Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari OLLI KANGAS

Transkriptio

1 Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari OLLI KANGAS

2 Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot Sosiaalimenojen kehitys (OECD) Julkiset & yksityiset Sosiaalietujen kehitys (CWED) Hyvinvoinnin kehitys (European Social Survey; ESS)) Tuloköyhyys (Luxembour Income Study & Eurostat) Koetut taloudelliset ongelmat (ESS) Sosiaalipoliittisen koneiston tulontasausvaikutus heikentymässä 2

3 Mitä on hyvinvointi? Materiaalinen Objektiiviset mittarit Tulot Varallisuus Työ Terveys Subjektiivinen Läheisyyssuhteet Luottamus Elämään tyytyväisyys Onnellisuus 3

4 REAALISEN BKT:N VUOSIMUUTOS (%) EU- MAISSA (OECD ECONOMIC OUTLOOK(S)). NORDIC CENTRAL E ANGLO 1 AUT BEL CHE CZE DEU SOUTH E POST-SOC BKT:N VUOSIMUUTOS (%) DNK ESP EST FIN FRA GBR GRC HUN IRL ITA NLD NOR POL PRT SWE

5 REGIIMIT JA TALOUSKASVU NORDIC CENTRAL E ANGLO SOUTH E POST-SOC

6 6 Maat ja talouskasvu

7 Työttömyys regiimeittäin ja maittain NORDIC CENTRAL E ANGLO SOUTH E POST-SOC

8 TALOUSKASVUN JA TYÖTTÖMYYDEN YHTEYS AUT BEL CHE CZE DEU DNK ESP EST FIN FRA GBR GRC HUN IRL ITA NLD NOR POL PRT SWE Maat ja maaryhmät eroavat siinä, kuinka suoraan talouskasvu heijastuu työttömyydessä Etelä-Eurooppa oma lukunsa Suomen tilanne? TYÖTTÖMYYS TALOUSKASVU

9 JULKINEN VELKA REGIIMEITTÄIN JA MAITTAIN (% BKT:STA) NORDIC CENTRAL E ANGLO SOUTH E JULKINEN VELKA (% BKT:STA) POST-SOC AUT BEL CHE CZE DEU DNK ESP EST FIN FRA GBR GRC HUN IRL ITA NLD NOR POL PRT SWE

10 Julkisista palveluista yksityisiin palveluihin? Säästöpaineet julkispalveluille Ennen muuta terveys- ja vanhuspalvelut Kysyntä suuntautuu yksityisiin palveluihin Muutos vaatii uusia resursseja Yleisresurssi rahaa -> osalla ei ole Sosiaalilainsäädäntö -> kuluttajalainsäädäntö Kansalaisesta kuluttajaksi siirtymien vaatii Uudenlaisia tietoja ja taitoa -> osalla ei ole Ongelma: raharesurrssi ja muut resurssit tapaavat kulkemaan käsi kädessä hyvinvointivajeet ennen muuta niissä ryhmissä, jotka jo muutenkin heikoilla 1

11 11 EU-lainsäädännön vaikutukset ja direktiivien tulkinnat EU tuomioistuin ratkaisee asiat kilpailulainsäädännön ei sosiaalilainsäädännön pohjalta Case Suomi: ollaanko Suomessa paavia paavillisempia? Kilpailulainsäädäntö -> kolmannen sektorin kuihtuminen Pientuottajat häviävät Julkisesta monopolista yksityiseen monopoliin? Carema, Medi1, terveystalo Rajat ylittävät palvelut haastavat julkisen kanasallisvaltion palvelutuotannon

12 Sosiaalimenojen BKT-osuuden (%) kehitys Austria Belgium 3 25 Czech Republic Denmark Estonia Finland France 2 Germany Greece Hungary 15 Ireland Italy Netherlands

13 13 JULKISET JA YKSITYISET SOSIAALIMENOT (% BKT:STA) ca. 21 (OECD 213: Economic, Environmental and Social Statistics)

14 TULOSIIRTOJÄRJESTELMÄN ANTELIAISUUS; TYÖTTÖMYYS JA VANHUUS nordic CENTRAL E anglo NORDIC CENTRAL E ANGLO SOUTH E MINIMIELÄKE / KESKIPALKKA (%) POST-SOC SOUTH E POST-SOC

15 TULOKÖYHYYS JA TOIMEENTULOVAIKEUDET AUT BEL CHE CZE DEU DNK ESP EST FIN FRA GBR GRC HUN IRL ITA NLD NOR POL PRT SWE RELATIVEP6% TALOUSVAIKEUDET Suhteellinen tuloköyhyysmittari on suhteellisen huono mittari, jos vauraus taso maitten välillä suuri Koetut toimeentulovaikeudet ja tuloköyhyys vahvasti korreloituneita vauraimmissa maissa

16 TOIMEENTULOVAIKEUDET JA SUHTEELLINEN TULOKÖYHYYS AUT BEL CHE CZE DEU DNK ESP EST FIN FRA GBR GRC HUN IRL ITA NLD NOR POL PRT SWE TULOKÖYHYYS 6% TOIMEENTULOVAIKEUDET

17 ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS EUROOPASSA Kaiken kaikkiaan, kuinka tyytyväinen olette elämäänne Kaiken kaikkiaan, kuinka, onnellinen olette = erittäin tyytymätön / onneton 1 = erittäin tyytyväinen / onnellinen Seuraavissa kuvissa esitetään näitten kahden keskiarvo

18 TYYTYVÄISYYS REGIIMEITTÄIN JA MAITTAIN NORDIC CENTRAL E ANGLO SOUTH E POST-SOC TYYTYVÄISYYS AUT BEL CHE CZE DEU DNK ESP EST FIN FRA GBR GRC HUN IRL ITA NLD NOR POL PRT SWE

19 SOSIAALIMENOJEN KASVUVAUHTI (% YKSIKKÖÄ) JA TOIMEENTUYOVAIKEUKSIA KOKENEITTEN OSUUDEN MUUTOS (% YKSIKKÖÄ) Ruotsia lukuun ottamatta sosiaalimenojen BKT-osuus on kasvanut Myös toimeentulovaikeuksia kokeneitten osuus on useimmissa maissa kasvanut

20 Missä säästökuurit näkyvät? Ei välttämättä suorissa sosiaalimenoissa Ei suoraan tulonsiirtojen tasossa Saantiehtojen kiristyksiä Eläkeiän nostoja, etuja ehdollistettu Leikkauksia palveluissa Etujen ja järjestelmien ulkopuolelle jää aiempaa enemmän ihmisiä Palkkaleikkaukset, julkisen sektorin irtisanomiset Etujen ja järjestelmien ulkopuolelle jää aiempaa enemmän ihmisiä (Absoluuttisenkin) köyhyyden lisääntyminen Asunnottomuus, terveysongelmat, ravinto-ongelmat 2

21 Etujen piiriin pääsemisen ehdot: työskentelyehto sairaus- ja työttömyysvakuutus; työeläke: täyteen eläkkeeseen vaadittavat työvuodet 199/21 (CWED) Maa Työttömyysvak Sairausvak Työeläke Fin 26/34 / 4/4 Den 52/52 13/13 25/4 Swe 52/52 / 3/3 Ire 48/26 26/26? Gre 3/42 5/25 39/45 Spa 3/42 5/25 39/45 Aut 312/312 78/78 45/45 Ger 14/14 / 4/4 Ita 14/14 / 4/4 Por 78/52 26/26 4/4 21

22 Keskiluokkien kuihtuminen? Useissa maissa nähtävissä keskiluokkien kaventuminen Työelämän muutokset: tarjolla hyväpalkkaisia ja huonopalkkaisia töitä Hyvinvointivaltion tulonjakovaikutus pienenässä Verotus ei tasaa samalla tavalla kuin ennen Tulosiirrot eivät tasaa samassa määrin kuin aiemmin Keskituloisten (tulot 75-15% kansallisesta mediaanista) perheitten osuuden kaventumien 22

23 KESKILUOKAN HÄVIÄMINEN? KESKITULOISTEN PERHEITTEN %-OSUUDEN MUUTOS CA 199 -> CA Hyvinvointivaltion tulontasausvaikutus heikkenemässä Tuotannontekijätulojen epätasaisempi jakautuminen Demografiset muutokset -> keskituloisten perheitten osuus kaventuu -> rahoitusvaikeudet -> poliittinen liikehdintä? -2 23

24 Sosiaalipolitiikka on yhteiskunnan kitti. Mitä tapahtuu, jos tuo kitti rapautuu??? 24

25 25 Yhteiskunnan muutokset ja uusi hyvinvointivaltiomalli?