KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys"

Joonas Härkönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu:

1 KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu (Mietintö 66/1992) Maisemakuva Kevon kanjoni sijaitsee Suomen pohjoisimman luonnonpuiston, Kevon ydinalueella. Se on yli 40 km pitkä ja paikoin lähes 80 m syvä kanjoni, jonka pohjalla virtaa kirkasvetinen Kevojoki. Itse joki on hyvin kapea, mutta kanjonin leveys on m. Kanjoniin pääsee kävellen joko sen lounaistai koillispäästä Kevon vaellusreittiä pitkin. Kevon kanjonin eteläpäässä on Kevonseinä, josta aukeaa näkymä kanjoniin kohti koillista. Kevonseinän läheisyydessä laakson syvyys vaihtelee m välillä. Kevonseinän itäpuolella kuuluu veden jatkuva pauhu, kun Kevojoki tipahtaa kirkasvetisenä putouksena parinkymmenen metrin mittaisen matkan aina kanjonin pohjalle saakka. Murroslaakso on erittäin altis pakkasrapautumiselle, ja kanjonissa näkyykin erilaisia rapautumisen jälkiä. Tällaisia ovat rinteiden alaosissa näkyvät vyörykivikeilat eli taluskivikot sekä osa vedenjäätymisestä syntyneistä rakkakivikoista. Kanjonia ympäröi huomattavasti loivapiirteisempi, kurujen halkoma tunturiylänkö. Paikoitellen alueella on laajoja, tundramaisia paljakkasoita. Fiellujoki laskee Kevon kanjoniin 26 m korkeana ja kaksiportaisena könkäänä. Rotkomaisen putouksen jakaa kahteen osaan kallionkieleke könkään puolessa välissä, jolloin kumpikin porras muodostaa oman putouksensa. Yleensä sivujoet laskevat pääjokeen loivasti, mutta Fiellujoen suu on korkealla kanjonin rinteessä. Tällaista sivujokea, joka kohtaa päälaakson korkealla rinteessä kutsutaan riippuvaksi laaksoksi. Putouksen jälkeen Fiellujoki virtaa vielä noin 400 m matkan ennen kuin yhtyy Kevojokeen. Luonnon ominaispiirteet Kevon kanjoni on syntynyt 70 miljoonaa vuotta sitten Kölivuoriston kohotessa uudelleen. Tällöin kallioperään avautui lohkoliikuntojen seurauksena Kevon murroslaakso. Samaan aikaan myös Inarin allas vajosi ja Paistuntureilta Saariselälle ulottuva jakso kohosi. Syvimmillään Kevon kanjoni on 80 m. Kanjonin pohjalla virtaa Kevojoki, joka laskee useiden vesiputouksien kautta Utsjokeen ja sieltä edelleen Tenon kautta Jäämereen.

2 Kanjoniin laskee Fiellujoki, joka on Suomen suurin putous. Fiellun riippuva laakso on saanut muotonsa jäätikkökielekevaiheessa. Kevon kanjonin pohjalla sijainnut jäätikkö pyöristi ja syvensi, mutta samalla myös suojasi Kevon päälaaksoa. Sivulaakson Fiellun jäätikkö ei kuluttanut uomaansa samaan aikaan kanjonin pohjan tasolle, joten sivulaakso jäi päälaakson suhteen riippuvaan asemaan. Kanjonin eläin- ja kasvilajisto erottuu monipuolisuudellaan ja runsaudellaan ympäröivän tunturiylängön lajistoista. Se johtuu kanjonin maaperästä, edullisista ilmasto-olosuhteista sekä riittävästä kosteudesta. Alueella on kasviharvinaisuuksia kuten kalliosirkunjyvä ja pahtakeltto, joille kanjoni on yksi harvoista kasvupaikoista koko Suomessa. Kalliopahdat tarjoavat petolinnuille hyviä ja turvallisia pesimäpaikkoja. Maisema-alueeseen sisältyvät suojelualueet: Kevon luonnonpuisto, Laki 634/1956 ja 674/1981, Kevo, Natura 2000 Paistunturin erämaa-alue, Erämaalaki 62/1991 ja laki 851/1988, soidensuojelun perusohjelma VNp ja harjujen suojeluohjelma VNp Kulttuuriset ominaispiirteet Alue on Paistunturin paliskunnan laidunaluetta. Maisema-alueeseen sisältyvät arvotetut kohteet: - Perustelut Henkeäsalpaava Kevon kanjoni on koko saamelaisalueen ja Suomen suurin ja vaikuttavin ruhjelaaksomuodostelma. Sen varrella on lukemattomia rotkomaisia sivu-uomia. Kanjoni kuvastaa erinomaisesti Pohjois-Lapin tunturiseudulle tyypillistä mannerjäätikön kallioperään uurtamaa kulutusmuodostumaa. Tälle maisemaseudulle ominaisia piirteitä ovat myös riippuvat laaksot. Näistä Fiellun putous on ainutlaatuisin ja lisäksi Suomen suurin. Kevon kanjoni ja Fiellun putous muodostavat yhdessä Kevojoenlaakson geomorfologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuiset nähtävyydet. Rajaus Maisema-alue rajautuu Kevon kanjonin eteläosaan kattaen lounaassa Kevonseinän ympäristöineen ja koillisessa Fiellun putouksen ympäristön. Ne ovat alueen vaikuttavimmat ja ainutlaatuisimmat luonnonnähtävyydet. Paikalliset ovat esittäneet aluetta valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

3 Kevon tunturiylängön maisemat km Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/14, Karttakeskus, lupa L4659

Samankaltaiset tiedostot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu