Terveisiä Pohjois-Karjalasta
|
|
- Veikko Salminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveisiä Pohjois-Karjalasta Lastenlääkäri, tutkija, hoitoketjurakentaja Pori
2 , hoitoketjuvastaava Hoitoketjun aluetyöryhmä Meidän hoitopolkumme tarinaa LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN ALUEELLINEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJASSA vuodesta 2010 alkaen. Yhdessä rakennettu, yhteisessä käytössä.
3 ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA * Avaa tähdestä klikkaamalla
4 Asiaa lasten ja nuorten lihavuudesta * Avaa ja etene aina tähdestä klikkaamalla ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA * Avaa ja etene aina tähdestä klikkaamalla Perheelle * Perusterveydenhuollon työryhmä: Lääkärit Katri Räsänen, Leena Torssonen Lastenneuvola th:t Sirpa Honkanen, Taina Paakkunainen Kouluth th:t Maarit Surakka, Hanna Määttänen Opiskeluth th:t Päivi Tuunanen, Sanna Nenonen Ravitsemusterapeutit Tuula Juvonen, Kaija Penttinen Fysioterapeutti Raija Hurri Erikoissairaanhoidon työryhmä: Lasten ja nuorten lääkäri Lastentautien sh:t Sari Toropainen, Satu Kinnunen Ravitsemusterapeutti Tuija Laukkanen Fysioterapeutit Mervi Hietala,Tuula Koljonen, Erja Kuusela Perheterapeutti Riitta Gröhn LPS sh:t Tuula Tuomainen ja Ville Piiroinen, Ville NPS psykologit Psykologi Tiina Tuupainen, Anna-Mari ja Anna-Maria Eskelinen Eskelinen Piironen Tekninen toteutus ja päivitys: hoitoketjuvastaava 1/2016
5
6 LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU tai hoitopolku A MIKSI JUURI LIHAVUUDEN HOITOKETJU TARPEEN? = jotta me osaisimme paremmin yhdessä ehkäistä ja hoitaa paremmin = jotta lapsistamme tulisi terveempiä aikuisia = jotta saisimme muita toimijoita mukaan asiaan Ylipainoisuus ja lihavuus on lisääntynyt lihavuusepidemiaksi. Lihavuuteen liittyy fyysisiä ja psykososiaalisia oireita. Lihavuus on komplisoitunut; liitännäissairaudet yleistyvät myös lapsilla. Lihavuudella on vaikutuksensa paitsi lapsen ja nuoren nykyterveyteen myös vahvasti aikuisiän terveyteen. Lasten lihavuusepidemialla on / tulee olemaan merkittävät kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset vaikutuksensa. Lihavuus siirtyy sukupolvelta toiselle ketju on saatava katkaistua. Lihomiskehitykseen on päästävä puuttumaan varhain. -> Käytännön työssä on nähty ja koettu sekä tutkimuksin osoitettu: ASIALLE TARTTEE TEHDÄ JOTAIN
7 B Miksi lasten lihavuuden hoitoketju on tarpeellinen? Valtakunnallinen Lasten lihavuus Käypä hoito -suositus suosittaa tekemään paikallisia hoitopolkuja ja -ketjuja. Lasten lihavuus (0-18-v) Käypä hoito -suositus vuodesta 2005, päivitetty vuonna Tärkeä juttu. Suosituksen tavoitteena on ehkäistä lasten lihavuutta sekä edistää lihavuuden hoitoa Suosituksen kohderyhmänä ovat lihavia lapsia hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset Alueellisessa hoitoketjutyössämme haluamme huomioida lasten ja nuorten lihavuuden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä myös varhaiskasvatuksen, koulun ja kuntien liikuntatoimien työntekijät sekä järjestöissä ja harrastusjärjestöissä toimivat, sillä he ovat tärkeitä lasten erityisesti ylipainoisuuden ehkäisyssä. Tärkeä viesti: Lihavuuden hoito ja ehkäisy on myös lasten ja nuorten yleisestä ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista.
8 Lasten lihavuuden KÄYPÄ HOITO -suositus suosittaa: 1. LIHAVUUDEN HOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖNJAOSTA Lasten lihavuuden ehkäisy, seulonta ja hoito ovat perusterveydenhuollon = perustason keskeistä osaamisaluetta: Päävastuu lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toteuttamisesta kuuluu perusterveydenhuollolle. Erikoissairaanhoitoon kuuluu erotusdiagnostiset tutkimukset sekä vaikean ja komplisoituneen lihavuuden hoito. = Moniportainen hoito 2. HOIDOSTA: Lapsuusiän lihavuuden hoito tulee organisoida paikallisesti ja alueellisesti siten, että se on: - moniammatillista - tavoitteellista - yksilö- tai ryhmämuotoista - perhelähtöistä ja -keskeistä - riittävän pitkäkestoista ja jatkuvaa toimintaa
9 Lasten ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa - onko meillä epidemia? Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksessa (LATE /THL, v ): - kouluikäisistä pojista 21% ja tytöistä 20% oli ylipainoisia. Uusien kasvukäyrien tausta-aineisto (Espoo vuonna 2010): vuotiasta pojista 22% oli ylipainoisia ja 4% lihavia - tytöistä 12% ylipainoisia ja 2% lihavia. Kouluterveyskyselyssä v 2013 oli ylipainoisia luokan pojista 20% ja tytöistä 13% - lukiolaisista pojista 18% ja tytöistä 11% - ammatillisen oppilaitoksen pojista 26% ja tytöistä 17% vuotiaiden ylipainoisuus on 3-kertaistunut, leikki-ikäisten kaksinkertaistunut, ja kaikkien vaikea lihavuus on lisääntynyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana (SLL 2010) Lasten lihavuus jatkuu herkästi aikuisikään ja siirtyy sukupolvelta toiselle. Lihavista suomalaisista lapsista 82% oli aikuisena lihavia, normaalipainoisista vain 15% (Juonala et al. 2011) -> lasten ja nuorten ylipainoisuuden lisääntyminen tulee näkymään nousuna aikuisten lihavuusluvuissa ja lihavuuden liitännäissairauksien määrässä. -> Ehkäisevä työ sekä ylipainoisten lasten varhainen hoito on tärkeää. ON
10
11 Erikoissairaanhoidossa vuosina hoidetut 2-18-vuotiaat itäsuomalaiset lihavat lapset -tutkimus (900 lasta) Hoitoon tullessa: Nuorimmat lapset (2-7-vuotiaat) olivat kaikkein lihavimmat (BMI-SDS). Pojilla oli tyttöjä enempi vaikeata ja sairaalloista lihavuutta. Sokeritaudin esiaste oli 36%:lla. Poikkeavia kolesteroliarvoja oli paljon: korkea TG 39%, matala HDL 34%. Rasvamaksa oli 24%:lla; uusin suositusviitearvoin pojilla jopa 60%:lla. Systolinen verenpaine oli korkea 50%:lla, diastolinen 14%:lla. Poikien systoliset verenpaineet olivat korkeammat kuin tyttöjen vuotiailla pojilla oli samanikäisiä tyttöjä useammin vaikeata ja sairaalloista lihavuutta (BMI > 35), koholla oleva verenpaine, rasvamaksa, sokeritaudin esiaste, poikkeavat kolesteroliarvot. Ainakin yksi liitännäissairauksien riskitekijä (koholla oleva verenpaine, poikkeava kolesteroli, sokeritaudin esiaste) oli todettavissa 80%:lla. Niiden joukossa (n=360 lasta), joilta oli tutkittu hoitoon tullessa kaikki metaboliset muuttujat (verensokeri, insuliini, kolesteroliarvot, maksaentsyymi), oli vain 12 lasta (3%), joilla kaikki nämä arvot olivat normaalit.
12 Lasten oireet ja muut diagnoosit erikoissairaanhoitoon tullessa Tuki- ja liikuntaelin vaivoja 32% GI oireita 30% Päänsärkyä 26% Kiusaamista 9% Kuukautishäiriöitä 31%, amenorrhea 7% (n=130) DG TYTÖT POJAT Asthma bronchiale 75 (17.9) 120 (25.0) Hypothyroidism 20 (4.5) 10 (2.1) Familial hypercholesterolaemia 4 (0.9) 6 (1.3) Mental, behavioral and developmental disorders 99 (23.5) 125 (26.0) ADHD 5 (1.2) 41 (8.5) Developmental disorders 30 (7.1) 64 (13.3) Depressive disorders 25 (6.0) 12 (2.5) Intellectual disabilities 13 (3.1) 15 (3.1) Epilepsy 14 (3.3) 5 (1.0) Lapsista 335(37%) käytti ainakin jotakin lääkettä, 64:llä (7%) oli 3-6 lääkettä käytössä päivittäin. (Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care searching for a healthy obese child. Annals of 2015;47: )
13 Eri ikäisten lihavuus - perheen merkitys - terveydenhuollon merkitys - päiväkodin, koulun merkitys Lihavuusaste ja tutkimuslasten ikäjakauma Aikuisen vastuu
14 Kannattaako ehkäistä, hoitaa? Onko oikeus? Kyllä. Välitä varhain ja Vaikuta! Sami 5 v Leo 15 v Vaikea lihavuus, varhainen hoito - hyvä tulos. Onnistunut painonhallinta elämäntapamuutoksin. Perheen ja hoitotiimin hyvä yhteistyö. Hoitoon tullessa murrosikäisellä nuorella: - heikentynyt sokerinsieto - rasvamaksa - triglyseridit koholla - verenpaine koholla - nuorella itsellään ahdistava huoli tilanteesta On onnistunut nuorena aikuisena. On vienyt paljon voimavaroja. -> Parempi vointi ja pärjääminen lapsuudessa, terveempi tulevaisuus. - > Liitännäissairauksiin sairastumisen riski häviää, kun painokehitys normalisoituu. - > Lihavuuden sukupolvelta toiselle siirtymisen ketju katkeaa.
15 On pitänyt miettiä: mitä olisi hyvä tehdä toisin? Lasten lihavuusepidemia Suomessa - Miten tässä kävi näin? Lihomisen tunnistaminen on vaikeaa? Ei tohdita puuttua asiaan varhain? Elintapamuutokset ovat vaikeita? Perhettä on vaikea saada innostumaan hoitoon? Hoitoon motivoiminen ja motivoituminen on vaikeaa? Emme usko muutoksen mahdollisuuteen? Resurssien puute? Hoitomallin puute?
16 Tutkimusten mukaan onnistuvaan lasten ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon Tarvitaan ravitsemuksen ja liikunnan ohjausta sekä elämäntapaohjantaa Ravitsemus- ja liikuntaohjaukseen painottuneet kouluinterventiot lisäävät terveyttä edistäviä ruokatottumuksia, vaikka niiden vaikutus lasten lihomiseen voi olla vähäinen. Ravitsemusohjauksen tavoitteena on ollut enimmäkseen kohentaa ruokavalion laatua ja liikuntaohjauksen tavoitteena lisätä päivittäistä liikuntaa ja vähentää ruutuaikaa. Monimuotoisella hoidolla voidaan parantaa merkittävästi - painoindeksiä (Hoek et al. Effective interventions in overweight or obese young children: syst. review meta-analysis, Child Obes 2014) - lipidejä (LDL-C, TG, ei HDL-C) sekä glukoosimetaboliaa (Ins, mutta ei Gluc)) - verenpainearvoja - parhain kardiometabolinen tulos tuli 12 viikon v:n kouluinterventioryhmässä (30 min ravitsemusohjaussessio x2/vko ja 40 min aerobic activity luokassa x3/vko (alle 18-v, , RCTs, Meta-analyysi, Mandy Ho et al. Pediatrics, 2012) Lihavuuden prevalenssin vähentämisessä yhtäaikainen liikunnan lisääminen ja hyvistä ruokailutottumuksista ja liikunnasta opettaminen vähentää tehokkaammin lihavuuden prevalenssia kuin kumpikaan menetelmä yksinään. Tutkimusaineisto on hyvin heterogeenistä (hoito, kesto, seuranta, mitattavat parametrit ja niiden referenssit, menetelmät), mutta tutkimuksen taso on parantunut (Fletcher-Mors et al. Obesity Facts, 2013) Erot tuloksissa RCT ja real-life tutkimusten välillä (Reinehr, 2014) Millä tulosta mitataan ja millä aikavälillä? Oma kokema: Kannattaa kuitenkin tahkota
17 Parhaimmat onnistumiset Kun koko perhe on mukana Koko perheen käyttäytymismuutosta tukevat interventiot tuottivat suuremmat vaikutukset lasten painoprosentin (tai BMI:n) muutoksessa verrattuna muihin hoitoryhmiin. (Näytönaste A) = vanhempien aktiivinen mukanaolo on avaintekijä onnistuvassa lasten lihavuuden hoidossa. (Kitzmann KM, Dalton WT 3rd, Stanley CM ym. Lifestyle interventions for youth who are overweight: a meta-analysis, review. Health Psychol 2010;29: Young KM, Northern JJ, Lister KM ym. A meta-analysis of family-behavioral weight-loss treatments for children. Clin Psychol Rev 2007;27:240-9)
18 Onnistuneissa hoito-ohjelmissa lapset ja perhe saadaan osallistumaan aktiivisesti ja pysymään mukana, ja niiden hoito on riittävän pitkä. Englantilaisessa yhteisötasolla toteutetussa perhekeskeisessä, intensiivisessä puoli vuotta kestäneessä ravitsemus- ja käyttäytymisen muutosta edistävää ohjausta sekä liikuntaa sisältävässä MEND -ohjelmassa 10-vuotiaat lapset liikkuivat enemmän, viettivät vähemmän ruutuaikaa ja laihtuivat verrokkeja enemmän 6 ja 12 kuukauden seurannan aikana. Myös lasten vyötärönympärys pieneni ja heidän itsetuntonsa oli parempi verrokkeihin nähden. (Sacher PM, Kolotourou M, Chadwick PM ym. Randomized controlled trial of the MEND program: a family-based community intervention for childhood obesity. Obesity (Silver Spring) 2010;18 Suppl 1:S62-8.) Pitkäaikaistuloksia onnistutaan saavuttamaan niissä: perhekeskeisissä, moniammatillisissa, ravitsemus- ja liikuntaohjelmissa, joissa panostetaan käyttäytymisen muutosta edistävän ohjauksen lisäksi myös perheen ja lapsen hyvinvointiin voimavarakeskeisesti. Saksalaiseen vuoden pituiseen kontrolloimattomaan Obeldicks monikeskustutkimukseen osallistuneet 4 16-vuotiaat lapset laihtuivat vuoden hoidon aikana ja vielä neljän vuoden seurannankin aikana. Onnistunut hoitotulos ennusti pitkäaikaishoitotulosta. Nuorimmat lapset laihtuivat eniten. (Reinehr T, Kleber M, Lass N ym. Body mass index patterns over 5 y in obese children motivated to participate in a 1-y lifestyle intervention: age as a predictor of long-term success. Am J Clin Nutr 2010;91: ) Elämänlaadun paranemisesta moniammatillisen hoidon aikana ei ole saatu näyttöä kontrollihoitoon verrattuna (jono, tavan huomiointi) on shirt-term (Ligthart KA et. al., Effect of multidisciplinary interventions on quality of life in obese children: a systematic review and meta-analysis. Qual Life Res., 2015)
19 LASTEN YLIPAINOISUUDEN EHKÄISY alkaa ennen syntymää äitiysneuvolassa perhesuunnittelu osana hoitoketjua jatkuu vanhempien kasvatustehtävän tukemisena neuvolat ohjantaa arjen asioissa kaikilla vanhemmilla ei kokemaa kasvavista lapsista omasta aiemmasta ydinperheestään tai sukulaisperheistä; epävarmuus. keskustelupalstat ja nettitiedon tulva voivat aiheuttaa epätietoisuutta. samat asiat tärkeitä kuin ylipainoisuuden hoidossa: - ravitsemuksen pelisäännöt: terveellistä ruokaa, lapset mukaan laittamaan, syödään yhdessä, syödään kouluruoka, ruoka ei ole palkinto/rangaistus/lohtu, säännöllisesti, muista pehmeät rasvat, hedelmät, marjat ja kasvikset, vesi, säännöt makeille - aikuisen esimerkki tärkeä - kannustaminen säännölliseen liikuntaan: riittävästi, reippaasti ja kuluttavasti mieluisasti! Haasteellisesti. Saa palkita. - ruutuajan rajoittaminen - lepo, uni. riskiryhmien tunnistaminen ennalta (perheessä/suvussa lihavuutta, varhaisia infarkteja) varhainen puuttuminen -> saadaan muutos kehitykselle ryhmähoito
20 Pohjois-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten lihavuuden hoitoketju Alku: Sairaalan Lasten- ja nuorten sairauksien klinikkaryhmän strategisena tavoitteena oli saada v 2010 erikoissairaanhoitoon lasten- ja nuortentaudeille oma lihavuuden hoitoprosessi. Taustalla oli lasten ylipainoisuuden lisääntyminen ja vaikeutuminen. Jatkoajatus: Tehdä alueellinen, maakunnallinen Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten lihavuuden hoitoketju yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Hoitoketjun rakennustyön ja ylläpitämisen tavoitteet: Saada toimintamalli lasten ja nuorten ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon = > lasten ja nuorten ylipainon suunnitelmallinen ja perhekeskeinen ehkäisy ja hoito. Saada käytännön työvälineitä arkityöhön: asian puheeksi ottaminen, tutkiminen, ohjaus ja hoito < = > tehdä hoitoketjun hyvä jalkautus maakuntaan. Työnjaon selkiyttäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja kunkin hoitoportaan sisällä sekä luoda toimivat kohtaamispinnat. Hoitoketjun rakentajien oma kouluttautuminen ja asiaosaamisen lisääminen. Yleisen tietoisuuden lisääminen asiassa koulutukset, jalkautus, media, opinnäytetyöt, tutkimus Saada terveydenhuollon rinnalle muita osaajia (varhaiskasvatus, koulu, ns. 3.sektori); yhteisvastuu asiassa, vain yhdessä onnistumme! Saada perheille, lapsille ja nuorille sujuva, tavoitteellinen ja pitkäjänteinen hoito.
21 LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN ALUEELLINEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA 1. RAKENNUSVAIHE: Sairaalan Lasten- ja nuortentautien oma PAINONHALLINTAPROSESSI (esh) Erikoissairaanhoidon moniammatillinen työryhmä 1/ 2010: lääkäri, sairaanhoitaja poliklinikalta ja osastolta, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutit. Prosessin tekemisestä tuli prosessi: Käypä hoito suosituksen ruodinta, kouluttautuminen, tutustuminen olemassa oleviin lasten ja nuorten lihavuuden hoitopolkuihin, säännölliset tapaamiset Avattiin jokaisen ammattiryhmän oma osuus ja merkitys hoidossa Itse kunkin osallisen oma ammattirooli lihavan hoidossa täsmentyi Potilaan hoito jäsentyi suunnitelmallisemmaksi, tavoitteellisemmaksi, ja koordinoidummaksi - päällekkäin tehty työ saatiin vähemmäksi Uusina asioina: hoitomalli, hoitotiimi painotiimi, fysioterapia, sairaanhoitajan osuus, tiimikokoukset, esitietokaavake Esh:n oma painonhallintaprosessi valmistui 12/2010, päivitetty 12/2011, 5/2013, 1/2016. Psykiatria (LPS ja NPS) mukaan prosessiin vuonna 2011, perheterapeutti keväällä 2013 Prosessin seuranta (vuosittaiset) evaluatiot Esh:n prosessi osaksi alueellista hoitoketjua -> tavoitteena hyvin toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa; perusterveydenhuolto mukaan prosessiin.
22 2. RAKENNUSVAIHE: PERUSTERVEYDENHUOLLON OSUUDEN RAKENTAMINEN 5/2011 5/ Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa työryhmän kokoaminen = alueellinen hoitoketju yhteistyökokoukset 5/2011, 11/2011, 3/ alueellinen hoitoketju valmiiksi keväällä Opastava yhteistyö Duodecimin Käypä hoito -osaston kanssa 3. VAIHE HOITOKETJUN JALKAUTUS kevät 2012 alkaen - Hoitoketjun sähköinen jakelu kuntiin kevät Kick off: P-K:n alueellisen Kasvun paikka -koulutuspäivä 11/2012 (järj. Painotiimi ja Duodecim) - Missä: PKSSK:n nettisivustolla, Mediatrissa, Valtimokartassa, Terveysportissa - Miten: hoitoketjun esittely eri työpisteissä, eri alueellisissa työryhmissä ja koulutuspäivillä - Hoitoketju käyttöön käytännön työssä - kuntakäynnit eli jalkautustapaamiset perusth:n kanssa - Mukana mm. THL:n Lihavuus laskuun -kampanjassa 4. VAIHE HOITOKETJUN PYSYVYYDESTÄ HUOLEHTIMINEN - nykyvaihe - päivitys, painotiimi, aluetyöryhmän tapaamiset, koulutus ja kouluttautuminen, yhteistyö 5. HOITOKETJUUN LIITTYY - P-K:n ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt: lasten päivähoito ja lasten lihavuuden ehkäisy (12/2012), koulu ja lasten lihavuuden ehkäisy ( ). - Tutkimustyö itäsuomalaisten lasten lihavuudesta: PKKS, KYS, MKS/Itä-Suomen yliopisto. - Paikallislehdet, SLL, potilaan lääkärilehti, radio - Yhteistyö eri toimijoiden : varhaiskasvatus, koulu, kunnallinen liikuntatoimi ja Pokali ry. mukana P-K:n alueellisessa Lasten lihavuuden hoito -työryhmässä, Neuvokas perhe -yhteistyö. - Haasteena on saada laajamittainen huomio asialle > painopiste varhaiseen puutumiseen ja hoitoon. - Työssä olisi aineksia pikku-pietariksi, pikku-pohjois-karjala projektiksi.
23 ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA * Avaa tähdestä klikkaamalla Hae ja kopioi työpöydällesi. Hoitoketju linkkeineen löytyy Mediatrista ja esim. osoitteesta:
24 Määttänen Psykologi Tiina Tuupainen, Anna-Mari Eskelinen, Ville Piironen
25
26 Mitä hoidon prosessointi tuo käytännön työhön Lisää tietoisuutta oman roolin/toiminnan osuudesta hoitokokonaisuudessa. Tarkentaa kunkin tahon ja kunkin ammattilaisen työn sisältöä. Vahvistaa työn tärkeyttä olen oikealla asialla. Helpottaa asian esille ottamista. Helpottaa perheen kohtaamista. Päivittää tietoa ja antaa käytännön työkaluja. Parantaa hoidon suunnitelmallisuutta ja sujuvuutta. Parantaa kohtaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tuo asiaa yleiseen tietoisuuteen. Haasteita ei puutu: - Ei saa jäädä digilehdeksi johonkin, olipa kerran työvälineeksi - Real-life -arviointi ja seuranta: tarvittaan palvelevat rekisterit. Esim.kasvukäyrät - Miten saada perhe mukaan hoitoprosessiin - miten päästä irti organisaatiolähtöisestä ajattelusta lapsi-, nuori- ja perhelähtöiseen ajatteluun? Esim. Motivoiva keskustelu - Motivaatio: sekä perheen että ammattilaisten. Merkittävä onnistumisen tekijä - Miten vahvistaa monien asioiden kanssa kamppailevien perheiden voimavaroja? - Terveyden lukutaito. Lihomisen riskissä olevien lasten varhainen huomiointi.
27 Tuumasta toimeen hoitopolun rakentaminen Kuka lähtee kehittämään ja rakentamaan prosessia - esimiehen/työyhteisön merkitys vastuuhenkilön nimeämisessä. Kirjattu strategiaan. Organisaation johto on asian takana. Polku tehdään tiimityönä. Roolien avaaminen. Sitoutuminen tekemiseen. Mietittävä mikä jo on ok, mitä tarvitsemme? Paikallinen hoitopolku, alueellinen hoitoketju? Mihin muotoon tehdään? Miten on yhdistettävissä organisaation muihin käytäntöihin? Mihin prosessi/ketju sijoitetaan, mistä se helposti löytyy? Saatava esille! Oman työyhteisön koulutus ja kuuleminen. Tällä voimme vaikuttaa -ajatus on tärkeä! Organisaation (ja johdon) tuki, kannustus ja vastuu hoitoketjun olemassaolosta. Jalkauttaminen kentälle käytännön työvälineeksi: tiedotus, levitys, koulutus, yhdyshenkilöt. Pysyvyydestä huolehtiminen: hoitoketjun päivittäminen, yhteyksistä huolehtiminen (esim. painotiimi, aluetyöryhmä), pysyvyyden mittaaminen (valmiit mittarit). Reagointi muutostarpeille: hoitoketjutyö on jatkuva prosessi Tiedottaminen ja esilläolo: työpaikat, lehdistö, paikallislehdet, maakuntaradio, kampanjat Yhteistyö: varhaiskasvatus, koulu, järjestöt, hankkeet Alueryhmä: käyttäjien yhteinen juttu. Kokemuksen ja osaamisen jakamista.
28 Alueellisen lasten lihavuuden hoitoketjun rakentamisen prosessi Suunnittelu Toteutus Jalkautus Minkälaiselle hoitoketjulle on tarve? - mitä, ketä palvelee, kenen näkökulma: organisaatio(t)/asiakas / molemmat Kuka tekee? Kuka käyttää? - moniportainen, moniammatillinen, perhe? - kuka tuottaa sisällön, kuka kokoaa Mihin muotoon tehdään? - jo olemassa oleva ohjeistus? - millaisesta on jo hyvä kokemus - mihin sijoitetaan, mistä löytyy Kuka jalkauttaa ja miten? -suunnitelma - saatava käytännön työvälineeksi Ylläpito Kuka vastaa ylläpidosta, päivityksestä? Kuka vastaa hoitoketjun pysyvyydestä? Kuka hallinnoi hoitoketjua?
29 Hoitopolkujen tulevaisuus Hoitopolkujen merkitys tulee lisääntymään ja korostumaan entisestään - uusi yhteistyön tarjotin: SO TE => Tarvitaan yhteinen ajatus siitä, miten monitahoinen ja monitasoinen hoito parhaiten yhteistyössä toteutetaan = hoitoprosessit ja -polut Hallituksen kärkihanke: Lasten ja perheiden muutosohjelma - lapsen etu, perheiden vahvistaminen, matalakynnys, preventio, yhteinen palvelutarjotin yli organisaatio- ja hallintorajojen, kustannustehokkaasti, varhaiskasvatus ja koulu mukaan Lasten lihavuuden hoitopolku voi olla hyvä malli kokonaisvaltaisesta yhteistyöstä, jossa huomioidaan muutosohjelman mukaisesti koko perheen asioita. Hoitopolut ovat yksi tapa erityistason jalkautumista perustasolle.
30 MEDIA HARRASTUKSET KAUPPA KOULU VARHAISKASVATUS NEUVOLA PERHE Lapsi Nuori KOULU- ja OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Yhdyskuntasuunnittelu KUNTA, VALTIO (LAINSÄÄDÄNTÖ, STM, THL,OPM) SOSIAALI- TOIMI PERUSTERVEYDEN- HUOLTO Siun sote YKSITYINEN TERV.HUOLTO ERIKOISSAIRAAN- HOITO TERVE AIKUISUUS
31 Kirjallisuutta Dalla Valle M, Jääskeläinen J. Lasten ja nuorten lihavuuden arviointi ja hoito. Suomen Lääkärilehti 2016; 39: Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care searching for a healthy obese child. Annals of 2015;47: Medicine Expert Panel on Integrated Guidelines for Cardiovascular Health and Risk Reduction in Children and Adolescents, National Heart, Lung, and Blood Institute. Expert panel on integrated guidelines for cardiovascular health and risk reduction in children and adolescents: Summary report. Pediatrics 2011;128 (suppl 5):S Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS et al. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365: Juonala M, Viikari J SA. Simell O, Niinikoski H, Raitakari O T. Lapsuuden elintavat vaikuttavat valtimotaudin kehittymiseen. Suomen Lääkärilehti 2012;19: Kautiainen S, Koljonen S, Takkinen H-M, Pahkala K et al. Leikki-ikäisten ylipainoisuus ja lihavuus. Suomen lääkärilehti, 2010; (34): Mäki P, Sippola R, Kaikkonen R, Pietiläinen K, Laatikainen T. Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat. Suomen Lääkärilehti, 2012;10: Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Annals of Medicine 2010;43: Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus Vaarno J, Leppälä J, Niinikoski H, Aromaa M, Lagström H. Lasten ja nuorten ylipainoepidemia on pysäytettävä - mutta miten? Suomen Lääkärilehti, 2010;47: Vuorela N, Saha MT, Salo MK. Change in prevalence of overweight and obesity in Finnish children comparison between 1974 and Acta Paediatr. 2011;100:
Terveisiä Pohjois- Karjalasta
Terveisiä Pohjois- Karjalasta LASTEN JA NUORTEN YLIPAINON JA LIHAVUUDEN ALUEELLINEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJASSA Yhdessä rakennettu, yhteisessä käytössä vuodesta 2012 alkaen Hoitoketju käytännön työvälineenä
LisätiedotLasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotLihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
LisätiedotITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle
ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle Taakankantajat Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla Leena Lähdesmäki 1 Neuropsykiatriset häiriöt Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö; ADHD, ADD, muut
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotLappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.
ESITYS LASTEN JA NUORTEN BMI-KORTISTA Liikuntatoimi nyt Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille 18-64 vuotiaille. Lappeenrannan
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017
LisätiedotVESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotH Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin
H Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin 29.10.2018 Ulla Frantti-Malinen ja Ulla Ollinkoski Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun ohjelma
LisätiedotTules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju
Tules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju Leea Järvi terveyden edistämisen koordinaattori Sirpa Hyyrönmäki Terveysliikuntakoordinaattori PPSHP / perusterveydenhuollon
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotNuorten ja nuorten aikuisten ylipaino
Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino Päivi Mäki kehittämispäällikkö THL 15.11.2018 1 Esityksen sisältö Nuorten ja nuorten aikuisten ylipainoisuus Elintavat Opiskeluterveydenhuollon ja oppilaitoksen mahdollisuudet
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016
Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotLasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä
Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
LisätiedotElintapaohjauksen nykyiset käytännöt
Elintapaohjauksen nykyiset käytännöt VESOTE-Pirkanmaan päätösseminaari 29.11.2018 Tampere-talo Juha Ahonen Koordinointipäällikkö, Tays UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotVoiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät
Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista
LisätiedotLasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?
Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL
Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 11.10.2016 2 1977 1979
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotSosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki
Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)
LisätiedotKansallinen allergiaohjelma RUOKA-ALLERGIAKOULUTUS Aika: to klo 12:00-15:30 Paikka: PKSSK, keskussairaala, auditorio
Kansallinen allergiaohjelma 2008 2018 RUOKA-ALLERGIAKOULUTUS Aika: to 12.4.2018 klo 12:00-15:30 Paikka: PKSSK, keskussairaala, auditorio Ohjelma: 12:00 Tervetuloa Allergiaohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotLasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotMitä hankkeella tavoitellaan?
Mitä hankkeella tavoitellaan? VESOTE vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Päivi Hirsso, yksikön johtaja, PPSHP/perusterveydenhuollon yksikkö VESOTE-hankkeen
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotMiten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?
Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLaajennettu perhevalmennus Kaarinassa
Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotHYTE oppimisverkoston kansallinen foorumi
HYTE oppimisverkoston kansallinen foorumi 3.9.2014 Käytännön esimerkki lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelman toteutuksesta Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Tarja Saarinen, terveyden
LisätiedotVESOTE-SEMINAARI
VESOTE-SEMINAARI Koe, opi ja ota käyttöön! Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö 1 VESOTE-seminaari Koe, opi ja ota käyttöön Tampere 2 VESOTE- Vaikuttavaa elintapaohjausta
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotHyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala
Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta
LisätiedotLihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön
Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources
LisätiedotLasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa
Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa Työryhmä: Virpi Aromaa, kuntoutusyksikön päällikkö Vantaa Tuija Arvo, fysioterapian ylihoitaja Helsinki Outi Ekebom, toimintaterapeutti Helsinki Helena Kara,
LisätiedotHallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE
Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotYhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?
Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle? Anne Taulu, FT, TtM, sh, ylitarkastaja, terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työpajatyöskentelyssä mukana: Hanna
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotNuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 29 2019 Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi Päälöydökset Ylipainoiset (ml. lihavat) nuoret kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi yleisemmin
LisätiedotDiabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotElintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI
Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI 12.-13.6.2018 Sari Kivimäki VESOTE Projektipäällikkö KKI-ohjelma Kärkihankkeet synnyttävät Hyviä käytäntöjä Edistetään terveyttä
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotOn aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät
Antti Saari, Ulla Sankilampi ja Leo Dunkel PÄÄKIRJOITUS Uudet työkalut osaksi tietojärjestelmiä On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät L asten kasvutapa muuttuu jatkuvasti ympäristö tekijöiden
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotKohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia
Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia LAPE-päivät 29.-30.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 1 29.5.2017 Hanne Kalmari hankepäällikkö LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön
LisätiedotLiikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi
LisätiedotPalvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe
Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS
PPSHP:n hoitoketjut OT-keskustyöpaja 24.11.2017 Jarmo Salo Hayl, Lapset ja nuoret, OYS Hoitoketjun määritelmä hoitoketju on työkalu kehittämiseen ja yhteistyöhön Hoitoketju on työkalu, jonka avulla määritellään
LisätiedotRavitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää
LisätiedotAlueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri
Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka
LisätiedotVahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä. Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja.
Vahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja www.suomentule.fi www.tulessa.fi Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-ND www.suomentule.fi
LisätiedotLape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.
Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.2017 1 27.1.2017 Etunimi Sukunimi Hajanaisista palveluista lapsi-
LisätiedotMiten menee Etelä-Pohjanmaa?
Päivähoitoikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Miten menee Etelä-Pohjanmaa? 13.10.2016 Asiantuntijatyöryhmä
LisätiedotTässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia
Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi
LisätiedotTerveet tilat 2028 OHJELMA JA TOIMEENPANON 10 VUOTTA. Terveet tilat 2028 sihteeristö (VNK)
Terveet tilat 2028 OHJELMA JA TOIMEENPANON 10 VUOTTA Terveet tilat 2028 sihteeristö (VNK) Tavoitetila vuonna 2028 Oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset tilat ovat terveelliset ja turvalliset
LisätiedotUudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena
Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena Leo Dunkel, LKT, professori Lastenklinikka Itä Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Miksi kasvua pitää seurata? Pyritään vähäoireisten
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe kokonaisuus www.neuvokasperhe.fi V I E S T I N T Ä Mahdollisuuksien tarjoaminen Osallistaminen Arvostaminen Voimavarojen lisääminen
Lisätiedot