkianevan lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita tai veden ottoon soveltuvia pohjavesialueiteita. Alueella ei ole kaivoja eikä lähteitä. Turvetuotantoalueiden ja noin 3 km:n etäisyydellä olevan asutuksen välissä on hiekkaharju. Melutilanne ja liikenne Tuppuranevan ja Valkianevan läheisyydessä tien nro 755 länsipuolella on Vapo Oy:n noin 85 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Muuta melua tai liikennettä aiheuttavaa toimintaa hakemuksessa ei ole ilmoitettu. Muut kuormittavat toiminnat Tuppuranevan ja Valkianevan läheisyydessä tien nro 755 länsipuolella olevalta Vapo Oy:n turvetuotantoalueelta vedet johdetaan metsäojien kautta Petäjäojaan. Lähin tehdas sijaitsee 1 km:n etäisyydellä. Noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsee lämpölaitos, jonne Tuppuranevan ja Valkianevan tuotantoalueilta toimitetaan turvetta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä haittoja ympäröivään luontoon. Alueen luontoarvot eivät ole erityisen merkittäviä. Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Turvetuotanto lisää muun ohessa veden ravinne-, kiintoaine- ja humuspitoisuutta. Vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehokkaat, joten toiminnan vaikutus vesistöjen vedenlaatuun ei ole merkittävä. Toiminnan vaikutusalue ulottuu Vääräjokeen asti. Turvetuotannon osuus Vääräjoen kiintoainekuormituksesta on 0,2 % ja fosforikuormituksesta 0,3 % (Keski-Pohjanmaan vesistöjen tila ja vesiensuojelun kehittämissuunnitelma/keski-pohjanmaan ympäristökeskus).

11 11 Vaikutus virkistyskäyttöön Hakemuksen mukaan Tuppuranevan ja Valkianevan alapuolisen Vääräjoen rannat ovat metsätalouskäytössä. Vaikutus kalastoon Turvetuotanto lisää muun ohessa veden kiintoaine- ja humuspitoisuutta. Vedessä oleva kiintoaine ja humus vajoavat uoman pohjalle suvantopaikoissa ja virtauksen katvepaikoissa ja voivat siten huonontaa kalojen lisääntymis- ja elinalueita. Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotannon kalataloudellisten vaikutusten on arvioitu jäävän niin vähäisiksi, etteivät ne edellytä kompensaatiotoimia. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveteen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Pölyhaittaa vähennetään ottamalla käyttöön pölysykloneilla varustetut imuvaunut. Lisäksi otetaan huomioon tuulen suunta ja voimakkuus. Lähin asutus on hiekkaharjanteen takana noin 3 km:n päässä, joten pölyhaittoja asutukselle ei oleteta aiheutuvan. Melun ja tärinän vaikutukset Meluhaittaa ei synny, koska asutus sijaitsee etäällä tuotantoalueista. Turvetuotanto ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueen liikenteelle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemukseen ei liity ehdotusta tarkkailun järjestämiseksi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvepalot ovat merkittävä turvetuotannon riskitekijä. Tulipaloista aiheutuu haittaa ja vaaraa ympäröivälle alueelle ja lähiasutukselle. Tulipaloihin varaudutaan rakentamalla alueelle alkusammutusta varten altaita. Ehtymättömänä vesilähteenä on Tuppuranevan keskellä sijaitseva Tuppuralampi, jonne on matkaa Tuppuranevan tuotantoalueelta noin 1 km ja Valkianevan tuotantoalueelta noin 4 km. Sievin paloasema sijaitsee noin 4 km:n päässä tuotantoalueilta.

12 12 Muut riskit ja häiriötilanteet Vesiensuojelulaitteiden toimivuutta seurataan säännöllisesti. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hakemukseen ei sisälly esitystä kalatalousvelvoitteesta tai muista vahinkoja estävistä toimenpiteistä eikä korvauksista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty sekä ja Jarmo Valtonen on puhelimessa tarkentanut, että Tuppuranevan lisäalueen pinta-ala on 8 ha, josta tuotantoala on 5,41 ha. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Sievin kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Sieviläinen-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Sievin kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että hankealue on kaavoittamaton. Kirkonkylän osayleiskaava ulottuu noin 800 metrin päähän. Maakuntakaavassa on alueen lähelle osoitettu kaksi risteävää moottorikelkkailureittiä. Alueella ei ole tiedossa kulttuuriympäristökohteita. Hankealue on Valkianevan yläosaa lukuun ottamatta metsäojitettu. Tuotantoalueen kasvi- ja eläinlajistossa ei ympäristökeskuksen tietojen mukaan ole mitään erityistä. Selvityksiä luonnonarvoista ei ole hakemuksen mukaan tehty. Purku-uoman eli Petäjäojan varrella on useammassa paikassa arvokasta paikallista lajistoa, joten puronvarret ja järvien rannat eivät saa liettyä kuormituksen seurauksena. Esitetyt vesiensuojelutoimet lienevät riittävät näiden vahinkojen torjumiseksi. Tuppuranevan lisäalueen vedet on suunniteltu johdettavan Tuppuranevan olemassa olevan laskeutusaltaan kautta. Allasta on tarkoitus syventää, jolloin se täyttää mitoitusvaatimukset. Lisäalueiden sarkaojiin tulee normaalit sarkaojarakenteet, ja alueet eristysojitetaan. Tuppuranevan lisäalueella sarka- ja kokoojaojiin asennetaan putkipatoja virtaaman säätelemiseksi. Näistä ei ole muuta kuvausta.

13 Valkianevan vedet käsitellään laskeutusaltaan lisäksi pintavalutuskentällä. Laskeutusaltaat on oikein mitoitettu. Pintavalutusalueella on metsäojia, jotka aiotaan tukkia. Tukkimistekniikasta ei ollut tarkempaa kuvausta. Kaltevuusolosuhteista johtuen veden kulkeutuminen koko kentän alalla ei ole varmaa. Mitoitusohjeiden mukaan pintavalutusalueen pinta-alan tulee olla vähintään 3,8 % sille kohdistuvasta valuma-alueesta. Hakemuksessa on esitetty kentän koko suhteessa tuotantoalueeseen, mikä on eri asia. Pintavalutuskentälle johtavaan laskuojaan laskevat metsäojat pitäisi koko matkalta tukkia, jotta kentälle ei pääsisi ylimääräisiä vesiä. Hakemuksessa olevasta mustavalkoisesta karttakopiosta ei saa käsitystä, saadaanko kentälle johdettua vain tuotantoalueelta tulevat vedet ja saadaanko metsäojista tulevat vedet johdettua muualle. Kentän alapuolelle asennetaan Thompsonin mittapato. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lupa uusille turvetuotantoalueille voidaan myöntää vain, mikäli käytössä on liukoisia ravinteita poistava menetelmä, esimerkiksi pintavalutuskenttä. Näin ollen Valkianevan alueelle voidaan myöntää lupa, mutta vain siinä tapauksessa, että pintavalutuskentän osoitetaan täyttävän mitoitusvaatimukset kokonsa nähden. Kun Tuppuranevan alueella kysymys on vanhan, pian tuotannosta poistuvan alueen pienestä lisäalueesta (5,4 ha), voidaan hankkeen vähäisen koon vuoksi esitetyt vesiensuojeluratkaisut hyväksyä tässä tapauksessa. Vesivaraviranomaisen näkökulmasta hankkeeseen ei ole huomautettavaa. Ympäristökeskus on vaatinut, että laskeutusaltaiden alapäähän tulee asentaa patolaite sekä altaisiin pintalietepuomi. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä kooste, joka on pyydettäessä toimitettava ympäristökeskukseen. Koosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemuksen liitteeksi. Turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailu tulee järjestää liittämällä se Kalajoen yhteistarkkailuun. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hankkeen vaikutukset kohdistuvat lähinnä Tuppuranevan ja Valkianevan tuotantoalueiden ja Vääräjoen väliseen vesialueeseen. Lähteenojan ja Petäjäojan kalastoa ei ole selvitetty ympäristönsuojelulain 11 :n edellyttämällä tavalla, joten hakemus on niiltä osin puutteellinen. Hakijat ovat arvioineet, ettei kalataloudellista kompensaatiota ole tarpeen määrätä, vaikka päävaikutusalueen kalataloudellisia arvoja ei ole lainkaan selvitetty. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tietojen mukaan Petäjäojaan on 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa istutettu meri- ja purotaimenia, joiden on myös havaittu menestyvän. Alueella myös kalastetaan, ja taimenia saadaan saaliiksi edelleen. Taimenen luontaisesta lisääntymisestä Petäjäojassa ei ole varmuutta, mutta ojassa on runsaasti poikastuotantoon sopivia alueita. Petäjäoja saa alkunsa järvistä, eikä sen virtaama laske kesälläkään niin pieneksi, että se estäisi kalojen menestymisen. Hakemuksessa arvioidaan lähinnä hakijoiden suunnitellun tuotannon vaikutuksia. Samaa purkureittiä pitkin johdetaan kuitenkin myös Vapo Oy:n 98 ha:n suuruisen Tuppuranevan turvetuotantoalueen vedet. Kompensaatiokynnyksen voidaan arvioida ylittyvän ainakin eri tuotantoalueiden yhteisvaikutuksesta. 13

14 Eri kuormittajien yhteisvaikutuksen ja alapuolisen vesistön kalataloudellisen arvon takia hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarpeen tarkkailla. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että lupa Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotannolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuppuranevan vedet on johdettava ainakin sulan maan aikana joko Valkianevan tai erikseen rakennettavalle pintavalutuskentälle, mikäli se on teknis-taloudellisesti mahdollista. Asiaa koskeva suunnitelma on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Mikäli vesiensuojelun tehostamisesta ei päästä yksimielisyyteen, on hakijan saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Hakijat on velvoitettava maksamaan vuotuinen 100 euron suuruinen kalatalousmaksu kunnostustöiden aloittamisvuodesta lukien. Kunnostustöiden aloittamisesta on ilmoitettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Osana tarkkailua on tehtävä selvitys Lähteenojan ja Petäjäojan kalastosta ja kalastuksesta. 3. Sievin kunnan ympäristölautakunta 4. Sievin kunta Ympäristölautakunta on katsonut, ettei luvan myöntämiselle ole estettä, mikäli lupamääräyksissä otetaan huomioon seuraavat asiat: Tuotantoalueiden vesiensuojelurakenteet rakennetaan ja huolletaan siten, että kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen tuotantoalueilta Petäjäojaan ja sitä kautta Vääräjokeen voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää. Tuotantoalueiden vesien Petäjäojaan ja Vääräjokeen aiheuttamaa vesistökuormitusta tulee tarkkailla säännöllisin välein otettavilla vesinäytteillä siten, ettei toiminnasta missään tuotannon vaiheessa aiheudu vesistön pilaantumista. Tarkkailutulokset tulee lähettää tiedoksi myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Turpeen kuljetuksen polttolaitokseen tai muuhun käyttöpaikkaan tulee tapahtua umpikorisella tai katetulla ajoneuvolla siten, ettei turvetta pääse ympäristöön. Tuppuranevan tuotantoalueen tienpuoleiseen reunaan tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää suojapuustoa siten, ettei pölyä pääse tuulen mukana läheiselle maantielle. Sievin kunnalla ei ole ollut hakemuksesta huomautettavaa. 14

15 15 Muistutukset ja mielipiteet 5. Sievin osakaskunta Muistuttaja on vaatinut nykytiedon mukaisten tehokkaiden vesiensuojelurakenteiden käyttämistä sekä rakenteiden säännöllistä ja huolellista kunnossapitoa. Muistuttaja on ilmoittanut yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa istuttaneensa meri- ja purotaimenta Petäjäojaan. Emorapuja on siirtoistutettu kolmena vuonna noin kpl. Lisäksi Petäjäojassa on luontainen rapukanta, jota on istutuksilla vahvistettu. Petäjäoja on myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuskohde vaellustaimenen osalta. Petäjäojan vedenlaadun muutokset vaikuttavat Vääräjoen parhaisiin rapualueisiin. Vuosittain Vääräojasta myydään rapuja kpl. Vedenlaadun heikkeneminen vaikuttaa Petäjäojan alapuoliseen Vääräjokeen ja heikentää joen virkistyskäyttöä yleisestikin. 6. AA (tilan Lampela RN:o 17:12 osaomistaja), BB ja CC (Ruukinkoski RN:o 20:22), DD ja EE (Purola RN:o 13:30), FF ja GG (Puronvarsi RN:o 13:38) sekä HH (Metsäranta RN:o 13:28), kaikki tilat Sievin kunnassa ja kylässä Muistuttajat ovat todenneet, että Lähteenoja laskee Petäjäojaan, joka virtaa läpi Ryhmäjärven ja virtaa useita kilometrejä ennen laskua Vääräjokeen. Ryhmäjärvi on luonnonkaunis järvi, jonka rannalla on yhteiskäytössä oleva laavu ja loma-asuntoja. Petäjäojan alajuoksulla on tällä hetkellä viisi loma-asuntoa, yksi kesäpaikkana toimiva talo sekä rakenteilla oleva lomaasunto. Hakemuksen karttatiedot ovat tältä osin vanhentuneita. Ryhmäjärvessä ja Petäjäojassa on pysyvä kalasto. Petäjäojaan on istutettu muun muassa nieriää. Saukotkin viihtyvät alueella. Arto Hautalan tekemässä luontoselvityksessä on todettu, että näin hyvin säilyneet purovedet ovat harvinaisia Pohjanmaalla. Nykyisetkin ojitukset saattavat aiheuttaa kiintoaineen kulkeutumista rankkasateiden jälkeen. Vuoden 2002 kesällä liejua kulkeutui runsaasti, mikä esti uimisen ja saunaveden oton usean päivän ajan. Muistuttajat ovat vaatineet, että Ryhmäjärven ja Petäjäojan vedenlaatu säilyy nykyisen tasoisena ja että velvoitetarkkailu aloitetaan välittömästi myös mainituissa vesistöissä. Tarkkailun avulla voidaan todeta mahdolliset muutokset vesistöissä ja vesiensuojeluratkaisujen riittävyys. Hakijoiden kuuleminen Hakijoille on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin mennessä. Hakijat ovat puhelimitse ilmoittaneet, etteivät he anna vastinetta.

16 16 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Jarmo ja Harri Valtoselle ympäristöluvan turvetuotantoon Tuppuranevalla ja Valkianevalla, Tuppuranevan noin 8 ha:n lisäalueen ja Valkianevan noin 20 ha:n suuruisen alueen kuntoonpanoon sekä vesien johtamiseen metsäojien, Lähteenojan ja Petäjäojan kautta Vääräjokeen Sievin kunnassa. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 38 ha. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Tuppuranevan ja Valkianevan tuotantoalueelta vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevien päivättyjen piirustusten "Tuppuranevan suunnitelmakartta" ja "Valkiannevan suunnitelmakartta" MK 1:5 000 sekä piirustuksen "Pohja" MK 1:1 000 mukaisesti sekä muutoin hakemuksesta ilmenevästi alapuoliseen vesistöön. Tuppuranevan vedet on johdettava laskeutusaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Tuppurannevan lisäalueella sarka- ja kokoojaojiin on asennettava putkipatoja virtaaman säätelemiseksi. Valkianevan turvetuotantoalueen vedet on käsiteltävä laskeutusaltaalla ja pintavalutuskentällä. Laskeutusaltaissa tulee olla pintalietepuomit ja altaiden alaosassa patolaite. Ennen Tuppuranevan lisäalueen kuntoonpanoa on virtaamansäädön toteutuksesta esitettävä selvitys Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Laskeutusaltaiden tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöministeriön moniste 117) kohdassa esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. 2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Aumaalueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. 3. Kuntoonpanossa syntyvät kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä on huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Tarpeetonta kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellai-

17 sena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 4. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5. Vesiensuojelurakenteet on tehtävä ja otettava käyttöön ennen sarkaojien kaivamista. Tuotantotoiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Kuntoonpantavalla tuotantoalueella ei saa ryhtyä pintaa irrottaviin toimenpiteisiin, ennen kuin vedet voidaan johtaa pintavalutuskentälle. 6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä turvetuotantoalueen vesien laskuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on annettava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle. 7. Jos Tuppuranevalla tai Valkianevalla ilmenee lupakauden aikana tarvetta massansiirtoihin, tulee niitä ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita koskevat suunnitelmat esittää ennakkoon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 17 Päästöt ilmaan 8. Tuppurannevalla on tuotannossa käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia menetelmiä. Tuotantotoimet on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueilta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Turpeen varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Turvekuljetukset on tehtävä umpinaisilla kuorma-autoilla tai muulla vastaavalla kalustolla, josta turpeen leviäminen ympäristöön on estetty. Tuppuranevan tuotantoalueen laajennusosan ja maantien väliin on jätettävä vähintään 20 metrin levyinen suojapuustoalue estämään pölyn kulkeutumista tielle. 9. Kun tuulen nopeus on yli 5 m/s ja tuuli käy tielle päin, tuotantotoimet on keskeytettävä Tuppuranevan vanhalla tuotantoalueella. Pölyävät työvaiheet on keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Melu ja tärinä 10. Kuntoonpanotyöt ja turvetuotanto on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 11. Jätehuolto on järjestettävä Sievin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vas-

18 taanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja. 18 Varastointi 12. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Tuotantoalueiden yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Tuppuralampea on pidettävä ns. ehtymättömänä vesilähteenä, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. 14. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Toiminnan lopettaminen 15. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta. 16. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomattava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin. Tarkkailu- ja raportointimääräys 17. Luvan saajien on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi on järjestettävä tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä

19 tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Kalataloustarkkailu on tehtävä liitteestä 2 ilmenevästi Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaisesti. 19 Kalatalousmaksu 18. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2005 alkaen Kainuun työvoimaja elinkeinokeskukselle 100 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Lähteenojan, Petäjäojan ja Vääräjoen kalaston hoitoon. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa erääntyvät maksut ovat maksettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Kun hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa turvetuotannosta ei aiheudu Petäjäojan varren arvokkaalle kasvilajistolle vahinkoa. Hankkeen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita, erityisesti suojeltavia lajeja tai muita erityisiä luontoarvoja. Alueelta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia, ettei lupaa voitaisi myöntää. Toiminnasta voi aiheutua melua toiminta-alueen läheisyydessä ja kuljetusteiden varressa. Pölyä voi esiintyä kauempanakin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippuen. Lupamääräyksissä olevin rajoituksin pölyn leviämistä voidaan vähentää niin, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu huomattavaa haittaa tai vaaraa läheisen tien käytölle ja ympäristön yleiselle viihtyisyydelle. Ympäristön maankäyttö huomioon ottaen melusta tai pölystä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa.

20 Kun otetaan huomioon Tuppuranevan ja Valkianevan sekä niiden ympäristön tila, maankäyttö ja luonnonolot sekä tuotantoalueilta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden kuormittavien toimintojen kanssa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. 20 Lupamääräysten perustelut Päästöt pintavesiin Turvetuotannossa tehokas ja yleisesti käytössä oleva ravinteiden ja kiintoaineen pidättämisen menetelmä on pintavalutus, joka menetelmänä lähtökohtaisesti vastaa turvetuotannon vesien puhdistuksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jos pintavalutus ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, voidaan jo tuotannossa olevalle alueelle hyväksyä laskeutusaltaat, joita on täydennetty virtaamansäätölaitteilla tai muulla vastaavalla menetelmällä. Valkianevan turvetuotantoalueen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavat määräykset ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset. Tuppuranevalla olevat ja lisäalueelle suunnitellut vesiensuojelurakenteet poistavat vesistä lähinnä kiintoainetta, liukoisten ravinteiden kulkeutuessa vesistöön. Tuppuranevan tuotannossa olevasta alueesta suurin osa on lähivuosina poistumassa tuotannosta kokonaan. Suunniteltu lisäalue on pieni ja jo aikaisemmin metsäojitettu. Tästä johtuen Jarmo ja Harri Valtosen Tuppuranevan turvetuotantoalueelta tulevien päästöjen vaikutusta ei katsota merkittäväksi. Hakemuksessa esitettyjen vesiensuojelurakenteiden voidaan mainituissa olosuhteissa katsoa vastaavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pöly ja melu Lupamääräykset 8 ja 9 on annettu pölyhaittojen ehkäisemiseksi ympäristössä, lähinnä turvetuotantoalueen läheisellä maantiellä. Tuppuranevan vanhan osan ja maantien välissä ei ole puustoa, joten sitä koskevat tuotantorajoitukset ovat tiukemmat kuin uudelle alueelle. Meluhaittojen estämiseksi annetut yleisluonteiset määräykset ovat riittävät, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole erityisiä niille altistuvia kohteita ja maankäyttömuotoja. Häiriötilanteet Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset. Yksityiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille viranomaisille.

21 21 Tuotannon lopettaminen ja jälkikäyttö Tuotannon lopettamista ja jälkikäyttöä koskevat määräykset annetaan lupamääräyksistä 15 ja 16 ilmenevinä siten, että tuotannon lopettamista koskevat toimet ovat oleellinen osa lupaa. Turvetuotantoon sovellettuna tämä tarkoittaa turvetuottajan velvollisuutta huolehtia esim. vesiensuojelutoimista, kunnes alueelta ei tule sanottavasti enempää kuormitusta kuin luonnontilaiseltakaan suolta tai maanomistaja on ottanut alueen sellaiseen käyttöön, että turvetuotannosta johtuva kuormitus loppuu. Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta ja raportoinnista on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristöä kuormittavaa toimintaa harjoittavan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa. Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttö- ja päästötarkkailua koskevat määräykset on annettu toiminnan ja sen päästöjen selvittämiseksi kaikissa olosuhteissa ja varmistamaan, että toiminta tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Vesistötarkkailu Vaikutustarkkailusta annetaan määräykset ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin nojalla. Vaikutusten tarkkailu edellyttää selvillä oloa vaikutusalueen ympäristön tilasta. Ympäristönsuojelulain 46 :n 4 momentin (1300/2004) mukaan toiminnanharjoittaja voidaan luvassa velvoittaa esittämään tarkkailusuunnitelma muun ohella vaikutustarkkailun tarkemmasta järjestämisestä lupaviranomaisen tai sen määräämän viranomaisen hyväksyttäväksi. Lainkohdan perustelujen mukaan, sellaisina kuin ne ovat lainmuutoksen 506/2002 yhteydessä, ympäristön tilan tarkkailua koskevat määräykset voisivat olla yleispiirteisiä. Jos luvassa ei voida määrätä tarkkailusta yksityiskohtaisesti, sen tarkemmasta järjestämisestä määrää erikseen lupaviranomaisen määräämä viranomainen. Tässä tapauksessa tarkkailun delegointia puoltavat sekä vesistökohtaiset seikat että toiminnan luonne, mistä syystä vesistötarkkailu määrätään tehtäväksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Tämän päätöksen estämättä ympäristökeskus voi niin halutessaan ympäristönsuojelulain 46 :n 5 momentin nojalla erikseen hakea ympäristöluvan haltijan määräämistä ympäristönsuojelulain 46 :n 3 momentin mukaisesti osallistumaan vesistötarkkailun yhteistarkkailuun, ellei luvan haltijan kanssa ole tarkkailusuunnitelmaa hyväksyttäessä päästy sopimukseen tarkoituksenmukaisesta yhteistarkkailusta.

22 22 Kalataloustarkkailu Turvetuotantoalueiden purkuvesistöillä Petäjäojalla ja Vääräjoella on Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta ilmenevien istutus- ja saalistietojen perusteella hakemuksessa esitettyä merkittävämpi kalataloudellinen arvo. Luvan saajat eivät ole vastustaneet työvoima- ja elinkeinokeskuksen esittämää tarkkailua. Tarkkailua voidaan tehdä sähkökoekalastuksena ja niihin liittyvänä habitaattikuvauksena sekä kalastuskyselynä taikka muulla olosuhteisiin soveltuvalla tarkoituksenmukaisella tavalla Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaisesti. Kalatalousmaksu Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotantoalueen vesien mukana alapuoliseen vesistöön kulkeutuu ravinteita, kiintoainetta ja orgaanisia aineita. Turvetuotantoalueiden vesistä aiheutuu, yhdessä vesistön muiden kuormittajien kanssa, Petäjäojan ja Vääräjoen kalastolle ja kalastukselle ilmeistä vahinkoa. Vesilain 2 luvun 22 :n säännösten mukaan kalataloudelle aiheutuva vahinko on ensisijaisesti ehkäistävä toimenpitein, esimerkiksi kalojen istutuksilla. Toimenpiteiden sijasta voidaan määrätä kalatalousmaksu, mikäli toimenpiteiden suorittamisesta aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia tai mikäli kalatalousvelvoitteen määräämistä ei muutoin ole pidettävä tarkoituksenmukaisena. Hakemuksessa ei ole esitystä kompensaatiotoimista. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut 100 euron vuotuista kalatalousmaksua. Hakijat eivät ole vastustaneet vaatimusta. Ympäristölupavirasto arvioi päätöksessä määrätyn, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatiman 100 euron vuotuisen kalatalousmaksun riittävästi kompensoivan Tuppuranevan ja Valkianevan turvetuotannosta aiheutuvat kalataloudelliset vahingot. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 1 ja tarkkailua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 17 ja tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Vesiensuojelun tehostamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 1, kalatalousmaksua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 18 ja kalataloudellista tarkkailua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 17 ja tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on määrätty tehtäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

23 23 3. Sievin kunnan ympäristölautakunta Vesiensuojelurakenteita koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 1, vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoa koskeva vaatimus lupamääräyksestä 6, tarkkailua ja sen raportointia koskeva vaatimus lupamääräyksestä 17 ja tämän päätöksen liitteestä 2 ja turvepölyn kulkeutumista koskeva vaatimus lupamääräyksistä 8 ja 9 ilmenevästi. 5. Sievin osakaskunta Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 1 ilmenevästi. 6. AA, BB ja CC, DD ja EE, FF ja GG sekä HH Ryhmäjärven ja Petäjäojan vedenlaatua koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa vesiensuojelumenetelmiä koskevaan lupamääräykseen 1 ja tarkkailua koskevan vaatimuksen osalta lupamääräykseen 17 ja tämän päätöksen liitteeseen 2. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2015 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausittain, selvitys toiminnan vaikutuksista, tarkkailua ja mahdollisia erillisselvityksiä koskevin yhteenvedoin sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitettävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta ja lupamääräyksessä 16 tarkoitetut suunnitelma ja esitykset sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.