Hyvinvointia työstä. Erityisäitiysraha, työaltisteet ja raskaus. Ayl Pia Nynäs, Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Erityisäitiysraha, työaltisteet ja raskaus Ayl Pia Nynäs, Työterveyslaitos

2 Erityisäitiysraha, työaltisteet ja raskaus 1. Erityisäitiysvapaan perusteet ja käytäntö 2. Muut kuin erityisäitiysvapaaseen oikeuttavat raskauden kannalta merkittävät altisteet 3. Työnantajan ja työterveyshuollon tehtävät Työterveyslaitos Pia Nynäs 2

3 Jos raskaana olevan naisen työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä oleva vaaratekijää voida poistaa, raskaana oleva nainen, jonka työhön tai työolosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin (valtioneuvoston asetus 603/2015). Erityisäitiysrahasta säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Siihen liittyvien valtioneuvoston asetusten (1335/2004 ja 619/2015) perusteella raskaana olevalla naisella on oikeus erityisäitiysrahaan, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti tai muu vastaava seikka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden Työterveyslaitos Pia Nynäs 3

4 Erityisäitiysrahaa ja -vapaata voidaan harkita, jos altiste on jokin seuraavista (valtioneuvoston asetus 619/2015): 1.anestesiakaasu 2.lyijy tai lyijy-yhdiste 3.elohopea tai elohopeayhdiste 4.solunsalpaaja 5.hiilimonoksidi eli häkä 6.naisen tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu torjunta-aine 7.naisen tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu orgaaninen liuotinaine Työterveyslaitos Pia Nynäs 4

5 8. lisääntymisterveydelle vaaralliseksi, syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi luokiteltu aine, jonka pakkaus tulee työturvallisuuslain (738/2002) tai kemikaalilain (599/2013) nojalla annettujen määräysten mukaan merkitä varoituslausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360, H360D, H360FD, H360Fd, H360Df, H361, H361d tai H361df 9. syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetussa työministeriön päätöksessä (838/1993) tai sen muuttamisesta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1232/2000) mainittu syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine 10. ympäristön tupakansavu. Myös ionisoiva säteily, mukaan lukien radionuklidit ja muu haitalliseksi osoitettu säteily, voivat olla peruste erityisäitiysrahalle ja -vapaalle Työterveyslaitos Pia Nynäs 5

6 Eräät tarttuvat taudit voivat olla erityisäitiysraha- ja -vapaaperuste (valtioneuvoston asetus 619/2015): toksoplasmoosi listerioosi vihurirokko herpes vesirokko parvorokko hepatiitti B ja C sytomegalotulehdus HIV-infektio muut edellisiin verrattavat taudit Työterveyslaitos Pia Nynäs 6

7 Myös seuraavat tekijät voivat olla erityisäitiysraha- ja - vapaaperuste (valtioneuvoston asetus 1335/2004): maanalainen kaivostyö paineistetuissa tiloissa työskentely vedenalainen sukeltaminen Työterveyslaitos Pia Nynäs 7

8 Anestesiakaasut Sairaaloiden leikkaussalien ja heräämöiden henkilökunta, kätilöt ja hammaslääkäriasemien sekä eläinlääkäriasemien henkilökunta voivat altistua inhalaatioanestesia-aineille. Suomessa käytetään anestesiakaasuina typpioksiduulia (ilokaasua), halotaania, enfluraania, isofluraania, desfluraania ja sevofluraania. Anestesiakaasualtistumiseen, erityisesti typpioksiduulille, on liitetty suurentunut keskenmenon riski. Joissain tutkimuksissa altistuminen on ollut yhteydessä myös lasten epämuodostumiin Raskauden aikana turvallinen taso Typpioksiduuli alle 10% HTP-arvosta Halotaani alle 10% HTP8h- ja alle 10% HTP15min arvosta Fluraaniyhdisteet alle HTP-arvon Työterveyslaitos Pia Nynäs 8

9 Raskaana olevien typpioksiduulin raja-arvo ylittyy jatkuvasti synnytyssaleissa, joissa on poistottomat annostelijat. Raskaana olevien raja-arvo ylittyy myös poistojärjestelmällisessä salissa, mikäli laitteita ei käytetä oikein. Altistumisen määrä riippuu mm. salin laiteteknisistä ratkaisuista, ilokaasun käyttöajan pituudesta, ilokaasun annosteluvahvuudesta ja kätilön työskentelyajasta salissa ilokaasun käytön aikana Bäck, Beatrice ym. Typpioksiduulin turvallinen käyttö synnytyssaleissa. Loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos, Anestesiakaasujen mittaus on tarpeen todellisen altistumistilanteen selvittämiseksi, jos epäillään korkeita pitoisuuksia. Typpioksiduulia ja sevofluraania voidaan myös biomonitoroida Työterveyslaitos Pia Nynäs 9

10 Lyijy ja lyijy-yhdisteet Elohopea ja -yhdisteet Lyijy imeytyy hengitysteistä ja sille altistumista voidaan arvioida biomonitoroinnilla Sikiöaikainen lievästikin kohonnut veren lyijypitoisuus saattaa heikentää lapsen henkistä kehitystä. Osa lyijyyhdisteistä on luokiteltu myös syöpävaarallisiksi. Lyijylle ja sen johdannaisille ei tule altistua raskauden aikana. Tiedot elohopean vaikutuksista raskauteen ja sikiöön ovat osittain ristiriitaisia. Elohopea läpäisee istukan ja sillä oletetaan olevan haitallisia vaikutuksia sikiön kehitykseen, koska sen tiedetään olevan hermosto- ja munuaismyrkky. Amalgaamipaikkoja tekevien hammaslääkäreiden ja hoitajien veren elohopeapitoisuudet ovat jääneet alle altistumattomien viiterajan Työterveyslaitoksen mittauksissa Työterveyslaitos Pia Nynäs 10

11 Solunsalpaajat Monet solunsalpaajat ovat perimämyrkyllisiä ja syöpävaarallisia aineita. Työssään niille voivat altistua farmaseutit, sairaanhoitajat, lääketyöntekijät, siivoojat, lääkkeiden valmistuksessa ja laboratorioissa työskentelevät sekä jätteiden käsittelyssä ja sairaaloiden pesuloissa työskentelevät henkilöt. Altistuminen tapahtuu tavallisimmin ihon kautta roiskeiden välityksellä, mutta myös hengitysteiden (aerosolin muodostus) tai ruoansulatuskanavan (puutteellinen käsihygienia) kautta altistuminen on mahdollista Työterveyslaitos Pia Nynäs 11

12 TTL 2003 Solunsalpaajia leviää työympäristöön sekä sairaalan apteekeissa että osastoilla Mittausten perusteella merkittävää altistumista ei kuitenkaan tapahdu Altistuminen mutageenisille aineille tulee kuitenkin minimoida Riskin arvioimiseksi mittaukset sekä työympäristöstä että biologisista näytteistä ovat suositeltavia Työterveyslaitos Pia Nynäs 12

13 Häkä Hiilimonoksidille voi altistua esim. rauta- ja teräsvalimoissa, hitsaustyössä, savustamoissa, ja tiloissa, joissa on polttomoottoreiden pakokaasuja (esim. varasto, autokorjaamo). Äidin häkäaltistumiseen on liitetty lapsen epämuodostumat ja hermostolliset häiriöt. Äidin häkämyrkytyksen seurauksena on kuvattu sikiökuolemia ja lapsen aivovaurioita. Raskaana olevan koko työpäivän kestävä altistuminen häkäkaasulle tulee olla alle 9 ppm. Biomonitorointi, häkämittarit Työterveyslaitos Pia Nynäs 13

14 Torjunta-aineet Joidenkin torjunta-aineiden on eläinkokeiden perusteella havaittu olevan lisääntymisterveydelle vaarallisia ja syöpävaarallisia. Torjunta-aineille altistuminen on selvitettävä tapauskohtaisesti. Eräille torjunta-aineille tai torjunta-aineryhmille altistumista voidaan arvioida biomonitoroinnilla. Koska torjunta-aineiden pitoisuudet ovat suurimmat niiden levityksessä, raskaana oleva työntekijä on pääsääntöisesti siirrettävä levityksen aikana muihin tehtäviin Työterveyslaitos Pia Nynäs 14

15 Liuotinaineet Liuottimille voi altistua liiallisesti esim. maalaus- ja lakkaustyössä, maalinpuhdistustyössä, autonpesussa liuotinpesuaineella, kemiallisessa pesussa ja silkkipainossa. Usein työssä altistutaan monille liuottimille samanaikaisesti. Useat liuottimet haihtuvat helposti ilmaan ja voivat imeytyä sekä hengitysteitse että ihon läpi. Rasvaliukoisina liuottimet läpäisevät istukan. Voimakas altistuminen liuottimille on ollut yhteydessä suurentuneeseen keskenmenoriskiin ja joissain tutkimuksissa lasten synnynnäisiin epämuodostumiin Työterveyslaitos Pia Nynäs 15

16 Liuottimet jaetaan vaaran arviointia ja altistumisen ehkäisyä varten kolmeen ryhmään: 1) sikiölle vaaralliset tai mahdollisesti sikiölle vaaralliset liuottimet, joille ei tule altistua raskauden aikana; 2) syöpävaaralliset tai mahdollisesti syöpävaaralliset liuottimet, joille ei tule altistua raskauden aikana, sekä 3) muut liuottimet, joiden työilmapitoisuus ei raskauden aikana saa ylittää 10 % HTP-tasosta Työterveyslaitos Pia Nynäs 16

17 Lisääntymisterveydelle vaaralliset, syöpää aiheuttavat ja perimää vaurioittavat aineet Syöpää aiheuttaville aineille altistuminen raskauden aikana saattaa lisätä jälkeläisen syöpäsairauden riskiä. Raskaana olevan ei pidä työskennellä tehtävissä, joihin sisältyy altistumista lisääntymisterveydelle vaarallisille, perimää vaurioittaville tai syöpävaarallisille aineille. Jos työnantaja on ilmoittanut työntekijän ASA-rekisteriin (syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneiden rekisteri), katsotaan työntekijä altistuneeksi myös raskauden aikana Työterveyslaitos Pia Nynäs 17

18 Tupakansavu Ympäristön tupakansavu voi aiheuttaa lapsen pienipainoisuutta. Voimakas altistuminen voi lisätä keskenmenon, sikiökuoleman ja ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Raskaana olevaa naista ei saa käyttää työhön, jossa hän altistuu ympäristön tupakansavulle. Tämä koskee myös tupakoivia raskaana olevia työntekijöitä. Nykyään altistuvia voivat olla mm. vankeinhoidon ja kotipalvelun työntekijät Työterveyslaitos Pia Nynäs 18

19 Ionisoiva säteily Työ ydinvoimaloissa, terveydenhuollon röntgenyksiköissä, isotooppilääketieteessä ja lentotyössä. Röntgensäteily läpäisee kudokset ja istukan. Radionuklidit hakeutuvat elimistössä kohde-elimiinsä ja pääsevät mahdollisesti myös sikiöön. Säteilyaltistus sikiökauden aikana voi lisätä lapsen riskiä sairastua syöpään. Säteilyluokan A työtä ei saa teettää raskaana olevalla (esim. säännöllinen isotooppien anto). Raskaana oleva ei saa tehdä myöskään säteilytyöluokan B työtä, mikäli jäljellä olevana raskausaikana sikiön ekvivalenttiannos ylittäisi arvon 1 msv Työterveyslaitos Pia Nynäs 19

20 Raskaana olevien työntekijöiden ei suositella osallistuvan tehtäviin, joissa voidaan altistua röntgensäteille (esim. läpivalaisu, kuvattavien potilaiden kiinnipito). Hammasröntgentutkimuksissa riittävä suojaetäisyys on minimissään kaksi metriä (STUK) Raskaana olevan lentohenkilöstön työ on suunniteltava siten, ettei sikiö raskauden toteamisen jälkeen saa 1 msv:iä suurempaa säteilyannosta. Lentokentän läpivalaisulaitteen läheisyydessä on turvallista työskennellä myös raskauden aikana (STUK) Työterveyslaitos Pia Nynäs 20

21 Toksoplasmoosi Toksoplasmatartunta voi aiheuttaa keskenmenon, sikiökuoleman tai lapsen yleisinfektion ja neurologisia kehitysviivästymiä. Työperäistä toksoplasmatartuntaa on pidetty mahdollisena eläinlääkärin työssä hoidettaessa suuria eläimiä (synnytykset, operaatiot), jolloin tartunnan voi saada limakalvokontaktin kautta takytsoiittien välityksellä Tavallisella pieneläinvastaanotolla työskentelevällä eläinlääkärillä toksoplasmoosin riskin ei katsota olevan oleellisesti suurentunut Mikäli raskaana olevalle todetaan toksoplasmavasta-aineita, ei työn suhteen suuriakaan eläimiä hoidettaessa ole rajoituksia Työterveyslaitos Pia Nynäs 21

22 Listerioosi Työperäinen tartunta on mahdollinen hoidettaessa eläimiä, joilla on listerioosiepidemia tai listerian aiheuttamia synnytyskomplikaatioita Sikiölle ja vastasyntyneelle tartunta voi aiheuttaa vakavan yleisinfektion, johon liittyy %:n kuolleisuus Tartunta ehkäistään hyvällä hygienialla (ja huolehtimalla elintarvikkeiden puhtaudesta) Työterveyslaitos Pia Nynäs 22

23 Vihurirokko Sikiön infektio voi johtaa kehityshäiriöiden ja epämuodostumien syntyyn Raskautta suunnittelevan rokottamattoman naisen immuniteetti on aiheellista selvittää hänen työskennellessä sellaisessa tehtävässä, jossa on vihurirokkotartunnan vaara (esim. terveydenhoito ja lastenhoitoala). Suomessa todettiin kaksi vihurirokkotapausta vuonna Molemmat olivat rokottamattomia vierastyöntekijöitä (THL) Työterveyslaitos Pia Nynäs 23

24 Herpesvirukset HSV1 ja 2 VZV Äidin primaari-infektioon erityisesti ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana liittyy keskenmenon ja sikiökuoleman vaara leesioiden koskettelun välttäminen ja hyvä käsihygienia tärkeää Primaari vesirokko voi aiheuttaa vaikeita sikiövaurioita ja äidin komplikaatioita, kuten keuhkokuumetta. Tarttuu herkästi pisaratartuntana Rokotusharkinta (ennen raskautta), tarvittaessa siirto toiseen työhön tai määräaikainen erityisäitiysvapaa Työterveyslaitos Pia Nynäs 24

25 Parvorokko Parvorokkoa esiintyy epidemioina koulussa ja päiväkodeissa. Parvovirusinfektio voi aiheuttaa sikiölle jopa kuolemaan johtavan anemian, joka on hoidettavissa kohdunsisäisillä verensiirroilla. Suomessa parvorokon on ennen raskautta sairastanut % raskaana olevista. Parvorokon epidemiatilanne voi aiheuttaa riskin raskaana olevalle ja sikiölle. Jos työpaikalla havaitaan parvorokkoa, raskaana olevan serologinen status tulee selvittää. Selvityksen ajaksi nainen siirretään toiseen työpisteeseen tai pois työstä. Seronegatiiviselle on työpisteen vaihdos epidemian ajaksi ensisijainen ratkaisu Työterveyslaitos Pia Nynäs 25

26 Hepatiitti B ja C, HIV Tartuntariski voi olla kohonnut poliisi-, vankeinhoito- ja terveydenhuoltotyössä Ensisijaisesti tartunta ehkäistään suojautumalla, hepatiitti-b:tä vastaan rokotus tarvittaessa Ks. THL/ Työelämän rokotukset Työterveyslaitos Pia Nynäs 26

27 Sytomegalotulehdus Sikiöaikainen infektio voi aiheuttaa psykomotorisen kehityshäiriön ja paikallisia keskushermostovaurioita Sikiön infektio johtuu useimmiten äidin latentin infektion reaktivaatiosta Primaari-infektion riski on lisääntynyt pienten lasten erityishoitolaitoksissa, jossa voi altistua lasten syljelle ja eritteille Ensisijainen tartunnan ehkäisykeino on hyvä hygienia ja eritteille altistumisen välttäminen Työterveyslaitos Pia Nynäs 27

28 Erityisäitiysrahan yleiset ehdot voimassa oleva työsuhde hakija on työkykyinen ei muusta syystä työstä poissaoloa (esim. vuosiloma) vaaratekijää voida poistaa työolosuhteista eikä työntekijää voida siirtää muihin tehtäviin, joissa altistumista ei tapahdu jos työolot saadaan turvallisiksi tai työsuhde päättyy, lakkaa myös erityisäitiysraha erityisäitiysrahaa voidaan maksaa myös yksittäisiltä päiviltä erityisäitiysraha ei lyhennä varsinaista äitiys- ja vanhempainrahakautta Työterveyslaitos Pia Nynäs 28

29 Erityisäitiysvapaan ja rahan hakeminen Hakemus (Kelan lomake SV 9) Todistus raskaudesta (SV 75) Lääkärin lausunto työoloissa olevasta vaarasta sikiön kehitykselle ja raskaudelle (SV 97) Työnantajan ilmoitus työoloista ja työstä poissaolosta (SV 96) Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17), mikäli työnantaja maksaa palkkaa erityisäitiysvapaan ajalta Työterveyslaitos Pia Nynäs 29

30 Erityisäitiysvapaan syyt 2014 Muut tartuntataudit 3 % Listerioosi 1 % Toksoplasmoosi 21 % Anestesiakaasut 4 % Lyijy 1% Orgaaniset liuottimet 24 % Muu haitalliseksi osoitettu säteily 5 % Häkä 5 % Ionisoiva säteily ml. radionuklidit 13 % Muut kemialliset aineet 9 % Ympäristön tupakansavu 2 % Syöpäsairauden vaaraa aih. aineet 14 % Työterveyslaitos Pia Nynäs 30

31 Yhteensä Kemialliset aineet yhteensä Anestesiakaasut Lyijy Elohopea Orgaaniset liuottimet Sytostaatit Häkä Syöpäsairauden vaaraa aih. aineet Ympäristön tupakansavu Muut kemialliset aineet Säteily yhteensä Ionisoiva säteily ml. radionuklidit Muu haitalliseksi osoitettu säteily Tarttuvat taudit yhteensä Toksoplasmoosi Listerioosi Vihurirokko Vesirokko Hepatiitti Sytomegalotulehdus HIV-tartunta Muut tartuntataudit Työterveyslaitos Pia Nynäs 31

32 Muut altisteet, joiden vuoksi työolosuhteita on raskauden vuoksi tarvittaessa muokattava Työterveyslaitos Pia Nynäs 32

33 Erityisen tärkeänä komissio pitää tiettyjen erityisen heikossa asemassa olevien raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden suojelua. Vaaroilla, joille he voivat altistua, saattaa olla haittavaikutuksia heidän terveydelleen mutta myös syntyville ja vastasyntyneille lapsille, koska äidin ja lapsen välillä on hyvin tiivis fysiologinen ja emotionaalinen side Työterveyslaitos Pia Nynäs 33

34 Työvuorot ja työjärjestelyt Yötyötä ei voida velvoittaa tekemään raskauden aikana Joissakin tutkimuksissa todettu suurentunut keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riski Tarvittaessa lääkärintodistus, jossa todetaan, että yötyön lopettaminen on tarpeellista asianomaisen työntekijän turvallisuuden tai terveyden takia. Henkinen ja fyysinen kuormittuminen työaikoihin ja työjärjestelyihin liittyen Työaikajärjestelyt (epäsäännölliset tai myöhäiset työvuorot, ylityöt) saattavat lisätä stressiä ja vaikuttaa haitallisesti äidin tai lapsen terveyteen Työvuorojen ajoitusta, kestoa ja lepotaukojen määrää voi olla tarpeellista muuttaa Työterveyslaitos Pia Nynäs 34

35 Fyysiset tekijät, joiden katsotaan aiheuttavan sikiövaurioita ja/tai vaurioittavan istukan kiinnitystä iskut, tärinä tai liike (esim. maastoajoneuvon ajo) Mahdollinen ennenaikaisuuden ja pienipainoisuuden riski Säännöllisesti toistuvaa koko kehon tärinää ja erityisesti iskuja vatsan alueelle tulisi välttää liikkeet ja asennot tai liikkuminen Jatkuva seisominen tai istuminen voi haitata ääreisverenkiertoa ja aiheuttaa staattista kuormitusta taakkojen käsittely (riippuen taakan painosta, nostotavasta ja nostojen määrästä) Suomessa ei käytössä selkeitä raja-arvoja sille, kuinka painava taakka voi olla tai kuinka monta nostoa työvuoron aikana on turvallista tehdä Työterveyslaitos Pia Nynäs 35

36 Fysikaaliset tekijät melu Mahdollinen sikiön kasvun hidastuminen Varovaisuusperiaatteen mukaisesti päivittäinen meluannos tulisi olla alle 85 db(a)lex8h. Altistumista impulssimelulle (yli 155 db(c)) ja matalataajuiselle melulle (yli 115 db(c)) tulisi välttää. ionisoimaton säteily Sähkö- ja magneettikenttien aiheuttamia terveysvaikutuksia ei toistaiseksi täysin tiedetä Raskaana olevat kuuluvat riskeille erityisen alttiisiin työntekijöihin, joille siten tulee tehdä riskinarviointi ja toimintasuunnitelma työpaikalla. Mikäli mahdollista, tulisi raskaana oleva työntekijä siirtää sellaisiin töihin joissa toimenpidetasot eivät ylity. äärimmäinen kylmyys tai kuumuus Raskaana oleva nainen on alttiimpi kuumuuden aiheuttamalle lämpöstressille. Yli 35 C:n kuumuudelle altistuminen voi haitata sikiön kehitystä. Mm. savusukellusta ei suositella raskaana olevalle (Pelastushenkilöstön terveystarkastukset hyvät käytännöt, TTL 2009) Kylmässä työskentely asianmukaisesti pukeutuneena ei ole haitallista raskaudelle Työterveyslaitos Pia Nynäs 36

37 Väkivallan uhka Jos raskaana oleva, äskettäin synnyttänyt tai imettävä työntekijä joutuu työssään väkivallan uhriksi, seurauksena voi olla istukan irtoaminen, keskenmeno, ennenaikainen synnytys, lapsen alhainen syntymäpaino sekä rintaruokinnan häiriytyminen. Väkivallan riski koskee erityisesti suorassa asiakaskontaktissa työskenteleviä. turvallisuustoimialat, terveydenhuoltoalan potilastyö, sosiaali- ja työvoima-alan asiakastyö, hotelli- ja ravintola-ala, kuljetusala, varhaiskasvatus ja perusopetus sekä kaupanala ovat Suomessa aloja, joilla väkivallan uhka on tilastollisesti keskimääräistä korkeampi Väkivallan uhan tunnusmerkkejä ovat työpaikalla sattuneet väkivaltatilanteet, eli miten usein työntekijä on joutunut väkivallan kohteeksi tai tullut uhatuksi väkivallalla. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 49, Työsuojeluhallinto 2010 Erityisesti raskauden kannalta haitalliseen väkivaltaan voidaan ajatella liittyvän suorat iskut tai potkut vatsan alueelle tai väkivaltaiset kaatumiset Työterveyslaitos Pia Nynäs 37

38 EU:n direktiivin mukaan huomioitava myös työskenteleminen korkealla työskenteleminen yksin työhön liittyvä stressi (mm. väkivallan uhka) levon puute puutteellinen hygienia sopimaton ravinto työtilojen puutteellisuus Työterveyslaitos Pia Nynäs 38

39 Työnantaja on velvollinen arvioimaan riskit Työturvallisuuslaki 738/2002: 10 Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon: 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara; 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä Työterveyslaitos Pia Nynäs 39

40 Keinoja vähentää haitallista altistumista haitallisten aineiden ja työmenetelmien korvaaminen vaarattomilla altistumisen määrän ja keston minimointi rakenteelliset ja muut tekniset torjuntakeinot (esim. vetokaapit, kohdepoistot) henkilökohtaiset suojavälineet siirto turvalliseen työhön Työterveyslaitos Pia Nynäs 40

41 Taakkojen käsittelyyn liittyviä riskejä voidaan vähentää muuttamalla työtehtäviä vähentämällä ruumiillisen työn määrää tai antamalla työntekijälle apuvälineitä, joiden avulla taakkojen käsittelystä aiheutuvaa riskiä voidaan pienentää. Jos työhön liittyy erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara, direktiivissä 90/269/ETY edellytetään, että työnantaja välttää antamasta vaarallisia työtehtäviä, joissa on käsiteltävä taakkoja arvioi välttämättä suoritettavien toimintojen riskit ryhtyy toimenpiteisiin riskien pienentämiseksi mahdollisimman vähäisiksi Työterveyslaitos Pia Nynäs 41

42 Työterveyshuollon tehtävät Sikiönkehityksen kannalta raskauden ensimmäinen kolmannes on herkintä aikaa à ennakointi: Työpaikkaselvitys (perusselvitys), jonka pohjalta suositukset vaaran kartoittamiseksi (mm. työhygieeniset mittaukset, biologiset altistumismittaukset) ja/tai poistamiseksi Terveystarkastukset (tarv. vasta-aineiden mittaus, rokotukset) Tiedotus työntekijöille (työhöntulotarkastuksessa) Raskauden jo alettua tehdään tarvittaessa suunnattu työpaikkaselvitys altistumisen selvittämiseksi selvitetään työnantajalta, onko työn muokkaaminen mahdollista arvioidaan erityisäitiysvapaan tarve ja tehdään tarv. lausunto sen hakemista varten Kuva Emma Grönqvist Työter veysla itos Pia Nynäs tl.fi

43 Lisätietoa lot_raskauden_aikana/sivut/default.aspx C0466&from=FI Taskinen ym: Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkitessa, Työterveyslaitos 2006 Mäki-Jokela ym. Työaltisteet ja raskaus. Lääkärilehti 15/ Työterveyslaitos Pia Nynäs 43

44 SE1 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos

45 Slide 44 SE1 Tämä on vakio lopetussivu Smeds Ella;