KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys"

Transkriptio

1 KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu (Mietintö 66/1992) Maisemakuva Kevon kanjoni sijaitsee Suomen pohjoisimman luonnonpuiston, Kevon ydinalueella. Se on yli 40 km pitkä ja paikoin lähes 80 m syvä kanjoni, jonka pohjalla virtaa kirkasvetinen Kevojoki. Itse joki on hyvin kapea, mutta kanjonin leveys on m. Kanjoniin pääsee kävellen joko sen lounaistai koillispäästä Kevon vaellusreittiä pitkin. Kevon kanjonin eteläpäässä on Kevonseinä, josta aukeaa näkymä kanjoniin kohti koillista. Kevonseinän läheisyydessä laakson syvyys vaihtelee m välillä. Kevonseinän itäpuolella kuuluu veden jatkuva pauhu, kun Kevojoki tipahtaa kirkasvetisenä putouksena parinkymmenen metrin mittaisen matkan aina kanjonin pohjalle saakka. Murroslaakso on erittäin altis pakkasrapautumiselle, ja kanjonissa näkyykin erilaisia rapautumisen jälkiä. Tällaisia ovat rinteiden alaosissa näkyvät vyörykivikeilat eli taluskivikot sekä osa vedenjäätymisestä syntyneistä rakkakivikoista. Kanjonia ympäröi huomattavasti loivapiirteisempi, kurujen halkoma tunturiylänkö. Paikoitellen alueella on laajoja, tundramaisia paljakkasoita. Fiellujoki laskee Kevon kanjoniin 26 m korkeana ja kaksiportaisena könkäänä. Rotkomaisen putouksen jakaa kahteen osaan kallionkieleke könkään puolessa välissä, jolloin kumpikin porras muodostaa oman putouksensa. Yleensä sivujoet laskevat pääjokeen loivasti, mutta Fiellujoen suu on korkealla kanjonin rinteessä. Tällaista sivujokea, joka kohtaa päälaakson korkealla rinteessä kutsutaan riippuvaksi laaksoksi. Putouksen jälkeen Fiellujoki virtaa vielä noin 400 m matkan ennen kuin yhtyy Kevojokeen. Luonnon ominaispiirteet Kevon kanjoni on syntynyt 70 miljoonaa vuotta sitten Kölivuoriston kohotessa uudelleen. Tällöin kallioperään avautui lohkoliikuntojen seurauksena Kevon murroslaakso. Samaan aikaan myös Inarin allas vajosi ja Paistuntureilta Saariselälle ulottuva jakso kohosi. Syvimmillään Kevon kanjoni on 80 m. Kanjonin pohjalla virtaa Kevojoki, joka laskee useiden vesiputouksien kautta Utsjokeen ja sieltä edelleen Tenon kautta Jäämereen.

2 Kanjoniin laskee Fiellujoki, joka on Suomen suurin putous. Fiellun riippuva laakso on saanut muotonsa jäätikkökielekevaiheessa. Kevon kanjonin pohjalla sijainnut jäätikkö pyöristi ja syvensi, mutta samalla myös suojasi Kevon päälaaksoa. Sivulaakson Fiellun jäätikkö ei kuluttanut uomaansa samaan aikaan kanjonin pohjan tasolle, joten sivulaakso jäi päälaakson suhteen riippuvaan asemaan. Kanjonin eläin- ja kasvilajisto erottuu monipuolisuudellaan ja runsaudellaan ympäröivän tunturiylängön lajistoista. Se johtuu kanjonin maaperästä, edullisista ilmasto-olosuhteista sekä riittävästä kosteudesta. Alueella on kasviharvinaisuuksia kuten kalliosirkunjyvä ja pahtakeltto, joille kanjoni on yksi harvoista kasvupaikoista koko Suomessa. Kalliopahdat tarjoavat petolinnuille hyviä ja turvallisia pesimäpaikkoja. Maisema-alueeseen sisältyvät suojelualueet: Kevon luonnonpuisto, Laki 634/1956 ja 674/1981, Kevo, Natura 2000 Paistunturin erämaa-alue, Erämaalaki 62/1991 ja laki 851/1988, soidensuojelun perusohjelma VNp ja harjujen suojeluohjelma VNp Kulttuuriset ominaispiirteet Alue on Paistunturin paliskunnan laidunaluetta. Maisema-alueeseen sisältyvät arvotetut kohteet: - Perustelut Henkeäsalpaava Kevon kanjoni on koko saamelaisalueen ja Suomen suurin ja vaikuttavin ruhjelaaksomuodostelma. Sen varrella on lukemattomia rotkomaisia sivu-uomia. Kanjoni kuvastaa erinomaisesti Pohjois-Lapin tunturiseudulle tyypillistä mannerjäätikön kallioperään uurtamaa kulutusmuodostumaa. Tälle maisemaseudulle ominaisia piirteitä ovat myös riippuvat laaksot. Näistä Fiellun putous on ainutlaatuisin ja lisäksi Suomen suurin. Kevon kanjoni ja Fiellun putous muodostavat yhdessä Kevojoenlaakson geomorfologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuiset nähtävyydet. Rajaus Maisema-alue rajautuu Kevon kanjonin eteläosaan kattaen lounaassa Kevonseinän ympäristöineen ja koillisessa Fiellun putouksen ympäristön. Ne ovat alueen vaikuttavimmat ja ainutlaatuisimmat luonnonnähtävyydet. Paikalliset ovat esittäneet aluetta valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

3 Kevon tunturiylängön maisemat km Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/14, Karttakeskus, lupa L4659

4

5

6

7

8

9

10

11

12

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue INARIJOKIVARREN VUOTUISMUUTON MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 4 277 ha Maisemamaakunta ja -seutu:

Lisätiedot

UTSJOKILAAKSON MAISEMAT

UTSJOKILAAKSON MAISEMAT UTSJOKILAAKSON MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Utsjokilaakso, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston päätös 1995) Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

TENONLAAKSON MAISEMAT

TENONLAAKSON MAISEMAT TENONLAAKSON MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Tenojoen laakso, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston päätös 1995) Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue SAARITUNTURIEN PORONHOITOMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Sodankylä Pinta-ala: 10 300,4 ha Maisemaseutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

INARI. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

INARI. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue INARI IIJÄRVEN JA TSIUTTAJOEN LUONTAISELINKEINOMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 37 709 ha Maisemamaakunta

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Sivu 1/13. Kiinteistötietopalvelu, Karttatuloste, Tulostettu 19.03.2014

Sivu 1/13. Kiinteistötietopalvelu, Karttatuloste, Tulostettu 19.03.2014 Sivu 1/13 Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: 7231852 E: 449462, Tuloste ei ole mittatarkka. Maanmittauslaitos, lupa nro 1480/MML/14 NELJÄ KIINTEISTÖÄ: KALLENSORA RN:O 28:99, VÄLIPALA

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Keminmaa. Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Keminmaalla.

Keminmaa. Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Keminmaalla. Keminmaa Keminmaan kunnan alueella tutkittiin yhdeksän POSKI-hankkeen pohjavesialuetta ja kaksi muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella viidellä tutkitulla alueella on vähintään jossakin määrin

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

SEVETTIJÄRVEN ASUTUSMAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

SEVETTIJÄRVEN ASUTUSMAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue SEVETTIJÄRVEN ASUTUSMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 369,2 ha Maisemaseutu: Inarijärven seutu

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset Timo Huhtinen 22.12.2016 2 (10) 22.12.2016 Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 2 LAPIN MATKAILUN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2040...

Lisätiedot

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo

Lisätiedot

Historia muuttaa maisemaa

Historia muuttaa maisemaa Historia muuttaa maisemaa 1 (5) Joet maisemassa Harjut ja kallioselänteet Ihminen ja muutokset maisemassa Tiet ja rautatiet Hyvinkääläistä luonnonmaisemaa on muovannut jäätiköityminen ja jään sulamisvaiheet

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus 1. Perustiedot Inventointialue: Kiantajärven Saukkojärven tervahaudan tarkastuspaikka sijaitsee

Lisätiedot

16X WP2. Copyright Pöyry Finland Oy

16X WP2. Copyright Pöyry Finland Oy 16X124912.WP2 362 a. Viistoilmakuvatyyppinen näkymä kaakosta kohti hankealuetta (ylempi kuva VE 2+ ja alempi VE1). Kuvassa etualalla Portimojärvi ja sen oikealla puolella Ranua Rovaniemi -tie. 16X124912.WP2

Lisätiedot

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä.

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä. HILJENNÄ OLET PERILLÄ UTSJOELLA Tervetuloa Utsjoelle Suomen ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan! Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia pysähtyä hengittämään vapaasti, haistelemaan

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

https://museosiiri.tampere.fi/objectspecifichtmlreport.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12...

https://museosiiri.tampere.fi/objectspecifichtmlreport.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12... Sivu 1/7 Rakennetun ympäristön kohde Punainen tukkitie ( kohteella ei ole virallista osoitetta), 2009/0113, 2012/0046 Punaisen tukkitien uomaa Pispalan valtatieltä etelään. Miia Hinnerichsen 18.5.2009

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli

Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli Simo Simon kunnan alueella tutkittiin kahdeksan POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta. Muita pohjavesialueita tai muodostumia ei tutkittu. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten

M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella Suvi Silvennoinen 20.11.2012 Esityksen sisällys Tausta Ekosysteemipalvelut Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA- ALUEET LAPISSA. MRL-päivät Marjut Kokko, Lapin ELY-keskus

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA- ALUEET LAPISSA. MRL-päivät Marjut Kokko, Lapin ELY-keskus VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA- ALUEET LAPISSA MRL-päivät 7-8.9.2016 Marjut Kokko, Lapin ELY-keskus Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia hoidettu viljelymaisema

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Sastamala Mouhijärvi Wähätiisalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Sastamala Mouhijärvi Wähätiisalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Sastamala Mouhijärvi Wähätiisalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta.

Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta. 104 Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen 9 Muu suojeluarvo Ympäristön 0 Ei määritelty Yleiskuva pohjoisesta. Halssi kuvattu lännestä. 105 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus

Lisätiedot

Suoseuran esitelmätilaisuus

Suoseuran esitelmätilaisuus SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden

Lisätiedot

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

PAISTUNTURIEN LUONTAISELINKEINOMAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

PAISTUNTURIEN LUONTAISELINKEINOMAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue PAISTUNTURIEN LUONTAISELINKEINOMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 10 544,4 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Lisätiedot

Lähivirkistysreitit Rantavirkistyspaikat

Lähivirkistysreitit Rantavirkistyspaikat U T S J O E N Lähivirkistysreitit Rantavirkistyspaikat 1 Lähivirkistysreitit Utsjoen kunta Urheilukalastusalue Karigasniemen, Utsjoen ja Nuorgamin kylien virkistys reitit ja -paikat on rakennettu palvelemaan

Lisätiedot

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha 3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Lausuntoversio

HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Lausuntoversio HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Lausuntoversio URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO SOMPION LUONNONPUISTO KEMIHAARAN ERÄMAA SOIDENSUOJELUALUEET VAARANAAPA, NALKA-AAPA JA UURA-AAPA YHTEENVETO YHTEENVEDOSSA ESITETÄÄN

Lisätiedot

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa 3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS

YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS Kantaverkon 110 kilovoltin voimajohdon uusiminen Tihisenniemi - Katerma Kajaani - Kuhmo 2012 Tihisenniemi - Katerma 110 kv voimajohdon uusiminen YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Kevon luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma

Kevon luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma Kevon luonnonpuiston hoito ja käyttösuunnitelma Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 000 Kevon luonnonpuiston hoito ja käyttösuunnitelma Översättning: Kansikuva: Metsähallitus,

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60

Lisätiedot

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha 3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011 Antti Bilund Ville Laakso Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi ja havainnot... 2

Lisätiedot

Inari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Inari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy Inari-Saariselkä Matkailu Oy Saariselän sijainti ja yhteydet Sijainti 250 km pohjoiseen napapiiriltä (valtatie 4) 200 km etelään Jäämereltä 25 km etelään Ivalon lentokentältä 260 km Rovaniemen rautatieasemalta,

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot