5.2 Ylikerava Historia Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila Historia. 5.3.

Transkriptio

1 Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki

2

3

4

5 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava Nykyinen viheraluerakenne 4 Keravan maisemarakenne 4.2 Keravan maiseman yleispiirteet 4.3 Kallioperä 4.4 Maaperä 4.5 Korkeussuhteet 4.6 Vesiolot 4.7 Kasvillisuus 4.8 Ilmasto 4.9 Maiseman perusrakenne 4.10 Keravan maisemaalueet 4.11 Maiseman historia 4.14 Maiseman häiriötekijät 5.1 Kaleva Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt Ylikerava Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt 5.3 Keravan vankila Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt 5.4 Kaskela Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt 5.5 KiltaSompioJaakkola Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt

6 5.6 Keskusta Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt Keravanjokilaakso Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt Ahjo Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt Jokivarsi Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt Savio Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt Yhteenveto 6.1 Kevyen liikenteen väylät Lähteet Alikerava Historia Maiseman ominaispiirteet Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt

7 1 Johdanto invaltuustossa vuonna 2004 ja täydentävä YK4 KerCa vuonna Keravan kaupunginvaltuuston km 3

8 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue Keravan kunta sijaitsee kumpuilevien metsäselänteiden ja jokilaakson maisemassa KeskiUudellamaalla noin 30 km. 2.2 Aineisto ja menetelmät Ojanen. 2.3 Työn tavoitteet ja sisältö sekä tärkeimpien maisemasuojelualueiden rajaus ja niiden pääpiirteinen hoito. Viherrakenteen seudullisten 4

9 3 Maankäyttö ja kaavatilanne 3.1 Maakuntakaava 5 km 5

10 6

11 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 Voimassaoleva Keravan yleiskaavayhdistelmä koostuu vuonna 2004 kaupunginvaltuustossa hyväksytystä 3.3 Naapurikuntien kaavatilanne TUUSULA SIPOO KERAVA VANTAA 7

12 Sipoon Talman osayleiskaavaluonnos oli selvitystä tehdessä nähtävillä. Luonnoksen mukaan taajamaraken Vantaan vuonna 2010 voimaan tulleessa yleiskaavassa Keravanjokilaakso jatkuu etelään viheralueena. Muut 3.4 Nykyinen viheraluerakenne tallilla. 8

13 4 Keravan maisemarakenne 4.1 Maiseman käsitteitä ilmentävä maisema. 9

14 paikka. ja maamerkit jäsentävät maisemaa. Maisemavaurio on tapahtumasta tai toimenpiteestä aiheutunut maisemarakenteen ominaispiirteiden tai vyöhykkeen. 10

15 asuinrakentaminen työpaikka teollisuus pelto viher ja metsätalousalueet 11

16 4.2 Keravan maiseman yleispiirteet tunut osiin isompien ja pienempien liikenneväylien takia. 4.3 Kallioperä Muinainen poimuvuoristo on ajan myötä kulunut matalaksi peneplaaniksi ja kallioperän pinnalle on paljas Kallioperä on hyvin rikkonainen ja selkein murroslinja on muodostunut jokilaaksoon. Muinainen meri on muokannut aalloillaan muutamien selänteiden rantoja muinaisrannoiksi. Maasto on erityisen kallioista Ke 4.4 Maaperä loiventamassa maastonmuotoja. KoillisKeravan pohjavesialueella sijaitsee hiekka ja moreenimuodostumuut karkearakenteiset maalajit. 4.5 Korkeussuhteet paikkaan muodostui jään reunan suuntainen Salpausselkä. Tämän jälkeen KeskiUusimaa oli vuosituhansien ajan saaristoa. Savilaaksot ovat olleet merenpohjaa ja metsäiset kallioselänteet ja harjut saaria. Keravan näkyvät maastonmuodot ovat Koukkukallio ja Rajakiilankallio sekä Keravanjokilaakson murroslaakso läpi kunnan. 12

17 13

18 14

19 25 mmpy 15

20 4.6 Vesiolot alempana valumaalueilla. Keravan selänteet korkeimmat lakialueet toimivat vedenjakajina. Marjamäen pohjavesialue sijaitsee KoillisKeravalla vankilan peltojen ja Kaskelan alueella. Sipoon puolella olevat Nygår pääuomaan Helsingin ja Vantaan rajalla noin kuusi kilometriä ennen merta. Ollilan lampi ja sen viereinen lanjärvi sijaitsee Tuusulassa. 16

21 0 2, km 17

22 Soistuma Sivuvedenjakaja 18

23 4.7 Kasvillisuus kuvaavat jokilaaksoihin muodostuneet viljelyaukeat sekä niitä reunustavat metsät. Luonto on säilynyt alkuperäisimmillään muutamilla soilla ja Haukkavuoren metsässä. Keravanjoen ja purojen uomien kasvillisuus ja Yhtenäisiä metsäalueita joen varrella sijaitsee Haukkavuorella ja koilliskulmassa Tuusulan rajan lähellä. Muivielä Vironmäen ja Kytömaan metsät. 4.8 Ilmasto lämpöoloiltaan ja pienilmastoltaan edullisimpia rakennuspaikkoja. Ne saavat eniten auringon säteilyenergiaa. Mahdolliset kylmänilmanjärvet sijaitsevat painanteissa pohjoisrinteiden puolella. Ilmastonmuutos voi 19

24 Vallitseva tuulen suunta kylmänilmanjärvi 20

25 4.9 Maiseman perusrakenne kohtauspisteisiin Keravan maisemaalueet kovat Keravan maisemaa pohjoiseteläsuunnassa. Teollisuusalue HelsinkiHämeenlinna radan ja Lahden 21

26 22

27 4.11 Maiseman historia maisemarakenne ja luonnonolot. Maaston ja pienilmaston kannalta sopivimmat alueet ovat antaneet edullisia asuin ja toimintapaikkoja. Maiseman historiallinen kerrostuneisuus ja useana eri aikakautena nen on suotavaa Keravan tulevassa yleiskaavassa. niä metrejä korkeammalla olevilla paikoilla sijaitsivat ensimmäiset asuin ja hautapaikat. Valtaosa muinaisjäännöksistä sijaitsee jokilaakson tuntumassa. ja Alikeravan kylät kuuluivat Tuusulan seurakuntaan. Alikeravan talot rakentuivat molemmin puolin pitkin 23

28 24

29 vuonna 1924 omaksi kauppalaksi. Keravan kauppalan ensimmäisen vuonna 1927 vahvistetun asemakaavan Vielä 1950luvulla Keravan rakennuskanta oli pientalovaltainen muutamia keskustan kerrostaloja lukuun 4.12 Tiestön kehittyminen 4.13 Merkittävät kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat tehtaan piirtämön mallipiirustusten mukaan. Savion teollisuusympäristössä on jäljellä 1900luvun alkupuoasutuksesta. Radan varressa on myös ryhmä Kumitehtaan virkailijoiden asuinrakennuksia. 1800luvun loppupuolella. Keravan nuorisovankila on Suomen ensimmäinen kasvatuslaitos 1800luvun loppupuolelta ympärillään puisto ja viljelymaisema. 25

30 26

31 4.14 Maiseman häiriötekijät toisten lievenee vuosien saatossa. Teollisen toiminnan myötä maan pintakerros usein poistetaan ja maise toiminnallisina esteinä. Keravan perinteiset teollisuusalueet radan varressa ja uudemmat alueet Lahden häiriöitä Keravalla ovat pilaantuneet maat. Kasvillisuuteen kohdistuvia häiriöitä ovat muun muassa voima 27

32 5 Kerava osaalueittain 5.1 Kaleva Tarkastelualue sijaitsee Keravan luoteiskulmassa rajautuen Tuusulan rajaan HelsinkiHämeenlinna rauta Ilmarisen kaupunginosat. Virkistysalueiden kasvillisuus on kangasmetsää ja selänteiden lakialueilla on paljaskallioita. Alavammilla on monipuolinen. rella sijaitsee terveyskeskus ja Kalevan urheilupuisto. Alueen kaakkoiskulmassa lähellä keskustaa sijaitsee useita suojeltuja pientaloja. 28

33 KERAVAN VANKILA YLIKERAVA KALEVA KASKELA KESKUSTA KILTASOMPIOJAAKKOLA AHJO SAVIO KERAVANJOKILAAKSO ALIKERAVA JOKIVARSI 29

34 länteiden suuntautuneisuuden mukaan. laajentaa vanhaan asuinalueeseen tukeutuvaa rakentamista. Kuusimäen ja sen takaisten suoalueiden tulee pohjoispuoliset alueet. Vironmäen pohjoispuolinen neva on hyvä opetuskohde lähikouluille. 30

35 5.2 Ylikerava voon rataan ja lännessä Hämeenlinnan rataan. metsäselänteiden rajaamaa jokilaaksoa. Kytömaalta Keravanjokeen yhdistyvän Myllypuron meanderilaakso itäpuolella. 31

36 teilla. muihin kaupunginosiin. 32

37 mahdollista vuokrata Keravan kartanolta. maiseman hoitoa. soon. maan kaavoitetun pientaloalueen uudet asukkaat ovat viheralueyhteyksien tarpeessa. Kytömaalta etelään 33

38 5.3 Keravan vankila vanjokeen. Keravanjoki virtaa kaupungin koilliskulmasta lounaaseen Nuorisovankilan alueen ohi. Nuorisovankilan vät pitkälle ympäröivään avoimeen maisemaan. 34

39 viljelyksessä. Jokirannassa kasvillisuus on paikoin rehevääkin lehtomaista pusikkoa. Vankilan kohdalla joen talouskoneita varten. 35

40 lomaan voidaan rakentaa miljööhön sopivia uudisrakennuksia. Jos tulevaisuudessa tulee tarve rakentaa jokilaakson asema kaupungin viheralueiden selkärankana säilyisi. 36

41 5.4 Kaskela 37