8 Julkistalous ja hyvinvoin2

Transkriptio

1 8 Julkistalous ja hyvinvoin2 Talous2eteen perusperiaa7eiden mukaan markkinoiden synny7ämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puu7ua markkinoiden toimintaan Edellä osoite=in markkinoiden johtavan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimiin, kun hyvinvoin2a mitataan kulu7ajan ja tuo7ajan ylijäämien summalla Kulu7ajan ylijäämä perustuu oletukseen, e7ä yksi euro on samanarvoinen kaikille kulu7ajille, köyhille ja rikkaille, mikä on epärealis2sta Tarkastelu ei myöskään kerro mitään siitä, onko tuloksena oleva hyvinvoinnin jakauma jossakin mielessä oikeudenmukainen Tämän arvioimiseksi tarvitaan kriteeri 1

2 1. Hyvinvoin2teoriaa Talous2eteen kuudennen perusperiaa7een mukaan markkinoiden synny7ämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puu7ua markkinoiden toimintaan Aiemmin luennossa 5 osoite=in markkinoiden johtavan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimiin, kun hyvinvoin2a mitataan kulu7ajan ja tuo7ajan ylijäämien summalla Tarkastelu ei kuitenkaan kerro mitään siitä, onko tuloksena oleva hyvinvoinnin jakauma jossakin mielessä oikeudenmukainen Tämän arvioimiseksi tarvitaan kriteeri Yhteiskunnan hyvinvoin2funk2o W kuvaa, miten yhteiskunnan hyvinvoin2 riippuu kansalaisten (tai ko2talouksien) hyvinvoinnista: W = W(U 1, U 2,..., U n ), jossa U i on kansalaisen (tai ko2talouden) i hyötyfunk2o 2

3 Talous2eteestä ei ole apua tämän funk2on määri7elyssä, sen muoto riippuu yhteiskunnan arvoista talous2eteessä se oletetaan yleensä annetuksi Asiaa pohditaan tarkemmin yhteiskuntafilosofiassa Kolme esimerkkiä: 1) U2litarismi Jeremy Bentham ( ), John Stuart Mill ( ) julkisen vallan tavoi7eena tulee olla kansalaisten hyvinvoin2en summan maksimoin2: W = U 1 + U U n vastaa edellä esite7yä kulu7ajan ylijäämää rajahyödyn ollessa vähenevä, kulutuksen tai tulon siirtäminen rikkaalta köyhälle lisää yhteiskunnan hyvinvoin2a 3

4 2) Oikeudenmukaisuusteoria John Rawls ( ), Theory of jus.ce julkisen vallan tulee maksimoida kaikkein heikoimmassa asemassa olevan kansalaisensa hyvinvoin2a, maximin-kriteeri W = min{u 1, U 2,..., U n } perustelu: veil of ignorance, 2etämä7ömyyden verho 3) Libertarismi eli markkinaliberalismi tai oikeistoliberalismi Robert Nozick ( ) ajatuksena on e7ä kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua talouden toimintaan julkisella vallalla ei ole muuta tarve7a puu7ua talouden toimintaan, sen ei tulee jakaa tuloja uudelleen mikä tahansa tulonjako on oikeudenmukainen, jos ne prosessit, joiden tuloksena se syntyy, ovat oikeudenmukaisia korostaa yksilön vapau7a 4

5 Oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden ris2riita - jos markkinoiden synny7ämä hyvinvoin2 jakautuu kansalaisten kesken epäoikeudenmukaises2, on talouspoli2ikan tehtävänä toteu7aa oikeudenmukaisena pide7y jakauma esim. verotuksen ja tulonsiirtojen avulla - ongelmana on, kuten edellä opimme, e7ä verotus aiheu7aa teho7omuu7a markkinoilla vaihdetaan vähemmän tuo7eita, joita verotetaan työntekijät saa7avat vähentää työn tarjontaa, kun palkkatulon verotusta kiristetään ko2taloudet voivat vähentää säästämistä, jos pääomatulon verotusta kiristetään - tuloksena on, e7ä jae7avissa oleva kokonaishyvinvoin2 pienenee - Se, miten kakku jaetaan, vaiku7aa kakun kokoon - talouspoli2ikka on rajankäyn2ä tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kesken 5

6 Havainnollistetaan kuviolla: seuraavassa kuviossa on hyvinvoin2mahdollisuuksien käyrä se kuvaa, miten kansantalous voi tuo7aa hyvinvoin2a kahdelle jäsenelleen: 1 ja 2 Oletetaan, e7ä markkinat tuo7avat pisteen A mukaisen jakauman yhteiskunta pitää sitä epäoikeudenmukaisena ja tavoi7elee piste7ä B esimerkiksi vero7amalla henkilöä 2 jos tämän seurauksena 2 työskentelee vähemmän kuin ennen, pienenee hyvinvoin2mahdollisuuksien joukko halu7u piste B ei toteudu, vaan saavutetaan esimerkiksi piste C poli2ikan ongelmana on usein epä2etoisuus siitä, kuinka paljon talouspoli2ikka vähentää tehokkuu7a esimerkkinä verotuksen vaikutus työn tarjontaan 6

7 U 2 A Hyvinvoin2mahdollisuuksien käyrä C B U 1 Huom: Piste B kuvaa oikeudenmukaisena pide7ävää tulemaa 7

8 Poli2ikkaa käytännössä: työn verotusta on Suomessa kevenne7y pitäen tuloerot ennallaan Työntekijän veroasteet kolmella tulotasolla (% työvoimakustannuksesta, ml. työnantajan maksut) % Hyvätuloinen Pienituloinen Keskituloinen * Lähde: Seppo Kari, VATT Pienipalkkainen 67%, hyvätuloinen 167 % keskipalkasta Vuonna 2010: pieni /kk, keski /kk, hyvä /kk 8

9 2. Havaintoja tulonjaosta Hyvinvoinnin mi7aaminen on käytännössä hankalaa...sitä arvioidaan siksi tavanomaises2 tulojen avulla Tätä voi perustella sillä, e7ä tulot ja hyvinvoin2 korreloivat keskenään, minkä näkee kulu7ajan valintateorian perusmallista: max U = U(x 1, x 2,..., x n ) ehdolla P 1 x 1 + P 2 x P n x n Y Mitä suuremmat tulot Y, sitä enemmän voi kulu7aa ja sitä korkeampi on hyvinvoin2 eli hyötytaso U - kuten kulu7ajan op2moin2ongelmasta opi=in 9

10 Tulojen jakautumista voi mitata eri tulokäsi7ein ja eri menetelmin Tulokäsi7eitä ovat mm. tuotannontekijätulot = palkkatulot + yri7äjätulot + omaisuustulot bru7otulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot käyte7ävissä olevat tulot = bru7otulot maksetut tulonsiirrot Menetelmiä ovat mm. tulokymmenysten tai -viidennesten tulo-osuuksien kuvaaminen Lorenzin käyrä Gini-kerroin Tulokymmenys eli desiili väestö on jae7u tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan ensimmäisen tulokymmenykseen tulee pienituloisin 10 % väestöstä, kymmenenteen tulokymmenykseen suurituloisin 10 % Tulo-osuus kuvaa, millaisen prosen=osuuden eri kymmenyksiin sijoi7uvat taloudet ovat saaneet tuloista Pienituloisuus kuvaa suhteellista köyhyy7ä määritellään käyte7ävissä olevien tulojen osuutena (40 %, 50 % tai 60 %) mediaanitulosta 10

11 Käyte7ävissä olevien tulojen jakautuminen ja Lorenzin käyrä vuonna 2013 Kymmenys Tulojen yläraja, Kymmenyksen mediaanitulo, Kymmenyksen tulo-osuus, % I ,0 II ,6 III ,6 IV ,6 V ,5 VI ,5 VII ,6 VIII ,9 IX ,9 X ,9 Kymmenys Tuloosuus, % Kumulatiivinen osuus kotitalouksista, % Kumulatiivinen tulo-osuus, % I 4,0 10 4,0 II 5,6 20 9,6 III 6, ,2 IV 7, ,8 V 8, ,3 VI 9, ,8 VII 10, ,4 VIII 11, ,3 IX 13, ,2 X 21, ,1 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjako2lasto Lorenzin käyrä 11

12 Lorenzin käyrä kuviona ja Gini-kertoimen määritelmä Gini-kerroin = alue A jae7una alueella A+B = 0, jos tulot ovat jakautuneet tasaises2, = 1, jos tulot ovat keski7yneet yhdelle 12

13 Gini-kerroin eri tulokäsi7eille vuosina (skaala7una asteikolle 0-100) Tuotannontekijätulot Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot Gini-kerroin aleni 1960-luvulta luvun alkuun saakka, nousi 1990-luvun lopulla mu7a on sen jälkeen ollut vakaa Lähde: Tulonjako2lasto, Tilastokeskus 13

14 Tuloerot ovat kasvaneet erityises2 tulojakauman yläpäässä Käyte7ävissä olevat tulojen mediaani kulutusyksikköä kohden vuoden 2015 rahassa Suurituloisin 1 % Suurituloisin 5 % X tulokymmenys (suurituloisin) IX tulokymmenys VIII tulokymmenys VII tulokymmenys VI tulokymmenys Yhteensä V tulokymmenys IV tulokymmenys III tulokymmenys II tulokymmenys I tulokymmenys (pienituloisin) Pienituloisin 5 % Lähde: Tulonjako2lasto, Tilastokeskus 14

15 Tuloerot Suomessa ovat pienet kansainvälisessä vertailussa Rikkaimman prosen2n osuus ko2talouksien tuloista, % Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi Lähde: OECD Lähde: The World Wealth and Incomes Database 15

16 Pienituloisuus Suomessa vuonna 2015 Pienituloisuusaste Pienituloisuus määritellään suhteella väestön mediaanituloon: 60 % mediaanista 50 % mediaanista 40 % mediaanista Pienituloisuusaste 13,3 6,6 2,5 Pienituloisia henkilöitä (1 000) Pienituloisten mediaanitulo ( ) % mediaanitulosta % mediaatulosta % mediaanitulosta Lähde: Tilastokeskus, Tulonjako2lasto 16

17 Ajankohtaista keskustelua: Ovatko tuloerot kasvussa? h7ps://areena.yle.fi/

18 vuo2aan Suomen saavutuksia Elintasossa (bkt/asukas) 15:s OECD-maiden vertailussa Hyvinvoinnissa muiden Pohjoismaiden tavoin parhaan joukossa maailmassa Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Pohjoismaissa paremmin kuin muualla Hyvinvoin2 on kasvanut elintasoa nopeammin, koska terveys on kohentunut, vapaa-aika lisääntynyt ja eriarvoisuus vähentynyt Onnellisuusvertailuissa 5 parhaan ryhmässä Ympäristön 2la on nyt parempi kuin vuo7a si7en Ongelmina ovat ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käy7ö Saavutukset ovat perustuneet nopeaan talouskasvuun ja tasaiseen tulonjakoon Jopa Saksassakin meitä kadehditaan: 18 Spiegel Online

19 Suomi: Amerikkalaisen unelman mallimaa? The Poverty and Inequality Report 2016, Stanford Center on Poverty and Inequality h7p://web.stanford.edu/group/scspi-dev/cgi-bin/sites/default/files/pathways-sotu-2016-execu2ve-summary.pdf 19

20 Northern lights, Special Report on the Nordic Countries, The Economist, February 2nd-8th, 2013 The secret of their success CECIL RHODES ONCE remarked that to be born an Englishman is to win first prize in the lo7ery of life. Today the same thing could be said of being born Nordic. The Nordic countries have not only largely escaped the economic problems that are convulsing the Mediterranean world; they have also largely escaped the social ills that plague America. On any measure of the health of a society from economic indicators like produc2vity and innova2on to social ones like inequality and crime the Nordic countries are gathered near the top. (s. 15) Suomen vahvuuksia - koulutus - luo7amus ja vakaus - innovaa2oiden ja yritystoiminnan rahoitus 20

21 Suomi ja muut pohjoismaat pärjäävät hyvin jopa onnellisuuden vertailuissa! Lähde:: Deaton, Income, health and well-being around the world, Journal of Economic Perspec.ves

22 4. Pohjoismainen yhteiskuntamalli Tuloerot ovat suuret Yhdysvalloissa ja monissa kehitysmaissa Pohjoismaat sekä eräät muut Euroopan maat (mm. Hollan2 ja Itävalta) ovat tasaisen tulonjaon maita Pohjoismaiden elintaso on myös suhteellisen korkea => Pohjoismaat pärjäävät hyvin kaikissa sellaisissa hyvinvoin2vertailuissa, joissa arvioidaan sekä tulotasoa e7ä tulojen jakautumista - sekä sellaisissa vertailuissa, joissa kohteena oleva muu7uja korreloi näiden tekijöiden kanssa esimerkiksi luo7amus toiseen ihmiseen Pohjoismaisen yhteiskuntamallin ominaispiirteitä - yksityisten hyödykkeiden (mm. koulutus ja terveydenhuolto) julkinen tarjonta - laaja sosiaaliturva - työmarkkinapoli2ikka, jonka tavoi7eina ovat täystyöllisyys ja tasainen tulonjako 22

23 Elintaso (bkt/asukas) vuonna 2016 (ostovoimakorja7u, $) Irlan. Norja Sveitsi Yhdysvallat 0 Hollan. Ruotsi Tanska Australia Islan. Saksa Itävalta Kanada Belgia Iso-Britannia Suomi Euroalue Japani Ranska Euroopan unioni Korea Uusi-Seelan. Italia Espanja Israel Tsekki Slovakia Slonevia Portugali Viro Puola Unkari Kreikka Turkki Venäjä Chile Meksiko Kiina Lähde: OECD.Stat 23

24 Elintaso ja tulonjako vuonna Irlan+ Norja Bkt/asukas suhteessa Yhdyrvaltoihin (= 100) Chile Meksiko USA Venäjä Sveitsi Ruotsi Tanska Saksa Suomi Unkari Islan+ Slovakia Tulonjaon tasaisuus (= gini-kerroin) 24

25 Pohjoismaissa kokonaisveroaste on korkea (verot/bkt vuonna 2016, %) ,9 44,1 44, ,0 36, Tanska Ranska Belgia Suomi Ruotsi Italia Itävalta Unkari HollanB Kreikka Norja Saksa Luxemburg Slovenia IslanB Viro Portugali Tsekki Puola Espanja Iso-Britannia Slovakia Uusi-SeelanB Kanada Israel Japani Latvia Australia Sveitsi Korea Yhdysvallat Turkki IrlanB Chile Meksiko Lähde: OECD

26 Verotus, elintaso ja tulonjako vuonna 2016 Veroaste korreloi posi2ivises2 tulonjaon tasaisuuden kanssa ja myös elintason kanssa (joskin heikommin) Bkt/asukas suhteessa Yhdysvaltoihin Meksiko Yhdysvallat Irlan' Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tulonjaon tasaisuus (= 100. gini) Turkki Yhdysvallat Saksa Suomi Tanska Ruotsi Ranska Italia Kokonaisveroaste, % Kokonaisveroaste, % 26

27 Pohjoismaisen mallin historiaa Pohjoismainen hyvinvoin2yhteiskunta on rakenne7u keskiluokan tuen varaan Tämä 2etoinen valinta teh2in Ruotsissa jo vuonna 1948, kun sosialidemokraa2t ryhtyivät järjestelmää rakentamaan - turvatakseen polii=sen kannatuksensa sosialidemokraa2t laskivat tarvitsevansa sekä työväestön e7ä keskiluokan tuen - tavoi7eena oli yhdistää ihmiset, joilla ei ollut merki7ävää omaisuu7a - polii=nen terminologia muute=in tämän tavoi7een saavu7amiseksi (mm. palkansaajakäsite) - poli2ikalle hanki=in myös toimihenkilöjärjestöjen tuki Meillä mm. Ma= Vanhanen puolus2 pääministerinä keskiluokan näkökulmaa hyvinvoin2yhteiskunnan uudistamisessa 27

28 Kuvi7eellinen esimerkki verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutuksista. Ryhmä Keskim. tulot Vero (40%) Tulonsiirrot Nettotulot A (20%) B (20%) C (20%) D (20%) E (20%) A: ja E:n suhde 5/1 2,33/1 Huomaa keskiluokan (C) polii=nen merkitys, vaikka se vain kierrä7ää rahaa julkisen sektorin kau7a 28

29 Pohjoismaissa julkisten menojen (julkinen kulutus + tulonsiirrot) suhde bru7okansantuo7eeseen on korkea Lähde: Helsingin Sanomat 24. ja

30 5. Hyvinvoin2yhteiskunnan haasteet Talouskasvu on ollut hidasta, lähes pysähdyksissä, ja julkinen sektori on velkaantunut Työikäisen väestön supistuminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ovat synny7äneet julkiseen sektoriin kestävyysvajeen Pystytäänkö hyvinvoin2lupaus enää lunastamaan tulevaisuudessa? Pitäisikö ja jos pitäisi niin miten korjata yhteiskunnan rakenteita? 30

31 Talouskasvu romah2 eikä ole kunnolla elpynyt, minkä seurauksena julkinen sektori on velkaantunut Miljardia euroa Val/on ja kun/en menot (mrd., vasen asteikko) Val/on ja kun/en tulot (mrd., vasen asteikko) Nimellinen brucokansantuote (mrd., oikea asteikko) velka/bkt, % Julkinen velka Val;onhallinto Paikallishallinto Lähde: Tilastokeskus

32 Velkasuhteen taso ei ole Suomessa vielä suuri ongelma, mu7a sen kasvu on Julkisyhteisöjen bru7ovelka/bkt, % Kreikka Italia Portugali Irlan: Espanja Saksa Suomi Viro Ruotsi Lähde: Eurostat 32

33 Työikäisen väestö supistuu ja huoltosuhde heikkenee 6,5 6,0 5,5 Väestö (miljoonaa) Työikäiset (15-64-vuoBaat) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste Lähde: Borg ja Var2ainen, Strategia Suomelle, 2015

34 Pystytäänkö hyvinvoin2lupaus enää lunastamaan tulevaisuudessa? Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2015, suhteessa BKT:een, % Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME-mallilla Lähde: VM VM34098 Lähde: Borg ja Var2ainen, Strategia Suomelle, 2015

35 Julkiseen talouteen on syntynyt kestävyysvaje Kestävyysvaje mi7aa julkisen talouden tulojen ja menojen erotusta pitkällä aikavälillä Sitä arvioidaan laskemalla julkisen talouden tulevien alijäämien nykyarvo Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista talou7a olisi vahviste7ava keskipitkällä aikavälillä (seuraavan 4 vuoden kuluessa), jo7a julkinen talous olisi pitkän ajan tasapainossa ilman, e7ä tulevaisuudessa veroaste7a nostetaan, menoja leikataan tai velkaantumista kasvatetaan

36 Suomen talouspoli2ikan vaihtoehdot 1) Sopeutetaan julkinen talous hitaan talouskasvun olosuhteisiin rakenteita uudistamalla Karsitaan kun2en velvoi7eita ja tehtäviä aloite7u jo Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, SOTE-uudistus nyt valmistelussa 2) Lisätään työn määrää maahanmuu7oa edistämällä polii=ses2 vaikeaa työaikaa ja työuria pidentämällä Kilpailukykysopimus (kiky) pidensi työaikaa 24 tun2a vuodessa eläkeikää on pääte7y nostaa; opiskeluaikaa pyritään lyhentämään Nämä lisäävät tulotasoa ja veroja mu7a eivät tulojen kasvuvauh2a 3) Parannetaan työn tuo7avuuden kasvua. Parempi tuo7avuus voidaan käy7ää tulojen kasva7amiseen vapaa-ajan lisäämiseen julkisiin palveluihin verotuksen keventämiseen 36

37 Pääministeri Juha Sipilän hallituksen näkemys ja keinot Julkisen talouden velkaantuminen ja kestävyysvaje Kestävyysvaje on noin 10 miljardia euroa (eli 5 % bkt:sta) Velkaantuminen saadaan pysäyte7yä 4 miljardin säästöillä vaalikauden aikana Val2oneuvoston 2edonanto eduskunnalle nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta 37