Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys"

Transkriptio

1 Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen

2 SISÄLLYS YHTEENVETO JA KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS 1 KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY VIREILLEPANO, TOIMEKSIANTO JA TAVOITE KUNTAJAKOSELVITYKSEN ORGANISOINTI, TOTEUTTAMINEN JA AIKATAULU SELVITYSKOKONAISUUDEN JÄSENTYMINEN SELVITYKSEN AIKANA kunnan selvityskokonaisuuden jäsentyminen Kuntien kannanotot yhdistymisselvityksen laatimiseen Kuntajakoselvittäjien perustelut yhdistymisselvityksen laatimiselle Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa kuntaryhmälle Muutos kuntajakoselvittäjien esittämään selvityskokonaisuuteen YHDISTYMISESITYKSEN VALMISTELU KUNNISSA Kuntarakenteen aiemmat muutokset selvitysalueella KUNTARAKENTEEN UUDISTAMISEN PERUSTEET KUNTARAKENNELAKI JA SEN MUUTOKSET Kuntien selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden ja yhdistymispäätösten määräaika Hallituksen esitysluonnos laiksi kuntarakennelain muuttamisesta KUNTAUUDISTUKSEN MUUT UUDISTUSHANKKEET Kuntalain uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja järjestämislaki Valtionosuusuudistus Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen ETENEMISTAVAT KUNTAUUDISTUKSESSA JA KUNTIEN YHTEISTOIMINNASSA SELVITYSALUEEN VÄESTÖKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VÄESTÖMÄÄRÄ JA SELVITYSVELVOLLISUUS ASUKASMÄÄRÄN JA IKÄRAKENTEEN KEHITYS MUUTTOLIIKE ELINKEINOJEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Elinkeinorakenne ja työpaikat Työllisyys ja taloudellinen huoltosuhde Työpaikkaomavaraisuus, kuntien välinen työssäkäynti ja selvitysvelvollisuus Koulutus Asuminen YHDISTYMISARVIO ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ALUEKEHITYS ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN MÄÄRITELMÄT SEUDULLINEN KILPAILUKYKY JA ALUEKEHITYS PAIKALLINEN KILPAILUKYKY JA ALUEKEHITYS Väestöllinen kilpailukyky Elinkeinopoliittinen kilpailukyky...41

3 4.3.3 Mainekuva ELINKEINOPOLITIIKKA JA ELINKEINOTOIMINTA ARVIO YHDISTYMISEN VAIKUTUKSESTA KILPAILUKYKYYN JA ELINKEINOTOIMINTAAN MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE ALUENÄKÖKULMA ASIOINTI YHTIÖMUOTOINEN YHTEISTYÖ Toimielinpohjainen yhteistyö YHDISTYMISARVIO PALVELUT TEKNISET PALVELUT Palvelujen nykytilanne SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutostekijät...54 Asukasmäärä Terveydenhuollon palvelujen käyttö Sosiaalihuollon palvelujen käyttö Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Kuntien yhteistoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen muutostekijät Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus YHDISTYMISARVIO SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA JA SIVISTYSPALVELUISTA MYNÄMÄEN, NOUSIAISTEN JA VEHMAAN KUNTATALOUS TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS JA TALOUDEN TASAPAINO Mynämäen tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Nousiaisten tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Vehmaan tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Yhteenveto selvityskuntien ja selvitysalueen tulorahoituksen riittävyydestä ja talouden tasapainosta SELVITYSKUNTIEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITUS Mynämäen kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Nousiaisten kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Vehmaan kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Yhteenveto selvityskuntien ja eri yhdistymisvaihtoehtojen toiminnan ja investointien rahoituksesta ja rahoitusasemasta Talouden kehitys tulorahoituksen ja rahoitusaseman vakauden suhteen Yhdistymisen ja itsenäisenä kuntana pysymisen edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin Sote-palvelujen kuntarahoituksen muutoksen vaikutus selvityskuntien talouteen POLIITTINEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO... 98

4 8.1 POLIITTINEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO NYKYISISSÄ KUNNISSA POLIITTINEN JOHTAMINEN KUNTIEN YHDISTYESSÄ Yhdistymishallitus Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaatio KUNTAKONSERNIN JA KUNTIEN YHTEISTOIMINNAN JOHTAMINEN STRATEGIAJOHTAMINEN Nykyiset kuntastrategiat Strategiajohtaminen yhdistyneessä kunnassa KUNTIEN YHTEISTOIMINTA Nykytila Kuntien yhteistoiminta yhdistyneessä kunnassa KUNNAN AMMATTIJOHDON JA HENKILÖSTÖN ASEMA SEKÄ YHTEISTOIMINTA HENKILÖSTÖN ASEMA KUNNANJOHTAJIEN JA MUUN VIRKAJOHDON ASEMA YHTEISTOIMINTA LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN, ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET SEKÄ KIELELLINEN ASEMA LÄHTEET LIITE

5 YHTEENVETO JA KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen asetti kuntarakennelain perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat olivat Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa. Selvitystehtävänä oli tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Kun valtioneuvosto luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, kävi selväksi, että selvitystä tuli jatkaa useampien kuntakokonaisuuksien muodostamiseksi. Kuntajakoselvittäjät päätyivät hakemaan sellaisia ratkaisuja, joissa täyttyisivät kuntajaon kehittämisen tavoitteet elinvoimaisesta, yhdyskuntarakenteeltaan toimivasta ja taloudellisesti riittävän vahvasta peruskunnasta. Selvitystoimeksiannon lähtökohdasta, että kaikki kunnat osallistuvat selvitykseen haluttiin pitää edelleen kiinni. Alkukesällä, kuntajakoselvittäjät muodostivat selvityskokonaisuudet 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo 2. Naantali ja Masku / Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo 3. Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä Selvitystyön aikana tehtyjen johtopäätösten ja sote -järjestämislain etenemisestä ja toiminnan organisoinnista julkistetun informaation pohjalta kuntajakoselvittäjät tarkensivat selvityskokonaisuuksia selvitystyön loppuvaiheessa. Turun ydinkaupunkiseudun ryhmää täydennettiin Raisiolla ja Ruskolla työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperustein ja näiden kuntien (Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen, Vehmaa) sen hetkisen selvitysvaiheen johtopäätelmien perusteella. Kuntien materiaali yhdistettiin ja uudelleen muokattiin Turun selvitysryhmän selvitysaineistoksi. Samassa yhteydessä Paimio ja Sauvo irrotettiin tästä kokoonpanosta. Alkuperäiseen Raision ryhmään jääneille Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnille päätettiin tehdä oma yhdistymisselvitys jo kootun materiaalin pohjalta. Valmistelun lopputulemana kävi ilmi, että Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan yhdistymisen riskit ja haasteet erityisesti kuntatalouden kehityskuvaan perustuen, ovat odotettavissa olevia hyötyjä suuremmat. Kuntien nykyiset rakenteet ja nykyinen tapa toimia ovat vahvasti eriytyneet Uudenkaupungin ja Turun ydinkaupunkiseudun kesken kuntateknisen infrastruktuurin toteutuksissa kuin myös yhtiö- ja toimielinpohjaisessa yhteistyössä. Haasteita nähtiin muodostuvan Vehmaan integroitumisessa Mynämäen ja Nousiaisten kuntakeskuksiin ja palveluverkkoihin liikenneyhteyksien sekä kuntateknisen infrastruktuurin ja palvelurakenteen sekä elinkeinopolitiikan osalta. Vaikka yhdistymisessä vahvuutena on Nousiaisten nuoreen väestörakenteeseen liittyvä kasvupotentiaali, niin riskinä ovat haasteet väestön ja väestörakenteen kehityssuunnasta ja työikäisen väestön sekä vanhusväestön osuuksien ja palvelutarpeen kehittymisestä. Tuleva sote-ratkaisu turvaa väestön palvelut, mutta kasvavan palvelutarpeen rahoitus saattaa muodostaa riskin yhdistymiselle tilanteessa, jossa uutta ratkaisua vasta aletaan rakentaa.

6 Selvityskunnista muodostetun yhdistetyn kunnan lähtötilanne kuntataloudessa ei olisi hyvä. Tulorahoitus ei riittäisi poistonalaisiin korvausinvestointeihin, vaan kunnalla olisi jo aloittavassa taseessa kertynyttä alijäämää ja ilman sopeutumistoimenpiteitä kunta velkaantuisi 3,4 milj. euroa vuodessa. Paine tuloveroprosenttiin olisi 1,3 prosenttiyksikön luokkaa. Yhdistetty kunta olisi jo lähtötilanteessa kriisiytyvien kuntien luokassa. Yleinen talouden taantuma merkitsee, että kuntatalouden sopeutumisvara ja -keinot vähenevät. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Useat kunnat nostivat tänä vuonna kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen lähivuosina on olemassa. Valtionavut vähenevät vuodesta 2015 alkaen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Kuntajakoselvittäjät ottivat arviossaan huomioon myös kuntien kiinnostuksen kuntakokoonpanoon, jossa selvityskuntien lisäksi olisi Maskun kunta. Kunnissa on tehtävä muutoksia nykyiseen tapaan toimia. Mikäli muutokset myöhemmin tarkoittavat kuntarakenteiden uudelleen arviointia, uskomme tässä selvitystyössä tuotetusta aineistosta ja prosessin aikana kertyneestä kokemuksesta olevan apua vielä lähivuosina. Kuntajakoselvittäjät katsovat tämän Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvityksen täyttävän kuntarakennelain 4 mukaisen kuntien selvitysvelvollisuuden. Kuntajakoselvittäjät eivät selvityksen perusteella näe tarkoituksenmukaiseksi tehdä kunnille kuntarakennelain 6 :ssä tarkoitettua esitystä kuntien yhdistymisestä eivätkä liitä siihen kuntarakennelain 8 :ssä tarkoitettua yhdistymissopimusta. Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat olleet ensiarvoisia. Lisäksi kuntien asiantuntijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet tärkeitä aineistoja ja esittäneet päätelmiään selvitykseen otettavista asioista ja painotuksista. Henkilöstöjärjestöt ovat edustajiensa kautta osallistuneet selvitykseen ja välittäneet työpaikkojen tuntoja mahdollisen yhdistymisen vaikutuksista työoloissa ja toiminnassa. Kuntajakoselvittäjille kuukausien työrupeama kuntien kanssa on ollut myönteinen kokemus. Erityinen kiitos kuuluu selvitysryhmän ja työvaliokunnan jäsenille, valmisteluryhmille sekä kuntien valtuutetuille, kuntalaisille ja kuntien henkilöstölle yhteisistä tilaisuuksista Kuntajakoselvittäjät

7 1 1 KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY 1.1 Vireillepano, toimeksianto ja tavoite Valtiovarainministeriö asetti kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat olivat Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa. Selvityksen tuli tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityskunnat tai osa kunnista useammaksi kunnaksi. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta oli lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Tarvasjoen kunnan osalta kuntajakoselvittäjät tekivät toimeksiannon edellyttämän kuntarakennelain 16 a :n mukaisen yhdistymisselvityksen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja esittivät selvityksen Tarvasjoen kunnan yhdistymistä Liedon kuntaan. Valtioneuvosto päätti Tarvasjoen kunnan yhdistymisestä Lietoon alkaen. Valtion erityinen kuntajakoselvitys on poikkeusmenettely, jonka ministeriö voi määrätä toimitettavaksi kuntarakennelain 15.n mukaan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä. Turun kaupunkiseudun erityisessä kuntajakoselvityksessä kaikkien kuntien osalta tuli selvittää kuntarakennelain 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymisestä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Selvityksen tulee kuntarakennelain 4 b :n 3 momentin mukaisesti sisältää vähintään - suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, - selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, - selvitys taloudellisesta tilanteesta, - arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä - yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Lisäksi selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Ehdotettavien kuntajaon muutosten rinnalla tuli selvittää uudessa kuntarakenteessa kuntien väliset yhteistyömallit, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvitystehtäväksi asetettiin tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Tehtäväksiannon mukaan selvityksessä tuli erityisesti tarkastella seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvityksen toimikaudeksi ministeriö asetti jatkaen sitä kahdella kuukaudella saakka.

8 2 Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi ministeriö asetti yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. 1.2 Kuntajakoselvityksen organisointi, toteuttaminen ja aikataulu Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat olleet ensiarvoisia. Raision, Mynämäen, Ruskon, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien selitysalueella on ollut valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistosta muodostettu selvitysryhmä, johon myös kuntajohtajat ovat osallistuneet. Lisäksi kuntien viranhaltijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet päätelmiään. Valmisteluryhmät muodostettiin sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen asiakokonaisuuksille ja kuntajohtajista koottu työvaliokunta toimiala-asiantuntemusta hyödyntäen käsitteli sosiaali- ja terveystoimen, elinvoiman ja kilpailukyvyn, johtamisen ja lähidemokratian, kuntalaisten osallistumisen sekä talouden osa-alueet. Selvitys- ja valmisteluryhmien sekä työvaliokunnan kokoustyöskentely käynnistyi ja päättyi selvitystyön päätöstilaisuuteen Kuntajakoselvittäjät ovat vastuuttaneet selvityskokonaisuudet keskenään siten, että päävastuullisena Turun ydinkuntien selvityskokonaisuudessa on ollut Risto Kortelainen, Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvityskokonaisuudessa Oiva Myllyntaus ja Auran ja Pöytyän sekä Raision, Mynämäen, Ruskon, Nousiaisten ja Vehmaan selvityskokonaisuuksissa Antero Ritvanen. Jokainen kuntajakoselvittäjä on sen lisäksi valmistellut osaamisaluettaan vastaavat asiakokonaisuudet kaikissa selvityskokoonpanoissa. 1.3 Selvityskokonaisuuden jäsentyminen selvityksen aikana kunnan selvityskokonaisuuden jäsentyminen Selvitystyön alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei 17 kunnan vapaaehtoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ollut toteutettavissa. Kun valtioneuvosto luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, selvitystä ei ollut perusteltua jatkaa yhden kuntakokonaisuuden muodostamiseksi. Oli ilmeistä, että suurin osa kunnista ei olisi ollut valmis hyväksymään sen sisältöistä kuntajakoselvittäjien esitystä yhdistymissopimuksen laatimisen lähtökohdaksi. Tässä tilanteessa kuntajakoselvittäjät katsoivat perustelluksi selvittää sellaiset mahdolliset kuntarakennekokonaisuudet, joihin kuuluvat kunnat lähtökohtaisesti voisivat hyväksyä yhdistymisselvityksen ja yhdistymissopimuksen tekemisen. Useiden neuvottelukierrosten tuloksena kuntajakoselvittävät päätyivät ratkaisuun, jossa yhdistymisselvitykset laaditaan viiden kuntaryhmän pohjalta. Lähtökohtana selvityskokonaisuuksien muodostamisessa oli, että jokainen toimeksiantoon kuuluva kunta on mukana selvityksessä. Selvittäjät esittivät selvitysryhmässä, että yhdistymisselvitykset valmistellaan viidessä kuntaryhmässä. Kuntaryhmät olivat:

9 3 1. Turun kaupunkiseudun ydinkunnat Turku, Kaarina, Raisio ja Rusko 2. Naantali ja Masku 3. Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä 5. Paimio ja Sauvo Kuntajakoselvittäjät kysyivät kuntien kantaa yhdistymisselvityksen tekemisestä mainitun viiden kuntaryhmän perusteella toukokuussa Kuntien kannanottojen perusteella kuntajakoselvittäjät esittelivät uuden valmistelulinjauksen yhdistymisen selvitysryhmälle Valmistelulinjauksen kuntaryhmät olivat seuraavat: 5. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo 6. Naantali ja Masku / Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo 7. Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa 8. Aura ja Pöytyä Tämä neljään selvityskokonaisuuteen jaettu selvitysmenettely esiteltiin ministeriön kuntaosastolle. Marraskuun 2014 lopulla kuntajakoselvittäjät päätyivät valmisteltujen yhdistymisselvitysten perusteella esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä Turun selvitysalueen 17 kunnan selvitysalueella. Nämä kuntaryhmät olivat seuraavat: 1. Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko 2. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi 3. Aura ja Pöytyä Paimion kaupungin ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kuntien kuntajakoselvittäjät totesivat täyttävän kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden, mutta eivät esittäneet näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella Kuntien kannanotot yhdistymisselvityksen laatimiseen Kuntajakoselvittäjien kannanottopyyntö : Turun kaupunkiseudun ydinkuntien yhdistäminen, Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Raisio ja Rusko. Valtiovarainministeriön selvitysmääräyksessä erityisesti todetaan, että suurten kaupunkiseutujen erityisten kuntajakoselvitysten toimeksiantojen mukaisesti kuntarakennelain 4 d :n 3 kohdan perusteella on selvitettävä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Nousiaisten ja Ruskon kuntien yhdistymistä. Edellä mainitun lainkohdan mukaan kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenne-perusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Selvittäjien harkinnan mukaan kuntarakennelain 4 d :n 3 kohdan mukaiseen selvitykseen tulevat Turun selvitysalueella ainakin Kaarinan, Raision ja Turun kaupungit sekä Ruskon kunta.

10 4 Lisäksi Lieto/Tarvasjoki kunnat voidaan sisällyttää selvitysalueen ydinkuntien selvitykseen, mikäli Lieto/Tarvasjoella osallistuminen itäalueen yhdistymisselvityksiin ei ole perusteltua. Naantalin kaupunki sekä Maskun ja Nousiaisten kunnat eivät ole mukana kaupunkiseudun ydinkuntien yhdistymisselvityksessä. Selvittäjät katsovat, että kuntarakennelaissa säädetyt selvitysperusteet sekä kuntien toiminnan ja talouden tunnusluvut antavat riittävät perusteet Turun kaupunkiseudun ydinkuntien yhdistymisen selvittämiselle. Kuntien kannanotot: Raision kannanotto (KH ) Raision kaupunki toteaa, ettei se tule hyväksymään meneillään olevassa kuntajakoselvitysprosessissa tehtyä ehdotusta kuntaliitoksesta Turkuun. Raision kaupunki liittää lausuntonsa perusteluosaksi esittelytekstissä olevan perustelun. Raision kaupunki osallistuu kuntaliitosselvityksiin niiltä osin kuin kuntarakennelaki pakottaa. Kannanoton perustelut: Selvityksen aikana ei ole noussut esiin seikkoja, jonka perusteella Raision tulisi harkita aikaisemmissa kannanotoissaan muodostettujen näkemysten muuttamista. Tähän mennessä laadittu kuntajakoselvitys ei anna riittäviä perusteita nykytilaa paremman toiminnallisen kokonaisuuden muodostumiselle kuntaliitosten kautta. Taloudellisilta kriteereiltään ehdotettu yksiseudun kunta olisi parempi kuin nykyinen Raision kaupunki (liite). On kuitenkin huomattava, että kuntaliitoksen jälkeen vain laskennalliset mittarit tasoittuvat. Toiminta, menot ja tulot ovat kunkin kunnan alueella ennallaan. Uuden ydinkunnan toimivuus, sen kyky tuottaa asukkailleen palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti, kyky luoda parhaat edellytykset hyvään työpaikkaomavaraisuuteen alueella, kyky kaavoittaa asumisen, liikkumisen ja elinympäristön kannalta parhaita ratkaisuja, toimiva infrastruktuuri, kyky talouden tasapainoon sekä toimiva kuntademokratia ovat tekijöitä, jotka joko perustelevat tai eivät perustele uuden kunnan toimivuutta. Tähän mennessä tehdyssä selvityksessä ei ole selvitetty, millainen uusi kunta olisi toiminnallisesti. Ei ole myöskään todennäköistä, että tällainen selvitys syntyisi syyskuun loppuun mennessä. Voi olla, että kuntaliitosten myötä muodostuvien uusien kuntien toiminnallista laadullisuutta tai tehokkuutta ei ole välttämättä edes mahdollista selvittää etukäteen. Kuntaliitosselvityksen tausta-aineistoja on laadittu myös seudullisen vastuunkannon näkökulmasta. Esiin on nostettu mm. asukasrakenne, muunkielisten määrä, vuokra-asuttaminen, liikuntapaikkojen ja kulttuurin kustannukset, erityispalveluiden kustannukset, elinkeinopoliittiset panostukset ja työpaikkaomavaraisuus. Kuntajakoselvittäjien esittämä vaihtoehto liittää ydinseuduksi ne kunnat, jotka tänäkin päivänä pääosin kantavat vastuun vuokra-asuttamisen, maahanmuuton, liikunta-, kulttuuri-, koulutus- ja erityispalveluiden kustannuksista sekä ovat työpaikkaomavaraisuudeltaan pääosin vahvoja. Toki myös alueen tulonmuodostus on juuri ydinkunnan alueella todennäköisimmin pitkällä aikavälillä seudun parasta ja kantokyky on suurin. Kuntaliitos ehdotetun ydinkunnan osalta ei muuttaisi vastuunkannon asetelmaa oleellisesti. Maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmasta Turun seudun tilanne on tällä hetkellä hyvä. MAL-aiesopimuksen mukainen seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelma on valmistunut ja valtuustot antava asiasta lausuntonsa juhannukseen mennessä. Myös seudun yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on kunnissa lausunnoilla. Ydinkaupunkiseudun maakuntakaava on valmisteilla yhteisesti laaditun rakenneselvityksen pohjalta, johon myös MAL-aiesopimus ja liikennejärjestelmäsuunnitelma oleellisesti kytkeytyvät. Näköpiirissä ei ole, että ydinkaupunkiseudun kuntaliitos muuttaisi nyt suunniteltua maankäyttöä oleellisesti. Kuntarakennelaki määrää kuntaliitosselvityksen tehtäväksi. Laissa ei ole yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, kuinka kunnan tulee osallistua selvitykseen. Kuntajakoselvittäjien tulisikin tarkoin harkita, kuinka tarkoituksenmukaista on tehdä selvitys, jos esimerkiksi yli puolet ydinkaupunkiin liitettävistä kunnista vastustaa liitosta jo tässä vaiheessa. Nyt tehtävällä selvityksellä ei välttämättä ole myöskään tulevaisuudessa arvoa, koska alueen valtionosuuksissa tapahtuu radikaaleja muutoksia ensi vuoden alusta lukien ja kaikki kunnat ovat menettämässä sote-palveluiden järjestämisoikeuden. Lisäksi on tulossa suuria muutoksia myös toisen asteen koulutuksen järjestäjälupiin ja rahoitukseen. On mahdollista, että ympäröivien olosuhteiden muuttuessa myös edellytykset kuntaliitosten tarkastelulle muuttuvat. Tämä ei ole kuitenkaan näköpiirissä nyt tehtävän selvityksen aikana, ellei sitten sote-ratkaisu muuta tilannetta. Raision kaupunki ehdotti kuntaliitosselvitystä valmisteltaessa, että yhteistyöselvitys olisi pitänyt sisällään selvityksen seudullisesta hallintomallista kuten Tampereen seudulla. Raisio myös teki tältä osin ehdotuksen mahdollisesta selvityshenkilöstä. Nämä

11 5 vaihtoehdot tyrmättiin, vaikka nyt ne voisivat muodostaa kiinnostavan selvityskohteen, kun velvoite pakkoliitokseen on poistunut. Aika on kuitenkin ajanut näiden yhteistyöselvitysten ohi tässä kuntajakoselvitysprosessissa. Raision kaupunki voi olla halukas tarkastelemaan kuntaliitosselvitystä Turun seudun läntisellä puolella ja erityisesti Ruskon kanssa. Kuntaliitosselvityksen tulisi kuitenkin lähteä todellisten aikomusten pohjalta, ei siksi, että kuntarakennelaissa esitetyt selvitysvelvoitteet toteutuisivat. Raision kaupunki katsoo, että seudullisen yhteistyön valmistelua ja selvittämistä voidaan jatkaa ja tarkastella esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: maankäyttö, asuminen ja liikenne vesiyhtiöiden fuusio ruokapalveluiden yhteistyö teknisen sektorin muu yhteistyö seudullisen vuokra-asuntoyhtiön selvittäminen seutuliikunta sote-palveluiden tuotannollisen yhteistyön selvitys sote-uudistuksen selkiydyttyä syrjäytymisen estäminen ja nuorisotakuu ICT-yhteistyö Ruskon kannanotto (Kv ) Ruskon kunta ilmoittaa, että se tulee osallistumaan valtiovarainministeriön määräämään erityiseen kuntajakoselvitykseen, jotta kunta täyttää kuntarakennelain selvittämisvelvoitteen. Kuntarakennevaihtoehtojen osalta Ruskon kunta toteaa, että esitettyyn Turun kaupunki-seudun selvitysalueeseen tulisi lisätä alkuperäisen selvitysmääräyksen mukaisesti Liedon, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kunnat sekä Naantalin kaupunki. Tämä on perusteltua, jotta kaikki kaupunkiseudun ydinkunnat ovat mukana, kun pyritään tehostamaan kuntien yhteistoimintaa ja lisätään seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä erityisesti huomioiden kuntien välinen yhteistyö. Kuntajakoselvittäjien kannanottopyyntö : Kustavin, Mynämäen, Nousiaisten, Taivassalon ja Vehmaan yhdistäminen Kuntarakennelain perusteella Kustavin, Mynämäen, Nousiaisen, Taivassalon ja Vehmaan kunnat ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan perusteella. Nousiaisten, Taivassalon ja Vehmaan kunnat ovat selvitysvelvollisia myös työpaikkaomavaraisuuden perusteella. Nousiaisten kunta on lisäksi selvitysvelvollinen työssäkäyntiperusteella yhdessä Turun kaupunkiseudun kuntien kanssa. Kuntajakoselvityksessä voidaan selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta kuitenkin poiketa, jos selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja jos selvitysperusteista poikkeava alue on kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Tätä poikkeamissäännöstä on selvittäjien esityksessä sovellettu Nousiaisten kohdalla. Mainittujen viiden kunnan yhdistyminen ei täyttäisi kuntarakennelain mukaista asukkaan palveluja väestökriteeriä. Yhdistymisellä korjattaisiin kuitenkin perusopetuksen perusteena olevaa yli 50 lapsen tavoitearvoa alle 1-vuotiaiden ikäluokassa. 0-1 vuotiaiden osuus on merkittävästi alle mainitun tavoitearvon Kustavissa, Taivassalossa ja Vehmaalla. Yhdistyneessä kunnassa olisi 142 alle 1-vuotiasta lasta. Myös taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde paranisi keskimäärin kuntien yhdistymisessä. Erityisesti Taivassalossa, Kustavissa ja Vehmaalla huoltosuhde ovat tuntuvasti keskimäärää heikompi. Vanhustenhuollon vertailukelpoiset kustannukset ovat Kustavissa, Nousiaisissa ja Vehmaalla olennaisesti korkeammat kuin Turun seudun selvitysalueella keskimäärin. Yhdistymisen seurauksena keskimääräinen kustannustaso alenisi merkittävästi verrattuna mainittujen kolmen kunnan nykyiseen kustannustasoon. Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa suuntautuvat yhteistoiminnassaan Uudenkaupungin suuntaan. Yhdistyminen Uudenkaupungin kanssa saattaisikin olla näille kunnille erityisesti palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa varteenotettava vaihtoehto.

12 6 Työpaikkaomavaraisuudessa yhdistyneessäkin kunnassa jäätäisiin alle 80 %:n tavoitearvon. Työssäkäyntiperuste olisi yhdistyneessä kunnassa selvästi selvityskriteerin 35 % alapuolella. Kaikkien viiden kunnan työssäkäynnin ja asioinnin suunta on Turun ydinkaupunkiseutu. Kustavin tulorahoitus on riittävä ja rahoitusasema hyvä korkeasta terveyden- ja vanhusten huollon kustannustasosta huolimatta. Mynämäen tulorahoitus on kohtuullisen riittävä, mutta tuloveroprosentti ylittää kriisikuntarajan ja valtionosuusprosentti on korkea. Taivassalon tulorahoitus on myös kohtuullisen hyvä, mutta on kuitenkin ollut riittämätön kohtuulliseen omarahoitusosuuteen investoinneissa. Kunnan velkaantuneisuus on korkea kaikilla mittareilla. Nousiaisten tulorahoitus on ollut riittämätön. Vehmaan tulorahoitus on saatu riittämään korottamalla veroaste tuntuvasti yli kriisikuntarajan. Yhdistyminen olisi erityisesti tarpeen Taivassalon, Nousiaisten ja Vehmaan talouden vakauttamiseksi. Pitemmällä aikavälillä yhdistymisen voi olettaa turvaavan myös Mynämäen ja Kustavin palvelutuotannon rahoituksen itsenäisenä pysymistä paremmin johtuen kuntien vähäisestä väestöpohjasta, verorahoituksen merkittävän suuresta osuudesta kunnan tuloissa ja erityisesti Kustavissa heikosta huoltosuhteesta ja peruspalvelujen kustannustason korkeudesta. Selvittäjät katsovat, että kuntarakennelaissa säädetyt selvitysvelvoitteet sekä kuntien toimintaa ja taloutta koskevat tunnusluvut antavat riittävät perusteet kuntien yhdistymisen selvittämiselle. Kuntien kannanotot Kustavin kannanotto (Kv ) Kustavin kunnan päämääränä on kehittää kuntaa edelleen itsenäisenä kuntana siten, että vapaaehtoista kuntien välistä yhteistyötä jatketaan. Kustavin kunta on saariston kehittämisestä annetun lain mukainen saaristokunta, josta johtuen on otettava huomioon kunnan erityisolosuhteet. Kustavin kunta pitää jatkossakin kiinni kuntarakenneselvityksen osalta itsemääräämisoikeudestaan koskien Turun seudun kuntarakenneselvityksen perusteella ehdotettavia mahdollisia kuntaliitosratkaisuja. Yhdistymisselvityksen tekeminen mahdollisine kuntarakennemuutosehdotuksineen esim. Mynämäen, Nousiaisten, Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin kesken ei ole tarkoituksenmukainen, koska se heikentää Kustavin kunnan talouslukuja mm. lainakannan, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaantuneisuuden, nettovarallisuuden, vuosikatteen ja kertyneen ylijäämän osalta ja koska se nostaa kunnan tuloveroprosenttia. Turun seudun kuntarakenneselvitys on jo tähän mennessä työllistänyt kuntien henkilöstöä kokouksineen ja kerättävine tietoineen merkittävässä määrin, joten jatkotyöskentelyssä kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi olisi suotavaa, että kuntajakoselvittäjät ottaisivat veto- ja työvastuun laajemmin itselleen. Mynämäen kannanotto (Kv ) Esitetty 3. kuntaryhmä ei täytä missään suhteessa kuntarakennelain tavoitteita elinvoimaisesta ja kilpailukykyisestä kunnasta. Lain tavoitteena on vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Esitetyn 3. kuntaryhmän väestöpohja ei ole riittävä ja alue on maantieteellisesti hyvin hajanainen. Palveluverkon tehostamisella ei olisi löydettävissä kustannussäästöjä, koska välimatkat ovat pitkät ja julkiset liikenneyhteydet huonot. Lisäksi esitys hajottaa vakiintuneen ja viime vuosien lainsäädännön perusteella aloitetun sote-yhteistyön sekä muun kuntien välisen yhteistyön, koska Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa ovat yhteistyössään suuntautuneet Vakka-Suomeen, Mynämäki ja Nousiainen taas Turun seutukuntaan. Työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne kuvaavat asukkaiden arjen näkökulmasta asioita, joilla kuntarajojen merkitys on vähäinen. Työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne kuvaa myös kuntien keskinäistä riippuvuutta ja osaltaan kuntien työmarkkinadynamiikkaa ja kuulumista samaan talousalueeseen. Vuodesta 2005 lähtien Mynämäen kunta on määrätietoisesti suuntautunut yhteistyöhön Turun seutukunnan kuntien kanssa. Lisäksi vain Mynämäen ja Nousiaisten kuntien osalta yhdyskuntarakenne tiivistyy valtatie 8:n varrella teollisuusalueiden osalta. Kuntaryhmän työpaikkaomavaraisuustavoite (80 %) ei tule toteutumaan. Työssäkäynti suuntautuu voimakkaasti Turkuun ja Raisioon ja työmatkapendelöinti esitetyn kuntaryhmän sisällä on hyvin vähäistä. Työpaikkaomavaraisuus ei kasva kuntarajoja siirtämällä, sillä asuinpaikka valitaan perheen elämäntilanteen ja muiden näkökohtien perusteella ja erityisesti julkisen sektorin suuret työpaikat ovat keskittyneet keskuskaupunkiin.

13 7 Lähes kaikkien 3. kuntaryhmän kuntien ikärakenne on jo nyt vanhusvoittoinen ja sama suuntaus jatkuu tulevina vuosina. Väestörakenteen ikääntyminen aiheuttaa lisäkustannuksia palvelutuotannossa ja siihen tämä kuntaryhmä ei tulorahoituksellaan pysty vastaamaan. Väestö rakenteen ikääntyminen vähentää myös verotuloja. Kuntaryhmän kuntien (pl. Kustavi) tuloveroprosentit ovat jo nyt maan keskiarvoa korkeampia. Valtionosuusuudistuksessa kaikki kunnat ovat menettäjiä. Vähennys on vähintään noin 2,4 milj. euroa. Osalla kuntaryhmän kunnissa velkamäärä on hyvin korkea ja investoinnit pitävät suunnitelmapoistot korkealla tasolla vuosia eteenpäin. Kuntaryhmän yhdistämisellä ei muodostuisi kuntarakennelain tarkoittama elinvoimainen ja kilpailukykyinen kunta. Uusi kunta ei olisi taloudellisesti riittävän vahva ja uhka kriisiytymisestä kasvaisi. Mikäli halutaan selvittää kuntarakennelain tavoitteiden mukaista elinvoimaista kuntaa ja yhteistyötä, tulisi kuntajakoselvitys tehdä kaikkien rannikko-pohjoinen kuntien alueella. Nyt esitetyssä kuntakokoonpanossa vain Nousiainen on tällä hetkellä Mynämäen luontainen yhteistyökunta. Mynämäen kunnanvaltuusto on jo aiemmin useaan kertaan linjannut, että Mynämäen kunta haluaa säilyä itsenäisenä kuntana ja yhteistyötä tiivistetään Turun seudun vt8- kuntien kesken. Kunnalla on vielä toistaiseksi mahdollisuuksia vaikuttaa omilla toimenpiteillään talouden tasapainoon ja kuntien välistä yhteistyötä on mahdollista lisätä entisestään. Tämä luo realistiset mahdollisuudet selviytyä lähivuosienkin haasteista. Mynämäen kuntakin on esittänyt, että Turun seudun erityisessä kuntajakoselvityksessä tulee selvittää nimenomaan kuntien yhteistyömalleja, jotka tehostavat kuntien yhteistoimintaa ja lisäävät näin seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Olemassa olevaa, toimivaa yhteistoimintaa ja rakenteita ei tule hajottaa epätarkoituksenmukaisilla uudistuksilla. Esitys, jossa Masku erotettaisiin eri alueeseen Mynämäen ja Nousiaisten kanssa, hajottaisi sote-yhteistyön ja sillä olisi merkittäviä vaikutuksia taloushallinnon yhteistyöhön sekä tukipalvelujen ja toimitilojen käyttöön Mynämäen kunnassa. Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa ovat tehneet yhteistyötä Vakka-Suomen kuntien kanssa, joten kaikki rakenteet täytyisi luoda uudestaan. Uutta sote-rakennetta koskevan lain luonnoksen pitäisi valmistua lähiviikkoina. Jotta selvitystyö palvelisi valmistautumista tulevan sote-rakenteen edellyttämään yhteistyöhön, olisi järkevää, että selvitys kattaisi koko Turun rannikkopohjoisen alueen Turun kaupunkiseudun kunnat/kaupungit. Jos selvityksillä haetaan lisäarvoa nykyisten kuntien mahdolliseen yhteistyön tiivistämiseen olemassa olevaa yhteistyötä kokonaan romuttamatta, selvitys tulisi tehdä Masku - Nousiainen- Mynämäki yhteistyönä. Vakka-Suomen kuntien kanssa Mynämäen kunnalla ei ole merkittävää yhteistyötä, joten selvitystyötä tällä kokoonpanolla ei koeta nyt tarkoituksenmukaiseksi. Nousiaisten kannanotto (Kh ): Nousiaisten kunta näkee tärkeäksi tulevaisuuden kannalta selvittää mahdollisen kuntajakoselvityksen Maskun kunnan ja Naantalin kaupungin kanssa. Kuntajakoselvityksen aikataulua ei tule pidentää. Kuntajakoselvittäjien esittämän kuntaryhmän (Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa) osalta väestöpohja ei täytä kuntarakennelain kriteerejä ja alue on maantieteellisesti hyvin hajanainen. Palveluverkon tehostamisella ei olisi löydettävissä kustannussäästöjä, koska välimatkat ovat pitkät ja julkiset liikenneyhteydet ovat puutteelliset. Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa ovat omassa yhteistyössään suuntautuneet vahvasti Vakka-Suomeen, Mynämäki ja Nousiainen taas selkeästi Turun seutukuntaan. Erityisen hämmentävää selvittäjien esityksessä kohdassa "Päätelmät ja kysymykset" on, että selvittäjien mukaan kuntien edustajien kanssa käydyt keskustelut vahvistavat käsitystä, että kuntarakennelaissa säädetyt selvitysvelvoitteet sekä kuntien toimintaa ja taloutta koskevat tunnusluvut antavat riittävät perusteet kuntien yhdistymisen selvittämiselle. Nousiaisten kunnan edustajille eri tilaisuuksissa tällainen viesti ei ole välittynyt eikä tällaista näkemystä ole myöskään Nousiaisten kunnan puolelta esitetty. Nousiaisten kunta ilmoittaa, että se ei ole kiinnostunut kuntajakoselvittäjien esittämästä kuntajakoselvityksestä em. viiden kunnan kesken. Nousiaisilla ei ole tällä hetkellä juuri mitään yhteistyötä Vakka-Suomen kuntien kanssa, koska luontainen asiointi- ja työssäkäyntisuunta on Turun seutu. Lisäksi nykyinen kuntayhteistyö kiinnittyy hyvin laajasti tähän suuntaan. Taivassalon kannanotto (Kh ) Taivassalon kunta katsoo, että Taivassalon kunnan kannalta ensisijainen kuntarakenne-vaihtoehto muodostuu Kustavista, Maskusta, Naantalista ja Taivassalosta. Tätä vaihtoehtoa voidaan täydentää Paraisten kanssa tehtävällä osakuntaliitoksella, jolla entisen Iniön kunnan alue liitettäisiin muodostettavaan kuntaan. Toissijainen kuntarakennevaihtoehto muodostuu Kustavista, Maskusta, Mynämäestä, Naantalista, Nousiaisista, Taivassalosta ja Vehmaasta. Tätä vaihtoehtoa voidaan täydentää Paraisten kanssa tehtävällä osakuntaliitoksella, jolla entisen Iniön kunnan alue liitettäisiin muodostettavaan kuntaan.

14 8 Taivassalon valtuusto on päättänyt osallistua Turun seudun selvitysalueeseen sekä antanut lausuntonsa osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen. Esitettävien kuntarakennevaihtoehtojen tulee perustua valtionvarainministeriön määräämään selvitystehtävään. Taivassalon kunta katsoo, että muodostettavien kuntarakennevaihtoehtojen tulee olla sen mukaisia, että kunnalla on sosiaali- ja terveysuudistuksessa mahdollisuus palveluiden tuottamiseen, sekä rakennusvalvontauudistuksessa rakennusvalvonnan järjestämisvastuu. Kunta pitää kiinni itsemääräämisoikeudestaan koskien selvityksen perusteella kunnalle ehdotettuja kuntarakenneratkaisuja. Vehmaan kannanotto (Kv ) Vehmaan kunnan tahto on jatkaa itsenäisenä kuntana. Vehmaa on mukana kuntajako-selvityksessä kuntajalolain ja valtiovarainministeriön määräyksen johdosta. Vehmaa pyrkii täyttämään lain ja ministeriön asettaman selvitysvelvollisuuden. Vehmaa toteaa, että tähän mennessä tehty selvitystyö täyttää lain vaatimukset. Mikäli näin ei ole ja kunta velvoitetaan jatkamaan selvitystyötä, niin Vehmaalle sopii selvitysmiesten esittämä kuntarakennevaihtoehdon selvittäminen. Selvitystyö tulee tehdä mahdollisimman kevyellä vaihtoehdolla niiden kuntien osalta, jotka eivät ole halukkaita kuntaliitoksiin Kuntajakoselvittäjien perustelut yhdistymisselvityksen laatimiselle Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa kuntaryhmälle Toukokuussa 2014 tekemässä kannanottopyyntöön saamiensa vastausten ja saamansa kokonaiskuvan pohjalta kuntajakoselvittäjät muodostivat kuntaryhmän, johon kuuluivat Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa. Yhdistymisessä kootaan valtatie 8 varrella olevat kunnat vahvaksi peruskunnaksi, joka työssäkäynnissä ja asioinnissa suuntautuu voimakkaasti Turun kaupunkiseudun ytimeen. Kuntarakennelain mukainen työpaikkaomavaraisuuden tavoitearvo 80 % ei toteudu, mutta on kuitenkin korkea, 76,8 %. Kaupungin työpaikkojen määrän kehitys on selvästi parempi kuin kehitys koko maassa. Työssäkäyntiperusteen tavoitearvo työssäkäyntialueen keskuskuntaan on 35 % ja yhdistyneen kunnan toteutuma Turkuun olisi 41,5 %. Kuntarakennelain 4 d :n yhdyskuntarakenneperuste selvityskuntien kesken ei toteudu. Yhdistyminen vahvistaa elinkeinopolitiikan toteuttamista. Maankäytössä, asumisessa ja liikenteen suunnittelussa ja teknisellä toimialalla toimintaa voidaan tehostaa ja vähentää toimijoiden määrää. Yhdistymisen voidaan odottaa vahvistavan alueen tuotannollista toimintaa. Palvelujen järjestämisperusteet täyttyvät kun sosiaali- ja terveydenhuollon asukaspohjan asukkaan tavoitearvo täyttyy asukkaan toteutumalla ja perusopetusperusteen tavoitearvo enemmän kuin 50 alle 1-vuotiaiden ikäluokassa ylittyy toteumalla 471. Yhdistyneellä kaupungilla on riittävä taloudellinen kantokyky. Kuntatalous tasapainottuisi keskimäärin: Verotettavat tulot asukasta kohden ylittäisivät kuntakokoluokan keskiarvon. Tuloveroprosentti alenisi Nousiaisten, Mynämäen ja Vehmaan kunnissa ja nousisi Ruskossa ja Raisiossa. Kertyneet alijäämät tulisivat katetuiksi yhdistymisessä. Kertyneen ylijäämän tavoitearvo on 600 /as. ja toteutuma 260 /as. Kriisikuntakriteereistä ei yksikään täyttyisi yhdistyneessä kunnassa, kun v täyttyi 1-2 kriteeriä kolmessa kunnassa. Investointien omarahoitus vahvistuisi, velkarahoituksen osuus supistuisi ja nettovarallisuusosuudet kasvaisivat erityisesti Nousiaisten ja Vehmaan osalta. Suhteellinen velkaantuneisuus olisi yhdistyneessä kohtuullisen hyvä eli 44 % (tavoitearvo alle 50 %) ja viiden kunnan yhdistymisvaihtoehdossa yhdistymisavustusta saataisiin 5,5 milj. euroa.

15 9 Kuntajakoselvittäjien näkemys oli, että yhdistetty kaupunki turvaa asukkaidensa palvelut vahvana toimijana yhdessä kaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Kuva 1. Kuntajakoselvittäjien esittämät selvityskokonaisuudet Muutos kuntajakoselvittäjien esittämään selvityskokonaisuuteen Selvitystyötä oli viety varsin pitkälle määritellyllä Raision, Mynämäen, Ruskon, Nousiaisten ja Vehmaan selvityskokoonpanolla kun alkoi käydä selväksi, että etenemismahdollisuuksia ei ole ja ettei ryhmän viidellä kunnalla ole valmiutta jatkaa kuntien yhdistymiseen tähtäävää valmistelua. Raision kaupunki lähestyi kuntaryhmän muiden kuntien lisäksi Naantalin kaupunkia sekä Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntia tiedustelen niiden halukkuutta tehdä kuntien yhteistä yhdistymisvalmistelua selvitysalueen pohjoisosassa. Kunnat antoivat vastauksensa Raision pyyntöön. Raision valtuusto totesi kokouksessaan, ettei Raision ehdotus tässä vaiheessa johda kaupungin puolelta toimiin. Kuntajakoselvittäjät arvioivat selvitysprosessin ja -työn perusteella, että Raision kaupungin ja Ruskon kunnan yhdistymissuunta on kuntarakennelain työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaisesti Turun kaupunkiseudun ydinalue eikä kuntajaon muutoksiin ole edellytyksiä Raision kuntaryhmän pohjoisosan kuntien kanssa. Kun tästä kuntajakoselvittäjien päätelmistä informoitiin kuntia, Ruskon kunnanhallitus kokouksessaan totesi, että Ruskon osalta edellytyksiä yhteistyön syventämiseksi on vain Turun länsipuolella olevien kuntien kanssa ja että Ruskon siirtäminen nykyisestä selvitysryhmästä toiseen on Ruskon näkemyksen vastainen eikä siihen tule ryhtyä.

16 10 Kuntajakoselvittäjien ratkaisuun arvioida selvityskokoonpanojen muuttamisesta vaikuttivat sotevalmistelun linjausratkaisut ja , joilla järjestämisvastuu annetaan viidelle sotealueelle ja tuottamisvastuu annetaan 19 kuntayhtymälle. Tämän seurauksena sosiaali- ja terveystoimi siirtyisi kuntien vastuulta ja kuntalaisten peruspalvelut tulisivat tältä osin turvatuiksi kuntarakenneratkaisusta riippumatta. Kuntajakoselvittäjät muuttivat toukokuun 17. päivä 2014 tekemäänsä kuntaryhmitystä siten, että Raisio ja Rusko siirtyvät Turun, Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon selvitysryhmään ja jäljelle jääville Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnille päätettiin tehdä oma yhdistymisselvitys. Kuntajakoselvittäjät esittävät Raision kaupungin ja Ruskon kunnan yhdistymistä uuteen Turun kaupunkiin yhdessä Turun ja Kaarinan kaupunkien ja Liedon kunnan kanssa ja tekevät Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisestä esityksen kuntien valtuustoille. Yhdistymisesitykseen liittyy kuntarakennelain mukainen yhdistymissopimus. 1.4 Yhdistymisesityksen valmistelu kunnissa Yhdistymisesityksen valmistelussa kuntien on huolehdittava kuntajakolain 7 :n 1 momentin mukaisesti kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (kuntalain 365/ luku) sekä varata vaikuttamismahdollisuuden henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kuntien yhdistymisellä voi olla huomattava vaikutus (hallintolain 434/ ). Kuntajakoselvittäjien esityksestä tai siihen liitetyistä asiakirjoista on ilmettävä, millä tavoin kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, on varattu 7 :n mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi esityksen valmistelussa. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on tässä kuntajakoselvityksessä huolehdittu järjestämällä kuulemistilaisuudet kuntalaisille Nousiaisissa, Mynämäellä, Raisiossa, Ruskolla ja samana päivänä Vehmaalla. Yhdistymisesityksen valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007)säädetään. Yhteistoimintaryhmä, johon ovat kuuluneet henkilöstöjärjestöjen ja kuntatyönantajien edustajat sekä Perusturvakuntayhtymä Akselin edustajat, ovat käsitelleet yhdistymishanketta kuntajakoselvittäjien johdolla kokouksissa ja Selvitysprosessin aikana kunkin kunnanvaltuustot käsittelivät yhdistymisasiaa ja siihen liittyviä aineistoja iltakoulutyyppisissä seminaareissa Vehmaalla , Mynämäellä , Ruskolla , Raisiossa ja Nousiaisissa Yhdistymisesitystä on käsitelty selvityskuntien valtuustojen kuulemistilaisuuksissa Mynämäellä , Nousiaisissa , Vehmaalla ja samana päivänä Raisiossa sekä Ruskolla Kuntarakenteen aiemmat muutokset selvitysalueella Vahdon kunta, noin asukasta, liittyi Ruskoon ja Ruskon vaakunaksi tuli Vahdon vaakuna. Mietoinen, jossa oli noin asukasta, liittyi Mynämäkeen ja Mietoisten vaakunasta tuli Mynämäen vaakuna. Vuonna 1977 tapahtui edellinen kuntien yhdistyminen kun Karjalan kunta liittyi Mynämäkeen.

17 11 2 KUNTARAKENTEEN UUDISTAMISEN PERUSTEET 2.1 Kuntarakennelaki ja sen muutokset Kuntien selvitysvelvollisuus Uusi kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan heinäkuussa Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Lainkohdan mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelaissa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Laissa on perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä kuntarakennelain 4 c 4 f pykälissä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: - palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; - erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä - perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 lasta. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella.

18 12 Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden kuntarakennelain 4 f :ssä säädetyn taloudellista tilannetta koskevista edellytyksistä. Kuntarakennelain kriteerien toteutumista kunnissa tarkastellaan yhdistymisselvityksen palveluja, yhdyskuntarakennetta ja taloutta käsittelevissä luvuissa Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden ja yhdistymispäätösten määräaika Kun kuntarakenneuudistus alkoi, eduskunta sääti kunnille velvoitteen selvittää kuntien yhdistymistä. Selvitysvelvollisuuden määräaika sidottiin sote-järjestämislain hyväksymiseen. Perustuslakivaliokunta edellytti, että kunnilla tulee olla sote- järjestämislain hyväksymisen jälkeen vähintään kuusi kuukautta aikaa selvitysten tekemiseen. Selvitysvelvollisuuden lopullinen määräaika on ollut avoinna, koska sotejärjestämislain valmisteluaikataulu on muuttunut. Hallitus antoi esityksen kuntarakennelain muuttamiseksi. Selvitysvelvollisuuden määräaika irrotetaan sote-järjestämislaista ja määräajasta säädetään kuntarakennelaissa. Näin kunnille voidaan myös turvata pidempi aika tehdä selvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset. Kuntarakennelaissa on turvattu kuntien yhdistymisille taloudelliset tuet vuonna 2017 tapahtuviin yhdistymisiin saakka. Tuet voidaan maksaa, jos selvitykset ja yhdistymisesitykset tehdään niille asetetussa määräajassa. Kuntarakennelain 5.3 :n mukaan ministeriö määrää ajankohdan, johon mennessä esitys seuraavan vuoden alusta voimaan aiotusta kuntien yhdistymisestä on toimitettava ministeriölle. Valtiovarainministeriö on määrännyt, että voimaan tuleviksi aiottuja kuntien yhdistymisiä koskevat esitykset tulee toimittaa valtionvarainministeriölle mennessä. Valtioneuvosto käsittelee vuoden 2017 alusta voimaan tuleviksi aiotut kuntajaon muutokset ja kuntien yhdistymiset kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta Hallituksen esitysluonnos laiksi kuntarakennelain muuttamisesta Hallituksen syksyllä 2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman mukaan aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Hallituksen esitys lähetettiin lausunnolle siten, että lausuntoaika päättyi Lain oli tarkoitus tulla voimaan Ehdotuksen mukaan valtioneuvostolle olisi annettu lisää toimivaltaa päättää kuntarakenteen muutoksista isoilla kaupunkiseuduilla kriteerit täyttävien kuntien osalta.

19 13 Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat , että lakiehdotusta ei viedä eteenpäin. Kaikkien eduskuntapuolueiden kesken tehty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen linjaus muuttaa kuntien asemaa perustavanlaatuisesti peruspalvelujen järjestäjinä ja tuottajina, mutta ei poista tarvetta vahvistaa kuntarakennetta. 2.2 Kuntauudistuksen muut uudistushankkeet Kuntalain uudistus Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, joka korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Laissa säädettäisiin muun muassa kunnan toiminta-ajatuksesta, lain soveltamisalasta sekä yleisellä tasolla kunnan toimialasta ja tehtävistä. Uusia säännöksiä ehdotetaan kunnan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta. Kuntalain tarkoituksena on edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otettaisiin käyttöön uusi kunnan toiminnan käsite, joka sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan, kunnan omistukseen perustuvan toiminnan sekä ostopalvelut. Kuntalakia sovellettaisiin kunnan talouden ja hallinnon järjestämiseen ja kunnan toimintaan, jollei lailla toisin säädetä. Konserninäkökulma otetaan laissa erityisesti huomioon johtamista ja taloutta koskevassa sääntelyssä. Kunnallisten liikelaitosten talouteen ehdotetaan sovellettavaksi kunnan taloutta koskevia säännöksiä eräin poikkeuksin. Kunnan toiminnan taloudellista kestävyyttä pyrittäisiin turvaamaan vahvistamalla alijäämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta ja ulottamalla alijäämän kattamisvelvollisuus myös kuntayhtymiin. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden määräajassa. Jos alijäämää ei katettaisi määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voisi joutua arviointimenettelyyn. Nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin korvaisi kuntatalousohjelma, joka kattaisi kuntatalouden kokonaisuudessaan ja sisältäisi myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät yksilöidyt toimenpiteet kuntatalouden tasapainottamiseksi. Kunta voisi päättää valtuuston koosta siten, että laissa säädettäisiin ainoastaan valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erilaisissa kunnissa. Kuntavaalit esitetään siirrettäväksi huhtikuulle, jolloin valtuuston toimikausi alkaisi kesäkuun alusta. Muutos toteutetaan siten, että seuraavat kuntavaalit siirretään lokakuulta 2016 huhtikuulle Samalla nykyisten valtuustojen toimikautta ehdotetaan jatkettavaksi toukokuun 2017 loppuun. Valtuuston toimikauden muutos otettaisiin huomioon kuntarakennelaissa. Kunnan pakollisia toimielimiä valtuuston lisäksi olisivat kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Säännöksiä kunnan käytettävissä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien edistämiseksi täydennettäisiin. Lakiin koottaisiin vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely. Kunta voisi asettaa alueellisia toimielimiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin laissa. Laissa säädettäisiin kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Kunnan toiminnan kokonaisohjauksen

20 14 vahvistamiseksi lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä omistajaohjauksesta sekä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeista. Kuntien yhteistoiminnan muotoina säädettäisiin kuntayhtymästä, yhteisestä toimielimestä, yhteisestä virasta ja sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi. Kuntien luottamushenkilöiden asemaa yhteistoimintaa koskevassa päätöksenteossa pyrittäisiin vahvistamaan säätämällä nykyistä yksityiskohtaisemmin yhteistoimintaorganisaatioiden toimielimistä ja yhteistoimintasopimusten sisällöstä. Säännökset kunnallisten liikelaitosten johtamisesta ja toimielimistä vastaisivat voimassa olevaa lakia. Kuntalakiin sisältyisivät myös säännökset kunnan toiminnasta markkinoilla. Kunnan yhtiöittämisvelvollisuudesta, poikkeuksista yhtiöittämisvelvollisuudesta ja hinnoittelusta markkinoilla toimittaessa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavasti. Kunnan takauksia, kiinteistön luovutusta ja julkisen palvelun velvoitetta koskevat menettelysäännökset olisivat uusia. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Säännöksiä kuntatalousohjelmasta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta sovellettaisiin ensi vuodesta lähtien Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja järjestämislaki Suurimmat puolueet sopivat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, jonka lähtökohta on sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa riittävän suurilla väestöpohjilla. Uudistuksella tavoitellaan myös merkittävää vaikutusta julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Järjestämislain hallituksen esitys annettiin eduskunnalle Jos eduskunta hyväksyy lain, sei tulee voimaan keväällä Vuoden 2017 alusta viisi alueellista sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitysalueen 17 kuntaa kuuluvat läntiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jossa on 62 kuntaa. Länsi-Suomen asukasluku oli vuoden 2013 lopussa asukasta, joista Varsinais-Suomessa , Satakunnassa ja Pohjanmaalla Varsinais-Suomen osuus on 54 prosenttia asukkaista. Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamista koskeva valmistelu alkaa keväällä Tavoitteena on, että kunnat ovat hyväksyneet läntisen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perussopimuksen lokakuun loppuun Kuntayhtymä aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Kunnilla on edustus alueen kuntayhtymän ylimmässä toimielimessä asukasmäärän suhteessa. Kunnat vastaavat jatkossakin palvelujen rahoituksesta, joka perustuu kunnan asukaslukuun, ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Selvitysalueen kaikki kunnat ovat läntisen sosiaali- ja terveysalueen jäsenkuntia. Palvelujen järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu erotetaan toisistaan. Sosiaali- ja terveysalue tekee joka neljäs vuosi palvelujen tuottamista koskevan järjestämispäätöksen. Ensimmäinen järjestämispäätös tehdään lokakuun loppuun mennessä Hallituksen esityksessä läntiselle sosiaali- ja terveysalueelle tulee enintään kolme tuotantovastuussa olevaa aluetta. Tämä tarkoittaa, että tuotantoalueet ovat nykyisten sairaanhoitopiirien alueiden

21 15 kokoisia. Tuotantoalueiden hallinto- ja organisaatiomuodot ovat lähtökohtaisesti kuntayhtymiä. Kunnat voivat kuitenkin yksimielisesti sopia, että tuotantoalueen hallinto perustuu vastuukuntamallille. Tämä ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä. Tuotantoalueiden organisaatiot aloittavat toimintansa Läntisen sosiaali- ja terveysalueen ensimmäisessä järjestämispäätöksessä päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevista organisaatioista, joilla on tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttavat ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Tuottamisvastuussa olevia organisaatioita perustettaessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan organisaation palvelukseen Sosiaali- ja terveysalueiden edustajienkokous kutsuttu koolle Alkuvuosi 2015 Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymä perustettu ja toiminta aloitettu mennessä Tuotantovastuulliset kunnat ja kuntayhtymät asetettu ja toiminta aloitettu Edustajienkokous: perussopimus ja sote kuntayhtymän perustaminen Sosiaali- ja terveysalue ja kuntayhtymä aloittaa toimintansa Sosiaali- ja terveysalueen 1. järjestämispäätös hyväksytty Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimassa Ilmoitus toimia tuotantovastuussa olevana kuntana tai kuntayhtymänä Tuotantovastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät aloittavat toimintansa Kuva 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpano ennen 2017 alkua Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kuntien yhdistymisen kannalta Tässä alaluvussa arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta kuntien yhdistymisen näkökulmasta. Arvio on tehty koskemaan Turun 17 kunnan selvitysaluetta. Arviossa on kuitenkin jonkin verran kuntaryhmäkohtaista sisältöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaiset peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen uudistukset muuttavat oleellisesti nykyistä kuntaperusteista palvelurakennetta ja toimintaa. Valtion ohjaus vahvistuu ja rahoitusperusteet muuttuvat. Palvelujen järjestäminen siirtyy viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevia organisaatioita perustetaan koko maahan enintään 19 tuotantoalueelle.

22 16 Tämä kaikki muuttaa suuresti kuntien asemaa ja tehtäviä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntarakenneuudistus on linjattu erilleen, kuntien koolla on jatkossakin suuri merkitys kunnalliselle päätöksenteolle, kantokyvylle ja voimavaroille sekä liikkumatilalle tehdä järjestelyjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevien organisaatioiden toiminnan aloittamisen ja erityisessä kuntajakoselvityksessä esitettävien kuntien yhdistymisten ajankohta on sama, vuoden 2017 alku. Läntinen sosiaali- ja terveysalue Järjestämiseen liittyvät päätökset tehdään välilliseen kuntademokratiaan perustuvissa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielimissä. Sosiaali- ja terveysalueen ylin päättävä toimielin hyväksyy sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen ja siihen tehtävät muutokset. Lisäksi toimielin päättää alueen vuotuisista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilain suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymän muiden toimielinten kokoonpanossa noudatetaan kuntalain kuntayhtymiä koskevia säädöksiä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä. Kunnan edustajien äänimäärä määräytyy edellisen vuoden lopussa olleen kunnan asukasluvun perusteella siten, että kutakin alkavaa asukasta kohden kunnan edustajilla on yhteensä yksi ääni. Turun selvitysalueen 17 kunnan asukasmäärä on yhteensä asukasta, joka on 38 prosenttia sosiaali- ja terveysalueen asukasmäärästä. Pelkästään Turun selvitysalueen kunnilla on runsas kolmannes läntisen sosiaali- ja terveysalueen äänimäärästä ja tätä kautta päätösvallasta. Sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen ja talousarvion hyväksyminen yhtymävaltuustossa edellyttää, että ehdotusta kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kolmasosa jäsenkunnista ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista. Muut asiat päätetään yhtymävaltuustossa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kuntien yhdistymiset Turun selvitysalueella vahvistavat kuntien päätösvaltaa sosiaali- ja terveysalueen toimielinten palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Suurten kaupunkien rinnalla asukasmäärältään riittävät suuret muut kunnat voivat hakea kuntien välillä koalitioita, joiden kautta vaikutusmahdollisuudet paranevat. Erityisesti pienten kuntien mahdollisuudet kuntina vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon jäävät vähäisiksi. Pienet kunnat voivat vaikuttaa lähinnä poliittisten ryhmien kautta tai olemalla mukana kuntien koalitioissa. Tuotantovastuussa olevat organisaatiot Kuntien toiminnan kannalta merkittävin asia on sosiaali- ja terveysalueen ensimmäisen järjestämispäätöksen kohta tuotantovastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä alkaen läntisellä sosiaali- ja terveysalueella. Hallituksen esityksen mukaan läntisellä sosiaali- ja terveysalueella on enintään kolme sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoaluetta.

23 17 Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että nykyisen sairaanhoitopiirin alueen kunnat perustavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantoalueen ja sen organisaation niin, että tuotantoalue voi aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Kunnat eivät voi vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta. Tuotantoalueen organisaationa vastuukunta on mahdollinen, jos alueen kunnat yksimielisesti näin päättävät. Tätä ei kuitenkaan voida pitää todennäköisenä vaihtoehtona. Järjestämislakiesityksessä tuottamisvastuulla tarkoitetaan tuotantovastuussa olevan organisaation velvollisuutta tuottaa lainsäädännön ja sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen mukaiset sosiaalija terveyspalvelut sekä vastuuta niihin kuuluvan julkisen vallan käytöstä. Sosiaali- ja terveysalue päättää tuottamisvastuun antamisesta kuntayhtymälle tai vastuukunnalle, jolla on sosiaali- terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Aiemmin esillä olleet temaattiset kuntayhtymät eivät ole mahdollisia, vaan myös esimerkiksi erityishuoltopiirin toiminta siirtyy tuotantovastuussa olevan organisaation toiminnaksi tuotantoalueella. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä ehdotuksen hyväksyminen edellyttää, että sitä kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kaksi jäsenkuntaa ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista. Kunnat voivat sopia päätöksenteon edellytyksenä olevasta enemmistöstä toisin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevien organisaatioiden valmistelu vuoden 2017 alkuun on tuotantoalueen kunnille ja muuten valmisteluun osallistuville vaativa tehtävä. Sen lisäksi, että uudelle laajemman alueen ja väestöpohjan tuotanto-organisaatiolle on muodostettu palvelurakenne ja suunniteltu asukkaiden tarpeisiin perustuvat palveluprosessit sekä määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut, tarvitaan runsaasti hallinnollista valmistelua. Hallinnollisia valmistelukokonaisuuksia ovat mm.: 1. päätöksenteon, johtamisen ja hallinnon organisointi, 2. talous, omaisuusjärjestelyt ja rahoitus, 3. henkilöstövoimavarat ja -hallinto, 4. tuotannolliset tukipalvelut sekä 5. kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviossa todetaan, että palveluntuottajilla on keskeinen rooli erityisesti asiakaslähtöistä integraatiota ja kustannustehokkuuden parantamista koskevissa järjestelyissä. Toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytännön toimintamallien luomiseen sosiaali- ja terveysalueiden ohjaustehtävää ja etenkin järjestämispäätöksen tekemistä varten. Ohjauksen tehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti järjestämispäätösten konkreettisuus ja ohjausvoimaisuus. (THL 2014, 14) Edelleen arviossa todetaan, että lakiluonnokseen kirjattu laaja kunnallinen tuottamisvastuu edellyttää pääsääntöisesti sitä, että yksi toimija kykenee tuottamaan kattavan palvelukokonaisuuden. Tämän voidaan odottaa parantavan edellytyksiä sujuville palveluille etenkin sellaisten asiakas- ja potilasryhmien kohdalla, joilla on laajoja ja monipuolisia palvelutarpeita. Asiakkaan näkökulmasta palvelutuotannon sujuvuus ja toimivuus riippuu siitä, pystyykö tuottamisvastuussa oleva toimija edistämään asiakaskeskeistä toimintatapaa ja palvelujen toiminnallista integraatiota. (THL 2014, 18)

24 18 Siinä tapauksessa ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaan tulo lykkäytyy myöhemmäksi ajankohdaksi, kuntien yhdistyminen on ennakoiva ja vahvistava alueellinen uudistus toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamisorganisaation aikaansaamiseksi vuoden 2017 alusta. Kunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdistetyn kunnan yhden toimielimen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Yhdistetyn kunnan valtuustolla ja hallituksella on voimassaolevan lainsäädännön mukaiset keinot ohjata ja päättää myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntien hallinto ja tuotannolliset tukipalvelut sopeutetaan tukemaan laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Rahoitus Järjestämislakiesityksessä olevan rahoitusmallissa sosiaali- ja terveysalueen menot jaetaan jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa ottamalla huomioon kunkin kunnan ikärakenne ja sairastavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksessä kuntien maksuosuutta on täsmennetty siten, että asukasluvun paino on 20 prosenttia sekä ikärakennetta ja sairastavuutta koskevien tarvetekijöiden paino on 80 prosenttia. Olosuhdetekijöitä ei oteta huomioon. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän rahoituksesta on laskennallista 80 prosenttia sekä kustannusja vaikuttavuusperusteista 20 prosenttia. Kuntakohtaiset laskelmat julkistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen yhteydessä Laskentamallin mukaan Raision, Ruskon, Paimion ja Liedon rahoitusosuus nousee huomattavasti nykyiseen nähden vuosien luvuilla laskettuna. Turkua, Vehmaata ja Kustavia lukuun ottamatta kaikkien muiden selvitysalueen kuntien rahoitusosuudet nousevat laskentamallin mukaan.

25 19 Kunta Kunnan laskennallinen rahoitusosuus Soten todelliset nettomenot ka. Muutos Muutos Tasaus- Kunnan Kunnan Soten Soten kunnan kunnan katto rahoitusosuus rahoitusosuus todelliset todelliset rahoitus- rahoitus /as. nettomenot nettomenot osuudessa osuudessa v e v euroa/as 1000 euroa euroa/as. Raisio Rusko Paimio Lieto Taivassalo Tarvasjoki Pöytyä Kaarina Aura Sauvo Masku Naantali Mynämäki Nousiainen Turku Vehmaa Kustavi (STM ) Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen kuntakohtaiset vaikutukset Mynämäen rahoitusosuudenlisäys on 0,35 milj. euroa, Nousiaisten 0,2 milj. euroa ja Vehmaan rahoitusosuus laskee -0,7 milj. euroa. Valtiovarainministeriö on laskenut, miten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistus vaikuttaa kuntien talouteen yhdessä muiden rahoitusmuutosten kanssa. Vaikutukset vaihtelevat kunnittain, mutta isossa osassa selvityskuntia talous kiristyy merkittävästi.

26 20 Kunta Tulovero- % 2015 (alustava) Valtionosuus uudistuksen vaikutus, euroa/as Sote uudistuksen vaikutus kunnan rahoitusosuutta, euroa/as Kunnan rahoitusosuuden nousu, euroa/as yhteensä Tulovero-% paineen jälkeen, 2015 taso Taivassalo 20, ,12 5,62 Lieto 19, ,28 3,78 Paimio 20, ,38 3,63 Raisio 19, ,27 3,52 Rusko 19, ,27 3,77 Kaarina 19, ,24 2,99 Naantali 18, ,49 2,99 Sauvo 21, ,46 3,46 Pöytyä 20, ,44 3,69 Masku 20, ,38 2,63 Mynämäki 20, ,25 2,75 Nousiainen 21, ,60 2,60 Aura 21, ,36 2,36 Turku 19, ,12 1,62 Vehmaa 21, ,65 1,15 Kustavi 19, ,44 0,19 (VM laskelma ) Paine tulovero %:n nostoa kohtaan Taulukko 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntien rahoitusosuuden, valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset selvityskuntien talouteen Valtiovarainminiteriön julkistamasta kuntien talouden painelaskelmasta käy ilmi eri sosiaali- ja terveydenhuollon ja valtionosuusuudistuksen sekä valtionosuusleikkausten vaikutukset selvitysalueen kuntien rahoitusosuuksiin ja kuntatalouteen. Valtionosuusleikkausten, 1,4 mrd. euroa, vaikutukset ovat kaikkien kuntien osalta 259 euroa/asukas. Muutosten kokonaisvaikutus lisää eniten Taivassalon kuntakohtaista rahoitusosuutta, 836 euroa/asukas, Mynämäellä 404 /asukas, Nousiaisissa 400 /asukas ja Vehmaalla 154 /asukas. Taivassalon laskennallinen paine tulovero-%:n nostoa kohtaan on 5,62 prosenttiyksikköä, Mynämäellä 2,75, Nousiaisissa 2,6 ja Vehmaalla 1,15 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että uudistusten ja leikkausten vaikutukset kuntien talouteen ovat suuret. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä puolet kuntien suorasta päätöksenteosta, toiminnasta ja voimavaroista siirtyy maakunnalliselle tuotantoalueelle. Muutokset edellyttävät kunnilta vahvaa kokonaisharkintaa Valtionosuusuudistus 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujenvaltionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettiin (He 38/2014). Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu,

27 21 määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty sekä laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille muun muassa erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevaan uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Sen osalta on valmistelussa erillinen uudistus, johon perustuvat säännökset tulevat myös voimaan ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys ja ikäryhmityksen lisäksi valtionosuusperusteita ovat sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Kunnan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla. Tasauslisänä lisätään kunnan valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Kuntien yhdistymisissä valtionosuuksien menetykset jäänevät nykyistä järjestelmää vähäisemmäksi. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Hallitus päätti osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa ( ), että kuntatalouden arvioidusta runsaan kahden miljardin euron rakenteellisesta alijäämästä puolet on määrä hoitaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä eli yhden miljardin euron edestä. Samaan aikaan on varmistettava, etteivät uudet kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevat päätökset heikennä kuntien rahoitusasemaa. Toistaiseksi on kyetty täsmentämään toimet, jotka vähentävät kuntien tehtäviä ja velvoitteita tavalla, joka mahdollistaa laskennallisesti arviolta reilun 350 milj. euron suuruiset säästöt kuntien menoihin. Toteutukseltaan avoimena olevia mittaluokaltaan merkittäviä kokonaisuuksia ovat laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa sekä kelpoisuusvaatimusten väljentäminen. Suunnitelmat päivystysjärjestelmän uudistamiseksi ovat edenneet esitykseksi, joka voi täysimääräisesti toteutuessaan vähentää kuntien menoja tavoitellusti. Paperimuotoisten potilasasiakirjojen arkistoinnista luopuminen voi säästää kuntien menoja merkittävästi. Hallitus edellyttää, että sosiaali ja terveysministeriön esittämät säädösmuutokset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi annetaan eduskunnalle niin, että eduskunta ehtii käsitellä ne syysistunto-

28 22 kaudella Myös muut kuin lainsäädäntöä edellyttävät toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on toteutettava viipymättä. Hallitus katsoo, että rakennepoliittisessa ohjelmassa asetettu tavoite menojen kasvun hidastumiselle yhdellä miljardilla eurolla voidaan saavuttaa ottamalla käyttöön sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten hallintajärjestelmä. Järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että sovittujen tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta aiheutuvat säästöt myös hidastavat kuntien menojen kasvua hallituksen aiempien päätöksen mukaisesti ja että asetettu yhden miljardin euron tavoite kyetään saavuttamaan. 2.3 Etenemistavat kuntauudistuksessa ja kuntien yhteistoiminnassa Kainuun hallintokokeilun arvioinnin yhteydessä Airaksinen & al. ovat luokitelleet kunnallishallinnon uudistamisen strategioita tekemällä nelinkentän strategioiden perusluonteen ja organisointiperiaatteen mukaan (Airaksinen & al. 2005) Strategisessa ulottuvuudessa uudistukset voidaan jakaa asteittain eteneviin ja kokonaisvaltaisvaltaisiin uudistuksiin: Asteittain etenevässä strategiassa ei pyritä muuttamaan koko järjestelmää tai uusimaan rakenteita täydellisesti, vaan osittain. Käytännössä strategia merkitsee yleensä uusien, korjaavien järjestelmien rakentamista olemassa olevien päälle ja/tai sisään. Kokonaisvaltaisen uudistamisen strategiassa katsotaan tarvittavan koko kohteena olevan järjestelmän muuttamista ja uudelleenrakentamista. Toisena ulottuvuutena mainitut tutkijat tunnistavat kunta- ja palvelurakenteen kehittämisessä organisointiperiaatteen. Strategiana voi olla aluepohjainen tai toimintoja painottava lähestymistapa. Aluepohjaisessa organisoinnissa lähtökohtana on alueellinen tai paikallinen kokonaisuus, kuten kunta. Erilaisten palvelujen järjestämisvastuu, rahoituksesta huolehtiminen ja päätöksenteko-oikeus kiinnitetään samaan alueeseen. Tällöin ajatellaan, että alueyhteisöissä toteutuu sen asukkaille paras mahdollinen palveluiden, verojen ja rahoituksen yhdistelmä. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ajatellaan olevan tehokasta, koska yhteys palveluista päättävien ja kansalaisten välillä on lyhyt ja selkeä. Aluemallin suurimpana heikkoutena on, että kaikki palvelut eivät ole optimaalisesti järjestettävissä saman alueen sisällä, mikä on johtanut erilaisten, vaikeasti ohjattavien, palveluja tuottavien organisaatioiden perustamiseen. Kunnallishallinnossa aluepohjaiseen strategiaan sisältyy tietty kuntakäsitys. Lähtökohtana on, että kunta on sinänsä tehokas tapa organisoida palveluja, koska autonominen ja itseohjautuva kunta pyrkii yleensä elinvoimansa lisäämiseen. Kunnan intressissä on palvella asukkaitaan hyvin, järjestää heille kunnon palveluja, tuottaa ne taloudellisesti ja ottaen huomioon paikalliset toiveet. Peruskunnan alueella niin palvelut, elinkeinotoiminta ja yhteisölliset kysymykset kuin verotuskin kytkeytyvät yhteen. Toimintopohjaisessa strategiassa korostetaan palvelujen ja muiden toimintojen organisoimista niiden omista erityisistä lähtökohdista ja vaatimuksista käsin. Tällöin jokaiselle palvelulle on löydettävä väestöpohjaltaan tai muilta keskeisiltä edellytyksiltään optimaalinen alue, jonka mukaan palvelu tai toiminta sitten organisoidaan. Vaikka tässäkin puhutaan alueellisesta organisoinnista, alue sinänsä ei ole tässä ajattelussa merkittävässä asemassa toimintoihin nähden.

29 23 Seuraavassa kuviossa näistä strategiaulottuvuuksista on muodostettu nelikenttä, jonka avulla on tyypitetty käytännössä toteutettuja kunta- ja palvelurakenneuudistuksia kuten kunta- ja seutuyhteistyöhankkeet, vahva peruskunta -hankkeet, yhteistoiminta-alue -hankkeet ja laaja aluekunta-hankkeet. Asteittain etenevä Kokonaisvaltainen Aluepohjainen I Kunta- ja seutuyhteistyö - Tehtävä- ja palvelukohtaisesti - Toimii hyvinä aikoina - Päätöksenteon ja johtamisen hajanaisuus ja vaikeus - Ei sovellu laajoihin peruspalveluihin - Vaikutukset menoihin vähäiset (esim. aluekeskusohjelmat, kasvusopimukset) II Vahva peruskunta - Kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. - Peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen, demokraattinen ohjaus ja päätöksenteko, johtaminen, rahoituksen järjestäminen sekä talouden hoito ja voimavarojen hallinta. - kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa (ml. kyhtymät, yhtiöt yms.). Kuntauudistus Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys Toimintapohjainen III Yhteistoiminta-alueet eri muodoissaan - Sekamalli, jossa kunnilla aluepohjainen luonne, mutta niiden tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. - Keskeistä yhteistoiminta-alue en organisointi, ohjaus ja mitä jää peruskuntiin. (mm. Paras-vaihe , palvelujen vastuukunnat ja kuntayhtymät) IV Laaja aluekunta - Kokonaisvaltainen tapa perusteellisesti uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. - Peruskunnat säilyvät lähikuntina, merkitsee kuitenkin palvelujen järjestämisen ja/tai verotusoikeuden siirtämistä aluekunnille - Turvataan palvelut niin, että vahvistetaan palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. - Oletuksena suurempi taloudellinen tehokkuus ja resurssien käyttöön. (viisi sote -järjestämisaluetta, osin Kainuun hallintokokeilu, Ruotsin Ansvarskommittén ehdotukset (SOU 2007:10) (idea Airaksinen & Haveri ym. 2005, 97) 1 Kuva 3. Kunta- ja palvelurakenneuudistamisen eri vaihtoehdot I. Syvenevä kunta- ja seutuyhteistyö on esimerkki aluepohjaisesta strategiasta, joka perustuu asteittaiseen etenemiseen. Siinä keskeistä on organisoida eri tehtäviä samalta aluepohjalta ja niin, että vastuu järjestämisestä ja rahoituksesta on tietyn alueen sisällä samoilla peruskunnilla ja niiden perustamilla seudullisilla elimillä. Kehittäminen tapahtuu paljolti rakentamalla asteittain uusia organisointi- ja toimintatapoja olemassa olevien toimintojen päälle. Vakaissa oloissa ja hyvän taloudellisen tilanteen valitessa etenemisen tapaa voidaan pitää luontevana yhteistoimintaa ja kehittämistä suosivana mallina. Vaikka mallilla saadaan aikaan eri osa-alueilla hyviä kehittämistuloksia, sen hajanaisuudesta johtuu, että se vastaa heikosti kuntatalouden haasteisiin ja saattaa pikemminkin lisätä kustannuspaineita. Tämän etenemistavan puute on kuntatalouden tervehdyttämisen vaikeus. Kun eteneminen tapahtuu asteittain, myönteiset kustannusvaikutukset jäävät vähäisiksi ja mm. henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on vaikea hyödyntää oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, kun ei ole käytettävissä laajemman kuntakokonaisuuden liikkumavaraa. Turun kaupunkiseudulla on hyvin laajasti edetty sopimusperustaisesti toiminnoittain ja palveluittain syvenevän kunta- ja seutuyhteistyömallin mukaisesti vuoden 2005 Paras -uudistuksen hengessä. Mallin tuloksellinen toteuttaminen on lisännyt kuntien välistä yhteistoimintaa. Mallin vaikeus on, ettei se sovellu hyvin laajojen peruspalvelujen järjestämiseen ja tukipalvelujen yhdistämiseen niihin. Erilliset kuntaorganisaatiot muodostavat hallinnon rajoja, joita on vaikea ylittää. Laajat sopimusperustaiset yhteistoiminnan muodot tuovat myös hallinnan monimutkaisuutta ja erilaisia transaktiokustannuksia.

30 24 II. Kuntajaon muutoksen ja kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. Kuntaperusteinen tapa organisoida palveluja on aluepohjaisen mallin ihannetyyppi. Lähtökohtana on, että peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen samoin kuin demokraattinen ohjaus sekä rahoituksen järjestäminen. Kuntamäärän voimakas pienentäminen puolestaan kertoo uudistuksen kokonaisvaltaisuudesta. Tavoitteena on, että kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa mukaan lukien nykyisiä kuntayhtymiä ja muita kuntien yhteistyöorganisaatioita. Paras hankkeen ja Kataisen hallituksen kuntauudistuksen lähtökohta on ollut riittävän vahvojen peruskuntien muodostaminen kuntajaon muutosten ja kuntien yhdistymisen kautta. Turun kaupunkiseudun kuntien kuntakokouksen elokuussa 2013 tekemä esitys kuntajaon muutosta koskevan erityisen selvityksen tekemisestä on nimenomaan kannanotto vahvan peruskuntamallin suuntaan, jossa aluepohjaisesti, vaikkakin laajemmassa kuntakokonaisuudessa, kunnat haluavat säilyttää itsellään suoran päätös- ja toimivallan useimmissa kunnan tehtävissä. Mallin kokonaisvaltaisuuden ansiosta sillä voidaan vaikuttaa myös kuntatalouden kehittymiseen. III. IV. Yhteistoiminta-alueen perustaminen tai palvelualue perustuu toimintapohjaiseen uudistamiseen. Se sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin rakenteisiin, mutta ei kuitenkaan johda kovin kokonaisvaltaiseen tämänhetkisen toiminnan uudistamiseen. Tässä mielessä se edustaa myös asteittaisen etenemisen vaihtoehtoa. Peruskysymys on lähinnä, mitä peruskunnista siirretään pois yhteistoiminta-alueen tehtäväksi, kuinka yhteistoiminta-alue organisoidaan, kuinka sitä kyetään ohjaamaan ja mitä tehtäviä jää peruskuntiin. Tämä on sekamalli. Peruskunnat säilyttävät aluepohjaisen luonteensa, mutta osa tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. Aluekunta on kokonaisvaltainen tapa uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. Vaikka mallissa nykyiset peruskunnat voivat säilyä ns. kotikuntina tai lähikuntina, merkitsee verotusoikeuden ja palvelujen järjestämisen siirtäminen aluekunnille käytännössä nykyisen kaltaisen kunnallishallinnon perusteellista uudistamista. Aluekuntamallin lähtökohtana on turvata palveluja vahvistamalla palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. Riittävällä väestöpohjalla uskotaan päästävän suurempaan taloudelliseen tehokkuuteen ja resurssien käyttöön, toisaalta rahoitusta vahvistamalla ajatellaan voitavan estää äkillisten kustannusheilahtelujen pienille yksiköille aiheuttamat ongelmat. Tämä aluekuntamallin piirre viittaa selkeästi toimintopohjaiseen uudistamiseen. Eduskunta käsittelyyn tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on lähellä aluekuntamallia oleva uudistus, jossa laajoja peruskuntien järjestämis- ja tuotantovastuulla olevia peruspalveluja ja niiden edellyttämiä tukipalveluja siirtyy alueellisesti laajojen kuntayhtymien tehtäviksi. On täysin mahdollista, että myöhemmin laajojen alueellisten kuntayhtymien päätöksentekijät valitaan suorilla vaaleilla ja rahoitus tulee suoraan kuntayhtymille mahdollisesti verotusoikeuden kautta. 3 SELVITYSALUEEN VÄESTÖKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 Väestömäärä ja selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain 1 a luvussa (478/2013) säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta ja määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnat ovat selvitysvelvollisia palveluiden

31 25 edellyttämän väestöpohjan (4 c ), asukasta, perusteella. Vehmaalla alle 1 - vuotiaiden ikäluokka on alle perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta kriteeriksi määritellyn noin 50 lapsen rajan alapuolella. Selvitysryhmän kunnat jäävät hyvin selvästi asukkaan väestöpohjavaatimuksen alapuolelle, Mynämäki 7 950, Nousiainen ja Vehmaa asukkaallaan eikä niiden yksin eikä yhdessä voi ennakoida tulevaisuudessakaan täyttävän vaatimusta. 3.2 Asukasmäärän ja ikärakenteen kehitys Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen väestötietoihin, toisaalta toteutuneeseen kehitykseen sekä väestöennusteeseen Analyysissä tarkastellaan kokonaisuutena palvelutarvetta ennakoivia väestöryhmiä sekä palvelujen rahoituksen kannalta tärkeän työikäisten määrän kehitystä. Kunnittain tarkasteltuna muutokset kokonaisväkiluvussa ovat vahvasti eroavat. Mynämäen väestökehitys muuttuu negatiiviseksi tarkastelujaksolla , mutta palaa ennustejaksolla positiiviseksi. Vehmaa on negatiivisen väestömuutoksen kunta sekä toteutumajaksolla että ennustejaksolla. Nousiaisten väestömuutos on vahvasti laskeva jaksolla palatakseen voimakkaamman kasvun vaiheeseen vuodesta 2017 alkaen. Taulukko 3. Mynämäen toteutunut rakenteellinen väestökehitys sekä väestöennuste Toteutuneessa väestökehityksessä väestön kokonaismäärä on vähentynyt 2010 ja Ennusteessa 2017 kokonaisväestömäärä olisi taas noussut ja kasvu jatkuisi lievänä. Nuorempien ikäluokkien kehitys vuoden 2005 jälkeen näyttää laskevaa suuntaa, mutta hypähtää vuonna 2017 alkaen varsin huomattavasti ylöspäin. Ennusteeseen on syytä suhtautua varovaisesti. Sen sijaan vanhusväestön trendi ja määrällinen kasvu näyttää uskottavalta. Samoin on laita työikäisen väestön, vuotiaat, määrän kääntyminen laskuun vuoden 2010 jälkeen. Väestö ikääntyy ja työikäisen määrä vähenee.

32 26 Taulukko 4. Nousiaisten toteutunut rakenteellinen väestökehitys sekä väestöennuste Nousiaisten väestö on kasvanut voimakkaasti vuoteen 2010, jonka jälkeen kasvuvauhti on taittunut. Työikäisen väestön määrä alkaa laskea vuodesta 2010 ja erityisesti ennustejakson loppupuolella vanhusväestön määrä kasvaa hyvin nopeasti. Taulukko 5. Vehmaan toteutunut rakenteellinen väestökehitys sekä väestöennuste Vehmaalla väestön määrä on laskenut koko tarkastelujakson ajan, samoin työikäisten määrä. Alle 1 - vuotiaiden ikäluokka on koko tarkastelujakson ollut alle perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta kriteeriksi määritellyn noin 50 lapsen rajan. Ennustejaksolla vanhusväestön määrä kasvaa voimakkaasti. Yhdistyneen kunnan tarkastelu osoittaa, että alle 1- vuotiaiden ikäluokka vakiintuisi noin 160 lapsen tasolle, kunnan kokonaisväkimäärä kasvaisi ennusteessa lievästi. Jakso on hyvin merkittävä tulevan väestömäärän kehityksen suunnan suhteen. Työikäisen väestön määrä yhdistyneessäkin kunnassa on kääntynyt laskuun vuodesta 2010 alkaen ja vanhusväestön määrä, joka yleensä pitää hyvin ennusteissa, kasvaa jakson loppupuolella hyvin voimakkaasti.

33 27 Taulukko 6. Yhdistyneen kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys sekä väestöennuste Muuttoliike Kunnan elinvoiman olennainen mittari on luonnollinen väestönlisäys. Tämä mittari on negatiivinen Mynämäellä ja Vehmaalla. Vehmaan arvo on selkeästi koko 17 kunnan selvitysalueen suhteellisen arvon alapuolella kun taas Nousiaisten vastaava luku on selkeästi koko 17 kunnan selvitysalueen tunnusluvun yläpuolella. Aro: 2014 Taulukko 7. Selvityskuntien absoluuttinen ja suhteellinen (promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden per vuosi) väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Keskeisin väestönkehityksen osatekijä Nousiaisissa on kuntien välinen nettomuutto, joka on myös selkeästi voimakkaampaa kuin koko Turun 17 kunnan selvitysalueella. Kun tähän lisätään vahva luonnollinen väestönlisäys ja positiivinen nettosiirtolaisuus, kokonaistulos on selvityskunnista vahvasti positiivisin. Mynämäellä kuntien välinen nettomuutto on positiivinen, mutta suhteellisesti alempi kuin koko 17 kunnan selvitysalueella. Vehmaan tunnusluvut ovat ainoastaan nettosiirtolaisuuden osalta positiiviset. Tarkasteluajanjaksolla yhdistyneen kunnan luonnollinen väestönlisäys olisi ollut 68, kuntien välistä nettomuuttovoittoa se olisi saanut 444 henkilöä ja nettosiirtolaisuus olisi ollut 119 eli yhteensä 631 henkilöä. Työmarkkina-aseman mukaan tarkasteltuna Mynämäki ja Nousiainen kirjaavat muuttovoittoa työllisistä ja kaikki selvityskunnat eläkeläisistä. Kaikki kärsivät muuttotappiota opiskelijoista. Lapsista sekä Mynämäki että Nousiainen saavat tarkastelujaksolla muuttovoittoa, mutta työttömistä aavistuksen verran Mynämäki.

34 28 Vehmaalle syntyy muuttotappiota muissa tarkasteluryhmissä paitsi eläkeläisistä yhden hengen nimellinen muuttovoitto. Taulukko 8. Selvitysalueen kuntien nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan vuosina Koulutusrakenteen mukaan tarkasteltuna mielenkiintoinen on havainto siitä, että kaikki selvitysalueen kunnat kärsivät muuttotappiota keskiasteen suorittaneiden ryhmässä, kun taas kaikki kunnat kirjaavat muuttovoittoa korkea-asteen suorittaneiden ryhmässä. Tilanne on päinvastainen kuin koko Turun selvitysalueen 17 kunnan kokonaisuudessa, jossa korkea-asteen osalta tulosta selittää kokonaan Turun kärsimä muuttotappio. Vehmaan kirjaa muuttotappiota myös perusasteen suorittaneiden osalta. Taulukko 9. Selvitysalueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutus kuntatalouteen riippuu paitsi muuttajien työmarkkina-asemasta ja iästä myös heidän tuloistaan. Kunnan kannalta tilanne on optimaalinen silloin kun se saa muuttovoittoa hyvätuloisista työssä olevista ja muuttotappiota työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ja heikkotuloisista. Kun tarkastelua syvennetään muuttajien keskituloilla, havaitaan kunnittain tulo- ja lähtömuuttajien kesken varsin suurta vaihtelua ja myös kuntien välillä vaihtelu on suurta. Taulukko 10. Selvitysalueen kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina sekä selvitysalueen kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) yhteensä vuosina Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus (4 795 euroa) on korkein Mynämäellä, joka on tässä tarkastelussa omaa luokkaansa, lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ovat selvityskuntien pieninnät ja tulomuuttajien suurimmat. Tämä näkyy myös kunnan kirjaamana suurimpana

35 29 tulokertymänä vuodessa (noin 1,7 miljoonaa euroa) kuin myös asukasta kohden vuodessa (211 euroa / asukas /vuosi). Mynämäen lisäksi Nousiaisissa tulomuuttajien keskimääräiset tulot ylittävät koko 17 kunnan selvitysalueen tason kun taas lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen tasoa ei ylitä yksikään näistä selvityskunnista. Vehmaa kirjaa negatiivisen nettomuuton tulokertymän ja sen tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus on selvästi alle koko 17 kunnan selvitysalueen arvon, runsaat 670 euroa. Selvityskuntien keskinäisiä muuttovirtoja tarkasteltaessa havaitaan Mynämäeltä lähteneen vuosina yhteensä 100 muuttajaa selvityskumppaneihin jakautuen Nousiaisten saadessa heistä 56 ja Vehmaan 44. Vastaavasti Nousiaisten 50 muuttajasta 45 suuntasi Mynämäelle ja 5 Vehmaalle, josta taas 51 muuttajaa lähti Mynämäelle ja 11 Nousiaisiin. Taulukko 11. Kuntien keskinäinen lähtö- ja tulomuutto Nousiainen kirjaa siis eniten nettomuuttovoittoa näiden kuntien keskinäisessä muuttotaseessa ja Vehmaa kärsii suurimman nettomuuttotappion. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot olivat vuonna 2012 Nousiaisissa euroa korkeammat asukasta kohti kuin Vehmaalla ja noin 860 euroa korkeammat kuin Mynämäellä, mutta kuitenkin runsaat 1300 euroa alemmat kuin koko 17 kunnan selvitysalueella ja koko maassa. Taulukko 12. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot /as Vuonna 2010 kaikkien kuntienverotettavat tulot asukasta kohti alenivat edellisvuoteen verrattuna, josta Mynämäki ja Vehmaa kääntyivät jälleen kasvu-uralle vuosina 2011 ja 2012, mutta Nousiaisissa aleneva kehitys on jatkunut.

36 Elinkeinojen ja toimintaympäristön muutokset Elinkeinorakenne ja työpaikat Työpaikkojen muutoksen trendi tällä vuosituhannella on selvityskunnissa kaksijakoinen. Nousiaisissa muutos on positiivinen runsaat 6 prosenttia, mutta Vehmaalla ja Mynämäellä työpaikkojen muutos negatiivinen ja tämä kääntää myös mahdollisen yhdistyvän kunnan työpaikkojen määrän laskevaksi. Taulukko 13. Työpaikkakehitys selvitysalueen kunnissa vuosina Kun työpaikkakehityksen muutosta tarkennetaan toimialoittain, voidaan havaita, että vuonna 2011 noin kaksi kolmasosaa selvitysalueen työpaikoista on palvelualojen työpaikkoja, ryhmä on suurin kaikissa kunnissa ja tarkastelujaksolla lisäystä tässä ryhmässä on kaikissa kunnissa. Lisäystä palveluissa tarkastelujaksolla on yhteensä 161 työpaikkaa, mutta se ei kata jalostuksen (-210) ja alkutuotannon (-98) menetyksiä, sillä työpaikat vähenivät kokonaisuutena selvitysalueella 134 työpaikalla. Taulukko 14. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialoittain sekä erotus Yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet selvitysalueella tarkastelujaksolla eniten, 45 työpaikkaa, mutta samalla on todettava yrittäjien määrän voimakas väheneminen kaikissa kunnissa, yhteensä 180 työpaikkaa. Valtion suoria työpaikkoja on erittäin vähän, mutta valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikat ovat lisääntyneet voimakkaasti Nousiaisissa ja hieman Vehmaalla. Taulukko 15. Työpaikat työnantajasektorin mukaan 2011 ja muutos Kunnittain tarkasteltuna Nousiainen on kasvattanut työpaikkojen määrää ja Vehmaa ja Mynämäki ovat kokeneet työpaikkojen menetyksiä. Mynämäellä menetykset ovat kohdistuneet erityisesti yrittäjiin, yksityiselle sektorille ja valtion työpaikkoihin. Vehmaalla kasvu on erityisesti yksityisen sektorin kasvua, vaikka viimemainitun kunnan yrittäjien määrä on pienentynyt tarkastelujaksolla voimakkaasti.

37 31 Yrityssektorilla analyysiä syvennetään tarkastelemalla yritystoimipaikkojen määrää, niissä työskentelevän henkilöstön määrää sekä liikevaihtoa kahtena ajankohtana, vuosina 2008 ja 2012, sekä noiden ajankohtien välistä muutosta. Taulukko 16. Yritystoimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto 2008 ja 2012 sekä erotus Kokonaisuutena yritystoimipaikkojen muutos selvitysalueella on hyvin pieni, 19 toimipaikkaa positiivinen, mutta henkilöstöä on 136 vähemmän ja liikevaihto on runsaat 28 miljoonaa euroa pienempi vuonna 2012 kuin vuonna Kunnittain tarkasteltuna Mynämäen osalta sekä toimipaikkojen määrä että liikevaihto on kasvanut tarkastelujaksolla. Liikevaihdolla mitaten Nousiaisten yritystoimipaikat ovat kärsineet huomattavan menetyksen ja myös henkilöstöä on vuonna 2012 vähemmän. Kuntakoko huomioiden Nousiaisten menetykset ovat suhteellisesti selvästi isommat. Vehmaalla kaikki tarkastelun elementit ovat kokeneet negatiivisen muutoksen Työllisyys ja taloudellinen huoltosuhde Kansainvälisesti työikäisen väestön määrän mittarina pidetään vuotiaiden osuutta väestöstä. Selvitysalueen kunnat jäävät selkeästi koko maan tunnusluvun arvon alapuolelle. Työllisten osuus vuotiaista on kaikissa selvitysalueen kunnissa parempi kuin koko maan tunnusluku. Nousiaisen arvo on reilu 10 % -yksikköä koko maan arvoa korkeampi ja Vehmaakin ylittää sen prosenttiyksiköllä. Taulukko 17. Työllisyyttä ja väestöä kuvaavia tunnuslukuja Työttömyysasteessa on eroja kuntien kesken. Mynämäen korkeimman (9,3 %) ja Nousiaisten matalimman (7,4 %) työttömyysasteen ero on 1,9 prosenttiyksikköä. Pitkäaikaistyöttömyys on Mynämäellä korkein (2,2 %) ja Nousiaisissa matalin (1,2 %), mutta ero on vain yksi prosenttiyksikkö. Näillä mittareilla selvitysalueen kuntien tunnusluvut ovat selkeästi parempia kuin koko maan vastaavat arvot. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä vaihtelee voimakkaasti selvitysalueen kuntien kesken. Mynämäellä joka neljäs (27 %) kuntalainen on eläkkeellä kun taas Nousiaisissa joka viides ja Vehmaalla on eläkeiän saavuttanut lähes kolmannes (31,1 %) väestöstä.

38 32 Taloudellista huoltosuhdetta voidaan pitää alueen taloutta kuvaavana indikaattorina. Taloudellinen huoltosuhde vertaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää työllisten määrään. Alueen väestörakenne, taloudelliset suhdanteet ja alueen työllisyystilanne vaikuttavat siihen ratkaisevasti. Väestöllisessä huoltosuhteessa suhdannevaihtelu ei näy. Mitä suurempi osa alueen väestöstä on työssäkäyviä, sitä parempi on huoltosuhde. Huoltosuhteeltaan parhaimmissa kunnissa suhde on lähellä sataa eli työssäkäyviä on yhtä paljon kuin työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia. Selvitysalueen kuntien taloudellisessa huoltosuhteessa parhaan arvon saa Nousiainen. Mynämäki alittaa myös koko maan arvon, joka on tasan sama kuin Vehmaan arvo, 1,32. Väestön keski-ikä on Nousiaisissa koko maan väestön keski-ikää alempi ja muiden sitä korkeampi, Vehmaan lähes viisi vuotta (4,7) Työpaikkaomavaraisuus, kuntien välinen työssäkäynti ja selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain 4d :n selvitysvelvollisuuden työpaikkaomavaraisuuskriteeri on 80 %. Kaikkien selvityskuntien työpaikkaomavaraisuus on alle raja-arvon, Nousiaisten jopa alle 50 %. Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan pitkän aikavälin työpaikkaomavaraisuuden trendi on ollut laskeva, joten kyse ei ole mistään satunnaisvaihtelusta. Taulukko 18. Työpaikkaomavaraisuuden trenditarkastelu Vuoden 2011 tiedoilla yhdistetyn kunnan työpaikkaomavaraisuus olisi ollut 58,4 %. Kuntarakennelain 4d :n mukainen työssäkäyntikriteeri työssäkäyntialueen keskuskuntaan on 35 %. Turku on kaikissa selvitysalueen kunnissa tärkein työssäkäyntikohde: Kriteeri toteutuu Nousiaisissa (35,5 %), mutta ei Mynämäellä (27,3 %) eikä Vehmaalla (15 %). Pendelöinti Turkuun yhdistyneessä kunnassa olisi 28,2 % Koulutus Kolmen vuosikymmenen aikana koulutustaso on selvityskunnissa noussut huikeasti. Sitä osoittaa tutkinnon suorittaneiden muutos noin kolmanneksesta vuonna 1980 noin kahteen kolmasosaan vuonna 2012, Nousiaisissa hieman yli (68,5 %) ja Mynämäellä ja Vehmaalla hieman alle, 64,5 ja 62,2 %.

39 33 Taulukko 19. Selvityskuntien 15 vuotta täyttänyt väestö tutkinnon suorituksen (kantaluku 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä) ja koulutusasteen mukaan (kantaluku tutkinnon suorittaneita yhteensä) , absoluuttisena ja prosenttilukuna. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen oli saavuttanut yli 15- vuotiaista tutkinnon suorittaneista Mynämäellä ja Nousiaisissa noin 7 % ja Vehmaalla 3,4 %. Erot kuntien kesken ovat johdonmukaiset siten, että tutkinnon suorittaneita ja heistä korkeamman tutkinnon suorittaneiden osuus on Nousiaisissa korkein ja Vehmaalla matalin Asuminen Asuntokunnat ja talotyyppi Selvityskuntien tilannetta tarkasteltiin kahden poikkileikkaushetken tilanteen mukaan ja voidaan todeta, että asuntokuntien preferenssit talotyypin suhteen eivät ole suuresti 23 vuoden tarkastelujaksolla muuttuneet.

40 34 Taulukko 20. Asuntokunnat kunnan ja talotyypin mukaan Nousiaisissa neljä viidestä asuntokunnasta (81,2 %) asui erillisessä pientalossa ja asuinkerrostalossa asuvien asuntokuntien määrä oli vain 6,8 % vuonna Mynämäellä asuntokuntien valinta kohdistui selvityskunnista suhteellisesti eniten rivi- tai ketjutaloihin ja myös erillisten pientalojen osuus oli suhteellisesti pienin. Vehmaalla asuntokuntien absoluuttinen määrä on tarkastelujaksolla vähentynyt 44 ja muutos talotyypeissä näkyy Muu rakennus ja rivi- tai ketjutalojen osuuden laskuna sekä erillinen pientalo sekä asuinkerrostalo -osuuden kasvuna tarkastelujakson alku- ja loppuajankohtia verrattaessa. Tulevaisuudessa asuntojen tarjontaan tulee vaikuttamaan kuntien pyrkimys tiivistää yhdyskuntarakennetta, mutta muutokset näkyvät hitaasti. Asuntokunnat ja hallintaperuste Asuntokuntien preferenssit asunnon hallintaperusteen suhteen heijastelevat yksilöllisiä tarpeita mutta tarkastelussa näkyy taustalla myös kunnan strateginen suhtautuminen vuokra-asunto-tuotantoon. Tarkastelujaksolla omistusasunnossa asuvien määrä kasvoi kaikissa selvityskunnissa ja selvitysalueella yhteensä 435 asuntokunnalla. Tämä muutos tapahtui vuokra-asumisen kustannuksella, sillä vuonna 2012 arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa asui 45 asuntokuntaa vähemmän ja muissa vuokra-asunnoissa 69 asuntokuntaa vähemmän kuin vuonna Taulukko 21. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2005 ja 2012

41 35 Kunnittain tarkasteltuna muutos määrällisesti on suurin Nousiaisissa, jossa vuokralla asuvien asuntokuntien määrä on vähentynyt lievästi ja asuntokuntien lisäys on tapahtunut omistusasuntojen ryhmässä. Mynämäellä erityisesti ryhmässä muu vuokra-asunto on tapahtunut iso vähenemä ja vastaavasti Vehmaalla suhteellisen suuri pudotus on arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien määrässä. 3.5 Yhdistymisarvio Väestörakenne ja kuntien välinen muuttovoitto uudessa kunnassa tasaisivat nykyisiä kuntakohtaisia demografisia eroja ja säilyttäisivät luonnollisen väestönkasvun positiivisena sekä alle 1-vuotiaiden ikäluokan noin 160 lapsen tasolla. Muuttovoitto olisi myös taloudellisesti yhdistyneelle kunnalle edullinen. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot per asukas eroavat voimakkaasti ja ovat selvästi alle maan ja koko 17 kunnan selvitysalueen arvojen alapuolella. Nousiainen omaa kasvukunnan piirteet, Vehmaan kehitys on ollut väestöllisesti vähenevä ja Mynämäki on säilyttänyt tasonsa, mutta sen väestöllinen kehityssuunta on epävarma. Kunnissa elinkeinorakenteen muutos jatkuu, palvelusektorin työpaikat lisääntyvät ja työssä käydään todennäköisesti tulevaisuudessa nykyistäkin enemmän erityisesti Turun ydinkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Työpaikkaomavaraisuus muuttuu hitaasti eikä radikaalia muutosta ole odotettavissa. Mahdollisesti yhdistyvän kunnan profiili asuntokuntana voisi vahvistua ja erityisesti mikroyritysten määrän tulisi kasvaa. Osaamisen taso luo edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle ja työllisyys voi säilyä suhteellisesti parempana kuin koko 17 kunnan selvitysalueella. Väestörakenteen muuttuessa yhden hengen asuntokuntien määrä kasvaa erityisesti kuntataajamissa ja samoin käy vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuudelle, jotka molemmat nyt ovat selvästi alle koko selvitysalueen arvojen. Vanhusväestön osuuden kasvu luo painetta palvelutarpeen uusille asumisratkaisuille ja tämä avaa myös elinkeinopoliittisesti mahdollisuuksia. Mahdollisen uuden kunnan strategiasta riippuu, millaiseen asuntopolitiikkaan se panostaa. On kuitenkin todennäköistä, että erimuotoinen vuokra-asuminen kerrostaloasunnoissa sekä rivi- ja ketjutaloasunnoissa tulee lisääntymään, jolloin tehokkaan rakentamisen piirissä olevaa asuntokantaa on mahdollista tarjota eri taajamissa tarpeeseen ja kysyntään vastaten. 4 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ALUEKEHITYS 4.1 Elinvoiman ja kilpailukyvyn määritelmät Kunnan elinvoimalla tarkoitetaan sen tahtoa ja kykyä sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja kehittää, toimeenpanna ja toteuttaa asioita, jotka edesauttavat sen tärkeinä pitämien tavoitteiden saavuttamista. Kyse ei ole yhdestä muuttujasta vaan monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksesta (Sitra 2010). Elinvoiman osatekijöitä ovat esimerkiksi: - väestö ja sen ikärakenne, koulutus, työllisyys, terveys

42 36 - aineelliset tekijät kuten luonnonvarat, pääoma, infrastruktuurit - sosiaaliset tekijät kuten luottamus, yhteisöllisyys, arvot, kulttuuri, perinteet - systeemiset kuten päätöksenteko, instituutiot ja järjestelmä. Kunnan elinvoima voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen seuraavasti (Aro): Ulkoinen elinvoima muodostuu kunnan toimintaympäristöön vaikuttavista makrotekijöistä, jotka liittyvät mm. - elinkeino- ja toimialarakenteen kehitykseen, - väestö-, työllisyys- ja osaamiskehitykseen kehitykseen, - yrityskehitykseen tai - saavutettavuuteen. Sisäinen elinvoima puolestaan muodostuu sisäisistä toimintaympäristöön vaikuttavista mikrotekijöistä, jotka liittyvät mm. - alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, - palveluverkkoihin ja palveluiden saatavuuteen, - muutosherkkyyteen ja kykyyn tehdä päätöksiä, - seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, - seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja niihin vaikuttaa omin toimenpitein. Muutoksen hallinta sisäisen elinvoiman tekijöistä on kunnan päätettävissä. Jos aiemmin lähdettiin vahvasti siitä, että elinvoimaa kehitetään elinkeinostrategian ja -politiikan avulla niin nyt lähtökohta on ratkaisevasti laajempi. On kyse elinvoiman johtamisesta, jossa elinkeinopolitiikka on yksi avaintekijä, mutta jossa on monia muita erillisiä, yhteistyötä oman organisaation ulkopuolella vaativia toimintoja (esim. maapolitiikka, yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, asunto- ja työllisyyspolitiikka, strateginen yhteistyö valtion viranomaisten kanssa, kansainväliset toiminnot, isot strategiset hankkeet, isot tapahtumat sekä viestintä), jotka elinvoiman näkökulmasta on koottu suoraan konsernijohdon alaisuuteen. Termi kilpailukyky on julkisessa hallinnossa heikosti määritelty, vaikka sitä käytetään yleisesti. Valtiovarainministeriön selvitys (VM 2002) arvioi kansallista kilpailukykyä, jolloin huomion kohteina olivat koulutussektori, työmarkkinat, verotus, teknologiaympäristö, tieto- ja tietoliikenneteknologiaympäristö, infrastruktuuri, yrittäjyyden yleiset edellytykset, yhteiskunnan tukiverkko sekä ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys. Selvityksen mukaan kilpailukyky muodostuu näiden elementtien yhteisvaikutuksesta. Määrittelyyn liittyy pulmia, kuten elementtien sisällön (esim. mitä sektorin osaa tarkoitetaan ja mitä asiaa sektorilla mitataan), aikaperspektiivin (esim. trenditarkastelu ja sen alkupiste vai poikkileikkaus tietyllä ajanhetkellä) ja hierarkian määrittelyt (esim. koko maa, maakunta, tietyn kokoluokan kunta), mutta se epäilemättä kattaa kansallisen kilpailukyvyn keskeiset elementit. Alueen kilpailukyvyllä puolestaan tarkoitetaan alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle sekä uusia yrityksiä että työvoimaa yritysten käyttöön (Keskuskauppakamari 2011). Kilpailukykyinen alue synnyttää, houkuttelee ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia, ylläpitää ja kehittää myös asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulut, asuinympäristö) ja mahdollistaa erilaisiin verkostoihin kuulumisen. Aluetta voidaan pitää

43 37 kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Alueiden kilpailukykyä kuvataan kaaviolla, joka sisältää infrastruktuurin, inhimilliset voimavarat, yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuin- ja elinympäristön laadun sekä näistä ominaisuuksista koostuvan alueen imagon. Kuva 4. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Linnamaa 1997; Sotarauta et al. 2001). Kunnan kilpailukykyä voidaan konkretisoida sen kykynä luoda myönteinen, tulevaisuudessa menestyvän kunnan mielikuva. Mielikuva kunnasta, jossa on työtä ja työpaikkoja, jonka asuin- ja elinympäristö on turvallinen ja monipuolisia ratkaisuja mahdollistava ja jonka yhdyskuntatekninen rakenne vastaa arvioijan tarpeita. Mielikuvaan vaikuttaa kunnan väestömäärä, väestörakenne ja suunta, johon kunta väestöllisesti kehittyy sekä kunnan ja sen palvelurakenteen mainekuva. Kilpailukyvyn yksi elementti on mielikuva siitä, millaisia instituutioita kuten yliopistoja ja korkeakouluja on alueella olemassa ja mitkä ovat kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuudet ja verkostot sekä niihin kuulumisen ja liittymisen edellytykset. Kilpailukyvyn ratkaisee pärjääminen vertailutilanteessa, jossa arvioija on valinnut vertailussa käyttämänsä elementit. Nämä valinnat voivat vaihdella riippuen yksilön, yrityksen tai yhteisön tarpeista, tilanteesta ja tavoitteista. Taloussanakirjan mukaan kilpailukyky tarkoittaa yrityksen, toimialan tai kansatalouden kykyä selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Kuntahallintoon sovellettuna taloudellinen selviytyminen luo reunaehdon, jonka rajoissa kunnassa on muihin kilpailukyvyn elementteihin mahdollista panostaa. 4.2 Seudullinen kilpailukyky ja aluekehitys Käytännön lähtökohdan ja haasteen kilpailukyvylle ja aluekehitykselle Turun kaupunki-seudulla ja erityisen kuntajakoselvityksen alueella muodostaa arvio, että vuoden kuluttua lähes neljä viidestä työpaikasta on Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä. Tämä tarkoittaa, että työpaikkoja voisi sijoittua laskennallisesti kolmioon maakuntatasolla runsaat puoli miljoonaa lisää vuoden 2011 työpaikkatiedoin.

44 38 Turun seutukunnan laskennallinen osuus vuoden 2011 työpaikkojen sijaintitiedoin voisi olla runsaat uutta työpaikkaa. Esille voi esimerkinomaisesti nostaa kysymyksen, minkä toimialan tai toimialojen uusille työpaikoille Turun kaupunkiseutu ja Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan selvitysalue voivat tarjota houkuttelevammat sijoittumisen edellytykset kuin pääkaupunkiseutu tai Tampereen seutu ja mitä nuo edellytykset tarkemmin ovat? Työpaikkojen rakenteen muutos elinkeinoissa on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut huomattava: perinteiset alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat maataloudessa ja teollisuudessa ovat vähentyneet eikä niiden määrän tulevaisuudessa edes odoteta kasvavan kun taas palvelujen, kuten erilaisten asiantuntijatehtävien ja hoivasektorin työpaikkoja on syntynyt ja lisää kasvua odotetaan mm. väestörakenteen muutokseen perustuen. Muutosta tapahtuu myös siten, että vanhojen toimialojen perustalle syntyy uusia sektoreita kuten biotalous ja bioenergia. Oleellinen kysymys on, millaisia houkuttelevia asumisen, liikkumisen ja palvelujen ratkaisuja selvitysalueella on tarjottavanaan uusiin työpaikkoihin rekrytoituvalle työvoimalle ja heidän perheilleen, osin riippumatta siitä, missä työpaikka Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä sijaitsee. Kuntalaisen ja kansalaisen näkökulmasta tärkeä tarkasteltava asia on hyvinvointi. Käsitteenä se on Sitran mukaan kansalaisten kokemaa sekä aineellista vaurautta että henkistä hyvinvointia sekä näiden jakautumista ja käyttöä. Hyvinvointia ei voida saavuttaa ja ylläpitää ilman talouden ja työelämän tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä. Haastavuutta lisää tieto siitä, että jotkut talouden ja työelämän tuottavuutta lisäävät toimenpiteet myös voivat alentaa hyvinvoinnin kokemusta. Haasteen laajuutta valaisee Suomen kaupungistumisasteen tarkastelu. Se on laskentatavasta riippuen noin 70 %:n tasolla ja noin prosenttia jäljessä esimerkiksi Ruotsia. Jos Suomen kehitys noudattaa Ruotsin kehitystrendiä niin kuin se tähän saakka on noudattanut, muuttoliike kuntien välillä jatkuu nykyisenkaltaisena siihen saakka kunnes kaupungistumis-aste saavuttaa noin 85 %:n tason. Tämä tarkoittaisi käytännössä maan sisällä noin ihmisen muuttoa kaupunkeihin tai kaupunkiseuduille (Aro - Piisi 2014). Tarkastellessaan Turun seudun kilpailukykyä suhteessa 13 muuhun suureen tai keskisuureen kaupunkiseutuun, Aro ja Piisi (2014) esittävät seuraavan yhteenvedon. Yhteenvedossa tarkastellaan Turun seudun sijoituksia muuttuja kerrallaan suhteessa verrokkiseutuihin (13) kahtena eri ajankohtana (katkoviivat) ja (yhtenäinen viiva). Arvo 1 tarkoittaa, että Turun seutu sijoittuu ao. muuttujalla ensimmäiseksi ja arvo 13 tarkoittaa viimeistä sijaa verrokkien kesken.

45 39 Kuva 5. Turun seudun sijoitus alueellisen kilpailukyvyn mittareilla vuosina Vertailussa ovat mukana Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Joensuun, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vakka-Suomen seutukunnat. Turun seudun sijoitus oli kokonaiskilpailukyvyn eli kaikkien osamuuttujien osalta Aron ja Piisin mukaan hyvä: seudun sijoitukset olivat keskitason yläpuolella kaikilla muilla muuttujilla paitsi kuntalainoissa. Kuvan 5 mukaan kilpailukyvyn kehittyminen on parantunut bruttokansantuotteessa, yritys-dynamiikassa ja osaamisrakenteessa. Kilpailukyvyn heikentyminen työllisyysdynamiikassa ja väestönlisäyksessä on huolestuttava ilmiö vallankin kun ennusteet viittaavat vahvaan työ-paikkojen ja väestön muuttoliikkeen jatkumiseen ja keskittymiseen Turku - Helsinki - Tampere kolmioon seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Turun seudun sijoitusta ja sen muutosta verrattiin edelleen 25 suurimman seutukunnan vertailevaan kilpailukykyanalyysiin (Aro 2013). Analyysissä verrattiin seutukuntien kilpailu-kykyä 10 eri makromuuttujalla vuosien välisenä aikana. Muuttujat liittyivät bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen, väestönkehitykseen, kuntatalouteen ja osaamis-tasoon. Seutukuntien sijoituksen muutosta analysoitiin sekä suhteessa seutujen aikaisempaan kehitykseen ja muiden seutujen kehitykseen vuosina Seutukunnat pisteytettiin neljänä ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2012) seutujen sijoitusten perusteella painottomina arvoina suhteessa toisiinsa.

46 40 Taulukko suurimman seutukunnan kilpailukykyanalyysi vuosina Turun seutu sijoittui vuonna 1995 ja 2000 vertailujoukon viidenneksi sekä kuudenneksi vuonna Vuonna 2012 Turun seutu nousi neljänneksi ja ohitti ensimmäisen kerran seutukuntien kilpailukykymittaristossa 2000-luvun aikana Oulun seudun. Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan selvitysalueen kannalta on tärkeää se, miten alue pystyy hyödyntämään Turun seudun merkittävää potentiaalia tuottaa hyötyjä kunnassa toimiville yrityksille, niiden asiakkaille ja rahoittajille. 4.3 Paikallinen kilpailukyky ja aluekehitys Väestöllinen kilpailukyky Väestönkasvun ideaalina pidetään noin 0,5-1,0 prosentin vuosittaista kasvuvauhtia, koska se mahdollistaa parhaiten palvelutarpeiden ja investointien tasapainoisen yhteen sovittamisen ilman suuria kasvupiikkejä. (Aro ja Piisi 2014). Asukaslukuun suhteutettuna väestö kasvoi ajanjaksolla ripeämmin Nousiaisissa (1,1 %). Nopea kasvu saattaa ennakoida vaikeuksia palvelutarpeiden ja investointien yhteensovittamisessa. Mynämäki (0,1 %) on hitaan tai tasaisen kasvun uralla, joka tarkoittaa alle 0,5 prosentin väestönlisäystä vuodessa. Vehmaan kehitys tällä mittarilla on taantuva (-0,5 %). Hyvinvoinnin edellytyksiä tarkasteltaessa mukaan otetaan koko 17 kunnan selvitysalue, jotta nyt tarkasteltavan selvitysalueen kuntien keskinäiset erot suhteutuvat laajemman alueen tilanteeseen valituilla mittareilla. Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi esittää kuntakohtaisesti, miten tervettä tai sairasta kunnan väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja

47 41 ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Taulukko 23. Hyvinvoinnin edellytykset väestöllisen kilpailukyvyn osoittimina Taulukosta voidaan vetää johtopäätöksinä, että Nousiainen ja Vehmaa edustavat tässä yhdistymistarkastelussa ääripäitä. Nousiaisilla hyvinvoinnin edellytykset ovat parhaimmat (sairastavuus pienintä, lapsiperheitä eniten, yksinasuvia vähiten ja pienituloisuusindeksi matalin) ja Vehmaalla heikommat (sairastavuus suurinta, lapsiperheiden osuus pienin, yksinasuvien määrä korkein, pienituloisuusindeksi korkein) Mynämäen sijoittuessa keskivälille tässä selvityskokoonpanossa. Koko 17 kunnan aineistossa Nousiainen on parhaassa kolmanneksessa ja Vehmaa viimeisessä kolmanneksessa Mynämäen sijoittuessa eri mittareilla hieman keskitason alapuolelle Elinkeinopoliittinen kilpailukyky Arvio nykytilanteesta muodostuu tutkimalla kuntien vahvuuksia ja avautuvia mahdollisuuksia sekä tunnistettuja heikkouksia ja uhkatekijöitä. Heikkouksista esiin nousee teollisen yritysveturin puuttuminen ja pienuus kansallisilla markkinoilla. Uusia ratkaisumahdollisuuksia nähdään mm. 8-tien työpaikkaalueiden kehittämiseen liittyen. Tarkastelu antaa myös viitteen siitä, että kunnallisten palveluiden järjestämisessä voi avautua uusia, tehokkaampia ratkaisumahdollisuuksia, sillä pinta-alaltaan laaja kunta tiukassa taloustilanteessa haastaa palvelujen järjestämistä. Olennaisena vahvuutena pidetään Turun ydinkaupunkiseudun läheisyyttä sekä olemassa olevia yhteistyöverkostoja ja niiden kautta avautuvia mahdollisuuksia. Uhkakuvina nousevat esiin talouden heikko kehitys, erilaisten tukimuotojen väheneminen, kilpailukyvyn ja yksityisten investointien taantuminen, jossa vielä kuntatalouden pieni liikkumavara vaikeuttaa tilannetta. Uhkaksi voi muodostua mielikuva jäämisestä reuna-alueeksi, jopa takamaaksi.

48 42 Kehitysmahdollisuuksia nähdään entistä vahvemmassa profiloitumisessa sekä tukeutumisessa olemassa oleviin vahvuuksiin sekä mm. alkutuotannossa sekä luonto- ja erämatkailussa avautuviin mahdollisuuksiin. TEM:n (2014) katsauksessa arvioidaan, että Varsinais-Suomen rooli ruokaketjun tärkeänä lenkkinä ja monipuolisen maatalouden alueena pysyy vahvana. Keskeisiä tuotannonaloja ovat vilja, kananmuna, sika, puutarhatalous, mutta myös nautakarjatalous. Luomu- ja lähiruoalla on nostetta yhä enenevässä määrin ruokamarkkinoilla. Oman mausteensa viljamarkkinoille antaa maan suurimman viljan jalostajan Raisioagron päätös keskittää toimintansa naudan- ja kalanrehuihin sekä kasvinviljelyyn. Raisio lopettaa sika- ja siipikarjarehujen valmistuksen. Joka tapauksessa pienet ja keskisuuret yritykset ovat niitä, joihin varaan kuntien menestys perustuu. Varsinais-Suomen yrittäjien toimeksiannosta Vesa Routamaa on tarkastellut tämän yrityskokonaisuuden merkitystä aluetaloudelle. Yhteenvetotaulukosta käy ilmi mm. pk-sektorin osuus kaikista työpaikoista sekä osuudet kunnallis- ja yhteisöverosta. Tarkastelu osoittaa erityisesti Vehmaalle tämän yritysryhmän tärkeyden. Nousiaisille taas merkitys on samoilla mittareilla tämän selvitysryhmän pienin. Taulukko 24. Varsinais-Suomen Yrittäjien edustamien kuntien yritysmäärät, yritysten henkilöstömäärät kunnittain, pk-yritysten tuottamat tuloverot (M ) valtiolle ja kunnille, pk-yritysten aikaansaaman tuloveron/+yhteisöveron osuus kunnallisverosta, ostovoima (M ), pk yritysten osuus yksityisistä työpaikoista kaikkiaan/ilman alkutuotannon työpaikkoja sekä pk-yritysten osuus kaikista työpaikoista. Työn kuluessa avainkysymyksenä kunnat nostivat esiin valtatie 8:aan tukeutuvan elinkeinopolitiikan ja yhdyskuntarakenteen kysymyksenä Maskun puuttuminen selvityskokoonpanosta. Kun Maskun kunta ei ole mukana, kehittämistä koskevat päätökset ja suunnitelmat eivät ole tämän selvityskokoonpanon omissa käsissä vaan ne on nostettava esiin itsenäisten toimijoiden yhteistyökysymyksenä. Infrainvestoinneista TEM mainitsee 8-tien nelikaistaistamisen Maskusta Nousiaisiin. Yhtenä elinkeinotoiminnan mittarina voidaan tarkastella yhteisöveron määrää /asukas, jossa Vehmaa on ollut viime vuosina Mynämäkeä ja erityisesti Nousiaista vahvempi. Kunnat ovat kuitenkin hyvin kaukana maakunnan tai koko maan yhteisöverotuotosta. Taulukko 25. Yhteisövero, /as

49 Mainekuva Kaupunkiseutujen menestyminen perustuu osaltaan myös maine- ja mielikuviin. Nämä vaikuttavat, kun päättäjät tekevät valintoja toimintojen sijoittumisesta, investoinneista, palvelujen hankkimisesta ja alihankintatoiminnan suuntaamisesta. Maine syntyy kunnan todellisesta toiminnasta sekä sitä välittävien kokemusten ja sitä koskevien mielikuvien vuorovaikutuksesta. Kunnan maine rakentuu niissä tarinoissa, joita kunnan työntekijät ja päättäjät, kuntalaiset sekä sidosryhmät kertovat kunnasta ja sen toiminnasta. Miten kunta näkyy julkisuudessa, miten sitä arvostetaan ja kuinka hyvin se tunnetaan, sillä on merkitystä maineen muodostumiseen. Kunnan ja koko alueen mainekuva on tärkeä kilpailutekijä, joka synnyttää tai ei synnytä luottamusta ja vetovoimaa. Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa eivät ole mukana kaikissa tässä mainituissa tutkimuksissa, mutta osana Turun kaupunkiseutua myös ydinkaupunkia koskevat tulokset ovat relevantteja yleisen mielikuvan jäsentäjänä myönteiseen tai kielteiseen suuntaan. Taloustutkimus Oy on imagotutkimuksissaan selvittänyt tietyin väliajoin kaupunkien imagoa. Keväällä 2014 julkistetussa muuttohalukkuuskyselyssä, joka toteutetaan joka toinen vuosi, Tampere oli Suomen vetovoimaisin kaupunki, jonka vahvuuksiksi koetaan sijainnin ja viihtyisyyden lisäksi opiskelumahdollisuudet ja kulttuuripalvelut. Tampereen yleisarvosanaksi saatiin asteikolla neljästä kymmeneen 7,78. Seuraavina olivat Helsinki (7,35), Jyväskylä (7,32) ja Turku (7,28). Kyselyyn vastasi helmikuussa noin suomalaista ja mukana oli 37 kaupunkia. Suurin pudotus jokaisella tutkitulla kaupungilla oli mielikuvissa kunnallisista palveluista. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa yritysilmastotutkimuksessa vertailtiin 25 seutukuntaa ja 50 kuntaa tilastoaineistojen ja yritysjohtajakyselyn tiedoilla. Vuoden 2012 vertailussa Turun seutukunta sijoittui koko aineistossa 8. sijalle, pudotusta oli yksi sija edellisvuoden mittaukseen verrattuna. Turun seudun yritysjohtajat kiittelevät sijaintia, antavat elinkeinopolitiikalle kohtuullisen arvosanan, uusia yrityksiä koetaan syntyvän kiitettävästi, mutta yritysilmaston laatua arvioidaan aavistuksen keskimääräistä kriittisemmin. Huomiota kiinnitetään yritysten tasapuoliseen kohteluun ja yritysten mahdollisuuksiin osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen. Mikroyritysten mielipiteet ovat myönteisempiä kuin seuduilla keskimäärin, mutta toimialojen näkemyksissä ja kokemuksissa on eroja. Kokonaispisteissä ja sijoituksissa seudun kunnat menestyivät erittäin hyvin: Kaarina oli ykkönen, Raisio kakkonen, Lieto neljäs ja Turku 37:s. Kaarina ja Raisio paransivat sijoitustaan edellisestä mittauksesta, Turku säilytti asemansa ja Lieto menetti ykköspaikkansa. Suomen Yrittäjät teettää joka toinen vuosi Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, jossa kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi yrittäjää, jotka arvioivat eri teemoja. Tämän pohjalta kunnat saivat arvosanan asteikolla 4 10 teemoittain. Kysely on valtakunnallinen ja otoskoko saattaa jäädä joissakin kunnissa niin pieneksi, että tulosta ei raportoida. Näin on käynyt Vehmaan kohdalla.

50 44 Taulukko 26. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kyselyssä koko selvitysalueen kunnista parhaiten menestyi Kaarina, joka sijoittui kokonaisvertailussa sijalle 11 yleisarvosanalla 7,9. Mynämäen sijoitus oli 130 yleisarvosanalla 6,4 ja Nousiaisten 158 yleisarvosanalla 6,2. Heikoimmat selvityskuntien pisteet tulivat Mynämäellä osa-alueelta hankintapolitiikka (6,2) ja osaalueelta viestintä ja tiedottaminen (6,3) kun Nousiaisissa eniten kehitettävää nähtiin osa-alueilla päätöksenteon yrityslähtöisyys (5,8) ja hankintapolitiikka (6,2). 4.4 Elinkeinopolitiikka ja elinkeinotoiminta Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä on solmittu sopimus Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun kuntien kesken, jossa kunnat sopivat yhteistyönsä tavoitteista, periaatteista, kustannusten jaosta ja organisaatiosta. Yhteistoiminnan lähtökohtana on näkemys, että seudun kunnat ovat entistä enemmän riippuvaisia koko seudun väestön, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen muutoksista ja että tämän vuoksi on tärkeää, että kukin kunta panostaa ja sitoutuu yhteistyöhön. Sopimuksen mukaista elinkeinoyhteistyötä toteuttaa Turun kaupungin keskushallintoon kuuluva Turun Seudun Kehittämiskeskus, jonka johtajana toimii Turun kaupungin elinkeinojohtaja. Turun seudun Kehittämiskeskuksen käytännönläheinen Potkuri -nimikkeen alla toteutettu, viranomaisrajat ylittävä Uusyrityskeskus ja neuvontapalvelu käynnistyville pienille yrityksille on se ulottuvuus seudullisista palveluista, jota hyödynnetään lähellä palvelun tarvitsijaa. Tästä on myönteisiä kokemuksia Mynämäellä ja Nousiaisissa. Kuntien omaa elinkeinopolitiikkaa linjaavia elinkeino-ohjelmia on Mynämäellä ja Nousiaisissa ja ne perustuvat kuntastrategiassa tehtyihin linjauksiin. Mynämäellä elinkeino-ohjelma on tuore, yhdessä sidosryhmien kanssa valmisteltu ja valtuuston hyväksymä. Tavoitteeksi on asetettu hallittu väestönkasvu ja työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi kriittisinä menestystekijöinä nähdään kehittämistä tukeva maapolitiikka ja kaavoitus, monipuolinen tonttitarjonta asumiseen ja yritystoimintaan sekä hyvä imago. Lisäksi elinkeinoelämän kehittämisen osalta kriittiseksi

51 45 menestystekijäksi on kirjattu avoin vuorovaikutus kunnan ja yrittäjien kesken sekä yritystonttien ja toimitilojen markkinointi. Elinkeinopoliittinen yhteistyö Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa on tärkeä osa Mynämäen kunnan elinkeinopoliittista työtä. Paikallisesti yritystoimintaan soveltuvasta toimitilahallinnosta vastaa Mynämäen Teollisuuskiinteistöt Oy. Nousiaisten elinkeino-ohjelma on vuodelta 2011 ja kattaa vuodet Ohjelma on valmisteltu yhdessä sidosryhmien kanssa. Kärkihankkeita ohjelmassa ovat valtatie 8 merkityksen ja hyödyntämisen vahvistaminen, liike- ja yritystonttien tarjonnan turvaaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen, myönteisen kuntakuvan ja tunnettuuden edistäminen. Kuntien omaa elinkeinopolitiikkaa toteuttavia organisaatioita ei ole lukuun ottamatta Vehmaata, jonka elinkeinopalvelut tuottaa Ukipolis Oy ja jonka osakkaana kunta on parin prosentin osakkuudella. Yhtiö tuottaa vastaavia palveluja aloittaville ja olemassa oleville yrityksille kuin Potkuri. Peruskunnissa elinkeinopolitiikasta vastaa kunnanjohtaja, jolloin arjen asioissa kytkentä kunnan omaan valmisteluun ja päätöksentekoon on lyhyt ja mutkaton. Turun Kehittämiskeskuksen kautta avautuvat kasvusopimuksen isot kehittämisohjelmat ja korkean abstraktiotason pitkäjänteinen kehittämistyö kansainvälisellä tasolla on haasteellista ja erityisosaamista vaativaa verkostoyhteistyötä. Seudullisen elinkeinoyhteistyön vaikeus kiteytyykin kysymykseen, miten hyödyntää kaikkia aineellisia ja henkisiä resursseja ja kytkeä ne mukaan kehittämistyöhön tavoitteena entistä paremman sitoutumisen, tehon ja hyötysuhteen saaminen toiminnan eri tasoilla ja segmenteillä. On iso vaikeus yhdistää konkreettisesti pienten, maaseutumaisten kuntien elinkeinopoliittiset tarpeet ja samalla isot kansainvälistä osallistumista edellyttävät kehitysprosessit. 4.5 Arvio yhdistymisen vaikutuksesta kilpailukykyyn ja elinkeinotoimintaan Nousiaisten hyvä väestöllinen kilpailukyky tasaa Mynämäen ja erityisesti Vehmaan haasteellisempaa asemaa väestöllisessä tarkastelussa. Mahdollinen yhdistyminen aiheuttaa tarpeen päivittää nyt voimassa olevat kuntastrategiat ja elinkeinoohjelmat vastaamaan muuttunutta tilannetta. Tässä yhteydessä olisi hyvä harkita elinkeinotoimintojen kytkemistä selkeämmin käsitteellisesti laajemman elinvoimayksikön osaksi ja tämän kokonaisuuden sijoitusta suoraan kuntajohtajan johtamaan konsernihallintoon. Organisointi vahvistaisi konsernijohtamista pitämällä strategisesti tärkeän seudullisen elinvoimayhteistyön sekä kehittämisen, työllisyyden hoidon sekä erilaisen hanketyön vastuutettuna kokonaisuutena ylimmän virkamiesjohdon ja kunnanhallituksen suorassa ohjauksessa. Yhdistyminen tuo lisää mahdollisuuksia erityisesti valtatie 8:aan tukeutuvien työpaikka-alueiden toteuttamiseen Nousiaisissa ja Mynämäellä, jonne yhdistynyt kunta voi osoittaa resursseja ja osaamista selvästi enemmän yhden kunnan resursseihin verrattuna. Etua muodostuu myös vahvemmasta neuvotteluasemasta. Vapaa-aikaan tukeutuvan elinkeinotoiminnan kehittämisessä on Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kunnilla muodostettavissa lisää arvoa.

52 46 Yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa voidaan hakea uudenlaista synergiaa nyt eniten kehittämispotentiaalia omaavien osa-alueiden, hankintapolitiikka ja viestintä ja tiedottaminen teemojen kohdalla. Yhdistyminen tuo tulessaan kunnilla olleiden elinkeinotoimintaan liittyvien sopimusten hallinnollisen käsittelyn, jolloin uusi kunta neuvottelee uusista vastuista ja vaikutusvallasta myös elinkeinoyhteistyön osalta. Elinkeinopalveluja tuottaa kaksi seudullista organisaatiota (Turun seudun Kehittämiskeskus ja Ukipolis Oy). Turun seudun kehittämiskeskuksen Potkuri -palvelu tuottaa vastaavia palveluja aloittaville yrittäjille kuin Ukipolis Oy aloittaville ja jo toimiville yrittäjille. Yhdistyneen kunnan näkökulmasta kehittämispanokset hajautuvat kuten myös edunvalvonta ja omistajaohjaus. Tilanne ei ole optimaalinen. On tarpeen käydä keskustelu Turun ja muiden sopimuskuntien kanssa Turun seudun Kehittämiskeskuksen asemasta, roolista sekä käytännön työnjaosta ja sen organisoinnista sopimuskumppanien kesken tavoitteena entistä paremman sitoutumisen, tehon ja hyötysuhteen saaminen toiminnan eri tasoilla ja segmenteillä. Prosessi johtanee Ukipolis Oy:n osakkuuksista luopumiseen ja vastaavien palvelujen hankkimiseen ja tuottamiseen yhdistyneen kunnan linjaamien periaatteiden mukaisesti. Mikäli kunnat jatkavat erillään, panostukset investointeihin ja markkinointiin ovat väistämättä hajautuessaan tehottomammat ja vähäisemmät eivätkä välttämättä kohdennu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Haasteen muodostaa nykyisen Vehmaan integroiminen uuteen kuntaan tasapainoisella tavalla, kun Mynämäellä ja Nousiaisella on vahvuutena valtatie 8 sekä rakennemallin kautta hahmottunut yhteistyö maankäytössä ja elinkeinopolitiikassa Turun kaupunkiseudun kanssa ja Vehmaalla taas integraatio on vastaavalla tavalla Uuteenkaupunkiin. 5 MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE 5.1 Aluenäkökulma Turun keskustaajama on levittäytynyt seitsemän kunnan alueelle: Turun lisäksi Kaarinaan, Lietoon, Maskuun, Naantaliin, Raisioon ja Ruskoon. Näistä Kaarina, Turku, Raisio ja Naantali muodostavat kaupunkiseudun keskusakselin, n. 33 km:n pituisen taajamanauhan. Yhdyskuntarakenteen hallinnan erityispiirre seudun mosaiikkimaisen kuntarakenteen ohella on se, että taajamia ympäröivä läheinen maaseutu on jo historiallisesti tiiviisti asuttu. Siten taajamien läheisen lieverakentamisen ohjaaminen on tavanomaista haasteellisempaa. Tämän rakentamisen seurauksena Turkua ympäröivällä, alle 40 km:n etäisyydellä olevalla haja-asutusalueella asuvan väestön määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut 0,5-1,0 %:lla / vuosi. (VM 2012). Kuntarakennelain yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Yhdyskuntarakenneperuste täyttyy, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa yhtenäinen taajamavyöhyke katkeaa esimerkiksi kunnan rajalla olevan maantieteellisen tai luontoarvoihin liittyvän esteen vuoksi, mutta väestönkasvusta, liikenneyhteyksistä, työpaikkojen

53 47 sijainnista tai muista syistä aiheutuva alueen rakentamistarve kohdistuu merkittävässä määrin toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan tai sen läheisyyteen. Tällä perusteella Turun kaupunkiseudun keskustaajamarajat asettuvat kartalla Naantalin, Maskun, Raision, Ruskon, Turun, Liedon, Kaarinan ja Paimion kuntien alueille, Maskun ja Paimion osalta kuitenkin varsin ohuesti reuna-alueen osalta. Kuva 6. Turun kaupunkiseuturajaukset vuonna Lähde: Suomen Ympäristökeskus. Yhdyskuntarakenne käsittää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden sekä niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksen pysäyttäminen edellyttää erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista, palvelurakenteen tehostamista ja elinkeinoelämän sijaintiin liittyvien toimintaedellytysten turvaamista. Tämän mahdollistamiseksi on näitä koskevan päätöksenteon kokoaminen yhtä kuntaa laajemmalla alueella tärkeää esimerkiksi kuntien välisen osaoptimoinnin vähentämiseksi, alueiden toteutuksen investointikustannusten minimoimiseksi ja ajoituksen optimoimiseksi koko alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistaen. Parhaiten tämä onnistuu kehittämällä kuntarakennetta siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen muodostaa hallinnollisesti yhden kunnan. Kun tämä ei ole ollut mahdollista, on edetty vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvalla toimintamallilla.

54 48 Turun kaupunkiseudulla maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja kehittämistyötä on tehty laajasti sopimusperusteisesti, valtion ohjauksella ja kuntien yhteistyöllä. Perusasiakirja on Turun kaupunkiseudulle 2012 laadittu kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli 2035, jonka tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löydetty yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemalli ohjaa kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja siinä on esitetty vuoteen 2035 ulottuvia alueellisia kehityskuvia koskien asumista, työpaikka-alueita, kaupan ja palveluiden alueita, liikenneverkkoa, virkistyksen ja vapaa-ajan alueita sekä yhdyskuntatekniikkaa. Numeerisena tavoitteena on varautua noin asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23 %:n kasvu). Väestönkasvusta noin 80 % kohdennetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja noin 20 % osoitetaan rakennemallin ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille. Rakennemallissa on esitetty aluekohtaiset toimenpiteet ja vaiheistus ydinkaupunkialuetta koskien. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisten taajamien kasvua ei ole vaiheistettu vastaavalla tavalla, mutta tavoitteena voidaan pitää sitä, että noin puolet ydinkaupunkialueelle osoitetusta kasvusta toteutuu vuosina ja puolet vuosina Koko seudulla lisätään asuntotarjontaa uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 %:n kasvu). Se tarkoittaa noin asuntoa vuodessa. Myös työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkialueelle. Rakennemallissa varaudutaan yhteensä noin työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Suunnittelualueena rakennemalli on kattava, jolloin sillä toteutuessaan on vaikuttavuutta. Mukana ovat Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Turku ja Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Parainen, Sauvo ja Tarvasjoki. Vehmaa ei ole mukana. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus kesäkuulta 2012 perustuu rakennemalliin ja konkretisoi sen tavoitteiden toteutumista eri osapuolten yhteistyönä. Aiesopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunkiseudun kunnat mukaan lukien Mynämäki sekä valtion osalta ympäristöministeriö, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Varsinais-Suomen ELY - keskus). Aiesopimuksen valmistelussa mukana ovat lisäksi olleet Varsinais- Suomen liitto, valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Kuntien sopimusperusteinen päätöksenteko toteutuu erilaisissa markkinaympäristöissä, joita ovat seudun asuntomarkkinat, kuntien palvelumarkkinat, työmarkkinat, verotusmarkkinat ja kaavoitusmarkkinat. Näitä erilaisia, isoja yhdyskuntarakenteen kokonaisuuksia ja niihin kohdistuvia kuntalaisten ja kuntien keskinäisiä yhteyksiä havainnollistetaan seuraavalla kaaviolla.

55 49 Soveltaen Arto Koski Kuva 7. Erilaiset markkinaympäristöt ja niiden väliset yhteydet Asukkaat ja yritykset toimivat omien vaatimustensa ja reunaehtojensa mukaisesti alueen yhteisillä asunto- ja työpaikkarakentamisen markkinoilla. Jokainen toimija, olipa kyse asukkaasta tai yrityksestä tekee päätöksensä lähtökohtaisesti itsenäisesti. Samoin toimivat alueen kunnat, jotka päättävät itsenäisesti kukin tahollaan kaavoitettavista asunto- ja työpaikka-alueista sekä niiden toteutuksesta. Yhdyskuntarakenteen ja investointien tehokkuuden kannalta alueen kunnat voisivat kyllä tehdä sopimuksellisesti yhteistyötä, mutta esimerkiksi hankkeiden toteutusjärjestyksen tai tonttitehokkuuden kysymyksissä mahdollisesti syntyvät ongelmat ja etujen vastakkaisuus saattavat olla vaikeita ratkaista yhteisymmärryksessä kokonaisedun näkökulmasta, kun juridista pakkoa ei ole. Työmarkkinat ovat yhteisiä ja yleisiä asukkaille, yrityksille kuin myös kunnille ja niillä toiminta on pääsääntöisesti markkinaehtoista. Verotuksessa taas jokainen kunta verottaa asukkaitaan omin päätöksin, vaikkakin naapurikuntien veroaste todennäköisesti asettaa kunnan päätöksenteolle määrätyt reunaehdot. Näin kunnan harjoittaman verotuksen voidaan katsoa olevan ainakin jossain mitassa olevan markkinaperusteista. Muita alhaisempi kiinteistövero- ja kunnallisveroprosentti on kiistatta kilpailuetu hyvien veronmaksajien saamiseksi kuntaan. Palvelumarkkinoilla kunnat samoin kuin kuntalaiset asiakkaina voivat toimia markkinaperusteisesti, sopimusperusteisesti tai esimerkiksi viranomaistehtävissä säädösperusteisesti. Sopimusperusteinen kuntien yhteistoimintaan perustuva palvelutuotanto voi olla laaja-alaista kuten perusturvapalvelujen tuottamista tai määrättyyn palvelutehtävään kuten ympäristönsuojeluun tai rakennusvalvontaan perustuvaa palvelujen tuottamista. Keskinäinen kilpailu voi lyhyellä aikavälillä peittää voimien yhdistämisellä saavutettavissa olevat pidemmän aikavälin hyödyt. Sopimusperusteinen yhteistoiminta yksittäisissä ja rajatuissa palvelutehtävissä voi myös osoittautua hyväksi toimintamalliksi. Molemmissa vaihtoehdoissa toiminnan laajetessa ja taloudellisen merkityksen kasvaessa on kuitenkin omat riskitekijänsä. Koventunut kilpailu asukkaista ja yrityksistä voi johtaa esimerkiksi tonttien alihinnoitteluun, vakuudettomiin takauksiin tai veroasteen taikka maksuperusteiden pitämiseen liian alhaalla liian pitkään. Sopimusperusteiseen yhteistoiminnan riskitekijöitä usein ovat kasvava hallinto, päätösprosessien hidastuminen, päätösvallan

56 50 siirtyminen rahoittajalta tuottajalle ja puutteet valvonnassa. Liedon ja Ruskon kunnat sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupungit ovat allekirjoittaneet vuonna 2012 yhteistoimintasopimuksen Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtävistä ja niiden hoitamisesta. Sopijakunnat hoitavat nämä tehtävät kuntalain 76 ja 77 mukaisesti siten, että Turun kaupunki on perustanut niistä huolehtimaan yhteisen toimielimen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueelle laaditaan yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja siihen liittyvä palvelutasotavoite, jossa otetaan huomioon kuntakohtaiset, kuntien itse määrittelemät palvelutasotavoitteet. Edelleen yhteistoiminnalla huolehditaan seudun kuntien edunvalvonnasta valtionavustusten ja valtion hankkiman ostoliikenteen suunnittelussa ja avustusten hakemisessa sekä suunnitellaan muiden toimivaltaisten joukkoliikenteen lupaviranomaisten kanssa seudun joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään. Mikään selvityskunnista, ei Mynämäki, ei Nousiainen eikä Vehmaa ole mukana tässä yhteistyössä. Liikenteellisesti tie nro 192, Kustavin tie, on tärkein yhteys Vehmaalle Turun kaupunkiseudulta. Liittymä Kustavin tieltä tielle 194 ohjaa Vehmaan keskustaan. Vehmaan liikenteellinen yhteys Mynämäelle on myös Kustavin tieltä tien 1930 kautta tai suoraan tietä Yhteys Nousiaisten ja Vehmaan kuntakeskusten välille syntyy parhaiten myös Kustavin tieltä tien nro 1912 tai tien 1914 kautta. Mynämäen ja Nousiaisten välinen yhteys on valtatie 8:n ansiosta nopea ja yhdistää kunnat Turun ydinkaupunkiseutuun tehokkaasti. Kuntakeskusten logistinen yhteys on tältä osin puutteellinen Vehmaan kuntakeskuksen osalta. Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä ja eteviä toteutusprosesseja koordinoi MALtyöryhmä, jonka johdolla on valmisteltu seudullista kehittämistyötä. Tässä seurantaryhmässä Mynämäki ja Nousiainen ovat mukana ja pystyvät siten jatkuvaan vaikuttamiseen mallin toteutusta koskevissa kysymyksissä. Aluekehittämisen kannalta mahdollisesti yhdistyvä uusi kunta kytkeytyy Turun kaupunkiseudun kokonaisuuteen, jossa maankäytön tahtotila on jo ollut olemassa (Rakennemalli, Aiesopimus) ja joka on myös Varsinais-Suomen liiton maakuntakaavassa keskeinen. Lisäksi Rakennemalliin liittyvä päivitettävä asunto- ja maapoliittinen ohjelma tiivistää yhteistä näkemystä kehittämisen painopisteistä. Mynämäen ja Nousiaisten kautta Vehmaa uudessa tilanteessa kytkeytyisi kaupunkiseudun laajempaan sopimukselliseen yhteistyöhön. Kunnilla on määrällisesti tonttivarantoa riittävästi, mutta varsinkin Vehmaan osalta työpaikkatonttien tulevaisuuden sijoittuminen optimaalisesti vaatii jatkotarkastelua. Mynämäen ja Nousiaisten osalta työpaikka-alueiden sijoittuminen valtatie 8 yhteyteen ja samalle puolelle tietä lähellä toisiaan tulee jatkossa tarjoamaan synergiaetuja, jota vielä vahvistaa vesi- ja jätevesi-infrastruktuuri. Yhtenä erityisesti yhdyskuntarakenteen kehittämiseen vaikuttavana tekijänä on selvityskuntien taajamaaste. Mynämäki ja Nousiainen ovat hyvin samankaltaisia tällä muuttujalla (65 ja 66 %) kun taas Vehmaa on selvästi haja-asutukseen tukeutuva 46 %:n taajama-asteella vuoden 2012 alussa.

57 51 Taulukko 27. Selvityskuntien taajama-aste Asiointi Varsinais-Suomen kunnat kuuluvat markkina-aluetutkimuksen neljään päämarkkina-alueeseen (Turku, Forssa-Loimaa-Huittinen, Salo ja Rauma-Eura) ja neljään paikallismarkkina-alueeseen (Turku, Loimaa Salo, Rauma). Selvitysalueen kunnat kuuluvat Turun paikallismarkkina-alueeseen. Varsinais-Suomen Kaupan palveluverkkoselvityksen (2013) mukaan Turun seutukunta on maakunnan kaupallinen ydin, jossa vähittäiskauppa on keskittynyt Turun, Raision ja Kaarinan muodostamalle keskusakselille. Tärkeimpiä kaupallisia keskuksia ovat Turun ydinkeskusta, Raision Myllyn alue, Länsikeskus sekä Skanssin alue, joihin vähittäiskaupan uudisrakentaminen on viime vuosina keskittynyt. Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan asiointiliikenne erikoistavarakaupassa perustuu oman auton käyttöön ja sen luontainen suunta on Myllyn alue. Selvitysalueen kunnat jakautuvat erikoiskaupan asioinnissa Turun ja Raision kesken siten, että Raisioon kuuluvat Nousiainen (62 %), Vehmaa (38 %) ja Mynämäki (28 %). Raision asema erikoistavarakaupan keskuksena on vahva koko Turun seudulla, erityisesti selvitysalueen länsi- ja rannikkoalueella ja myös maakunnassa laajemminkin. Turun keskusta on joukkoliikenteellä erittäin hyvin saavutettavissa ja alue onkin Turun seudun keskuksista ainoa, johon kohdistuu merkittävissä määrin joukkoliikenteellä tehtäviä asiointimatkoja. Pienin autolla tulevien osuus oli Turun keskustassa (48 %) ja suurin Ohikulkutien liikkeissä Raisiossa (88 %) ja Krossissa Kaarinassa (90 %) (Marjanen & Malmari, 2012). Turun keskustan suurin heikkous on ollut ja on edelleen pysäköintitilojen niukkuus ja maksullisuus. Turun keskusta koettiin Myllyä ja Skanssia turvattomammaksi ja hankalammaksi mutta samalla mielenkiintoisemmaksi ostoympäristöksi. Keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten suurimmat vahvuudet suhteessa Turun keskustaan olivat hyvät ja ilmaiset pysäköintitilat, sopivat aukioloajat, liikkumisen helppous alueen sisällä sekä turvallisuus. Mylly ja Skanssi arvioitiin myös Turun keskustaa edullisemmiksi ostospaikoiksi. Myllyn ja Skanssin arvosanaprofiilit muistuttivat paljon toisiaan, mutta Myllyn arvosanojen keskiarvot olivat lähes kaikilla kriteereillä hieman Skanssin vastaavia korkeampia (Marjanen & Malmari, 2012). Yleisenä periaatteena voi sanoa, että asukasmäärien ja asukastiheyksien kasvattaminen nykyistä harvemmissa ja tiiviimmissä sekä pienissä että suurissa yhdyskunnissa mahdollistaa aiempaa laajemman ja kustannustehokkaamman palvelutarjonnan. Kuitenkin osa väestöstä asuu jatkossakin hajallaan ja myös tämän väestönosan palvelutarpeet on hoidettava. 5.3 Yhtiömuotoinen yhteistyö Yhdyskunnan tehokas ja toimiva huolto on Turun kaupunkiseudulla toteutettu kuntien yhteistyönä yhtiömuodossa. Mynämäki ja Nousiainen ovat mukana seudullisissa jätehuollon, puhdistamotoiminnan yhtiöissä. Nousiainen on mukana myös Turun Seudun Vesi Oy:ssä.

58 52 Taulukko 28. Kuntakohtainen osallistuminen ja omistus% Turun seudun teknisen sektorin yhtiöissä. Parhaillaan päätöksentekoon on tulossa uuden seudullisen vesihuoltoyhtiön perustaminen siten, että nykyisistä kunnallisista vesihuoltolaitoksista, jotka ovat taseyksiköitä, ja seudullisista osakeyhtiöistä (Turun Seudun puhdistamo Oy ja Turun Seudun Vesi Oy) muodostetaan yksi seudullinen vesihuoltotoimija, joka omistaa vesihuollon verkostot, laitokset ja muut rakenteet sekä vastaa myös asiakassuhteista. Nousiaisten talousvesi saadaan Masku-Nousiaisten kuntayhtymältä, lähitulevaisuudessa Turun Seudun Vesi Oy:ltä ja jätevedet käsitellään Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen laitoksella Turussa. Mynämäen talousvesi saadaan kunnan omilta ottamoilta, eikä tällä hetkellä ole suunnitelmia muista ratkaisuista. Jätevedet käsitellään myös Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen laitoksella Turussa. Vehmaan talousvesi tulee Uudestakaupungista ja Vehmaan Vinkkilän ja Rautilan puhdistamot on suunniteltu johdettavan samaan suuntaan käsiteltäväksi Vakka-Suomen vesiliikelaitoksen (Uusikaupunki) toimesta myöhemmässä vaiheessa. On huomioitava, että vesihuoltolain mukaan käyttömaksujen tulee olla koko vesihuoltolaitoksen alueella samat. Liittymismaksut ja perusmaksut voivat perustelluista syistä ja kustannusten kattamiseksi olla erisuuruiset Toimielinpohjainen yhteistyö Kaikki selvityskunnat ovat Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen jäsenkunta. Varsinais-Suomen maakunnan alueella pelastustointa hoitaa Turun kaupungin hallinnossa oleva Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ja sen alainen aluepelastuslaitos. Pelastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais- Suomessa käyttää 15-jäseninen aluepelastuslautakunta. Lautakunnassa on viisi edustajaa Turusta, kolme edustajaa Turun alueen muista kunnista, kaksi edustajaa Uudestakaupungista, Loimaalta ja Salon alueelta, sekä yksi edustaja Paraisten alueelta. Mynämäki ja Nousiainen osallistuvat Turun vastuukuntamallilla toteutetun Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan työskentelyyn. Raision kaupunki vastaa Mynämäen ja Nousiaisten ympäristönsuojelutehtävistä vastuukuntaperiaatteella. Vehmaan ympäristönsuojelutehtävistä vastaa Uudenkaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelupalvelut. Rakennustarkastuksen palvelut kunta ostaa mitoituksella yksi päivä/vko, 100 %:sti ainakin saakka.

59 Yhdistymisarvio Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan yhdistyminen mahdollistaisi yhtenäisemmän maankäytön suunnittelun valtatie 8:aan tukeutuvalla taajama-asutuksen painopistealueella ja lisäisi mahdollisuuksia siihen kytkeytyvien asunto- ja työpaikka-alueiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tähän yhdistynyt kunta voisi osoittaa moninkertaisesti ja tarvittaessa nopealla aikavälillä resursseja yhden kunnan resursseihin verrattuna. Etua muodostuisi myös vahvemmasta neuvotteluasemasta, jonka vahvemmat resurssit tuovat mukanaan. Tämä parantaisi mahdollisuuksia saada muita kuin omarahoitteisia infra hankkeita alueelle. Vehmaan aluekeskus jäisi kauemmas ja sitä kehitettäisiin sen vahvuuksia hyödyntäen. Päivitettävillä kaavallisilla tarkasteluilla sekä päivitettävällä rakennemalli 2035:llä ja siihen liittyvällä päivitettävällä aiesopimuksella yhdistyneessä kunnassa pystytään ratkaisemaan kustannustehokkaasti asunto- ja maapoliittiset tarpeet siten, että uudella kunnalla olisi tarjottavana oikein ajoitettuna ja sijoitettuna riittävästi hyvin saavutettavia tontteja niin asumiseen kuin elinkeinotoimintaan. Vehmaan lähikeskukset kytkeytyvät uuteen kuntaan kun niiden yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuntaviivat päivitetään yhteensopiviksi Mynämäen ja Nousiaisten kanssa. Samalla haja-asutusalueet voidaan pitää elävänä tiivistämällä kyläalueita. Yhdistynyt kunta olisi integroitunut Turun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisjärjestelmiin ja se kykenisi entistä tehokkaammin hyödyntämään valtatie 8:n mahdollisuuksia. Mikäli kunnat jatkavat erillään, panostukset investointeihin ja markkinointiin ovat väistämättä hajautuessaan tehottomammat ja vähäisemmät eivätkä välttämättä kohdennu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Haasteena maankäytön kehittämiselle ja hallinnalle muodostaa Maskun keskeinen asema valtatie 8:n yhteydessä rakentuvan Rivieran kauppa- ja teollisuusalueen sekä vapaa-ajan toimintojen kehittäjänä ja alueen kokonaisuuteen sekä mahdolliseen kilpailutilanteeseen vaikuttavana osapuolena. Kun kunta ei ole mukana selvityskokoonpanossa, kehittämistä koskevat päätökset ja suunnitelmat on nostettava esiin itsenäisten toimijoiden yhteistyökysymyksenä rakennemallin raamissa eikä niitä voida itsenäisesti ilman neuvotteluja rahoittaa eikä toteuttaa. Uusi Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan yhdistynyt kunta olisi tiukassa kilpailutilanteessa valtatie 8:aan tukeutuvien työpaikka-alueiden kehittämisessä kuntakumppaniensa kanssa. Raision asema on erittäin vahva eikä sen kehittämispotentiaali ole lopussa. Jos Maskun ja Naantalin yhdistyminen tapahtuu, Rivieran alueelle yhdistynyt kunta pystyy panostamaan voimakkaasti ja hyvistä lähtökohdista. Tässä kilpailutilanteessa Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan yhdistyneen kunnan tulisi löytää oma profiilinsa ja vahvuutensa, joka saisi synergiaa kokonaisuudesta eikä tuhlaisi voimavaroja keskinäiseen kilpailuun. Haasteen muodostaa myös Mynämäen ja Nousiaisten integroituminen vahvasti Turun seudun yhtiö- ja toimielinpohjaiseen yhteistyöhön sekä infrastruktuuriin ja Vehmaan vastaavasti Uudenkaupungin kanssa tehtävään yhteistyöhön ja infrastruktuuriin. Todennäköisesti olemassa olevia fyysisiä rakenteita ja niihin liittyviä sopimuksia ei kannata ainakaan lyhyellä aikavälillä purkaa, mutta suunnitelmat tulee päivittää ja toiminta sopeuttaa uutta tilannetta vastaaviksi.

60 54 6 PALVELUT 6.1 Tekniset palvelut Palvelujen nykytilanne Selvityskuntien teknistä tointa ohjaa poliittisesti lautakuntarakenne, jonka ohjauksessa ei ole liikelaitoksia eikä yhtiömuotoon organisoitua tuotannollista toimintaa. Mynämäellä teknistä tointa ohjaa 11 jäseninen tekninen lautakunta, joka käsittelee myös rakennusvalvonnan toimialaan kuuluvat asiat. Teknistä tointa johtaa tekninen johtaja ja osasto on jaettu kolmeen yksikköön: kunnallistekniikka, tilalaitos ja rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. Nousiaisissa on kaksi seitsemän jäsenistä lautakuntaa: tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Teknistä tointa johtaa tekninen johtaja ja osasto on jaettu neljään yksikköön: kunnallistekniset palvelut, tilapalvelut, vesihuoltopalvelut ja rakennusvalvontapalvelut. Vehmaalla teknisessä lautakunnassa on yhdeksän jäsentä ja tekninen johtaja on kaikkien toimintojen vastuuhenkilö. Toimintopohjainen vastuualuejako on seuraava: hallinto, liikenne- ja yleiset alueet, kiinteistötoimi, vesihuolto, jätehuolto, maa- ja metsätilat, rakennusvalvonta, tieasiat. Teknisen toimen henkilöstö on koottu seuraavasti: Taulukko 29. Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan teknisen toimen henkilöstö Tilalaitosten henkilöstö on Mynämäellä ja Nousiaisissa organisoitu siten, että tukipalvelut sisältyvät yksikön palvelutuotantoon. 6.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutostekijät Asukasmäärä Vuoden 2013 lopussa selvityskunnissa oli yhteen asukasta.

61 55 Taulukko 30. Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan asukasmäärän kehitys vuoteen 2029 Ennusteen mukaan selvityskunnista suhteellisesti eniten kasvaa Nousiainen, mutta Vehmaan asukasmäärä vähenee. Selvitysalueen asukasmäärä kuitenkin kasvaa yhteensä 345:lla vuoteen 2029 mennessä. Ikärakenne Mynämäellä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 822 asukkaasta asukkaaseen vuoteen 2029 mennessä, vajaa 60 prosenttia. Myös alle kouluikäisten määrä nousee. Kouluikäisten ja työikäisten ikäryhmät pienenevät. Kuva 8. Mynämäen asukkaiden ikärakenne vuoteen 2029 (FCG) Nousiaisten asukasmäärä kasvaa 8 prosenttia vuoteen Ikärakenteessa ikääntyneiden määrä kasvaa. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 336 asukkaasta 601 asukkaaseen, kasvua lähes 80 prosenttia. Alle kouluikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan yli 10 prosenttia.

62 Kuva 9. Nousiaisten asukkaiden ikärakenne vuoteen 2029 (FCG) 56

63 57 Vehmaan asukasmäärä vähenee kuudella prosentilla vuoteen 2029 ennusteen mukaan. Ikääntyneiden ikäryhmät kasvavat ja kaikki muut ikäryhmät pienenevät. Lasten ja nuorten ikäryhmät supistuvat lähes neljänneksellä eikä kunnassa synny vuosittain vähintään 50 lasta kuntarakennelain väestökriteerin mukaisesti. Vuosittain syntyneiden määrä on keskimäärin 17 lasta. Myös työikäisten määrä vähenee viidenneksellä vuoteen 2029 mennessä. Kuva 10. Vehmaan asukkaiden ikärakenne vuoteen 2029 (FCG) Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo alle 17-vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteessa työikäisten määrään. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 60 alle 17-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä 100 työikäistä kohden.

64 58 Kunta / vuosi Mynämäki Nousiainen Vehmaa Varsinais-Suomi Koko maa Tilastokeskus Taulukko 31 Väestöllinen huoltosuhde 2012 ja ennuste selvityskunnissa, maakunnassa ja koko maassa Vuoteen 2029 mentäessä selvityskuntien väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Erityisen voimakasta huoltosuhteen heikkeneminen on Vehmaalla, jossa huoltosuhdeluku on ennusteen mukaan 101 vuonna Sairastavuus Yleisesti käytettäviä kuntien asukkaiden terveydentilaa ja sairastavuutta mittaavia mittareita ovat kansaneläkelaitoksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksit. Kuntien asukkaiden sairastavuutta kuvaa luotettavammin THL:n indeksi. Se perustuu seitsemän yleisimmän sairausryhmän yleisyyteen suhteessa koko maan keskiarvoon. Kelan indeksi perustuu enemmän terveyskäyttäytymiseen ja lääkärien aktiivisuuteen diagnosoinnissa. THL:n sairastavuusindeksi on rakennettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksi koostuu seitsemästä kansanterveydellisesti merkittävästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien merkitystä painottavasta näkökulmasta. Kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Kunnan indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus kunnassa on. Koko maassa indeksin arvo on 100. Tuloksia voi tarkastella sekä ikävakioituina että ikävakioimattomina.

65 59 Kunta Vakioimaton Kunta Vakioimaton Kunta Vakioitu Kunta Vakioitu Masku 84,5 Aura 97,0 Paimio 88,2 Kaarina 97,6 Lieto 86,0 Nousiainen 101,0 Lieto 90,4 Naantali 99,8 Rusko 87,0 Naantali 102,2 Sauvo 90,6 Aura 101,2 Paimio 88,9 Raisio 102,7 Kustavi 91,0 Raisio 102,5 Tarvasjoki 94,5 Turku 109,7 Rusko 91,3 Nousiainen 105,8 Kaarina 95,2 Kustavi 109,9 Masku 92,2 Turku 110,9 Sauvo 96,4 Taivassalo 129,0 Mynämäki 92,4 Taivassalo 111,0 Pöytyä 96,7 Vehmaa 132,2 Pöytyä 92,7 Vehmaa 120,3 Mynämäki 96,9 Tarvasjoki 93,6 THL sairastavuusindeksi Taulukko 32. THL:n sairastavuusindeksi vakioimattomana ja vakioituna vuonna THL:n indeksin mukaan Vehmaan luvut ovat erityisen korkeat niin vakioimattomana kuin vakioituna. Myös Nousiaisten luvut ovat yli maan keskiarvon. Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi esittää kuntakohtaisesti, miten tervettä tai sairasta kunnan väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo.

66 60 Kunta Vakioimaton Kunta Vakioimaton Kunta Vakioitu Kunta Vakioitu Masku 74,1 Turku 95,3 Rusko 86,4 Taivassalo 94,7 Rusko 76,7 Tarvasjoki 95,9 Masku 88,7 Pöytyä 97,4 Lieto 78,9 Mynämäki 105,0 Paimio 88,7 Nousiainen 98,0 Kaarina 83,1 Pöytyä 110,4 Tarvasjoki 89,1 Turku 98,2 Paimio 88,4 Sauvo 114,1 Kaarina 89,5 Aura 98,9 Aura 89,9 Taivassalo 134,8 Lieto 89,9 Kustavi 100,8 Nousiainen 91,6 Vehmaa 142,3 Naantali 90,3 Sauvo 101,6 Naantali 93,9 Kustavi 154,5 Raisio 92,5 Vehmaa 114,8 Raisio 94,1 Mynämäki 94,1 Kelan terveyspuntari Taulukko 33. Kelan sairastavuusindeksi vakioimattomana ja vakioituna vuonna 2012 Sairastavuus on Vehmaalla korkeinta kaikista selvitysalueen kunnista. Mynämäki ja Nousiainen alittavat maan keskiarvon vakioidussa mittarissa.

67 61 Toimeentuloturva Toimeentulotuen asukaskohtaiset menot ovat korkeimmat Raisiossa vuonna Yli 100 euron asukaskohtaiset toimentulotukimenot ovat Turun, Paimion ja Naantalin kaupungeissa sekä myös Kustavissa ja Vehmaalla. Vähiten toimeentulotukea myönnetään asukasta kohti Tarvasjoella, Ruskolla, Maskussa ja Sauvossa Mynämäen ja Nousiaisten sijoittuessa selvityskuntien keskitasoon. Kunta Toimeentulo tuki /kotitalous Toimeentulotu ki / asukas Kunta Toimeen tulotuki / kotitalo us Toimeent ulotuki / asukas Tarvasjoki Kaarina Rusko Aura Masku Naantali Sauvo Paimio Taivassalo Turku Pöytyä Vehmaa Lieto Kustavi Nousiainen Raisio Mynämäki THL Toimeentulotuen menot 2013,tilastoeraportti 14/2014 Taulukko 34. Toimeentulotuen reaalimenot kotitaloutta ja asukasta kohti Terveydenhuollon palvelujen käyttö Perusterveydenhuollon avohoidon kaikkien lääkärikäyntien määrä asukasta kohti ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Se sisältää myös kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit. Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen mediaani oli 1594 käyntiä 1000 asukasta kohti, mikä oli 28 prosenttia enemmän kuin keskimäärin koko maassa (1247). Tämä voi kertoa siitä, että Länsi-Suomen alueen asukkaat ovat saaneet perusterveydenhuollon lääkäripalveluja paremmin kuin koko maassa keskimäärin.

68 62 THL, Sotka Kunta/vuosi M-% Turku ,7 Vehmaa ,5 Taivassalo ,7 Kaarina ,6 Lieto ,0 Aura ,2 Kustavi ,7 Masku ,5 Paimio ,0 Tarvasjoki ,7 Nousiainen ,2 Raisio ,0 Sauvo ,5 Pöytyä ,9 Rusko ,1 Mynämäki ,4 Naantali ,7 Taulukko 35. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit asukasta kohti Keskuskaupunki Turun asukkaat käyttävät vähiten perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalveluja, mutta eniten erikoissairaanhoidon avohoidon palveluja 1000 asukasta kohti vuonna Kunnissa, joissa on paljon perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntejä, asukkaat käyttävät pääsääntöisesti vähemmän erikoissairaanhoidon avopalveluja. Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat vähentyneet vuodesta 2000 ja erikoissairaanhoidon käyntien määrä on kasvanut. Kuntalaisten hankkimien yksityisten lääkäripalvelujen asukaskohtaiset kulut ovat myös kasvaneet. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä on selvityskunnista eniten Mynämäellä, jossa näiden lääkärikäyntien määrä on myös noussut vuodesta Tämä voi kertoa siitä, että kunnassa on ollut tasaisesti perusterveydenhuollon lääkäripalveluja saatavilla ja että asukkaat ovat suosineet perusterveydenhuollon palveluja. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit tuhatta asukasta kohti kertoo kaikki erikoissairaanhoidon avohoidon lääkärikäynnit alueella. Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen mediaani erikoissairaanhoidon avohoitokäynneissä oli 1663 käyntiä tuhatta asukasta kohden. Koko maassa vastaavia lääkärikäyntejä tilastoitiin keskimäärin 1536 käyntiä tuhatta asukasta kohden eli noin 8 prosenttia vähemmän.

69 63 Kunta/vuosi M-% Rusko ,4 Nousiainen ,2 Masku ,9 Paimio ,4 Mynämäki ,3 Tarvasjoki ,9 Naantali ,8 Lieto ,1 Raisio ,5 Pöytyä ,9 Kaarina ,7 Aura ,9 Sauvo ,7 Kustavi ,4 Taivassalo ,4 Vehmaa ,8 Turku ,8 THL, Sotka Taulukko 36. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Erikoissairaanhoidon avokäynnit ovat lisääntyneet kaikissa kunnissa paitsi Mynämäellä. Erityisesti kasvua on tapahtunut kaupunkiseudun suurissa kunnissa ja kauempana sijaitsevissa pienemmissä kunnissa. Pienten kuntien käytön kasvuun vaikuttavat päivystysjärjestelyt. Ydinkaupunkiseudun käytön kasvuun saattavat vaikuttaa päivystyksen lisäksi päiväkirurgian lisääntyminen ja yksityisten lääkäripalvelujen lähetekäytännöt. Kaupunkiseudun suurten kuntien asukkaat käyttävät eniten yksityisiä lääkäripalveluja asukaskohtaisilla menoilla mitattuna. Mittari kertoo yksityislääkärin antaman sairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset euroina. Summasta ei ole vähennetty sairausvakuutuksen maksamaa osuutta.

70 64 Kunta/vuosi M-% Kustavi ,2 Taivassalo ,0 Pöytyä ,2 Vehmaa ,0 Sauvo ,4 Aura ,4 Tarvasjoki ,3 Mynämäki ,0 Paimio ,5 Nousiainen ,3 Turku ,1 Rusko ,9 Naantali ,7 Raisio ,1 Masku ,6 Lieto ,8 Kaarina ,0 THL, Sotka Taulukko 37. Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset / asukas Sairaalahoidon hoitopäivien mittari kertoo kaikkien vuoden aikana sairaalahoitoa saaneiden henkilöiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Sairaalahoito sisältää julkisen sektorin ja yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat myös psykiatriset sairaalat. Sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. Asukaskohtaisten sairaalahoidon hoitopäivien määrä on vähentynyt selvitysalueen kunnissa vuodesta Monissa selvityskunnissa hoitopäivien ovat vähentyneet yli 30 prosenttia. Alenema kertoo erikoissairaan- hoidon hoitokäytäntöjen ja kuntien palvelurakenteen muutoksesta, jossa laitospalveluja on supistettu. Turussa sairaalapäivien määrä on selvästi korkein. Keskuskaupungin alentuma on ollut muihin kuntiin nähden pienempi vuodesta Sairaalapäivien määrä on korkea myös Pöytyällä ja Kustavissa. Alhaisin sairaalapäivien määrä tuhatta asukasta kohti on Ruskolla ja Maskussa. Joidenkin kuntien palveluissa sairaalahoidolla on suurempi sija kuin mitä sairastavuusindeksi perusteella voi olettaa. Vastausta on haettava kunnan palvelurakenteesta ja terveyspalvelujen sisäisistä käytännöistä.

71 65 Kunta/vuo si M-% Vakioitu sairastavuusindeksi Rusko ,4 86,6 Masku ,9 88,7 Tarvasjoki ,8 89,1 Nousiaine ,1 98 Sauvo n ,8 101,6 Kaarina ,0 89,5 Raisio ,9 92,5 Paimio ,7 88,7 Aura ,5 98,9 Lieto ,5 90,3 Naantali ,2 90,3 Taivassalo ,2 94,7 Vehmaa ,9 114,8 Mynämäki ,2 94,1 Kustavi ,5 100,8 Pöytyä ,5 97,4 Turku ,9 98,2 THL, Sotka, Kelan sairastavuusindeksi Taulukko 38. Sairaalahoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohti vuosina Perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitopäiviä on eniten Vehmaalla ja Mynämäellä ja vähiten Nousiaisissa tuhatta asukasta kohti. Hoitopäivien määrä perusterveydenhuollossa tuhatta asukasta kohti kertoo väestön sairastavuuden ohella kuntien erilaisista palvelurakenteista. Joissakin kunnissa palvelut ovat muita kuntia laitospainotteisimpia. Nousiaisissa näkyy myös nuoren väestön kasvukunnan aiheuttama ero kuntien välillä. Kunta/vuosi 2012 Kunta/vuosi 2012 Rusko 359 Paimio 754 Sauvo 422 Taivassalo 925 Tarvasjoki 494 Lieto 968 Masku 509 Vehmaa 1072 Nousiainen 606 Kustavi 1089 Aura 661 Mynämäki 1190 Raisio 686 Turku 1214 Kaarina 703 Pöytyä 1272 Naantali 714 THL, Sotka Taulukko 39. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohti 2012

72 66 Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen mediaani oli samalla tasolla kuin koko maan keskiarvo eli 1017 vuodeosaston hoitopäivää tuhatta asukasta kohti. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät tuhatta asukasta kohti kuvaa erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä alueellisesti sekä jossain määrin akuuttia sairastavuutta. Sairastavuuden lisäksi siihen vaikuttavat väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. Korkea määrä saattaa kertoa korkeasta sairastavuudesta ja/tai palveluiden hyvästä laadusta. Kunta/vuosi 2012 Kunta/vuosi 2012 Lieto 433 Vehmaa 563 Masku 448 Mynämäki 591 Nousiainen 471 Sauvo 626 Paimio 500 Aura 666 Kaarina 501 Taivassalo 667 Rusko 505 Naantali 714 Raisio 507 Pöytyä 750 Tarvasjoki 530 Turku 778 Kustavi 915 THL, Sotka Taulukko 40. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohti 2012 Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivien mediaani oli 668 hoitopäivää tuhatta asukasta kohti. Koko maassa vastaavia hoitopäiviä tuhatta asukasta kohti oli 587 eli 12 prosenttia alueen mediaania vähemmän. Kuntakohtaiset erot ovat suuria Nousiaisten sijoittuessa selvästi alle Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen mediaanin alapuolelle, Vehmaan hieman koko maan arvon alapuolelle ja Mynämäen hieman sen yläpuolelle. Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivien määrä tuhatta asukasta kohti kertoo vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen potilaiden hoitopäivät. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien mediaani oli 154 hoitopäivää tuhatta asukasta kohti. Koko maassa psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien mediaani oli 251 hoitopäivää tuhatta asukasta kohden eli peräti 63 prosenttia enemmän kuin Länsi-Suomen alueella. Kunta/vuosi 2012 Kunta/vuosi 2012 Kustavi 10 Paimio 134 Aura 38 Masku 147 Taivassalo 85 Nousiainen 148 Tarvasjoki 92 Raisio 153 Lieto 99 Sauvo 184 Mynämäki 110 Naantali 200 Pöytyä 121 Vehmaa 227 Rusko 125 Turku 285 Kaarina 127 THL, Sotka Taulukko 41. Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohti 2012

73 67 Mynämäen ja Nousiaisten arvot ovat alle Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen mediaanin alapuolella ja Vehmaan selvästi koko maan mediaanin alapuolella Sosiaalihuollon palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus ikäryhmässä Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen mediaani kunnassa 75 vuotta täyttäneistä, kotona asuvista oli 88,6 prosenttia. Suomessa on keskimäärin päästy hyvin STM:n tavoitteeseen, sillä 75 vuotta täyttäneistä vielä 90 prosenttia ikäryhmästä asuu kotonaan koko maassa. Kunta/vuosi 2012 Kunta/vuosi 2012 Mynämäki 84,8 Nousiainen 89,3 Aura 85,9 Turku 89,5 Rusko 86,4 Kaarina 89,8 Masku 86,9 Raisio 90,9 Pöytyä 87,0 Paimio 91,4 Vehmaa 87,0 Naantali 92,6 Kustavi 87,3 Taivassalo 92,6 Tarvasjoki 88,3 Lieto 93,4 Sauvo 100,0 THL, Sotka Taulukko vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus ikäryhmästä 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus omassa ikäryhmässään on korkein Sauvossa, jossa kaikki ikäryhmään kuuluvat asuvat omissa kodeissaan. Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen alhaisin ikääntyneiden kotona asuvien osuus on Mynämäellä, 84,8 prosenttia ikäryhmästä. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus ikäryhmässä Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus kertoo, miten suuri osuus ikäryhmään kuuluvista saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Tilastoon on kerätty tiedot kaikista niistä asiakkaista, jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Mittari ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resursoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Kotipalvelu on vain osa ikääntyneiden palvelujärjestelmän kokonaisuutta ja sen järjestämistavat vaihtelevat kunnittain.

74 68 Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen mediaani (11,1 %) oli vuonna 2013 hieman koko maan keskiarvoa (11,9 %) alhaisempi. Kunta/vuosi 2013 Kunta/vuosi 2013 Rusko 6,1 Mynämäki 11,2 Raisio 8,5 Pöytyä 11,7 Naantali 9,9 Lieto 12,4 Kaarina 10,1 Paimio 13,1 Taivassalo 10,2 Aura 13,4 Nousiainen 10,5 Turku 13,4 Masku 10,7 Vehmaa 16,7 Kustavi 11,0 Tarvasjoki 18,2 Sauvo 20,9 THL, Sotka Taulukko 43. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus ikäryhmästä Länsi-Suomen alueella on suhteessa vastaavanikäiseen väestöön selvityskunnista eniten kotihoidon piirissä olevia 75 vuotta täyttäneitä Vehmaalla (16,7 %). Tämä on selvästi enemmän kuin koko maan mediaani. Vähiten kotihoidon piirissä olevia 75 vuotta täyttäneitä oli Nousiaisissa (10,5 %), joka on alle Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen mediaanin, Mynämäen arvon ollessa kymmenyksen sitä korkeampi. Lastensuojelu Sijoitetut Osuus 0- Huostas Osuus 0- Kustavi.. 17v:sta.. sa.. 17v:sta.. Sauvo Taivassalo Tarvasjoki Pöytyä 8 0,4 5 0,3 Nousiainen 5 0,4 5 0,4 Lieto 26 0,6 21 0,5 Rusko 10 0,7 7 0,5 Aura 6 0,6 6 0,6 Mynämäki 17 1,0 10 0,6 Paimio 11 0,5 14 0,6 Masku 19 0,7 17 0,7 Raisio 51 1,0 42 0,8 Kaarina 88 1,2 71 1,0 Naantali 53 1,4 42 1,1 Turku 527 1, ,7 Vehmaa 12 2,8 8 1,9 Taulukko 44. Lastensuojelun sijoitetut ja huostassa olet lapset ja nuoret sekä osuus 0-17 vuotiaista vuonna 2012

75 69 Eniten sijoitettuja ja myös huostaan otettuja lapsia ja nuoria on suhteellisesti Vehmaalla ja selvitysalueen kaupungeissa, Turussa, Naantalissa, Kaarinassa ja Raisiossa. Vehmaan tilannetta selvittää ilmeisesti jokin kertaluonteinen tilanne Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asukaskohtaiset nettokustannukset Sosiaali- ja terveyshuollon nettokustannukset asukas kohti on tavallisin tapa mitata sitä, kuinka paljon kunnat käyttävät vuosittain näihin peruspalveluihin. Vakioimattomissa asukaskohtaisissa nettokustannuksissa näkyvät kuntien erot väestörakenteessa ja palvelutarpeissa, mutta myös erot palvelurakenteessa ja toimintatavoissa. Kunta Sosiaali- ja Sosiaaliterveys ja terveys Sosiaalipalvelut Terveyden huolto Perusterveydenhuolto Erikoissaira anhoito Rusko Lieto Paimio Masku Aura Kaarina Nousiainen Raisio Sauvo Tarvasjoki Naantali Mynämäki Pöytyä Turku Taivassalo Vehmaa Kustavi Varsinais Koko Suomi maa Kuntaliitto Taulukko 45. Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset vuonna 2013 Kaupunkiseudun nuoren väestörakenteen kasvukunnissa asukaskohtaiset kustannukset ovat alhaiset. Ruskon, Liedon, Paimion ja Maskun asukaskohtaiset nettokustannukset ovat selvityskuntien alhaisimmat. Selvitysalueen pohjoisten pienten kuntien kustannukset, Kustavin, Vehmaan ja Taivassalon, ovat korkeimmat. Pohjoisen pienten kuntien lisäksi sosiaalipalvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat korkeat Naantalissa ja Mynämäellä, terveydenhuollon Pöytyällä sekä erikoissairaanhoidon Turussa ja Sauvossa.

76 70 Nousiainen ja Mynämäki ovat vuodesta 2012 vuoteen 2013 supistaneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asukaskohtaisia nettomenoja, mutta Vehmaalla kustannukset ovat nousseet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvevakioidut menot 2012 THL julkaisi ensimmäistä kertaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien palvelujen tarve- vakioidut menot vuodelta Tarvevakioitujen menojen laskennassa jokaiselle kunnalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida, miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Taulukoissa kunnat on järjestetty tarvevakioitujen menojen mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kului koko maassa kunnilta keskimäärin euroa asukasta kohti vuonna Terveyden- ja vanhustenhuollon osuus oli keskimäärin euroa. Erot kuntien välillä olivat merkittävät. Tilastollisesti tulkittuna tarvevakioinnin jälkeen saatavat vertailuluvut kertovat, miten kunta käyttäisi sosiaali- ja terveyspalveluihin rahaa, jos sillä olisi vastuullaan koko maan väestön ikä- ja tarverakenteella varustettu väestö sen oman väestön asemesta, mutta palveluiden toteuttamistavat olisivat samat kuin kunnan nykyiset. Tarvevakioitujen menojen perusteella ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. Pienet kustannukset voivat johtua esimerkiksi toiminnan tehokkuudesta, julkisten palveluiden huonosta saatavuudesta tai yksityisten palveluiden laajasta käytöstä. Sosiaali- ja terveydenhuollon korkeat tarvevakioidut menot voivat kertoa siitä, että kunta panostaa palveluihinsa ja tarjoaa monipuoliset palvelut asukkailleen. Tarvevakioitujen menojen korkeus voi tarkoittaa myös sitä, että palvelujen tuottamisentavat sitovat runsaasti voimavaroja ja tuottavuudessa on parantamisen varaa. Heikoin tilanne on silloin, kun kunta tarjoaa suppeat palvelut ja samalla tarvevakioidut menot ovat korkeat. Maan keskiarvon ylittävät asukaskohtaiset menot kertovat siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennetaan voimavaroja keskimääräisesti enemmän. Vertailu ei kuitenkaan kerro, mitä käytetyillä rahoilla on saatu aikaan.

77 71 Kunta Nettomen ot, Nettomen ot, koko Tarvekerroi n, koko Tarvevakioidut menot, koko maa Paimio 2296 euro/asuk maa= maa=100 0,93 = Raisio 2460 as 91 0,97 93 Rusko ,84 94 Lieto ,86 95 Tarvasjoki ,01 96 Aura ,93 97 Kaarina ,90 98 Nousiain ,91 98 Pöytyä en ,07 99 Turku , Masku , Naantali , Taivassal , Mynämä o , Sauvo ki , Vehmaa , Kustavi , Satu Kapiainen, Unto Häkkinen, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taulukko 46. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot selvityskunnittain 2012 Alhaisimmat tarvevakioidut menot ovat Paimiossa, Raisio, Ruskolla ja Liedossa. Raisiolla ja Ruskolla on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alue. Myös Nousiaisissa tarvevakioidut menot ovat alle maan tarvevakioidun keskiarvoluvun. Kahdeksan kunnan tarvevakioidut menot ovat korkeammat kuin koko maan menot. Korkeimmat menot ovat kolmella pienellä kunnalla. Kustavin menot ovat erityisen korkeat ja myös Vehmaan ja Sauvon menot ylittävät huomattavasti maan tarvevakioidun keskiarvoluvun. Mynämäki on samalla tasolla Naantalin ja Taivassalon kanssa. Korkeat tarvevakioidut menot näyttävät sijoittuvan selvitysalueen pohjoisosan selvityskuntiin lukuun ottamatta Sauvoa. Kustavi, Vehmaa ja Taivassalo kuuluvat Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueeseen. Masku ja Mynämäki kuuluvat perusturvakuntayhtymä Akseliin, kuten myös Nousiainen. Naantalin kaupungilla on omana toimintana laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoama, jossa korostuvat perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon odotekustannukset ja säästöpotentiaalit FCG:n tekemissä odotekustannuslaskelmissa selvityskuntia vertaillaan kunkin kunnan asukasluvun mukaiseen vertailuryhmään. Kuntakohtaiset odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla saadaan, kun jokaiselle selvityskunnalle on valittu vertailukunnaksi neljänneksi alhaisimman kustannustason kunta.

78 72 Malli ei kerro suoraan tuottavuuseroista vaan nettokustannusten suhteesta asiakasvolyymiin. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa, mistä tuottavuuseroja kannattaa hakea. Kunta Nettom enot euro/as Tarvevak. menot Nettokustan nukset, milj.euroa Odotekusta nnukset, milj.euroa Säästö potentiaali, milj.euroa Vertailu 4. alhaisimpien menojen kuntaan Turku ,2 443,1 44,1 Lappeenranta, 95 Kaarina ,8 68,1 6,7 Kangasala 91 Lieto ,7 33,5 4,2 Pirkkala, 90 Paimio ,3 23,2 1,1 Ylivieska, 89 Sauvo ,4 8,0 0,4 Vieremä, 101 Naantali ,4 5,1 Kauhajoki, 96 Masku ,2 19,0 3,2 Ylivieska, 89 Taivassalo ,2 5,1 0,1 Karijoki, 103 Kustavi ,6 2,8 0,9 Taivassalo, 105 Raisio ,4 60,5-0,1 Raahe, 95 Rusko ,7 11,8 0,9 Lemi, 89 Mynämäki ,3 21,1 2,2 Kauhajoki, 96 Nousiainen ,8 11,2 0,6 Rusko, 94 Vehmaa ,6 6,9 0,7 Myrskylä 99 Aura ,8 9,3 0,5 Vesilahti, 96 Pöytyä ,6 23,4 1,2 Alavus, 95 FCG:n laskentamalli Taulukko 46. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut odotekustannukset ja säästöpotentiaalit vuonna 2012 FCG:n laskentamallin mukaisesti Mynämäen säästöpotentiaali on 2,2 milj. euroa, Vehmaan 0,7 milj. euroa ja Nousiaisten 0,6 milj. euroa. Terveys- ja vanhustenhuollon palvelujen tarvevakioidut menot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioituja menotietoja vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Seuraavassa taulukossa on terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot suhteutettuna koko maan tilanteeseen vuosina 2011 ja Taulukossa on myös FCG:n odotekustannuslaskelma.

79 73 Kunta Tarvevakioi dut menot 2011 Tarvevakioidut menot 2012 Nettokustan nukset, milj.euroa Odotekusta nnukset, milj.euroa Säästöpot entiaali, milj.euroa Vertailu 4. alhaisimpien menojen kuntaan Turku ,9 390,9 370,7 20,2 Jyväskylä, 95,7 Kaarina 99,1 98,0 74,8 70,3 4,5 Siilinjärvi 92 Lieto 96,5 92,3 29,0 29,2-0,2 Pirkkala, 92,8 Paimio 94,5 89,3 19,0 20,1-1,1 Loppi, 94,3 Sauvo 82 93,7 5,8 6,6-0,8 Ypäjä, 105,3 Naantali 98,1 105,9 39,6 37,2 2,4 Janakkala, 99,6 Masku 107,3 105,5 18,1 15,8 2,3 Muurame, 92,4 Taivassalo 94,4 118,9 4,7 4,4 0,3 Karijoki, 111,3 Kustavi 115,6 143,4 3,0 2,4 0,6 Jämijärvi, 113,0 Raisio 90,6 94,3 48,3 50,8-2,5 Raahe, 99,3 Rusko 103,6 97,4 10,3 10,5-0,2 Vesilahti, 98,8 Mynämäki 102,3 109,2 19,1 17,7 1,4 Laitila, 101,6 Nousiainen 110,5 99,7 9,4 9,3 0,1 Vesilahti, 98,8 Vehmaa 109,9 112,6 6,1 5,7 0,4 Ypäjä, 105,3 Aura 105,1 101,2 8,0 8,0 0,0 Petäjävesi, 100,4 Pöytyä 96,1 104,8 20,8 19,8 1,0 Oulainen, 99,5 (THL) Taulukko 49. Terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut nettomenot 2011 Terveys- ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut kustannukset ovat selvästi koko maata korkeammat selvitysalueen pohjoisissa kunnissa lukuun ottamatta Raisiota ja Ruskoa. Mynämäellä ja Vehmaalla nettokustannukset ovat korkeammat kuin koko maassa keskimäärin molempina tarkasteluvuosina ja suunta on kasvava. Nousiaisten suunta on tarkastelussa laskeva, mutta on otettava huomioon tarkastelujakson kattama aika, joka on vain kaksi vuotta. Mynämäen säästöpotentiaali on yli 1 milj. euroa, kun vastaavasti Vehmaalla se on euroa ja Nousiaisissa euroa Kuntien yhteistoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa Sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kuntayhtymät Kaikki selvitysalueen 17 kuntaa ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) jäsenkuntia. Jäsenkuntia on yhteensä 29. Myös Turun yliopisto kuuluu sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Jäsenkunnissa on runsaat asukasta. Sairaanhoitopiirin palveluja käyttää lähes henkilöä vuodessa. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja omistamissaan sairaaloissa, joita ovat Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) lisäksi Halikon sairaala, Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala, Turunmaan sairaala, Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala. Sairaanhoitopiiri tarjoaa kattavat erikoissairaanhoidon palvelut oman maakuntansa asukkaille. Lisäksi se huolehtii yliopistosairaalatasoisten palvelujen saatavuudesta Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä, jotka kuuluvat Tyksin erityisvastuualueeseen.

80 74 Tykslabilla on noin 30 laboratorion toimipaikkaa, ja asiakas voi itse valita, missä hän käy antamassa näytteensä. Psykiatrian poliklinikoita ja muita toimipaikkoja on kahdeksalla paikkakunnalla. VSSHP:n sairaaloihin tulee vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita myös muualta Suomesta. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymään kuuluvat jäsenkuntina kaikki selvitysalueen 17 kuntaa. Erityishuoltopiirin kuntayhtymän jäsenkuntia on yhteensä 28. Erityishuoltopiirin kuntayhtymä ylläpitää kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:ta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Paras käynnistyi vuonna Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007, nk. puitelaki) tuli voimaan helmikuussa Lain perusteella kunnat ovat siirtäneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun vähintään noin asukkaan yhteistoiminta-alueelle hallinnollisesti kuntayhtymä- ja isäntäkuntamallin mukaisesti. Puitelain mukaisesti yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle on terveydenhuollon palvelujen lisäksi siirrettävä sosiaalihuollon palvelut. Puitelain muutoksella alun perin vuoden 2012 loppuun voimassa olleen lain toimeenpanoa jatkettiin vuoden 2014 loppuun. Kesällä 2014 toimeenpanoa sai jatkoa vielä vuoden 2016 loppuun. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet jatkavat toimintaansa vuoden 2016 loppuun. Keskuskaupunki Turku, asukasta, Kaarina asukasta ja Naantali, asukasta, järjestävät omalle väestölleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitysalueen muut kunnat kuuluvat puitelain tarkoittamiin yhteistoiminta-alueisiin seuraavasti: 1. Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Liedon yhteistoiminta-alueen jäsenkuntia ovat: Koski Tl Lieto Marttila Tarvasjoki Yhteensä Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue perustettiin vuoden 2013 alusta. Yhteistoiminta-alueen vastuukuntana toimii Liedon kunta. Kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan kaikki perusterveydenhuollon tehtävät sekä erikoissairaanhoitopalveluiden hankkiminen siirtyivät yhteistoiminta-alueelle alkaen. Vastuukunta Liedon kaikki sosiaalipalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta siirtyivät samanaikaisesti yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle. Kolmen muun jäsenkunnan sosiaalipalveluista yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle siirtyivät mielenterveys- ja päihdehuollonpalvelut sekä perheneuvolatoiminta. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kaikki sosiaalipalvelut siirtyvät yhteistoiminta-alueen tehtäviksi alkaen.

81 75 2. Perusturva kuntayhtymä Akseli Perusturvakuntayhtymä Akseli on perustettu vuonna 2010 Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien yhtäpitävin päätöksin. Kuntayhtymän toiminta alkoi Kuntayhtymän perussopimus on päivitetty alkaen. Perusturvakuntayhtymä Akselissa on henkilökuntaa 446. Perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkuntia ovat Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Aura, asukasta, ja Pöytyä, asukasta. Kunnissa on yhteensä asukasta. 4. Paimion-Savon kansanterveyskuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Paimio, asukasta, ja Sauvo, 3032 asukasta. Kunnissa on yhteensä asukasta. 5. Raision-Ruskon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Vastuukunta Raisiossa on asukasta ja Ruskolla asukasta. Yhteistoiminta-alueella on yhteensä asukasta. 6. Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue Uusikaupunki on vastuukunta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Uusikaupunki Kustavi 869 Pyhäranta Taivassalo Vehmaa Yhteensä Selvitysalueen kuntia ovat Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa. Terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys Terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on organisoitu seuraavasti: - T2, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos. Mukana ovat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Turku sekä öisin ja viikonloppuisin Naantali. - Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän palveluna on Aurassa ja Pöytyällä iltapäivystys.

82 76 VSSHP:n Loimaan aluesairaalassa yö- ja viikonloppupäivystys. - Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan päivystys VSSHP:n Vakka-Suomen sairaalassa. - Kaikki selvitysalueen kunnat ovat Paimiota ja Sauvoa lukuun ottamatta alueellisessa hammaslääkäripäivystyksessä. Työterveyshuollon palvelut - Maskun, Mynämäen ja Nousiaisen työterveyspalvelut ovat perusturvakuntayhtymä Akselin tehtävänä. - Aura, Lieto, Pöytyä ja Tarvasjoki hankkivat työterveyshuollon palvelut Loimaan kaupungin työterveyshuollon Työkymppin toimintayksiköltä. - Uusikaupunki vastuukuntana huolehtii Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan työterveyspalveluista. - Raision kaupunki vastuukuntana huolehtii myös Ruskon ja Naantalin työterveyspalveluista. - Paimion ja Sauvon työterveydenhuollon palvelut ovat Paimion ja Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymällä Turulla ja Kaarinalla on omat työterveydenhuollon palvelut. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto järjestetään selvitysalueella vastuukuntamallilla. Keskuskaupunki Turulla ympäristöterveydenhuolto on omana toimintana. - Lieto on vastuukuntana ympäristöterveydenhuollossa Auralle, Kaarinalle, Kemiönsaaren kunnalle, Koski tl:lle, Loimaalle, Marttilalle, Oripäälle, Paimiolle, Paraisille, Pöytyälle, Sauvolle ja Tarvasjoelle - Uudenkaupunki on vastuukuntana Kustaville, Laitilalle, Maskulle, Mynämäelle, Nousiaiselle, Pyhärannalle, Taivassalolle ja Vehmaalle - Raisio on vastuukuntana Naantalille ja Ruskolle. Terveydenhuollon muu yhteistoiminta Kaarina myy Liedolle Littoisten alueen palveluja. Raisio ja Rusko, Naantali sekä Akseli perusturvakuntayhtymä ovat yhdessä kilpailuttaneet yksityislääkäripalvelut. Perusturvakuntayhtymä Akseli tuottaa toimintaterapiapalvelut Naantalille. Sosiaalihuollon palvelujen yhteistoiminta Sosiaalipäivystys on järjestetty kolmella alueella: - Turun kaupunkiseudun sosiaalipäivystys. Mukana ovat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. - Loimaan sosiaalipäivystys. Mukana ovat Aura, Pöytyä, Koski tl, Loimaa, Marttila, Oripää,

83 77 Tarvasjoki. - Vakka-Suomen sosiaalipäivystys. Mukana ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa Turulla on omat perheneuvolapalvelut. Muut kunnat ovat järjestäneet perheneuvolapalvelut seuraavasti: - Kaarinan vastuukunta: Kaarina, Paimiolle ja Salolle - Liedon vastuukunta: Koski Tl, Marttila ja Tarvasjoki - Raision vastuukunta: Raisio, Naantali, Masku, Nousiainen ja Rusko - Perusturvakuntayhtymä Akseli; Masku, Mynämäki ja Nousiainen - Uudenkaupungin vastuukunta: Uusikaupunki, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi - Aura hankkii palvelut Metodi Oy:ltä ja Pöytyä Askelmerkki Oy:ltä Kaarinan toimintaa on vastuukuntana Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö. Mukana ovat Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Marttila, Naantali, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Sauvo, Somero, Tarvasjoki, Turku ja Uusikaupunki. Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Naantali ovat tehneet seudullisen tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja järjestämislain mahdollinen voimaantulo vuoden 2015 alkupuolella muuttaa kuntien nykyisiä yhteistoimintajärjestelyjä perustuvanlaatuisesti. Uudistusta ja sen vaikutuksia kuntien yhteistoimintaan on kuvattu aiemmin luvussa Sivistyspalvelut Sivistyspalveluissa on kuntien järjestämisvastuulla eniten asiakkaita, jos sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymälle ja tuotantovastuu nykyisiä peruskuntia laajemmille tuotanto-organisaatioille vuoden 2017 alusta. Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus koskettavat laajasti lapsia, nuoria ja lapsiperheitä, kulttuuri, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut kaikkia kuntalaisia Sivistyspalvelujen muutostekijät Syntyneet Vaikka selvityskuntien asukasmäärä on kasvanut vuodesta 1990 reilulla asukkaalla, vuosittain syntyneiden määrä on ollut selvityskunnissa varsin tasaisesti yhteensä noin 160 lasta. Syntyneiden määrässä on kuntien välillä eroa niin, että Vehmaalla syntyneiden määrä on koko tarkastelujakson selvästi alle 50 lasta ja trendi on aleneva. Mynämäellä ennuste vaikuttaa optimistiselta ja Nousiaisissa ehkä hieman pessimistiseltä.

84 78 Tilastokeskus, väestörakenne ja väestöennuste kunnittain Taulukko 50. Syntyneiden määrä ja osuus väestöstä vuosina Lasten ja nuorten ikäryhmät Nousiaisissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on selvästi korkeampi, vaikkakin aleneva, kuin Mynämäellä ja erityisesti Vehmaalla. Kuten aiemmin on todettu, sekä Mynämäen että Nousiaisten ennusteisiin tulee suhtautua varauksella. Vuonna 2013 koko maassa alle kouluikäisten osuus oli 7,7 prosenttia ja vuotiaiden osuus 20,9 prosenttia väestöstä. Koko maan lukuihin verrattuna Vehmaan kehitys vaikuttaa huolestuttavalta. Tilastokeskus, väestöennuste 2013 Taulukko 51. Selvityskuntien vuotiaiden ikäryhmien määrät ja osuudet vuoteen 2029 Mikäli kunnat yhdistyvät, Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä yhdistetyssä kunnassa laskee -5,8 prosenttia nykyisestä vuoteen 2029.

85 79 Perheet Kaupunkiseudun kasvukunnissa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on suurin. Liedossa ja Aurassa lapsiperheiden osuus on selvitysalueen korkein (47,2 %) ja Nousiaisissa 44,3 prosenttia. Vehmaalla lapsiperheitä on kolmannes ja Mynämäellä 38 %. Kunta/vuosi 2013 Kunta/vuosi 2013 Kustavi 22,7 Paimio 43,4 Taivassalo 26,9 Tarvasjoki 43,9 Vehmaa 33,3 Nousiainen 44,3 Turku 35,3 Kaarina 44,7 Sauvo 36,8 Rusko 45,0 Mynämäki 38,1 Masku 47,1 Naantali 40,2 Aura 47,2 Pöytyä 40,7 Lieto 47,2 Raisio 41,0 THL, Sotka Taulukko 52. Lapsiperheiden osuus prosentteina kaikista perheistä Keskuskaupungissa yksinhuoltajaperheiden osuus on 27 prosenttia perheistä. Nousiaisissa yksinhuoltajaperheiden osuus koko selvitysalueen pienin, 11,1 prosenttia ja Mynämäellä 16,2 sekä Vehmaalla 16,9 %. THL, Sotka Kunta/vuosi 2013 Kunta/vuosi 2013 Nousiainen 11,1 Vehmaa 16,9 Masku 12,1 Kaarina 17,1 Rusko 13,1 Tarvasjoki 17,5 Lieto 13,2 Taivassalo 17,9 Pöytyä 15,1 Naantali 20,5 Aura 16,0 Raisio 20,5 Mynämäki 16,2 Turku 27,5 Sauvo 16,4 Kustavi 31,0 Paimio 16,9 Taulukko 53. Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista perheistä Turussa ja Sauvossa avioeroja on eniten 1000:ta naimisissa olevaa vuotiasta kohti. Vehmaalla avioeroja on koko selvitysalueen kunnista toiseksi vähiten, 5,8, tuhatta naimissa olevaa kohden. Nousiaisissa ja Mynämäellä vastaavat luvut ovat 15,1 ja 17,7.

86 80 Kunta/vuosi 2013 Kunta/vuosi 2013 Taivassalo 3,9 Pöytyä 15,5 Vehmaa 5,8 Kaarina 16,7 Kustavi 8,5 Aura 17,3 Rusko 12,8 Mynämäki 17,7 Masku 13,7 Tarvasjoki 18,7 Naantali 14,3 Raisio 20,4 Lieto 14,8 Sauvo 22,1 Nousiainen 15,1 Turku 22,8 Paimio 15,2 THL, Sotka Taulukko 54. Avioerot 1000:ta naimisissa olevaa vuotiasta kohti Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Kunnilla on järjestämisvastuu varhaiskasvatuspalveluista. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään otettava huomioon liikenneyhteydet sekä asutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämispaikkojen sijainti. Myös yksityisillä palvelujen tuottajilla ja lasten kotona hoitamisen tukemisella on merkittävä asema varhaiskasvatuksessa. Selvityskunnissa 0-6 -vuotiaita oli vuonna 2013 yhteensä 1 253, joista Mynämäellä oli 543, Nousiaisissa 562 ja Vehmaalla 148. Varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämisessä ja organisoinnissa on eroja kuntien kesken mm. poliittisen ohjauksen ja myös yksityisen palvelutuotannon suhteen. Taulukko 55. Varhaiskasvatuksen ominaisuustietoja selvityskunnista (valmisteluryhmä) Nousiaisissa on yksi yksityinen päiväkoti, joka kattaa 19 % päivähoidon kapasiteetista. Kunnassa on myös mahdollisuus vuorohoitoon ja perhepäivähoito on selvästi muita selvityskuntia vahvemmin käytössä. Varhaiskasvatusikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan maltillisesti vuoteen Vuosien välillä on vaihtelua ja myös lasten määrän kasvua tapahtuu ennusteen mukaan Mynämäellä. Varhaiskasvatuspalveluissa hoitopaikkojen kokonaismäärän lisäys ei ole todennäköistä. Syntyneiden

87 81 lasten määrän kunnissa pysyy tasaisesti vuosittain noin 160 lapsessa. Varhaiskasvatuspalvelujen muutokset koskevat jatkossa ensisijaisesti palvelujen rakennetta, sijoittumista ja sisältöjä. Varhaiskasvatuspalvelut Mynämäki Nousiainen Vehmaa Päivähoidon nettokustannukset, /asukas Lasten lukumäärä (0-6 -vuotiaat) Lapsia kokopäivähoidossa , osuus ikäluokasta, % 48,6 43,6 29,7 Päivähoidon käyttökustannukset 0-6 -vuotiasta kohti, Päivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, Päiväkotihoidon käyttökustannukset lasta kohti, Päiväkotihoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, Perhepäivähoidon käyttökustannukset lasta kohti, Perhepäivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, /asukas Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 2013 Taulukko 56. Varhaiskasvatuksen kustannukset vuonna 2013 Varhaiskasvatuspalveluihin piirissä olevien lasten osuuden ja hoitomuotojen lisäksi palveluverkko, toimiyksikköjen koko ja henkilöstörakenne vaikuttavat varhaiskasvatuspalvelujen kustannuksiin. Perhepäivähoidon supistuminen vaikuttaa kustannuksiin kuten myös varhaiskasvatuspalveluissa hankittujen tukipalvelujen ja tilojen kustannuksilla on vaikutusta päiväkotihoidon lapsi- ja hoitopäiväkohtaisiin kustannuksiin. Selvityskuntien kesken kustannuksissa on melkoisia eroja lähtien päivähoidossa olevien lasten osuudesta ikäluokasta. Vehmaan luku, 29,7 % on varsin alhainen Perusopetus Selvityskuntien perusopetuksen toiminta- ja kustannustiedot käyvät ilmi seuraavista taulukoista. Mynämäki Nousiainen Vehmaa alakoulut yläkoulut 1 1 yhtenäiskoulut oppilasmäärä koulujen keskikoko ryhmäkoko ka, 1-6 lk., vm 18,6 16,3 15,2 ryhmäkoko ka, 7-9 lk., vm 18,4 16,2 12,2 2. aste, aloitt., % ptod., vm 93,1 % 95,2 % 96,6 % kustannukset /opp oph /opp. / vo erotus /opp. oph Taulukko 57. Perusopetuksen toimintatiedot

88 82 Kustannukset ovat Vehmaalla oppilasta kohden selvästi korkeimmat ja sekä ryhmien että koulujen keskikoko selvityskuntaryhmän pienimmät. Perusopetus Mynämäki Nousiainen Vehmaa Varsinais- Suomi Manner- Suomi Esiopetus nettokustannukset, /as oppilaita nettokustannus/oppilas nettokustannukset, /tunti Perusopetus nettokustannukset, /as oppilaita nettokustannus/oppilas nettokustannukset, /tunti Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 2013 Taulukko 58. Perusopetuksen kustannukset vuonna Yhdistymisarvio sosiaali- ja terveyspalveluista ja sivistyspalveluista Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on eduskunta käsittelyssä Lain hyväksyminen ja mahdollinen voimaantulo ratkeavat eduskunnassa alkuvuodesta Selvityskunnat hakevat yhdessä Turun kaupunkiseudun ja muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa toimivaa hallinnollista ratkaisua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuussa olevan kuntayhtymän perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi vuoden 2017 alusta. Selvityskunnat siirtävät järjestämislain mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantonsa ja palveluhenkilöstössä tuotantovastuussa olevan kuntayhtymän palvelukseen vuoden 2017 alusta. Sopijakunnat sopeuttavat kuntien hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut sovitulla tavalla muuttuneeseen tilanteeseen. Samoin omaisuusjärjestelyt hoidetaan tuotantoalueen kuntien sopimalla tavalla ja/tai järjestämislaissa säädetyllä tavalla. Siinä tapauksessa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaantulo siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi, selvityskunnat hakevat muiden naapurikuntiensa kanssa toimivaa ratkaisua sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisen sisällöllisenä päätavoitteena on palvelurakenteen uudistaminen ja palvelujen laitospainotteisuuden vähentämisessä. Näin turvataan erityisesti kasvavan ikääntyneiden väestönosan avo- ja kotihoitopalvelujen palvelujen saatavuus.

89 83 Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluissa ei ole merkittäviä palvelujen lisäystarpeita selvityskunnissa. Varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulujen opetus ovat lapsiperheiden lähipalveluja. Perheet pitävät tärkeänä, että päiväkoti- ja alakoulupalvelut ovat lähellä koteja. Suurin osa vanhemmista valitsee kodin lähellä olevan päivähoitopaikan usein niin, että päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat lähellä toisiaan. Varhaispalvelujen toimipisteiden ja perusopetuksen alakoulujen sijoittumisessa ja toiminnassa ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä suuria muutoksia. Kuntien yhtenäiskoulun ja yläasteiden toimipisteet sijaitsevat kuntakeskuksissa. Päivähoitoa ohjaavat pitkälle perheiden valinnat. Lasten ja perheiden määrä ratkaisee toimiyksiköiden sijainnin ja palvelut. Lapsiperheiden kannalta varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulut ovat jatkossakin lähipalveluja. Kunnat tekevät palveluverkkosuunnittelua ottaen huomioon palvelutarpeen ja kuntatalouden kehityksen. Varhaiskasvatuslakia ollaan uudistamassa. Uusi laki voi tuoda muutoksia perheiden varhaiskasvatusoikeuden määrittelyyn sekä henkilöstörakenteeseen ja -mitoitukseen. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman uudet perusteet ovat valmistumassa. Kuntajaon muutokset tarjoaa mahdollisuuden tarkastella järjestelmällisesti palvelujen sijoittumista aiempaa laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon aluerakenteen ja palvelutarpeiden muutokset ja mahdollisuudet tiivistyksiin kuntien nykyisillä raja-alueilla. Lähipalveluissa päiväkodin ja alakoulujen yhteys tarjoaa lapsille ehyen kasvun ja oppimisen polun. Kunnat pyrkivät pois epätarkoituksenmukaisista tiloista kohti suurempia toimiyksikkökokoja. Päivähoidossa vanhemmilla on mahdollisuus valita hoitopaikka tarvittaessa myös kauempaa. Lasten kehityksen ja oppimisen tehostettua tukea, erityispäivähoitoa ja erityisopetusta, oppilashuoltoa, koulujen sosiaalityötä ja psykososiaalisia palveluja sekä myös päivähoidon vuorohoitoa voidaan organisoida uudella tavalla ja toimintaa tehostaa. Selvityskuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityispalvelut ovat aiempaa yhdenvertaisemmin perheiden ja lasten käytettävissä, jos kunnat yhdistyvät. Kasvun ja tuen erityispalvelut voidaan koota kokonaisuudeksi, jota johdetaan yhtenäisellä tavalla. Kuntien kasvatus- ja opetustehtävistä eläkkeelle siirtyvien työntekijän työpanoksen korvaaminen ja eläkepoistuman hyödyntäminen voivat auttaa parantamaan tuottavuutta ja hillitsemään kustannusten nousuja, kun laajemmassa kuntakokonaisuudessa on enemmän liikkumatilaa. Eri toimintoja voidaan yhdistellä uudella tavalla. Joitakin palveluja ja toimintoja voidaan keskittää. Hallinnon ja tukipalvelujen henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuun mahdollisen siirtymisen vuoksi kunnat joutuvat joka tapauksessa järjestelemään hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uudelleen vuoden 2017 alusta, kun vähintään puolet kuntien toiminnasta ja voimavaroista sekä näin sisäisistä asiakaspinnoista siirtyy peruskunnista pois.

90 84 Lukiokoulutus ja toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutuksen uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti kunnat tai kuntayhtymät hakevat lukiokoulutuksen järjestämislupaa vuonna Lukiokoulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko muodostuu suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat usein myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Opiskelijoiden kannalta uudistus tarjoaa aiempaa monipuolisempia kurssi- ja opintomahdollisuuksia. Myös lukion ja ammatillisen koulutuksen rajapinnat madaltuvat ja kaksoistutkintojen suorittamisen järjestelyt helpottuvat. Jatkokoulutukseen ja opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet tulevat otetuksi huomioon. Mynämäen ja Nousiaisten sekä muiden pohjoisen alueen lukiokoulutusta tarjoavien kuntien yhteistoiminta on eduksi järjestämis- ja ylläpitäjälupaa haettaessa valtiolta. Kuntien yhdistyminen ei lyhyellä aikavälillä vaikuta suoraan kuntien lukioiden toimipisteiden sijaintiin ja määrään. Myöhemmin lukiokoulutuksen toimipisteverkko rakentumiseen vaikuttavat opiskelijamäärät ja virrat, opiskelijoiden suuntautuminen lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen sekä erikoistuminen ja koulutusmuotojen väliset yhteydet. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Ennen vuoden 2017 alkua kunnat ja koulutuskuntayhtymät hakevat ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja ylläpitolupaa. Nämä edellytykset täyttyvät ilmeisesti Raision seudun koulutuskuntayhtymän kohdalla kokonaisuutena arvioituna. Lukiokoulutuksessa voidaan muiden opetuspalvelujen tapaan hyödyntää hallinnon ja tuotannollisten tukipalvelujen eläkepoistumaa ja hakea yhdistymishyötyjä aiemmin erillään olleiden toimintojen yhdistämisestä. Hallintoa ja tuotannollisia tukipalveluja voidaan yhdistää samoihin organisaatioihin. Koulutuksen kannalta erityisen merkittävä on tietohallinnon ja -yhteyksien kokoaminen yhteen palvelemaan hallinnon rinnalla oppimis- ja opetusympäristöjen kehittämistyötä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä vapaa sivistystyö Mynämäki ja Nousiainen kuuluvat Raision työväenopiston sopimusalueeseen muiden kasitien varren kuntien kanssa. Vehmaa puolestaan kuuluu Laitilan kaupungin isännöimään Vakka-Suomen kansalaisopistoon, jonka toimialueeseen kuuluu kuusi Vakka-Suomen kuntaa. Vapaan sivistystyön tulossa oleva rahoitus- ja rakenneuudistus tulee vaikuttamaan niin, että tarkasteluun kannattaa ottaa laajempi yhteistyökokonaisuus esimerkiksi nykyisten Naantalin ja Raision opistojen alue. Kaikki selvityskunnat kuuluvat Vaski-kirjastoon, mikä tarkoittaa yhteistä kirjastokorttia ja lainaustoimintaan liittyvää yhtenäistä menettelyä. Yhdistymisellä ei ole suoraa vaikutusta kirjastoverkkoon. Kunnat joka tapauksessa arvioivat jatkuvasti kirjastopalvelujen laajuutta ja kustannuksia. Selvityskunnissa on tehty investointeja liikunnan ja ulkoilun käyttöön. Liikuntapalvelut ovat pitkälle kuntakeskuskohtaisia.

91 85 7 MYNÄMÄEN, NOUSIAISTEN JA VEHMAAN KUNTATALOUS Kuntarakenteen muuttamisen keskeisenä tavoitteena on muodostaa toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävä kuntakokonaisuus, jolla on riittävä rahoituksellinen liikkumavara ja sopeutumiskyky kohdata olennaisiakin muutoksia kunnan tulonmuodostuksessa ja menokehityksessä. Kuntatalouteen kohdistuvia muutospaineita voivat aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvu, talouden suhdannevaihtelut sekä tulomuodostukseen ja menoihin kohdistuvat lainsäädäntövaikutukset. Muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, suhdannetaantuman työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa heikentävä vaikutus ja sen seurauksena verotulojen vähäinen kasvu sekä leikkaukset lakisääteisissä valtionosuuksissa ovat keskeisiä muutostekijöitä, jotka myös Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien kohdalla ovat ennakoitavissa lähitulevaisuudessa. Selvityskuntien on lähivuosina varauduttava sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen siirtämisestä kunnilta aiheutuviin merkittäviin taloudellisiin ja toiminnallisiin seurannaisvaikutuksiin sekä sote-palvelujen kuntarahoituksen maksuosuuden lisäykseen erityisesti Mynämäellä ja Nousiaisissa. Vehmaan kunta taas hyötyisi esitetystä kuntarahoituksen muutoksesta. Käyttötalouden valtionosuuden väheneminen vuoden 2015 valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten seurauksena kohdistuvat kaikkiin selvityskuntiin, eniten kuitenkin Vehmaaseen. Näiden lainsäädäntömuutosten taloudelliset vaikutukset heikentävät tuntuvasti selvityskuntien tulopohjaa pitkälle tulevaisuuteen. 7.1 Tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan kuntataloudessa tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia tässä tarkastelussa ovat vuosikate, suunnitelmapoistot ja poistonalaiset investoinnit. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä ovat lähtökohtaisesti positiiviset. Tämä sääntö riittävästä tulorahoituksesta on pätevä edellyttäen, että poistojen määrä vastaa likipitäen poistonalaisten investointien omahankintamenojen keskimäärää useamman vuoden aikajaksolla Mynämäen tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Mynämäen tilikauden tulokset ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2011 ja käyttötalouden epätasapaino näyttäisi jatkuvan koko taloussuunnittelukauden vuoteen 2017 saakka. Vuosikate oli negatiivinen v ja olisi lähes nollassa vv ja 206. Kunnalla oli kertynyttä ylijäämää v vielä 8 milj. euroa, v lopussa enää alle puolet siitä ja v kertynyttä alijäämä 0,9 milj. euroa. Tuloveroprosenttia on nostettu v ja 2014 yhteensä 1,5 prosenttiyksiköllä, mutta korotukset eivät ole riittäneet tasapainottamaan käyttötaloutta. Valtionosuuden vähentyminen vv ovat yhteensä 1,8 milj. euroa. Vuoden 2017 jälkeen tulorahoitusta heikentänee sote-palvelujen kunnan maksuosuuden lisäys nykytasosta 0,35 milj. euroa vuodessa eli alle 50 euroa asukasta kohden.

92 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet, Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloveroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Vuosikate % poistoista 190,0 72,1-3,0 51,8 0,9 30,5 2,2 12,7 Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as Asukasluku Taulukko 59. Mynämäen tuloslaskelma vv Nousiaisten tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Nousiaisten tilikauden tulokset ovat vv keskimäärin 0,25 milj. euroa alijäämäisiä. Veroprosenttia on korotettu vuosille 2014 ja 2015 yhteensä 1 prosenttiyksikköä. Käyttötalous ei vielä tasapainotu mainitun suuruisilla veroprosentin korotuksilla, vaan kertyneen alijäämän määrä kaksinkertaistuu vuoden 2014 tasosta vuoteen 2016 mentäessä. Kun kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää, taloussuunnitelma ei kuntalain mukaan saa laatia alijäämäiseksi. Näin kunnassa on kuitenkin menetelty. Sote-maksuosuuden lisäys nykytasosta olisi 0,2 milj. euroa vuodesta 2017 alkaen, jos esitetty rahoitusmalli toteutuu. Tämä merkitsisi 0,25 prosenttiyksikön painetta veroprosenttiin vuoden 2017 jälkeen. Valtionosuuden vähenemä olisi noin yhden miljoonan luokkaa vv vuoden 2013 tasosta TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet, Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloveroprosentti 19,50 19,50 20,00 20,00 20,50 21,00 21,00 21,00 Vuosikate % poistoista 173,3 28,4-17,9 73,1 113,7 25,9 89,2 123,3 Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as Asukasluku Taulukko 60. Nousiaisten tuloslaskelma vv

93 Vehmaan tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Vehmaan tilikauden tulokset ovat vv keskimäärin 0,3 milj. euroa alijäämäisiä. Veroprosenttia on korotettu viimeksi vuodelle 2014 prosenttiyksikön verran. Käyttötaloutta ei onnistuttaisi tasapainottamaan taloussuunnittelukaudella : kertynyttä alijäämää olisi vuonna ,8 milj. euroa. Vehmaa on yksi kolmesta Turun seudun kunnasta, jonka sote-maksuosuus alentuisi nykytasosta, jos esitetty rahoitusmalli toteutuu. Alenema olisi enimmillään 304 asukasta kohden vuodesta 2020 alkaen. Siirtymäaikana vv vuotuinen alenema nykytasoon verrattuna olisi seuraava: Alenema euroa/vuosi Toteutuessaan rahoitusmalli tasapainottaisi Vehmaan taloutta merkittävästi vuodesta 2017 alkaen TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet, Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut/-tuotot, netto VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloveroprosentti 20,50 20,50 20,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Vuosikate % poistoista 197,4 115,1-66,1 90,4 20,0 26,1 21,3 Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as Asukasluku Taulukko 61. Vehmaan tuloslaskelma vv Yhteenveto selvityskuntien ja selvitysalueen tulorahoituksen riittävyydestä ja talouden tasapainosta Tulorahoituksen tunnusluvut vuosilta 2013 ja 2016 on koottu taulukkoon 62. Verotettavat tulot perustuvat vuoden 2012 tietoihin. Jos kunnan tunnusluku on koko maan keskiarvoa parempi, on se merkitty taulukkoon sinisellä pohjalla. Kriisikuntakriteerin täyttävät tunnusluvut on merkitty taulukkoon punaisella pohjalla. Kunnan tuloverotuksessa verotettavat tulot asukasta olivat v Nousiaisissa korkeimmat selvityskunnista ja ylittivät myös asukkaan keskiarvon. Mainitun kuntakokoluokan keskiarvoja käytetään tässä tarkastelussa vertailukohtana Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa - selvitysalueen tunnuslukuhiin. Jäljempänä selvitysalueesta käytetään lyhennettä MNV-selvitysalue.

94 88 Vuoden 2015 tuloveroprosentit ylittivät ja myös MNV-selvitysalueella kriisikunnan nykyisen kuntalain mukaisen raja-arvon, joka arvion mukaan v on 20,34 % eli raja-arvo on 0,5 prosenttiyksikköä kuntien painotettua keskimäärää korkeampi. Uudessa kuntalaissa kriisikuntarajan laskentaperuste korottunee 1 % -prosenttiyksikköä yli kuntien keskimäärän. Nousiaisissa ja Vehmaalla kriisikuntaraja ylitettiin jo Mynämäen käyttötuloista kolmannes tulee valtionosuuksista, osuus on korkea myös Nousiaisissa. Vehmaalla sen on neljännes käyttötuloista. Vuosikatteet olivat v tuntuvasti alle koko maan keskiarvon ja Nousiaista lukuun ottamatta jäisivät hyvin pieniksi myös v Kertynyttä alijäämä oli Nousiaisissa jo v ja sen määrää kasvaisi vuoteen 2016 mentäessä. Mynämäen merkittävä kertynyt ylijäämä tullee käytetyksi v mennessä. Vehmaalla olisi tuntuva määrä kertynyttä alijäämää v Myös MNV-selvitysalueen tulorahoituskertymä kääntyisi negatiiviseksi v Mynämäen kuntakonsernin tulorahoitus oli v hyvällä tasolla kertyneen ylijäämän määrällä mitattuna. Nousiaisten konsernitalous on ollut alijäämäinen. Vehmaan kuntakonsernin tulorahoitus oli tyydyttävää tasoa v Kaikkiaan selvitysalueen kuntien tulorahoitus on heikentynyt viime vuosina eikä käännettä parempaan ole nähtävissä. Erityisesti Mynämäen muutos taloudeltaan tasapainoisesta kunnasta heikompaan suuntaan on jyrkkä. Vehmaan tilannetta korjannee tuntuvasti sote-kuntarahoituksen muutos toteutuessaan. MNV-selvitysalueen tilanne noudattaa luonnollisesti selvityskuntien talouden kehitystä ja on heikkenevä, mutta kohentuisi jonkin verran Vehmaan ja osin Nousiaisten ansiosta vuodesta 2017 alkaen. Nykyiset kunnat Asukasluku Verotettavat tulot Kunnan tulovero-% / Kunta Kunta Konsern Kunta Kunta Konserni i /as % % % % /as. /as. /as. /as. /as. /as. Nousiainen ,00 21,00 32 % 28 % Mynämäki ,50 20,50 37 % 33 % Vehmaa ,50 21,50 28 % 25 % Kriisikuntaraja-arvot 19,88 20,34 neg. neg Koko maan keskiarvo ,38 19,84 22 % MNV ,81 21,09 33 % 30 % as. kunnat ,04 20,51 29 % Koko maan tai kuntakokoluokan keskiarvoa Valtionosuus käyttötuloista Vuosikate Kriisikuntakriteeri täyttyy tai as.luku < Kertynyt yli-/alijäämä Taulukko 62. Tulorahoituksen tunnusluvut vv ja Selvityskuntien toiminnan ja investointien rahoitus Mynämäen kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Mynämäen omarahoitus eli tulorahoitus, investointiavustukset ja omaisuuden myynti riittävät vv vain kolmannekseen investointien rahoitustarpeesta. Kunnan on rahoitettava investointinsa pääosin vieraalla pääomalla. Kunnan investointimenot (brutto) vv ovat keskimäärin 2,7 milj. euroa ja investointitulot 0,1 milj. euroa.

95 89 Lainaa on vastaavana ajankohtana otettu nettomääräisesti 1,7 milj. euroa vuodessa keskimäärin. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on v lopussa 16 milj. euroa negatiivinen ja lainakanta 17,5 milj. euroa. Kunta otti v lyhytaikaista lainaa 6 milj. euroa ja investoi siitä pääosan eli 5,5 milj. euroa kassaan vuoteen 2017 saakka. Kunnan korkotuottoihin vuodelle 2014 on kuitenkin merkitty vain 5000 euroa TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TPA2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut: Toim. ja invest. rahavirran kertymä (1.000 ) Toim. ja invest. rahavirran kertymä /asukas Lainakanta (1.000 ) Lainakanta /as Taulukko 63. Mynämäen kunnan rahoituslaskelma vv Nousiaisten kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Nousiaisten investointimenot vv ovat vuositasolla keskimäärin 1,6 milj. euroa ja investointitulot 0,7 milj. euroa. Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta vv on keskimäärin 0,52 milj. euroa negatiivinen, mikä on rahoitettu 0,6 milj. euron vuotuisella nettolainanotolla keskimäärin. Kunnan lainakanta asukasta kohden on kohtuullisella tasolla, mutta on kasvamassa.

96 TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TPA2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1.000 ) Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 /asukas Lainakanta (1.000 ) Lainakanta /as Taulukko 64. Nousiaisten kunnan rahoituslaskelma vv Vehmaan kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Vehmaan investointimenot vv ovat vuositasolla keskimäärin 1,3 milj. euroa ja investointitulot 0,25 milj. euroa. Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta vv on keskimäärin 0,92 milj. euroa negatiivinen, mikä on rahoitettu samansuuruisella vuotuisella nettolainanotolla. Kunnan lainakanta asukasta kohden on ollut kohtuullisella tasolla, mutta kasvaa tuntuvasti vuoden 2017 loppuun mennessä.

97 TP2011 TP2012 TP2013 TPA2013 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1.000 ) Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 /asukas Lainakanta (1.000 ) Lainakanta /as Taulukko 65. Vehmaan kunnan rahoituslaskelma vv Yhteenveto selvityskuntien ja eri yhdistymisvaihtoehtojen toiminnan ja investointien rahoituksesta ja rahoitusasemasta Erot selvityskuntien välillä toiminnan ja investointien rahoituksessa ja rahoitusasemassa eivät ole olleet merkittävän suuria. Lainamäärät erityisesti Nousiaisissa ja Mynämäellä ovat olleet alle koko maan keskitason ja Vehmaalla keskitasoa. Omarahoitusosuus osuus investointeihin on alhaisin Nousiaisissa. Omavaraisuusaste on alittanut kriisikuntarajan v Nousiaisissa ja Vehmaalla. Suhteellinen velkaantuneisuus on selvityskunnissa kuitenkin ollut keskimäärää parempi. Erityisesti Mynämäen, mutta myös Vehmaan konsernilainakanta on kuntien kokoon nähden korkea. Kehitys on lähivuosina menossa heikompaan suuntaan; Vehmaalla ja Mynämäellä lainakanta on tuntuvassa kasvussa. Omavaraisuusaste alittaa kunnissa kriisikuntarajan Mynämäellä ja Vehmaalla v Suhteellinen velkaantuneisuus ylittää kriisikuntarajan kaikissa selvityskunnissa v Nettovarallisuudet ovat heikentymässä Mynämäellä ja Vehmaalla. Omavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa kriisikuntakriteerit täyttyvät myös MNV-selvitysalueella.

98 92 Nykyiset kunnat Toim. ja inv. rahavirta Korollinen lainakanta Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuneisuus Nettovarallisuus Kunta Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konsern Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konserni i rahavirta /as. /as. /as. % % % % % % /as. /as. /as. Nousiainen ,7 53,8 40,0 48,7 53,8 40, Mynämäki ,6 45,3 45,1 36,9 58,1 44, Vehmaa ,7 33,9 30,3 43,7 54,1 53, Kriisikuntaraja-arvot 3810 < 50% < 50% > 50% > 50% Koko maan keskiarvo * 60,5 50,7 5671* MNV ,3 % 45,5 % 40,8 % 43,8 % 51,9 % 49,7 % as. kunnat ,4 % 40,0 % 50,1 % Kriisikuntakriteeri täyttyy tai as.luku < Koko maan tai kuntakokoluokan keskiarvoa Taulukko 66. Toiminnan ja investointien rahoituksen ja rahoitusaseman tunnusluvut vuosina 2013 ja Talouden kehitys tulorahoituksen ja rahoitusaseman vakauden suhteen Selvityskuntien talouskuntoa ja asemoitumista suhteessa lähikuntiin voidaan selvittää ristiintaulukoimalla kunnat ja selvitysalue omavaraisuusasteen sekä kertyneet yli- ja alijäämän perusteella useamman vuoden ajalta eri luokkiin kuvan 11 esittämällä tavalla. Tarkasteluvuodet ovat 2010, 2013 ja Mynämäen talouskunto on 2010-luvun aikana heikentynyt olennaisesti. Kunnan tulorahoitus oli vielä v ylijäämäinen ja omavaraisuusaste korkea. V kunnan taloudelliset puskurit olisi käytetty, omavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa kriisikuntakriteerit täyttyisivät. Nousiaisten talouskunto oli vielä v tyydyttävä sekä tulorahoituksen riittävyyden että rahoitusaseman suhteen. Kunta on kuitenkin alkanut velkaantua tulorahoituksen ehtyessä. Kertynyttä alijäämää on ollut vuodesta 2012 lähtien. Pyrkimystä talouden tasapainottamiseen on, mutta olennaista käännettä parempaan ei taloussuunnitelmassa vv ole todettavissa. Vehmaa ajautui v kriisiytyvien kuntien ryhmään. Kunnalla on kertynyttä alijäämää tuntuva määrä eikä vuosikate yllä suunnitteluvuosina lähellekään poisto- ja korvausinvestointitasoon. Sote-rahoitusratkaisu toteutuessaan koituisi kunnan talouden pelastukseksi vuodesta 2017 alkaen. Selvityskuntien konsernitaloudet ovat lähellä kuntien taloustilannetta, koska tytäryhteisöjen merkitys ei ole kovin suuri muussa kuin lainamäärässä. Mynämäen lainavastuut ovat pääosin tytäryhteisöissä. Konsernilainat ovat yli 3,5- kertaiset kunnan lainoihin nähden. Vehmaalla yli 40 % konsernilainoista on tytäryhtiöissä. MNV-selvitysalueiden talousnäkymät heikkenevät kuntien taloustilanteen tapaan ja selvitysalue kokonaisuutena ajautuisi kriisityvien kuntatalouksien ryhmään vuoteen 2016 mennessä. Kriisikuntakriteereistä täyttyisi neljä kuudesta v. 2016, kaksi tulorahoituksen ja kaksi rahoitusaseman tunnusluvuissa. Näin ollen lähtökohdat MNV-yhdistetyn kunnan kohdalla eivät talouden näkökulmasta ole hyvät.

99 93 TULORAHOTUKSEN RIITTÄVYYS: Kertynyt yli-/alijäämä, /as. Hyvä Tyydyttävä Heikko > 500 /as /as. < 100 /as. 1. Vakaat ja onnekkaat 2. Keskiluokan pärjääjät 3. Taantumiseen sopeutuneet RAHOITUSASEMA: Omavaraisuusaste, % Hyvä Mynämäki 2010 >66 % 4. Talous taitekohdassa 5. Heikkenevät näkymät 6. Luisun partaalla Mynämäki 2013 Nousiainen 2010 Tyydyttävä Mynämäki konserni 2013 MNV % Vehmaa 2010 Nousiainen konserni 2013 Nousiainen Investointiloukussa 8. Velkalastissa 9. Kriisiytymässä tai kriisissä Nousiainen 2013 MNV 2016 Heikko Mynämäki 2016 <50 % MNV konserni 2013 Vehmaa konserni 2013 Vehmaa 2013,2016 Kuva 11. Selvityskunnat ja -kuntakonsernit sekä MNV-selvitysalue omavaraisuuden ja kertyneen yli- /alijäämän perusteella muodostetuissa luokissa vv. 2010,2013 ja Yhdistymisen ja itsenäisenä kuntana pysymisen edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin Yhdistymisen edullisuutta talousperustein kunnan ja kuntalaisen näkökulmasta tarkastellaan taulukossa 67, jossa tunnusluvuiltaan edullisin vaihtoehto saa arvon 1 ja toiseksi edullisin arvon 2. Kun näin arvotetuista tunnuslukuarvoista lasketaan keskiarvo ja mediaani, voidaan niiden perusteella tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä vaihtoehtojen keskinäisestä kokonaistaloudellisesta edullisuudesta.

100 94 Vehmaa Asukasluku Verotettavat Kunnan Valtionosuus Vuosikate Kertynyt yli- Kumul. toim. ja Lainakanta Omavaraisuusaste kunta suus kunta 2016 isuus konserni Suht. velk.tunei- Nettovarall- Keskiarvo Mediaani Vertailtavat tulot tulovero-% käyttötuloista kunta 2016 /alijäämä inv.tien rahavirta kunta 2016 vaihtoehdot kunta 2016 kunta 2016 kunta % % /as /as /as /as % % /as MNV ,2 1,0 Itsenäinen Vehmaa ,8 2,0 Nousiainen Asukasluku Verotettavat Kunnan Valtionosuus Vuosikate Kertynyt yli- Kumul. toim. ja Lainakanta Omavaraisuusaste kunta suus kunta isuus konserni Suht. velk.tunei- Nettovarall- Keskiarvo Mediaani Vertailtavat tulot tulovero-% käyttötuloista kunta /alijäämä inv.tien rahavirta kunta vaihtoehdot kunta kunta kunta 2016 % % /as /as /as /as % % /as MNV ,5 2,0 Itsenäinen Nousiainen ,4 1,0 Mynämäki Asukasluku Verotettavat Kunnan Valtionosuus Vuosikate Kertynyt yli- Kumul. toim. ja Lainakanta Omavaraisuusaste kunta suus kunta isuus konserni Suht. velk.tunei- Nettovarall- Keskiarvo Mediaani Vertailtavat tulot tulovero-% käyttötuloista kunta /alijäämä inv.tien rahavirta kunta vaihtoehdot 2012 kunta kunta kunta 2016 % % /as /as /as /as % % /as MNV ,3 1,0 Itsenäinen Mynämäki ,6 2,0 Taulukko 67. Yhdistymisvaihtoehtojen ja itsenäisenä kuntana pysymisen edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin Vehmaan kohdalla käyttötalouden tasapainoa, rahoitusasemaa ja nettovarallisuutta kuvaavat tunnusluvut puoltavat pääosin yhdistymistä. Vuoden 2017 jälkeen tilanne voi kuitenkin muuttua merkittävästikin, jos Vehmaata suosiva sote-rahoitusratkaisu toteutuu. Nousiaisten näkökulmasta itsenäisenä kuntana säilymisen ja MNV-yhdistetyn kunnan välillä ei juuri eroa ole. Tulorahoitus olisi Nousiaisissa kehittymässä vähän parempaan suuntaan kuin yhdistetyssä kunnassa. Nousiaisilla on kuitenkin selvityskunnista eniten kertynyttä alijäämää aiemmilta vuosilta. Sote-rahoitusratkaisun toteutuminen vuodesta 2017 alkaen muuttaisi todennäköisesti tilannetta Nousiaistenkin osalta. Mynämäen tilanne on huonontumassa siinä määrin sekä tulorahoituksessa että rahoitusaseman osalta, että yhdistymisvaihto olisi itsenäisenä kuntana jatkamista parempi ratkaisu, joskin ero vaihtoehtojen välillä ei ole merkittävän suuri. Kunnalla on selvityskunnista pisin alijäämäisten tilikauden tulosten sarja, joka näyttäisi jatkuvan. 7.3 Yhdistetyn kunnan talous Kehitysarvion tarkoituksena on osoittaa, mikä on yhdistetyn kunnan tulorahoituksen riittävyys ja kyky rahoittaa palvelutuotannon vaatimat investoinnit lähitulevaisuudessa. Kehitysarviossa arvioidaan myös talouden sopeuttamistarpeen määrää ja painetta kunnan tuloveroprosenttiin, jos rahoitustarve sitä edellyttää. Kehitysarvion lähtöoletukset ovat seuraavat. Toimintatuloihin ei ole tehty korotuksia, eikä menoja ole lähtökohtaisesti tasapainotettu tulokehityksen kanssa. Toimintamenojen ja tulojen kasvukertoimet perustuvat valtionvarainministeriön julkaiseman kuntien peruspalvelubudjetin vv kasvuennusteisiin. Vuosien osalta on käytetty vuoden 2018 kasvukertoimia. Vuoden 2016 tiedot perustuvat selvityskuntien esityksiin tai päätöksiin talousarviosta ja -suunnitelmasta vuosille tai

101 95 Laskelmassa käytetyt kasvukertoimet vuosille ovat seuraavat: KASVUKERTOIMET Toimintatuloen kasvu prosentit 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintamenojen kasvu prosentit 2,4 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % Kunnallisvero 3,5 % 3,3 % 3,3 % 3,3 % 3,3 % Yhteisövero 6,5 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % Kiinteistövero 1,9 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Valtionosuuden kasvu 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % Poistojen kasvu 2,4 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % Tuloveroprosentti pidetään tarkastelujakson ajan laskelmassa vuoden 2015 tasolla, joten tuloveron kasvu laskelmassa perustuu verotettavien tulojen kasvuun. Laskelmassa syntyvä rahoitusjäämä kasvattaa suoraan yhdistyneen kunnan lainakantaa. Poistojen kasvukertoimena on käytetty toimintamenojen kasvua vastaavaa tasoa. Nettoinvestoinnit on sopeutettu poistotasoa vastaavaksi. Koska nettoinvestointien arvo kuntataloudessa on keskimäärin vain % investointien bruttomäärästä, on investointitaso (brutto) vähintään 1,25 -kertainen suhteessa laskelmassa käytettyyn nettoinvestointiarvoon. Mainituilla menojen ja tulojen kasvukertoimilla MNV-yhdistetyn kunnan tulorahoitus olisi vuosina keskimäärin 3,2 milj. euroa alijäämäinen. Tulorahoituksen tunnusluvut heikkenisivät ja kertyneen alijäämän määrä kasvaisi vuoteen 2021 mennessä ilman talouden sopeuttamistoimenpiteitä 16 milj. eurolla. Selvityskuntien vuodeksi 2015 vahvistetuilla tuloveroprosenteilla yhdistetyn kunnan painotettu veroprosentti olisi 21,09 %. Vuosikate olisi vv keskimäärin lähellä 0-tasoa. MNV-selvitysalue M TOIMINTAKATE -79,7-82,0-84,7-87,5-90,4-93,4 Verotulot 52,1 53,9 55,7 57,5 59,3 61,3 Kunnan tulovero 48,1 49,8 51,4 53,1 54,9 56,7 Osuus yhteisöveron tuotosta 1,2 1,3 1,3 1,4 1,4 1,5 Kiinteistövero 2,8 2,9 2,9 3,0 3,0 3,1 Valtionosuudet, 28,9 29,4 29,8 30,3 30,8 31,3 Rahoitustuotot ja -kulut -0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 1,0 1,3 0,8 0,2-0,3-0,8 Poistot ja arvonalentumiset -3,2-3,3-3,4-3,5-3,6-3,7 Suunnitelman mukaiset poistot -3,2 TILIKAUDEN TULOS -2,2-2,0-2,6-3,2-3,9-4,5 Tilinpäätössiirrot 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -2,2-2,0-2,6-3,2-3,9-4,5 Talouden tunnusluvut: Tuloveroprosentti 21,09 21,09 21,09 21,09 21,09 21,09 Vuosikate % poistoista Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, M -1,2-3,2-5,8-9,0-12,9-17,4 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as Lainakanta M Lainakanta /as Asukasluku Taulukko 68. MNV-yhdistetyn kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut vv

102 KA M M M M M M M Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) 0,6 1,3 0,8 0,2-0,3-0,8 0,2 Investoinnit netto -3,9-3,3-3,4-3,5-3,6-3,7-3,5 Rahoitusjäämä -3,3-2,0-2,6-3,2-3,9-4,5-3,2 Paine veroprosenttiin ,3-2,0-2,6-3,2-3,9-4,5-3,2 Paine veroprosenttiin %-yksikköä 1,45 0,84 1,07 1,28 1,48 1,68 1,30 Yhden veroprosentin tuotto vuoden 2015/2016 painotetulla veroprosentilla (19,28 %) M Taulukko 69. Painelaskelma MNV-yhdistetyn kunnan rahoitusjäämästä ja sen kattamisesta. Taulukossa 69 on esitetty painelaskelma tulorahoituksen ja nettoinvestointien erotuksena syntyvästä rahoitusjäämästä, joka vastaa sisällöltään Toiminnan ja investointien rahavirtaa kunnan rahoituslaskelmassa. Nettoinvestoinnit on laskelmassa vv osalta suhteutettu poistotasoon, jolloin rahoitusjäämä on yhtä suuri kuin kunnan tilikauden tulos. Nettoinvestoinnit ovat keskimäärin noin 3,2 milj. euroa vuodessa vv Keskimäärin 3,2 milj. euron rahoitusvajeen kattaminen veronkorotuksella edellyttäisi 1,3 prosenttiyksikön korotusta tuloveroprosenttiin vv Korotus voi olla mainittua pienempi, jos myynti- ja maksutuloja nostetaan kustannustason nousua vastaavaksi tai jos menokehitystä tasataan esimerkiksi palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla taikka jos investointitasoa alennetaan. Jos rahoitustarve katetaan lainanotolla, lainakanta kasvaisi 17 milj. eurolla 56 milj. euroon vuoteen 2021 mennessä eli noin 3,4 milj. euroa vuodessa keskimäärin. Taulukon 69 tietoihin perustuva kuva 12 havainnollistaa tulorahoituksen ja nettoinvestointimenojen erotukseen perustuvan yhdistyneen kunnan rahoitustarpeen määrän kehitystä vv ,0 MNV - yhdistetty kuntaalue 3,0 1,0-1, ,0-5,0 Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) Investoinnit netto Rahoitusjäämä Kuva 12. MNV yhdistetyn kunnan vuosikatteen, nettoinvestointien ja rahoitusjäämän kehitys vv

103 Sote-palvelujen kuntarahoituksen muutoksen vaikutus selvityskuntien talouteen Nykyisin kunnat itse päättävät, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sote-palveluihin. Jos sosiaali- ja terveyden huollon järjestämislaki tulee ministeriön esittämässä muodossa voimaan, kunnat rahoittaisivat jatkossa sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Näin ollen maksun suuruus voi erota nykyisestä kunnan maksuosuudesta sote-palveluissa merkittävästikin. Suuria muutoksia tasoittamaan otettaisiin käyttöön siirtymäjärjestely. Sen myötä kuntien maksama sote-alueen rahoitus siirtyy vuosien aikana nykyisestä tasosta kohti uuden järjestelmän mukaista maksutasoa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemien laskelmien mukaan selvityskuntien sotepalvelujen maksuosuus nykyiseen maksukäytäntöön verrattuna kasvaisi (+) tai vähentyisi (-) vv seuraavasti: Mynämäki Nousiainen Vehmaa MNV-yhdistetty kunta Taulukko 70. Selvityskuntien sote-palvelujen maksuosuuksien lisäykset vv tasausraja huomioon ottaen. Maksuosuuden lisäys olisi täysimääräinen Mynämäellä ja Nousiaisissa jo vuodesta 2017 alkaen ja maksuosuuden vähennys olisi täysimääräinen Vehmaalla vuodesta 2020 alkaen. Taulukossa on esitetty laskennallinen nettovaikutus myös MNV-selvitysalueella. Vuosina 2017 nettovaikutus olisi menoja lisäävä ja vuodesta 2019 alkaen menoja vähentävä nykytilanteeseen verrattuna. 7.4 Yhdistymisarvio Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntatalous heikentyy käyttötalouden tasapainon ja rahoitusaseman osalta suunnittelukaudella Kriisikuntakriteereistä Mynämäen ja Nousiaisten kohdalla täyttyisi kolme kuudesta ja Vehmaan osalta neljä kuudesta vuonna 2016 nykyisen kuntalain säännösten mukaan. Kaikki kolme kuntaa olisivat kuntaluokituksen kriisiytyvien kuntien ryhmässä. Selvityskunnista muodostetun yhdistetyn kunnan lähtötilanne kuntataloudessa ei olisi hyvä. Tulorahoitus ei riittäisi poistonalaisiin korvausinvestointeihin, kunnalla olisi jo aloittavassa taseessa kertynyttä alijäämä, ilman sopeutumistoimenpiteitä kunta velkaantuisi 3,4 milj. euroa vuodessa. Paine tuloveroprosenttiin olisi 1,3 prosenttiyksikön luokkaa. Yhdistetty kunta olisi jo lähtötilanteessa kriisiytyvien kuntien luokassa. Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntatalouden haasteet eivät ole ratkaistavissa mainittujen kuntien yhdistämisellä, vaan kuntien omilla rakenteellisilla sopeuttamistoimenpiteillä tai hakemalla laajempaa ja taloudellisesti vahvempaa kuntakokonaisuutta yhdistymisen pohjaksi.

104 98 8 POLIITTINEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO 8.1 Poliittinen johtaminen ja päätöksenteko nykyisissä kunnissa Selvityskuntien vuoden 2012 kuntavaalien tulokset sekä muutos edellisiin kuntavaaleihin on kuvattu oheisessa taulukossa. Puolueiden saama äänimäärä osoittaa keskustan olevan vahvin puolue kaikissa kunnissa noin 36 %:n ääniosuudella. Kokoomus on toiseksi vahvin Nousiaisissa (27,5 %) ja Mynämäelle (18,5 %), jossa SDP on kokoomuksesta prosenttiyksikön päässä. Vehmaan toiseksi vahvin on paikallinen, ensimmäistä kertaa mukana ollut Vehmaalainen vaihtoehto - yhteislista 18,6 %:n kannatuksella. Varsin tasavahvoja olivat kunnassa SDP ja kokoomus 14,4 ja 16,5 %:n ääniosuudella ja neljällä ja kolmella valtuustopaikalla vasemmistoliiton ja perussuomalaisten saadessa kumpikin yhden edustajan valtuustoon. Mynämäellä vasemmistoliitto ja perussuomalaiset olivat lähes tasoissa äänimäärissä ja kumpikin sai neljä paikkaa valtuustoon ja myös vihreät saivat tässä kuntaryhmässä ainoa edustajansa Mynämäen valtuustoon. Nousiaisissa perussuomalaiset ovat valtuuston kolmanneksi suurin ryhmä neljällä edustajalla SDP:n ja vasemmistoliiton saadessa kumpikin kaksi edustajaa valtuustoon. Taulukko 71. Kuntavaalien tulokset 2012 ja muutos kuntavaaleihin 2008 selvityskunnissa

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys

Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys

Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys

Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen 8.12.2014 2 1. KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY... 5 1.1 VIREILLEPANO, TOIMEKSIANTO JA

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä

Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen,

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä

Esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä 1. Valtiovarainministeriön toimeksianto

Lisätiedot

Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys

Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen Marraskuu 2014 ESIPUHE Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 190 26.05.2014 Kunnanvaltuusto 47 02.06.2014

Kunnanhallitus 190 26.05.2014 Kunnanvaltuusto 47 02.06.2014 Kunnanhallitus 190 26.05.2014 Kunnanvaltuusto 47 02.06.2014 Kannanotto kuntajakoselvittäjien esittämistä Turun selvitysalueen kuntarakennevaihtoehdoista 26/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 26.05.2014 190 Valmistelija

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä

Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Risto Kortelainen - kuntajakoselvittäjä, VM - muutosjohtaja, Jyväskylä Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Toivakan kunnan lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta. Valmistelija: kunnanjohtaja Kalle Larsson

Toivakan kunnan lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta. Valmistelija: kunnanjohtaja Kalle Larsson Kunnanhallitus 67 24.03.2014 Kunnanvaltuusto 37 14.04.2014 Toivakan kunnan lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta Kh 67 Valmistelija: kunnanjohtaja Kalle Larsson Valtiovarainministeriön kunta-

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 16.6.2014 Forssa Selvitysperusteet kuntarakennelaissa Palveluperuste Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys

Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys Kaupunginhallitus 320 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 54 21.09.2015 Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys 644/00.03.01/2014 Kaupunginhallitus 07.09.2015 320 Hallintojohtaja

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 1 Lausuntopyynnön liite 1. KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 Sisältö 1 Keskeiset ehdotukset... 2 Yleistä... 2 Kuntajaon kehittämistä ja uusien kuntien muodostamista ohjaavat säännökset...

Lisätiedot

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5. Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.2013 Petri Jylhä Tämän päivän otsikoita: YLE.FI Asiantuntija Aulis Pöyhönen:

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 Kaupunginhallitus 25.2.2013 oheismater. asianro 5 (1/57) 1 Lausuntopyynnön liite 1. KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 Sisältö 1 Keskeiset ehdotukset... 2 Yleistä... 2 Kuntajaon kehittämistä

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Mikä kunta on? Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkainen itsehallinto

Lisätiedot

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki. Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014

Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki. Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014 Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014 Kuka selvittää? Kaarina Daavittila, hallintotieteiden maisteri ja ekonomi Suorittanut kaksi tilintarkastaja-auktorisointia

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntakoulutus toimittajille Hotelli Seurahuone, Helsinki Ylijohtaja Päivi Laajala Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Tiivistys lakiluonnoksesta laadittu valtuustoseminaarin 6.2. alustuksen pohjalta. 18022013 Matti Mäkinen, kunnanjohtaja

Tiivistys lakiluonnoksesta laadittu valtuustoseminaarin 6.2. alustuksen pohjalta. 18022013 Matti Mäkinen, kunnanjohtaja Tiivistys lakiluonnoksesta laadittu valtuustoseminaarin 6.2. alustuksen pohjalta 18022013 Matti Mäkinen, kunnanjohtaja Yleistä Kuntarakennelaki lakiluonnos perusteluineen ja lausuntopyyntö ovat kunnan

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO Aika: Torstai 21.8.2014 klo 14.00 15.45 Paikka: Frami D, kokoustila Siru & Bitti, Tiedekatu 2, Seinäjoki Läsnäolijat:

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntauudistus. Luottamushenkilöiden perehdytysaineistoja 2012

Kuntauudistus. Luottamushenkilöiden perehdytysaineistoja 2012 Kuntauudistus Luottamushenkilöiden perehdytysaineistoja 202 Kuntauudistus 20 2 /202 Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa!

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa! Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012 Yleisötilaisuudet 12.1.2012 Tervetuloa! Yhdistymistä ohjaavat säännökset ja ohjeet Kuntajakolaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Lakiluonnokset kuntarakennelaki ja kielilaki 14.11.2012. Kuntarakennelaki. 1 Kuntajako

Lakiluonnokset kuntarakennelaki ja kielilaki 14.11.2012. Kuntarakennelaki. 1 Kuntajako 1 Lakiluonnokset kuntarakennelaki ja kielilaki 14.11.2012 Muutokset voimassa olevaan kuntajakolakiin merkitty alleviivauksella: 1 luku Yleiset säännökset Kuntarakennelaki 1 Kuntajako Asukkaiden itsehallintoa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uudet kunnat. Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta

Uudet kunnat. Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Uudet kunnat Sari Raassina Valtiosihteeri 11.10.2013 Lappeenranta Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5 Toteutunut 47,4 49,2 56,1 55,8

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet

Kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet Kunnanhallitus 161 12.05.2014 Valtuusto 37 21.05.2014 Kunnanhallitus 245 18.08.2014 Kunnanhallitus 279 15.09.2014 Kunnanhallitus 355 10.11.2014 Kunnanhallitus 366 24.11.2014 Lausunto kuntarakennelain (1698/2009)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu Selvitysryhmä 10.6.2014 Luhanka Kilpailukyky ja elinvoima Elinvoimaisuuden riippuvaisuus seudun yhteisistä resursseista Jykes uudistaminen Arviointi, uudistamisen

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet 18.9.2013 Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA Tausta ja tavoitteet Selvityksen lähtökohtana on kuntauudistus, kuntarakennelaki ja metropolialueen esiselvitys. Kuntarakennelaki

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Multian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat ja johtoryhmät

Multian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat ja johtoryhmät Keskustelutilaisuus - Kuntajakoselvityksen käynnistäminen Aika Läsnä Maanantai 5.5.2014 klo 16.00-17.40 Keuruun kaupungintalo Multian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kaupunginhallitus 373 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 92 13.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 518/00.01.00/2013 KHALL 06.10.2014 373 Seutukaupunkiverkoston

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Kerimäen ja Punkaharjun kuntien liittyminen Savonlinnan kaupunkiin. 1. Kuntajaon muuttamisen oikeudelliset edellytykset

Kerimäen ja Punkaharjun kuntien liittyminen Savonlinnan kaupunkiin. 1. Kuntajaon muuttamisen oikeudelliset edellytykset Kerimäen ja Punkaharjun kuntien liittyminen Savonlinnan kaupunkiin Punkaharjun kunnanvaltuusto päätti 6.9.2011 käynnistää kuntaliitokseen tähtäävät neuvottelut Savonlinnan kaupungin kanssa. Kerimäen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄ 070514 IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

OHJAUSRYHMÄ 070514 IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI OHJAUSRYHMÄ 070514 1 ICT-ryhmän raportti Keskeisiä havaintoja työskentelyn pohjaksi Raportti julkaistaan 8.5.2014 2 Etelä-Karjala: ICT-ympäristön yleiskuvaus ICT-kehitystarpeet toimialoittain Palkka- ja

Lisätiedot

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne Kunnanhallitus 102 20.06.2005 LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH 102 1. Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot