Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Transkriptio

1 Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa Institutionaalinen rahoittaja Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Verotus - tuloverot - välilliset verot - haittaverot - muut verot Valtio Kunnat Maakunnat Yritykset Työnantajat Pakolliset sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutusjärjestelmä Yksityiset vapaaehtoiset sairausvakuutusmaksut Yksityiset vakuutusyhtiöt Asiakasmaksut Palvelujen tuottajat Terveystilit 2 1

2 Terveydenhuollon pääasiallinen rahoitusmuoto eräissä OECD -maissa Pääosin verorahoitteinen järjestelmä Pääosin pakolliseen sairausvakuutukseen perustuva järjestelmä Sekajärjestelmä Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Norja Ruotsi Suomi Tanska Uusi-Seelanti Julkisen rahoituksen osuus korkea, yli 70 % Hollanti Japani Luxemburg Ranska Saksa Yksityisen rahoituksen osuus melko korkea, yli 30 % Australia Belgia Kreikka Kanada Etelä-Korea Sveitsi Portugali Itävalta Yhdysvallat Minkään rahoitusmuodon osuus ei ylitä 50 % Pääosin yksityinen rahoitus 3 Terveydenhuollon keskeisten rahoitusmuotojen etuja ja haittoja ETUJA HAITTOJA VEROTUS Kattaa koko väestön Laaja rahoituspohja Käytettävissä laaja valikoima verokeinoja, koko väestö osallistuu rahoitukseen Hallintokulut alhaiset Kustannuskehityksen hallinta Alhaiset terveydenhuollon menot Rahoituksen epävakaus Riippuu verotuloista, suhdanteista Rahoituksen riittämättömyys Under funding Tehokkuusvaje Herkkyys poliittisille paineille JULKINEN SAIRAUSVAKUUTUS Varojen täsmäohjautuminen terveydenhuoltoon Korvamerkitty "terveysvero" Vähemmän riippuvainen poliittisista paineista kuin verorahoitteinen järjestelmä Lisää työvoimakustannuksia Hallintokulut korkeat Menokehityksen hallinta vaikeaa Korkeat terveydenhuollon menot Pitkäaikaissairauksien hoito ja ennaltaehkäisy heikoilla 4 2

3 KÄYTTÄJÄ (Potilas, asiakas, kuluttaja) Palvelut TUOTTAJA (Sairaala, terveyskeskus, lääkäriasema) 5 RAHOITTAJA (Valtio, kunta, sairausvakuutus) Kuluttajan moraalinen vaara KÄYTTÄJÄ (Potilas, asiakas, kuluttaja) Rahoittajan moraalinen vaara Palvelut Tuottajan moraalinen vaara TUOTTAJA (Sairaala, terveyskeskus, lääkäriasema) 6 3

4 RAHOITTAJA (Valtio, kunta, sairausvakuutus) KÄYTTÄJÄ (Potilas, asiakas, kuluttaja) Palvelut Tietoylivoima TUOTTAJA (Sairaala, terveyskeskus, lääkäriasema) 7 Keinoja kuluttajan ja tuottajan moraalisen vaaran vähentämiseksi Keinoja vähentää kuluttajan moraalista vaaraa VEROTUS Asiakasmaksut Palvelujen säännöstely Jonotus, tarpeen mukaan JULKINEN SAIRAUSVAKUUTUS Omavastuuosuudet Palvelujen säännöstely Korvattavien palvelujen piirin rajaaminen Keinoja vähentää tuottajan moraalista vaaraa: Lääkärit Keinoja vähentää tuottajan moraalista vaaraa: Sairaalat Palvelujen integrointi Esim. sosiaali- ja terveyspiiri Kiinteä palkkaus Kapitaatiopalkkaus Tulospalkkaus Henkilökohtainen budjetti Kiinteä budjetti Kokonaiskorvaus Kapitaatiokorvaus Sisäiset markkinat ja kilpailutus 8 4

5 Terveydenhuollon bkt osuus (%) 2007 USA Ranska Sveitsi Saksa Belgia Itävalta Kanada Portugali Tanska Hollanti Kreikka Islanti Uusi-Seelanti Ruotsi Norja Italia,,,, Australia Espanja Iso-Britannia SUOMI Japani Irlanti Luxemburg Etelä-Korea Sairausvakuutus Verotus Yksityisen rahoituksen osuus yli 30 % Minkään rahoitusmuodon osuus ei ylitä 50 % 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Osuus (%) bkt:sta 9 50 Suomen terveydenhuollon rahoitus on perinteisesti ollut monikanavainen Valtio Kunnat Kela Kotitaloudet Yksityinen vakuutus 10 5

6 Kotitalouksien osuus (%) terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta Kotitalouksien rahoitusosuus on Suomessa EU -maaksi poikkeuksellisen korkea EU 15 Suomi OECD Markku Pekurinen Terveystaloustieteen perusteet Terveydenhuollon rahoitus muuttumassa vähitellen regressiivisemmäksi? 0,4 Lukuarvo > 0, rahoitus on progressiivista, suosii pienituloisia 0,3 0,2 0,1 0,0 Tuloverot Välillinen verotus VALTIO YHT KUNNALLISVEROTUSAIRAUSVAKUUTUS KOTITALOUDET KOKONAISRAHOITUS -0,1-0,2 Lukuarvo < 0, rahoitus on regressiivistä, suosii hyvätuloisia -0,3 Lähde: Kapiainen & Klavus WHO

7 Suomen terveydenhuollon rahoitus: Vahvuudet Verorahoitus - tästä laaja yksimielisyys Alhaiset hallintokulut Oikeudenmukaisuus Menokehitykseen vaikuttaminen "helppoa" 13 Suomen terveydenhuollon rahoitus: Heikkoudet 1. Monikanavainen rahoitus Tästä melko laaja yksimielisyys 2. Rahoittajan pieni ja riskialtis väestöpohja Pienet kunnat 3. Kokonaisvastuun puuttuminen rahoituksesta 4. Heikot kannusteet "järkevälle toiminnalle" 14 7

8 Suomen terveydenhuollon rahoitus: Kehittämiskohteet 1. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän arviointi ja selkeyttäminen 2. Valtio-kunta vastuu- ja rahoitussuhteen selkeyttäminen ja vakauttaminen 3. Rahoituksen ohjausvaikutuksen parantaminen Rahoitus tukemaan terveyspoliittista strategiaa 4. Kannustavuuden parantaminen 15 Valtion kaksikanavainen rahoitus terveydenhuollossa 1. Kunta-kanava Valtionosuus Julkinen sektori (=kunnallinen terveydenhuolto) Ei korvamerkitty, yleiskatteinen 2. Kela-kanava Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuus (aik. takuusuoritus) Yksityinen sektori (ml. lääkkeet) Korvamerkitty, suoraan terveydenhuoltoon 16 8

9 Miljardia euroa Valtio rahoittaa terveydenhuoltoa vuonna 2009 noin 3,9 mrd. eurolla Kuntien valtionosuus Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuus 2,8 mrd 1,1 mrd Kunnallinen terveydenhuolto Sairausvakuutuksen korvaama terveydenhuolto 17 Valtion terveydenhuoltoon ohjaaman rahoituksen kohdentuminen laskennallisesti ,0 2,5 2,0 1,5 Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 1,0 0,5 Muut Yksityinen hoito Lääkkeet 0,0 1 2 Kunnallinen terveydenhuolto Sairausvakuutuksen korvaama terveydenhuolto 18 9

10 Monikanavarahoitus: Ongelma vai epäongelma? Rahoituksen monimuotoisuus ei sinänsä ole ongelma Lisää rahaa palveluihin Rahoitusrasite jakautuu monille tahoille Monikanavaisuus muodostuu ongelmaksi, jos ja kun se vaikuttaa merkittävästi eri osapuolien päätöksentekoon ja käyttäytymiseen 19 10