Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys"

Transkriptio

1 Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen

2 2 1. KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY VIREILLEPANO, TOIMEKSIANTO JA TAVOITE YHDISTYMISESITYKSEN VALMISTELU KUNNISSA KUNTAJAKOSELVITYKSEN ORGANISOINTI, TOTEUTTAMINEN JA AIKATAULU SELVITYSKOKONAISUUDEN JÄSENTYMINEN SELVITYKSEN AIKANA kunnan selvityskokonaisuuden jäsentyminen Kuntajakoselvittäjien perustelut yhdistymisselvitysten laatimiselle esitetyilla kuntaryhmillä Kuntien kannanotot yhdistymisselvityksen laatimiseen KUNTARAKENTEEN AIEMMAT MUUTOKSET SELVITYSALUEELLA KUNTARAKENTEEN UUDISTAMISEN PERUSTEET KUNTARAKENNELAKI JA SEN MUUTOKSET Kuntien selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden ja yhdistymispäätösten määräaika Hallituksen esitysluonnos laiksi kuntarakennelain muuttamisesta KUNTAUUDISTUKSEN MUUT UUDISTUSHANKKEET Kuntalain uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja järjestämislaki Valtionosuusuudistus Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen ETENEMISTAVAT KUNTAUUDISTUKSESSA JA KUNTIEN YHTEISTOIMINNASSA SELVITYSALUEEN ALUEKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VÄESTÖMUUTOKSET Asukasmäärän ja ikärakenteen kehitys Muuttoliike ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS Elinkeinorakenne ja työpaikat Työllisyys Työpaikkaomavaraisuus ja kuntien välinen työssäkäynti Taloudellinen huoltosuhde Koulutus ja osaaminen Asuminen ja asuntomarkkinat Muut rakennetekijät YHDISTYMISARVIO ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT KILPAILUKYKY JA ALUEKEHITYS Elinvoiman ja kilpailukyvyn määritelmät Seudullinen kilpailukyky ja aluekehitys Paikallinen kilpailukyky ja aluekehitys ELINKEINOPOLITIIKKA JA JA ELINKEINOTOIMINTA Mainekuva... 41

3 Yhdistymisarvio MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE ALUENÄKÖKULMA ASIOINTI YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ YHDISTYMISARVIO PERUSPALVELUT VÄESTÖKEHITYS SEKÄ ALUEELLINEN JA SOSIAALINEN ERIYTYMINEN Väestökehitys Hyvinvoinnin edellytykset Peruspalvelujen kustannukset SIVISTYSPALVELUT Varhaiskasvatus Perusopetus Yhteenveto varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista Lukiokoulutus ja toisen asteen koulutus NUORISO-, KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN NYKYTILANNE TEKNISET, KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖTOIMEN PALVELUT Palvelujen nykytilanne Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut yhdistyneessä kunnassa Henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma KUNTATALOUS SELVITYSKUNTIEN NYKYINEN TULO- JA MENORAKENNE Kuntien nykyinen tulorakenne Kuntien nykyinen menorakenne TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS JA TALOUDEN TASAPAINO Pöytyän tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Auran tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen tulorahoituksen riittävyydestä ja talouden tasapainosta SELVITYSKUNTIEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITUS Pöytyän kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Auran kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen toiminnan ja investointien rahoituksesta ja rahoitusasemasta Selvityskuntien talouden kehitystarkastelu tulorahoituksen riittävyyden ja rahoitusaseman vakauden suhteen SELVITYSALUEEN TALOUS YHTEENVETO YHDISTYMISEN EDUISTA JA HAASTEISTA KUNTATALOUDESSA Yhdistymisen ja itsenäisenä kuntana pysymisen edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin Arvio yhdistymisen taloudellisista eduista ja haasteista Pöytyän ja Auran yhdistymisessä... 98

4 4 7.6 YHDISTYMISAVUSTUKSET JA VALTIONOSUUDEN MENETYSTEN KORVAUKSET Kuntien yhdistymisavustus Valtionosuuden vähenemisen korvaaminen POLIITTINEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO POLIITTINEN JOHTAMINEN NYKYISISSÄ KUNNISSA POLIITTINEN JOHTAMINEN KUNTIEN YHDISTYESSÄ Yhdistymishallitus Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaatio KUNTAKONSERNIN JA KUNTIEN YHTEISTOIMINNAN JOHTAMINEN STRATEGIAJOHTAMINEN Nykyiset kuntastrategiat Strategiajohtaminen yhdistyneessä kunnassa KUNTIEN YHTEISTOIMINTA Nykytila Kuntien yhteistoiminta yhdistyneessä kunnassa KUNNAN AMMATTIJOHDON JA HENKILÖSTÖN ASEMA SEKÄ YHTEISTOIMINTA HENKILÖSTÖN ASEMA KUNNANJOHTAJIEN JA MUUN VIRKAJOHDON ASEMA YHTEISTOIMINTA LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN, ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET SEKÄ KIELELLINEN ASEMA LÄHIDEMOKRATIA SEKÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET NYKYISISSÄ KUNNISSA LÄHIDEMOKRATIA SEKÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YHDISTYNEESSÄ KUNNASSA YHDISTYMISEN VAIKUTUS KUNTIEN KIELELLISEEN ASEMAAN ARVIO KUNTIEN YHDISTYMISEN EDUISTA JA HAASTEISTA ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA YHDYSKUNTARAKENNE PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN SEKÄ KUNTIEN YHTEISTOIMINTA KUNTATALOUS JA VOIMAVARAT HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET, OSAAMINEN JA JOHTAMINEN KUNTADEMOKRATIA SEKÄ KUNTALAISTEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN LIITTEET

5 5 1. KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY 1.1 Vireillepano, toimeksianto ja tavoite Valtiovarainministeriö asetti kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat ovat Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityskunnat tai osa kunnista useammaksi kunnaksi. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta oli lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Tarvasjoen kunnan osalta kuntajakoselvittäjät tekivät toimeksiannon edellyttymän kuntarakennelain 16 a :n mukaisen yhdistymisselvityksen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja esittivät selvityksen Tarvasjoen kunnan yhdistymistä Liedon kuntaan. Valtioneuvosto päätti Tarvasjoen kunnan yhdistymisestä Lietoon alkaen. Valtion erityinen kuntajakoselvitys on poikkeusmenettely, jonka ministeriö voi määrätä toimitettavaksi kuntarakennelain 15.n mukaan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä. Turun kaupunkiseudun erityisessä kuntajakoselvityksessä kaikkien kuntien osalta tuli selvittää kuntarakennelain 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Selvityksen tulee kuntarakennelain 4 b :n 3 momentin mukaisesti sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Lisäksi selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Ehdotettavien kuntajaon muutosten rinnalla tuli selvittää uudessa kuntarakenteessa kuntien väliset yhteistyömallit, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvitystehtäväksi asetettiin tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Tehtäväksiannon mukaan selvityksessä tulee erityisesti tarkastella seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvityksen toimikaudeksi ministeriö asetti jatkaen sitä kahdella kuukaudella saakka. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvit-

6 6 täjäksi ministeriö asetti yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. 1.2 Yhdistymisesityksen valmistelu kunnissa Yhdistymisesityksen valmistelussa kuntien on huolehdittava kuntajakolain 7 :n 1 momentin mukaisesti kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (kuntalain 365/ luku) sekä varata vaikuttamismahdollisuuden henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kuntien yhdistymisellä voi olla huomattava vaikutus (hallintolain 434/ ). Kuntajakoselvittäjien esityksestä tai siihen liitetyistä asiakirjoista on ilmettävä, millä tavoin kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, on varattu 7 :n mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi esityksen valmistelussa. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on tässä kuntajakoselvityksessä huolehdittu järjestämällä kuulemistilaisuudet kuntalaisille Aurassa ja samana päivänä myös Pöytyällä. Yhdistymisesityksen valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Yhteistoimintaryhmä, johon ovat kuuluneet henkilöstöjärjestöjen ja kuntatyöntanjajien edustajat sekä Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän edustajat, ovat käsitelleet yhdistymishanketta kuntajakoselvittäjien johdolla kokouksissa ja Yhdistymisselvitysaineistoa käsiteltiin kuntien valtuustojen yhteisessä iltakoulussa Yhdistymisesitystä ja sopimus-luonnosta on käsitelty selvityskuntien valtuustojen kuulemistilaisuuksissa ennen niiden antamista kunnille. 1.3 Kuntajakoselvityksen organisointi, toteuttaminen ja aikataulu Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat olleet ensiarvoisia. Auran ja Pöytyän kuntien selitysalueella on ollut valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistosta muodostettu selvitysryhmä, johon myös kuntajohtajat ovat osallistuneet. Lisäksi kuntien viranhaltijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet päätelmiään. Valmisteluryhmät muodostettiin seuraaville asiakokonaisuuksille: Elinvoima ja kilpailukyky, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Sivistyspalvelut, Maankäyttö, asuminen, liikenne ja tekniset palvelut. Selvitys- ja valmisteluryhmien kokoustyöskentely käynnistyi ja päättyi yhdistymisasiakirjojen luovutustilaisuuteen Kuntajakoselvittäjät ovat vastuuttaneet selvityskokonaisuudet keskenään siten, että päävastuullisena Turun ydinkuntien selvityskokonaisuudessa on ollut Risto Kortelainen, Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvityskokonaisuudessa Oiva Myllyntaus ja Auran ja Pöytyän sekä Raision, Mynämäen, Ruskon, Nousiaisten ja Vehmaan selvityskokonaisuuksissa Antero Ritvanen. Jokainen kuntajakoselvittäjä on sen lisäksi valmistellut osaamisaluettaan vastaavat asiakokonaisuudet kaikissa selvityskokoonpanoissa.

7 7 1.4 Selvityskokonaisuuden jäsentyminen selvityksen aikana kunnan selvityskokonaisuuden jäsentyminen Selvitystyön alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei 17 kunnan vapaaehtoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ollut toteutettavissa. Kun valtioneuvosto luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, selvitystä ei ollut perusteltua jatkaa yhden kuntakokonaisuuden muodostamiseksi. Oli ilmeistä, että suurin osa kunnista ei olisi ollut valmis hyväksymään sen sisältöistä kuntajakoselvittäjien esitystä yhdistymissopimuksen laatimisen lähtökohdaksi. Tässä tilanteessa kuntajakoselvittäjät katsoivat perustelluksi selvittää sellaiset mahdolliset kuntarakennekokonaisuudet, joihin kuuluvat kunnat lähtökohtaisesti voisivat hyväksyä yhdistymisselvityksen ja yhdistymissopimuksen tekemisen. Useiden neuvottelukierrosten tuloksena kuntajakoselvittävät päätyivät ratkaisuun, jossa yhdistymisselvitykset laaditaan viiden kuntaryhmän pohjalta. Lähtökohtana selvityskokonaisuuksien muodostamisessa oli, että jokainen toimeksiantoon kuuluva kunta on mukana selvityksessä. Selvittäjät esittivät selvitysryhmässä, että yhdistymisselvitykset valmistellaan viidessä kuntaryhmässä. Kuntaryhmät olivat: 1. Turun kaupunkiseudun ydinkunnat Turku, Kaarina, Raisio ja Rusko 2. Naantali ja Masku 3. Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä 5. Paimio ja Sauvo Kuntajakoselvittäjät kysyivät kuntien kantaa yhdistymisselvityksen tekemisestä mainitun viiden kuntaryhmän perusteella toukokuussa Kuntien kannanottojen perusteella kuntajakoselvittäjät esittelivät uuden valmistelulinjauksen yhdistymisen selvitysryhmälle Valmistelulinjauksen kuntaryhmät olivat seuraavat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo 2. Naantali ja Masku / Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo 3. Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä Tämä neljään selvityskokonaisuuteen jaettu selvitysmenettely esiteltiin ministeriön kuntaosastolle. Marraskuun 2014 lopulla kuntajakoselvittäjät päätyivät valmisteltujen yhdistymisselvitysten perusteella esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä Turun selvitysalueen 17 kunnan selvitysalueella. Nämä kuntaryhmät olivat seuraavat: 1. Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko 2. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi 3. Aura ja Pöytyä Paimion kaupungin ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kuntien kuntajakoselvittäjät totesivat täyttävän kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden, mutta eivät esittäneet näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella.

8 Kuntajakoselvittäjien perustelut yhdistymisselvitysten laatimiselle esitetyilla kuntaryhmillä Kuntajakoselvittäjien toukokuussa 2014 tekemässä kannanottopyynnössä Auralta ja Pöytyältä kysyttiin yhdistymisselvityksen tekemistä mainitun kahden kunnan kesken. Lisäksi kysyttiin yhdistymisselvityksen laatimisesta Auran, Liedon ja Pöytyän muodostamasta selvityskokonaisuudesta. Kuntajakoselvittäjät totesivat, että kuntarakennelain perusteella Aura ja Pöytyä ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan ja työpaikkaomavaraisuuden perusteella. Lisäksi Auran kunta täytti kunnan taloudellista tilannetta koskevan perusteen ja kunnan alle yksivuotiaiden ikäluokka oli 46 vuonna Kuntarakennelaissa säädetään, että perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koon tulee olla vähintään 50. Väestöpohjaperuste ei yhdistetyssä kunnassa toteudu väestömäärän jäädessä asukkaaseen. Työpaikkaomavaraisuus vuoden 2013 tiedoin on 75,3 %, mikä jää alle kuntarakennelain 80 %:n tavoitearvon. Työssäkäyntiperusteen arvo on vastaavasti 23,7 % keskuskaupunki Turkuun. Sen sijaan alle yksi vuotiaiden määrälle asetettu perusopetusperuste 175 yhdistyneessä kunnassa täyttyy. Talouden osalta kertyneen ylijäämän tavoitearvo oli 400 /as ja toteutuma -71 /as. Rahoitusaseman osalta suhteellisen velkaantuneisuuden tavoitearvo on alle 50 % ja toteutuma 38 % johtuen Pöytyän varsin vahvasta asemasta. Selvittäjät totesivat, että erityisessä kuntajakoselvityksessä selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa, jos selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja jos selvitysperusteista poikkeava alue on kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Tätä viimemainittua perustetta tuki kuntien esittämä tavoite maaseutumaisten Auranmaan kuntien muodostamasta kuntakokonaisuudesta Loimaan ja Turun kaupunkien välissä. Lisäksi kuntien perustelut siitä, että niiden palvelutuotannon rakenteet täydentävät toisiaan ja tekisivät mahdolliseksi palvelutuotannon järkiperäistämisen, mikä alentaisi palvelutuotannon kustannuksia erityisesti terveyden- ja vanhusten huollossa. Kunnilla on yhteinen terveydenhuollon kuntayhtymä. Selvittäjät katsoivat, että Auran ja Pöytyän yhdistymisessä muodostuisi toiminnallisesti elinvoimainen ja taloudellisesti riittävän vahva peruskunta, joka turvaisi kasvavalle maaseutumaiselle alueelle riittävän väestöpohjan ja taloudellisen kantokyvyn omalle palvelutuotannolle, vaikka kuntien yhdistyminen ei täytä kuntarakennelain mukaista asukkaan väestöpohjakriteeriä. Selvittäjien käsityksen mukaan yhdistyminen olisi erityisesti tarpeen Auran kunnan talouden vakauttamiseksi. Arvioidessaan Liedon kunnan mukaantuloa selvityskokonaisuuteen selvittäjät totesivat, että kuntarakennelain edellyttämä palvelujen väestöpohja täyttyy ( asukasta), työpaikkaomavaraisuus vuoden 2013 tiedoin olisi 71,7 % ja työssäkäyntiperusteen arvo 36,9 %. Kertyneen ylijäämän tavoitearvo olisi 600 /as ja 141 /asukas sekä rahoitusaseman osalta suhteellisen velkaantuneisuuden tavoitearvo alle 50 % ja toteutuma 49 %. Luvuissa mukana on myös Tarvasjoki, koska se oli jo päätetty yhdistää Lietoon Esityksen perusteena oli, että Lieto/Tarvasjoen mukaan ottamisella yhdistynyt kunta olennaisesti paremmin täyttäisi kuntajaon muuttamisen edellytykset väestöpohjan, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen sekä kuntatalouden vakauden osalta. Yhdistynyt kunta olisi taloudeltaan pelkästään Auran ja Pöytyän yhdistymistä vahvempi vaihtoehto. Lieto/Tarvasjoen kohtuullisen hyvä tulorahoitus ja Pöytyän vahva rahoitusasema täydentäisivät toisiaan ja yhdistyneellä kunnalla olisi taseessa riittävän suuri kertynyt ylijäämä.

9 Kuntien kannanotot yhdistymisselvityksen laatimiseen Auran kunnan kannanotto Auran kunnanhallituksen kannanotossa todettiin, että pidetyn valtuustoseminaarin linjauksen pohjalta kunta on valmis tekemään erityisen kuntajakoselvityksen Pöytyän kunnan kanssa. Mikäli Lieto ja Tarvasjoki päättävät selvityksessään suuntautua Auranmaan suuntaan Auran kunta on valmis tekemään selvityksen myös kuntaryhmässä Aura, Pöytyä, Lieto ja Tarvasjoki. Samalla kunnanhallitus totesi, että kunta näin täyttää kuntarakennelain selvittämisvelvoitteen. Pöytyän kunnan kannanotto Pöytyän kunta totesi kannanotossaan, että kunta on valmis tekemään Auran kunnan kanssa selvitysmiesten esittämän osa-alueselvityksen ja kunta on myös valmis tarvittaessa keskustelemaan Aura-Lieto-Pöytyä-Tarvasjoki - selvitykseen osallistumisesta (kv ). Liedon kunnan kannanotto Liedon kunnanvaltuusto antoi esitetyistä kuntarakennevaihtoehdoista kannanoton, jonka mukaan Liedon kuntaa ei tule sijoittaa esitettyihin selvitysryhmiin (Turun ydinkunnat tai Aura- Pöytyä). Sen sijaan valtuusto esitti, että ehdotetun selvitysryhmäjaon sijaan laaditaan Liedon ja Sauvon kuntaa sekä Kaarinan ja Paimion kaupunkeja koskeva selvitys osana Turun seudun erityistä kuntajakoselvitystä, jolla selvityksellä nämä kunnat täyttäisivät kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuutensa. Lisäksi valtuusto esitti, että keskeisenä selvitystyön osana ja tavoitteena on selvittää, miten näiden neljän kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä voidaan tiivistää ja mahdollisesti rakenteita yhdistää huomioiden tuleva sosiaali- ja terveyspalveluiden muutos järjestämisvastuun siirtyessä pois peruskunnista. Osana tehtävää selvitystyötä esitettiin selvitettäväksi myös lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä Jatkovalmistelu ja johtopäätökset Aura - Pöytyä kuntaryhmän osalta Kuntajakoselvittäjät esittivät kunnan selvitysryhmälle, että tehdään Auran ja Pöytyän yhdistämisestä selvitys, yhdistymisesitys ja laaditaan yhdistymissopimus. Yhdistymisselvityksen valmistelun kuluessa kävi ilmi, että erot kuntien kesken erityisesti kuntataloudessa olivat merkittäviä ja molempien kuntien talouden kehityssuunta oli huolestettuva. Vaikka selvityskunnat olivat erilaisia sekä kooltaan, tulopohjaltaan että asukkaiden ikä- ja tulorakenteeltaan, nillä oli myös yhteistä palvelutuotantoa ja yhteisiä johtavia viranhaltijoita. Vahvuuksina todettiin muun muassa elinkeinorakenteen monipuolistuminen sekä kaupallisten palvelujen kehittyminen 9-tien varressa Auran, Riihikosken ja Kyrön muodostamassa kolmiossa. Yhdistymisessä vahvuutena on lisäksi Auran nuoreen väestörakenteeseen liittyvä kasvupotentiaali, mutta riskinä ovat suuret erot kuntien taloudessa ja myös yhdistyneessä kunnassa ellei tilanteeseen määrätietoisesti puututa. Kuntajakoselvittäjät ovat päätyneet tekemään yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen, joissa tavoitteena on, että yhdistetyn kunnan tulorahoitus on riittävä ja sen rahoitusasema kestävällä pohjalla kunnan palveluvelvoitteiden ja muiden sitoumusten täyttämiseksi. Elinvoiman kehittämisen, kuntatalouden ja palvelujen näkökulmasta kuntajakoselvittäjät näkevät kuitenkin enemmän etuja ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia riskeistä huolimatta.

10 Kuntarakenteen aiemmat muutokset selvitysalueella Pöytyän kunta on tällä vuosituhannella ollut osallisena kahdessa kuntien yhdistymisessä. Pöytyän ja Karinaisten kunnat yhdistyivät vuoden 2005 alussa ja Yläneen ja Pöytyän kunnat Molemmat kuntaliitokset toteutettiin lakkauttamalla liittyvät kunnat ja perustamalla uusi Pöytyän kunta. Auran kunta ei ole aiemmin yhdistynyt minkään muun kunnan kanssa. 2. KUNTARAKENTEEN UUDISTAMISEN PERUSTEET 2.1 Kuntarakennelaki ja sen muutokset Kuntien selvitysvelvollisuus Uusi kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan heinäkuussa Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Lainkohdan mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelaissa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Laissa on perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä kuntarakennelain 4 c 4 f pykälissä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: - palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon;

11 11 - erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä - perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 lasta. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden kuntarakennelain 4 f :ssä säädetyn taloudellista tilannetta koskevista edellytyksistä. Kuntarakennelain kriteerien toteutumista Auran ja Pöytyän kunnissa tarkastellaan yhdistymisselvityksen palveluja, yhdyskuntarakennetta ja taloutta käsittelevissä luvuissa Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden ja yhdistymispäätösten määräaika Kuntien on täytettävä kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus ja tehtävä kuntien osalta mahdolliset kuntajaon muuttamista koskevat päätökset mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että valtioneuvosto käsittelee vuoden 2017 alusta voimaan tuleviksi aiotut kuntajaon muutokset ja kuntien yhdistymiset kesäkuun 2015 loppuun mennessä Hallituksen esitysluonnos laiksi kuntarakennelain muuttamisesta Hallituksen syksyllä 2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman mukaan aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Hallituksen esitys lähetettiin lausunnolle siten, että lausuntoaika päättyi Lain oli tarkoitus tulla voimaan Ehdotuksen mukaan valtioneuvostolle olisi annettu lisää toimivaltaa päättää kuntarakenteen muutoksista isoilla kaupunkiseuduilla kriteerit täyttävien kuntien osalta. Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat , että lakiehdotusta ei viedä eteenpäin. Kaikkien eduskuntapuolueiden kesken tehty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen linjaus muuttaa kuntien asemaa perustavanlaatuisesti peruspalvelujen järjestäjinä ja tuottajina, mutta ei poista tarvetta vahvistaa kuntarakennetta.

12 Kuntauudistuksen muut uudistushankkeet Kuntalain uudistus Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, joka korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Laissa säädettäisiin muun muassa kunnan toiminta-ajatuksesta, lain soveltamisalasta sekä yleisellä tasolla kunnan toimialasta ja tehtävistä. Uusia säännöksiä ehdotetaan kunnan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta. Kuntalain tarkoituksena on edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otettaisiin käyttöön uusi kunnan toiminnan käsite, joka sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan, kunnan omistukseen perustuvan toiminnan sekä ostopalvelut. Kuntalakia sovellettaisiin kunnan talouden ja hallinnon järjestämiseen ja kunnan toimintaan, jollei lailla toisin säädetä. Konserninäkökulma otetaan laissa erityisesti huomioon johtamista ja taloutta koskevassa sääntelyssä. Kunnallisten liikelaitosten talouteen ehdotetaan sovellettavaksi kunnan taloutta koskevia säännöksiä eräin poikkeuksin. Kunnan toiminnan taloudellista kestävyyttä pyrittäisiin turvaamaan vahvistamalla alijäämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta ja ulottamalla alijäämän kattamisvelvollisuus myös kuntayhtymiin. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden määräajassa. Jos alijäämää ei katettaisi määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voisi joutua arviointimenettelyyn. Nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin korvaisi kuntatalousohjelma, joka kattaisi kuntatalouden kokonaisuudessaan ja sisältäisi myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät yksilöidyt toimenpiteet kuntatalouden tasapainottamiseksi. Kunta voisi päättää valtuuston koosta siten, että laissa säädettäisiin ainoastaan valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erilaisissa kunnissa. Kuntavaalit esitetään siirrettäväksi huhtikuulle, jolloin valtuuston toimikausi alkaisi kesäkuun alusta. Muutos toteutetaan siten, että seuraavat kuntavaalit siirretään lokakuulta 2016 huhtikuulle Samalla nykyisten valtuustojen toimikautta ehdotetaan jatkettavaksi toukokuun 2017 loppuun. Valtuuston toimikauden muutos otettaisiin huomioon kuntarakennelaissa. Kunnan pakollisia toimielimiä valtuuston lisäksi olisivat kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Säännöksiä kunnan käytettävissä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien edistämiseksi täydennettäisiin. Lakiin koottaisiin vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely. Kunta voisi asettaa alueellisia toimielimiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin laissa. Laissa säädettäisiin kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Kunnan toiminnan kokonaisohjauksen vahvistamiseksi lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä omistajaohjauksesta sekä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeista. Kuntien yhteistoiminnan muotoina säädettäisiin kuntayhtymästä, yhteisestä toimielimestä, yhteisestä virasta ja sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi. Kuntien luottamushenkilöiden asemaa yhteistoimintaa koskevassa päätöksenteossa pyrittäisiin vahvistamaan säätämällä nykyistä yksityiskohtaisemmin yhteistoimintaorganisaatioiden toimielimistä ja yhteistoimintasopimusten sisällöstä. Säännökset kunnallisten liikelaitosten johtamisesta ja toimielimistä vastaisivat voimassa olevaa lakia.

13 13 Kuntalakiin sisältyisivät myös säännökset kunnan toiminnasta markkinoilla. Kunnan yhtiöittämisvelvollisuudesta, poikkeuksista yhtiöittämisvelvollisuudesta ja hinnoittelusta markkinoilla toimittaessa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavasti. Kunnan takauksia, kiinteistön luovutusta ja julkisen palvelun velvoitetta koskevat menettelysäännökset olisivat uusia. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Säännöksiä kuntatalousohjelmasta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta sovellettaisiin ensi vuodesta lähtien Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja järjestämislaki Suurimmat puolueet sopivat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, jonka lähtökohta on sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa riittävän suurilla väestöpohjilla. Uudistuksella tavoitellaan myös merkittävää vaikutusta julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Järjestämislain hallituksen esitys annettiin eduskunnalle Jos eduskunta hyväksyy lain, sei tulee voimaan keväällä Vuoden 2017 alusta viisi alueellista sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitysalueen 17 kuntaa kuuluvat läntiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jossa on 62 kuntaa. Länsi-Suomen asukasluku oli vuoden 2013 lopussa asukasta, joista Varsinais- Suomessa , Satakunnassa ja Pohjanmaalla Varsinais-Suomen osuus on 54 prosenttia asukkaista. Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamista koskeva valmistelu alkaa keväällä Tavoitteena on, että kunnat ovat hyväksyneet läntisen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perussopimuksen lokakuun loppuun Kuntayhtymä aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Kunnilla on edustus alueen kuntayhtymän ylimmässä toimielimessä asukasmäärän suhteessa. Kunnat vastaavat jatkossakin palvelujen rahoituksesta, joka perustuu kunnan asukaslukuun, ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Selvitysalueen kaikki kunnat ovat läntisen sosiaali- ja terveysalueen jäsenkuntia. Palvelujen järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu erotetaan toisistaan. Sosiaali- ja terveysalue tekee joka neljäs vuosi palvelujen tuottamista koskevan järjestämispäätöksen. Ensimmäinen järjestämispäätös tehdään lokakuun loppuun mennessä Hallituksen esityksessä läntiselle sosiaali- ja terveysalueelle tulee enintään kolme tuotantovastuussa olevaa aluetta. Tämä tarkoittaa, että tuotantoalueet ovat nykyisten sairaanhoitopiirien alueiden kokoisia. Tuotantoalueiden hallinto- ja organisaatiomuodot ovat lähtökohtaisesti kuntayhtymiä. Kunnat voivat kuitenkin yksimielisesti sopia, että tuotantoalueen hallinto perustuu vastuukuntamallille. Tämä ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä. Tuotantoalueiden organisaatiot aloittavat toimintansa Läntisen sosiaali- ja terveysalueen ensimmäisessä järjestämispäätöksessä päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevista organisaatioista, joilla on tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena.

14 14 Tuottamisvastuussa olevia organisaatioita perustettaessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan organisaation palvelukseen Sosiaali- ja terveysalueiden edustajienkokous kutsuttu koolle Alkuvuosi 2015 Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymä perustettu ja toiminta aloitettu mennessä Tuotantovastuulliset kunnat ja kuntayhtymät asetettu ja toiminta aloitettu Edustajienkokous: perussopimus ja sote kuntayhtymän perustaminen Sosiaali- ja terveysalue ja kuntayhtymä aloittaa toimintansa Sosiaali- ja terveysalueen 1. järjestämispäätös hyväksytty Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimassa Ilmoitus toimia tuotantovastuussa olevana kuntana tai kuntayhtymänä Tuotantovastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät aloittavat toimintansa Kuva 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpano ennen 2017 alkua Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kuntien yhdistymisen kannalta Tässä alaluvussa arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta kuntien yhdistymisen näkökulmasta. Arvio on tehty koskemaan Turun 17 kunnan selvitysaluetta. Arviossa on kuitenkin jonkin verran kuntaryhmäkohtaista sisältöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaiset peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen uudistukset muuttavat oleellisesti nykyistä kuntaperusteista palvelurakennetta ja toimintaa. Valtion ohjaus vahvistuu ja rahoitusperusteet muuttuvat. Palvelujen järjestäminen siirtyy viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevia organisaatioita perustetaan koko maahan enintään 19 tuotantoalueelle. Tämä kaikki muuttaa suuresti kuntien asemaa ja tehtäviä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntarakenneuudistus on linjattu erilleen, kuntien koolla on jatkossakin suuri merkitys kunnalliselle päätöksenteolle, kantokyvylle ja voimavaroille sekä liikkumatilalle tehdä järjestelyjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevien organisaatioiden toiminnan aloittamisen ja erityisessä kuntajakoselvityksessä esitettävien kuntien yhdistymisten ajankohta on sama vuoden 2017 alku. Läntinen sosiaali- ja terveysalue Järjestämiseen liittyvät päätökset tehdään välilliseen kuntademokratiaan perustuvissa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielimissä. Sosiaali- ja terveysalueen ylin päättävä toimielin hyväksyy sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen ja siihen tehtävät muutokset. Lisäksi toimielin päättää

15 15 alueen vuotuisista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilain suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymän muiden toimielinten kokoonpanossa noudatetaan kuntalain kuntayhtymiä koskevia säädöksiä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä. Kunnan edustajien äänimäärä määräytyy edellisen vuoden lopussa olleen kunnan asukasluvun perusteella siten, että kutakin alkavaa asukasta kohden kunnan edustajilla on yhteensä yksi ääni. Turun selvitysalueen 17 kunnan asukasmäärä on yhteensä asukasta, joka on 38 prosenttia sosiaali- ja terveysalueen asukasmäärästä. Pelkästään Turun selvitysalueen kunnilla on runsas kolmannes läntisen sosiaali- ja terveysalueen äänimäärästä ja tätä kautta päätösvallasta. Sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen ja talousarvion hyväksyminen yhtymävaltuustossa edellyttää, että ehdotusta kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kolmasosa jäsenkunnista ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista. Muut asiat päätetään yhtymävaltuustossa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kuntien yhdistymiset Turun selvitysalueella vahvistavat kuntien päätösvaltaa sosiaali- ja terveysalueen toimielinten palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Suurten kaupunkien rinnalla asukasmäärältään riittävät suuret muut kunnat voivat hakea kuntien välillä koalitioita, joiden kautta vaikutusmahdollisuudet paranevat. Erityisesti pienten kuntien mahdollisuudet kuntina vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon jäävät vähäisiksi. Pienet kunnat voivat vaikuttaa lähinnä poliittisten ryhmien kautta tai olemalla mukana kuntien koalitioissa. Tuotantovastuussa olevat organisaatiot Kuntien toiminnan kannalta merkittävin asia on sosiaali- ja terveysalueen ensimmäisen järjestämispäätöksen kohta tuotantovastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä alkaen läntisellä sosiaali- ja terveysalueella. Hallituksen esityksen mukaan läntisellä sosiaali- ja terveysalueella on enintään kolme sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoaluetta. Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että nykyisen sairaanhoitopiirin alueen kunnat perustavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantoalueen ja sen organisaation niin, että tuotantoalue voi aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Kunnat eivät voi vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta. Tuotantoalueen organisaationa vastuukunta on mahdollinen, jos alueen kunnat yksimielisesti näin päättävät. Tätä ei kuitenkaan voida pitää todennäköisenä vaihtoehtona. Järjestämislakiesityksessä tuottamisvastuulla tarkoitetaan tuotantovastuussa olevan organisaation velvollisuutta tuottaa lainsäädännön ja sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vastuuta niihin kuuluvan julkisen vallan käytöstä. Sosiaali- ja terveysalue päättää tuottamisvastuun antamisesta kuntayhtymälle tai vastuukunnalle jolla on sosiaali- terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaa-

16 16 li- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Aiemmin esillä olleet temaattiset kuntayhtymät eivät ole mahdollisia, vaan myös esimerkiksi erityishuoltopiirin toiminta siirtyy tuotantovastuussa olevan organisaation toiminnaksi tuotantoalueella. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä ehdotuksen hyväksyminen edellyttää, että sitä kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kaksi jäsenkuntaa ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista. Kunnat voivat sopia päätöksenteon edellytyksenä olevasta enemmistöstä toisin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevien organisaatioiden valmistelu vuoden 2017 alkuun on tuotantoalueen kunnille ja muuten valmisteluun osallistuville vaativa tehtävä. Sen lisäksi, että uudelle laajemman alueen ja väestöpohjan tuotanto-organisaatiolle on muodostettu palvelurakenne ja suunniteltu asukkaiden tarpeisiin perustuvat palveluprosessit sekä määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut, tarvitaan runsaasti hallinnollista valmistelua. Hallinnollisia valmistelukokonaisuuksia ovat mm.: 1. päätöksenteon, johtamisen ja hallinnon organisointi, 2. talous, omaisuusjärjestelyt ja rahoitus, 3. henkilöstövoimavarat ja -hallinto, 4. tuotannolliset tukipalvelut sekä 5. kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviossa todetaan, että palveluntuottajilla on keskeinen rooli erityisesti asiakaslähtöistä integraatiota ja kustannustehokkuuden parantamista koskevissa järjestelyissä. Toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytännön toimintamallien luomiseen sosiaali- ja terveysalueiden ohjaustehtävää ja etenkin järjestämispäätöksen tekemistä varten. Ohjauksen tehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti järjestämispäätösten konkreettisuus ja ohjausvoimaisuus. (THL 2014, 14) Edelleen arviossa todetaan, että lakiluonnokseen kirjattu laaja kunnallinen tuottamisvastuu edellyttää pääsääntöisesti sitä, että yksi toimija kykenee tuottamaan kattavan palvelukokonaisuuden. Tämän voidaan odottaa parantavan edellytyksiä sujuville palveluille etenkin sellaisten asiakas- ja potilasryhmien kohdalla, joilla on laajoja ja monipuolisia palvelutarpeita. Asiakkaan näkökulmasta palvelutuotannon sujuvuus ja toimivuus riippuu siitä, pystyykö tuottamisvastuussa oleva toimija edistämään asiakaskeskeistä toimintatapaa ja palvelujen toiminnallista integraatiota. (THL 2014, 18) Siinä tapauksessa ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaan tulo lykkäytyy myöhemmäksi ajankohdaksi, kuntien yhdistyminen on ennakoiva ja vahvistava alueellinen uudistus toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamisorganisaation aikaansaamiseksi vuoden 2017 alusta. Kunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdistetyn kunnan yhden toimielimen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Yhdistetyn kunnan valtuustolla ja hallituksella on voimassaolevan lainsäädännön mukaiset keinot ohjata ja päättää myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntien hallinto ja tuotannolliset tukipalvelut sopeutetaan tukemaan laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Rahoitus Järjestämislakiesityksessä olevan rahoitusmallissa sosiaali- ja terveysalueen menot jaetaan jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa ottamalla huomioon kunkin kunnan ikärakenne ja sairastavuus.

17 17 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksessä kuntien maksuosuutta on täsmennetty siten, että asukasluvun paino on 20 prosenttia sekä ikärakennetta ja sairastavuutta koskevien tarvetekijöiden paino on 80 prosenttia. Olosuhdetekijöitä ei oteta huomioon. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän rahoituksesta on laskennallista 80 prosenttia sekä kustannus- ja vaikuttavuusperusteista 20 prosenttia. Kuntakohtaiset laskelmat julkistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen yhteydessä Laskentamallin mukaan Raision, Ruskon, Paimion ja Liedon rahoitusosuus nousee huomattavasti nykyiseen nähden vuosien luvuilla laskettuna. Turkua, Vehmaata ja Kustavia lukuun ottamatta kaikkien muiden selvitysalueen kuntien rahoitusosuudet nousevat laskentamallin mukaan. Kunta Kunnan laskennallinen rahoitusosuus Soten todelliset nettomenot ka. Muutos Kunnan Kunnan Soten Soten kunnan rahoitusosuus rahoitusosuus todelliset todelliset rahoitus /as. nettomenot nettomenot osuudessa v e v euroa/as 1000 euroa Raisio Rusko Paimio Lieto Taivassalo Tarvasjoki Pöytyä Kaarina Aura Sauvo Masku Naantali Mynämäki Nousiainen Turku Vehmaa Kustavi (STM ) Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen kuntakohtaiset vaikutukset Auran rahoitusosuudenlisäys on 0,6 milj. euroa ja Pöytyän 1,7 milj. euroa. Turun rahoitusosuus laskee -24,7 milj. euroa ja Kustavin 0,66 milj. euroa. Valtiovarainministeriö on laskenut, miten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistus vaikuttaa kuntien talouteen yhdessä muiden rahoitusmuutosten kanssa. Vaikutukset vaihtelevat kunnittain, mutta isossa osassa selvityskuntia talous kiristyy merkittävästi.

18 18 Kunta Tulovero-% 2015 (alustava) Valtionosuus uudistuksen vaikutus, euroa/as Sote uudistuksen vaikutus kunnan rahoitusosuutta, euroa/as Kunnan rahoitusosuuden nousu, euroa/as yhteensä Tulovero-% paineen jälkeen, 2015 taso Paine tulovero %:n nostoa kohtaan Taivassalo 20, ,12 5,62 Lieto 19, ,28 3,78 Paimio 20, ,38 3,63 Raisio 19, ,27 3,52 Rusko 19, ,27 3,77 Kaarina 19, ,24 2,99 Naantali 18, ,49 2,99 Sauvo 21, ,46 3,46 Pöytyä 20, ,44 3,69 Masku 20, ,38 2,63 Mynämäki 20, ,25 2,75 Nousiainen 21, ,60 2,60 Aura 21, ,36 2,36 Turku 19, ,12 1,62 Vehmaa 21, ,65 1,15 Kustavi 19, ,44 0,19 (VM laskelma ) Taulukko 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntien rahoitusosuuden, valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset selvityskuntien talouteen Valtiovarainminiteriön julkistaman kuntien talouden painelaskelmasta käy ilmi eri sosiaalija terveydenhuollon ja valtionosuusuudistuksen sekä valtionosuusleikkausten vaikutukset selvitysalueen kuntien rahoitusosuuksiin ja kuntatalouteen. Valtionosuusleikkausten, 1,4 mrd. euroa, vaikutukset ovat kaikkien kuntien osalta 259 euroa/asukas. Muutosten kokonaisvaikutus lisää eniten Taivassalon kuntakohtaista rahoitusosuutta, 836 euroa/asukas. Auran 360 /asukas ja Pöytyän 490 /asukas. Alhaisimmat kuntien rahoitusosuuksien nousut ovat Kustavissa, Vehmaalla ja myös keskuskaupunki Turussa. Taivassalon laskennallinen paine tulovero-%:n nostoa kohtaan on 5,62 prosenttiyksikköä. Aurassa 2,36 ja Pöytyällä 3,69 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että uudistusten ja leikkausten vaikutukset kuntien talouteen ovat suuret. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myö-

19 19 tä puolet kuntien suorasta päätöksenteosta, toiminnasta ja voimavaroista siirtyvät maakunnalliselle tuotantoalueelle. Muutokset edellyttävät kunnilta vahvaa kokonaisharkintaa Valtionosuusuudistus 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujenvaltionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettiin (He 38/2014). Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty sekä laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille muun muassa erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevaan uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Sen osalta on valmistelussa erillinen uudistus, johon perustuvat säännökset tulevat myös voimaan ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys ja ikäryhmityksen lisäksi valtionosuusperusteita ovat sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Kunnan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla. Tasauslisänä lisätään kunnan valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Kuntien yhdistymisissä valtionosuuksien menetykset jäänevät nykyistä järjestelmää vähäisemmäksi Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmänuudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Hallitus päätti osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa ( ), että kuntatalouden arvioidusta runsaan kahden miljardin euron rakenteellisesta alijäämästä puolet on määrä hoitaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä eli yhden miljardin euron edestä. Samaan aikaan on varmistettava, etteivät uudet kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevat päätökset heikennä kuntien rahoitusasemaa. Toistaiseksi on kyetty täsmentämään toimet, jotka vähentävät

20 20 kuntien tehtäviä ja velvoitteita tavalla, joka mahdollistaa laskennallisesti arviolta reilun 350 milj. euron suuruiset säästöt kuntien menoihin. Toteutukseltaan avoimena olevia mittaluokaltaan merkittäviä kokonaisuuksia ovat laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa sekä kelpoisuusvaatimusten väljentäminen. Suunnitelmat päivystysjärjestelmän uudistamiseksi ovat edenneet esitykseksi, joka voi täysimääräisesti toteutuessaan vähentää kuntien menoja tavoitellusti. Paperimuotoisten potilasasiakirjojen arkistoinnista luopuminen voi säästää kuntien menoja merkittävästi. Hallitus edellyttää, että sosiaali ja terveysministeriön esittämät säädösmuutokset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi annetaan eduskunnalle niin, että eduskunta ehtii käsitellä ne syysistuntokaudella Myös muut kuin lainsäädäntöä edellyttävät toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on toteutettava viipymättä. Hallitus katsoo, että rakennepoliittisessa ohjelmassa asetettu tavoite menojen kasvun hidastumiselle yhdellä miljardilla eurolla voidaan saavuttaa ottamalla käyttöön sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten hallintajärjestelmä. Järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että sovittujen tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta aiheutuvat säästöt myös hidastavat kuntien menojen kasvua hallituksen aiempien päätöksen mukaisesti ja että asetettu yhden miljardin euron tavoite kyetään saavuttamaan. 2.3 Etenemistavat kuntauudistuksessa ja kuntien yhteistoiminnassa Kainuun hallintokokeilun arvioinnin yhteydessä Airaksinen & al. ovat luokitelleet kunnallishallinnon uudistamisen strategioita tekemällä nelinkentän strategioiden perusluonteen ja organisointiperiaatteen mukaan (Airaksinen & al. 2005) Strategisessa ulottuvuudessa uudistukset voidaan jakaa asteittain eteneviin ja kokonaisvaltaisvaltaisiin uudistuksiin: Asteittain etenevässä strategiassa ei pyritä muuttamaan koko järjestelmää tai uusimaan rakenteita täydellisesti, vaan osittain. Käytännössä strategia merkitsee yleensä uusien, korjaavien järjestelmien rakentamista olemassa olevien päälle ja/tai sisään. Kokonaisvaltaisen uudistamisen strategiassa katsotaan tarvittavan koko kohteena olevan järjestelmän muuttamista ja uudelleenrakentamista. Toisena ulottuvuutena mainitut tutkijat tunnistavat kunta- ja palvelurakenteen kehittämisessä organisointiperiaatteen. Strategiana voi olla aluepohjainen tai toimintoja painottava lähestymistapa. Aluepohjaisessa organisoinnissa lähtökohtana on alueellinen tai paikallinen kokonaisuus, kuten kunta. Erilaisten palvelujen järjestämisvastuu, rahoituksesta huolehtiminen ja päätöksenteko-oikeus kiinnitetään samaan alueeseen. Tällöin ajatellaan, että alueyhteisöissä toteutuu sen asukkaille paras mahdollinen palveluiden, verojen ja rahoituksen yhdistelmä. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ajatellaan olevan tehokasta, koska yhteys palveluista päättävien ja kansalaisten välillä on lyhyt ja selkeä. Aluemallin suurimpana heikkoutena on, että kaikki palvelut eivät ole optimaalisesti järjestettävissä saman alueen sisällä, mikä on johtanut erilaisten, vaikeasti ohjattavien, palveluja tuottavien organisaatioiden perustamiseen. Kunnallishallinnossa aluepohjaiseen strategiaan sisältyy tietty kuntakäsitys. Lähtökohtana on, että kunta on sinänsä tehokas tapa organisoida palveluja, koska autonominen ja itseohjautuva kunta pyr-

21 21 kii yleensä elinvoimansa lisäämiseen. Kunnan intressissä on palvella asukkaitaan hyvin, järjestää heille kunnon palveluja, tuottaa ne taloudellisesti ja ottaen huomioon paikalliset toiveet. Peruskunnan alueella niin palvelut, elinkeinotoiminta ja yhteisölliset kysymykset kuin verotuskin kytkeytyvät yhteen. Toimintopohjaisessa strategiassa korostetaan palvelujen ja muiden toimintojen organisoimista niiden omista erityisistä lähtökohdista ja vaatimuksista käsin. Tällöin jokaiselle palvelulle on löydettävä väestöpohjaltaan tai muilta keskeisiltä edellytyksiltään optimaalinen alue, jonka mukaan palvelu tai toiminta sitten organisoidaan. Vaikka tässäkin puhutaan alueellisesta organisoinnista, alue sinänsä ei ole tässä ajattelussa merkittävässä asemassa toimintoihin nähden. Seuraavassa kuviossa näistä strategiaulottuvuuksista on muodostettu nelikenttä, jonka avulla on tyypitetty käytännössä toteutettuja kunta- ja palvelurakenneuudistuksia kuten kunta-ja seutuyhteistyöhankkeet, vahva peruskunta -hankkeet, yhteistoiminta-alue -hankkeet ja laaja aluekunta-hankkeet. Asteittain etenevä Kokonaisvaltainen Aluepohjainen I Kunta- ja seutuyhteistyö - Tehtävä- ja palvelukohtaisesti - Toimii hyvinä aikoina - Päätöksenteon ja johtamisen hajanaisuus ja vaikeus - Ei sovellu laajoihin peruspalveluihin - Vaikutukset menoihin vähäiset (esim. aluekeskusohjelmat, kasvusopimukset) II Vahva peruskunta - Kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. - Peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen, demokraattinen ohjaus ja päätöksenteko, johtaminen, rahoituksen järjestäminen sekä talouden hoito ja voimavarojen hallinta. - kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa (ml. kyhtymät, yhtiöt yms.). Kuntauudistus Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys Toimintapohjainen III Yhteistoiminta-alueet eri muodoissaan - Sekamalli, jossa kunnilla aluepohjainen luonne, mutta niiden tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. - Keskeistä yhteistoiminta-alue en organisointi, ohjaus ja mitä jää peruskuntiin. (mm. Paras-vaihe , palvelujen vastuukunnat ja kuntayhtymät) IV Laaja aluekunta - Kokonaisvaltainen tapa perusteellisesti uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. - Peruskunnat säilyvät lähikuntina, merkitsee kuitenkin palvelujen järjestämisen ja/tai verotusoikeuden siirtämistä aluekunnille - Turvataan palvelut niin, että vahvistetaan palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. - Oletuksena suurempi taloudellinen tehokkuus ja resurssien käyttöön. (viisi sote -järjestämisaluetta, osin Kainuun hallintokokeilu, Ruotsin Ansvarskommittén ehdotukset (SOU 2007:10) (idea Airaksinen & Haveri ym. 2005, 97) 1 Kuva 2. Kunta- ja palvelurakenneuudistamisen eri vaihtoehdot I. Syvenevä kunta- ja seutuyhteistyö on esimerkki aluepohjaisesta strategiasta, joka perustuu asteittaiseen etenemiseen. Siinä keskeistä on organisoida eri tehtäviä samalta aluepohjalta ja niin, että vastuu järjestämisestä ja rahoituksesta on tietyn alueen sisällä samoilla peruskunnilla ja niiden perustamilla seudullisilla elimillä. Kehittäminen tapahtuu paljolti rakentamalla asteittain uusia organisointi- ja toimintatapoja olemassa olevien toimintojen päälle. Vakaissa oloissa ja hyvän taloudellisen tilanteen valitessa etenemisen tapaa voidaan pitää luontevana yhteistoimintaa ja kehittämistä suosivana mallina. Vaikka mallilla saadaan aikaan eri osaalueilla hyviä kehittämistuloksia, sen hajanaisuudesta johtuu, että se vastaa heikosti kuntatalouden haasteisiin. Se saattaa pikemminkin lisätä kustannuspaineita. Tämän etenemistavan puute on kuntatalouden tervehdyttämisen vaikeus. Kun eteneminen tapahtuu asteittain, myönteiset kustannusvaikutukset jäävät vähäisiksi ja mm. henkilöstön

22 22 eläkkeelle siirtymistä on vaikea hyödyntää oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, kun ei ole käytettävissä laajemman kuntakokonaisuuden liikkumavaraa. Turun kaupunkiseudulla on hyvin laajasti edetty sopimusperustaisesti toiminnoittain ja palveluittain syvenevän kunta- ja seutuyhteistyömallin mukaisesti vuoden 2005 paras -uudistuksen hengessä. Mallin tuloksellinen toteuttaminen on lisännyt kuntien välistä yhteistoimintaa. Mallin vaikeus on, ettei se sovellu hyvin laajojen peruspalvelujen järjestämiseen ja tukipalvelujen yhdistämiseen niihin. Erilliset kuntaorganisaatiot muodostavat hallinnon rajoja, joita on vaikea ylittää. Laajat sopimusperustaiset yhteistoiminnan muodot tuovat myös hallinnan monimutkaisuutta ja erilaisia transaktiokustannuksia. II. Kuntajaon muutoksen ja kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. Kuntaperusteinen tapa organisoida palveluja on aluepohjaisen mallin ihannetyyppi. Lähtökohtana on, että peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen samoin kuin demokraattinen ohjaus sekä rahoituksen järjestäminen. Kuntamäärän voimakas pienentäminen puolestaan kertoo uudistuksen kokonaisvaltaisuudesta. Tavoitteena on, että kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa mukaan lukien nykyisiä kuntayhtymiä ja muita kuntien yhteistyöorganisaatioita. Paras hankkeen ja Kataisen hallituksen kuntauudistuksen lähtökohta on ollut riittävän vahvojen peruskuntien muodostaminen kuntajaon muutosten ja kuntien yhdistymisen kautta. Turun kaupunkiseudun kuntien kuntakokouksen elokuussa 2013 tekemä esitys kuntajaon muutosta koskevan erityisen selvityksen tekemisestä on nimenomaan kannanotto vahvan peruskuntamallin suuntaan, jossa aluepohjaisesti, vaikkakin laajemmassa kuntakokonaisuudessa, kunnat haluavat säilyttää itsellään suoran päätös- ja toimivallan useimmissa kunnan tehtävissä. Mallin kokonaisvaltaisuuden ansiosta sillä voidaan vaikuttaa myös kuntatalouden kehittymiseen. III. IV. Yhteistoiminta-alueen perustaminen tai palvelualue perustuu toimintapohjaiseen uudistamiseen. Se sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin rakenteisiin, mutta ei kuitenkaan johda kovin kokonaisvaltaiseen tämänhetkisen toiminnan uudistamiseen. Tässä mielessä se edustaa myös asteittaisen etenemisen vaihtoehtoa. Peruskysymys on lähinnä, mitä peruskunnista siirretään pois yhteistoiminta-alueen tehtäväksi, kuinka yhteistoiminta-alue organisoidaan, kuinka sitä kyetään ohjaamaan ja mitä tehtäviä jää peruskuntiin. Tämä on sekamalli. Peruskunnat säilyttävät aluepohjaisen luonteensa, mutta osa tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. Aluekunta on kokonaisvaltainen tapa uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. Vaikka mallissa nykyiset peruskunnat voivat säilyä ns. kotikuntina tai lähikuntina, merkitsee verotusoikeuden ja palvelujen järjestämisen siirtäminen aluekunnille käytännössä nykyisen kaltaisen kunnallishallinnon perusteellista uudistamista. Aluekuntamallin lähtökohtana on turvata palveluja vahvistamalla palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. Riittävällä väestöpohjalla uskotaan päästävän suurempaan taloudelliseen tehokkuuteen ja resurssien käyttöön, toisaalta rahoitusta vahvistamalla ajatellaan voitavan estää äkillisten kustannusheilahtelujen pienille yksiköille aiheuttamat ongelmat. Tämä aluekuntamallin piirre viittaa selkeästi toimintopohjaiseen uudistamiseen.

23 23 Eduskunta käsittelyyn tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on lähellä aluekuntamallia oleva uudistus, jossa laajoja peruskuntien järjestämis- ja tuotantovastuulla olevia peruspalveluja ja niiden edellyttämiä tukipalveluja siirtyy alueellisesti laajojen kuntayhtymien tehtäviksi. On täysin mahdollista, että myöhemmin laajojen alueellisten kuntayhtymien päätöksentekijät valitaan suorilla vaaleilla ja rahoitus tulee suoraan kuntayhtymille mahdollisesti verotusoikeuden kautta. 3. SELVITYSALUEEN ALUEKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 Väestömuutokset Asukasmäärän ja ikärakenteen kehitys Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen väestötietoihin, toisaalta toteutuneeseen kehitykseen sekä väestöennusteeseen Analyysissä tarkastellaan palvelutarvetta ennakoivia avainasiakasryhmiä sekä palvelujen rahoituksen kannalta tärkeän työikäisten määrän kehitystä. Taulukko 3. Auran kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys ja väestöennuste sekä väestömuutos tarkastelujaksoittain absoluuttisesti ja suhteellisesti Auran voimakas väestön kasvuvauhti näyttää taittuvan erityisesti luvun alkuvuosina. Vuonna 2013 alle 1- vuotiaiden määrä jää alle 50:n. Kuntarakennelain kohdassa 4 c ( /478) Palveluiden edellyttämä väestöpohja, kolmannessa momentissa todetaan että perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan kokoon tulee olla vähintään noin 50. Taulukossa voi havaita myös työikäisen väestön määrän vähentyneen ajanjaksolla lähes 40 henkilöllä. Vanhusväestön eli yli 75 -vuotiaiden määrä ennusteessa alkaa voimakkaasti kasvaa vuoden 2013 jälkeen. Ennusteessa väestön kokonaismäärä kasvaa keskimäärin noin 40 henkilöllä vuodessa, johon viimeisten vuosien toteutuman valossa voi suhtautua varovaisesti. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 Auran asukasluku alentui yhdeksällä henkilöllä. Asukkaiden keski-ikä oli 39,5 vuotta, joka on 2,4 vuotta alempi kuin keski-ikä koko maassa.

24 24 Taulukko 4. Pöytyän kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys ja väestöennuste sekä väestömuutos tarkastelujaksoittain absoluuttisesti ja suhteellisesti Pöytyällä alle 1 -vuotiaiden määrä toteutumajakson loppupuolella sekä ennustejaksolla on tasaisesti sadan tuntumassa. Työikäisten määrä taittuu laskuun toteutumajaksolla ja lasku jatkuu ennustejaksolla. Vastaavasti vanhusväestön eli 75 -vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä alkaa kasvaa ennustejaksolla voimakkaasti ja tämän ikäryhmän koko ylittää vuotiaiden määrän ennusteessa vuonna Tätä taustaa vasten väestöennusteen vähenevä arvio (-4) tässä ikäryhmässä vuodelle 2017 vuodesta 2013 saattaa ennakoida palvelutarpeen muutoksen tulevaa nopeutta luvun lopulla ja erityisesti sen jälkeen. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 väestömuutos oli Pöytyällä Asukkaiden keski-ikä oli 43,1 vuotta, joka on 1,2 vuotta korkeampi kuin keski-ikä koko maassa. Taulukko 5. Yhdistyneen Aura-Pöytyän kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys ja väestöennuste sekä väestömuutos tarkastelujaksoittain absoluuttisesti ja suhteellisesti Yhdistyneessä Aura-Pöytyän kunnassa lasten määrä säilyy ennusteessa varsin vakaana. Työikäisen väestön määrä laskee vuodesta 2010 lievästi, mutta vakiintuu ennustejaksolla noin henkilöön. Kokonaisväkimäärän kasvaessa työikäisten suhteellinen osuus ennustejaksolla siis lievästi alenee kun taas vanhusväestön eli 75 -vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus ennustejaksolla kasvaa voimakkaasti ja erityisesti ennustejakson lopussa. Kokonaisväkimäärä kasvaa ennustejaksolla, mutta sen kasvuvauhti sekä absoluuttisesti että suhteellisesti hidastuu ennustejakson loppua kohden.

25 Muuttoliike Vuosittaisen väestönkasvun ideaalina pidetään noin 0,5-1,0 prosentin vuosittaista kasvuvauhtia, koska se mahdollistaa parhaiten palvelutarpeiden ja investointien tasapainoisen yhteen sovittamisen ilman suuria kasvupiikkejä. (Aro 2014). Asukaslukuun suhteutettuna väestö kasvoi ripeämmin eli keskimäärin yli 1 %:in vuosivauhtia Aurassa. Hitaan tai tasaisen kasvu-uran kuntien väestönlisäys on alle 0,5 prosenttia vuodessa. Näitä kuntia edustaa Pöytyä. Keskeisin väestönkehityksen osatekijä Aurassa ja Pöytyällä on kuntien välinen nettomuutto. Lähde: Tilastokeskus Kuva 3. Maan sisäinen nettomuuttovoitto Aurassa ja Pöytyällä Kummankin kunnan maan sisäinen nettomuutto on kääntynyt laskuun. Kokonaissumma tällä vuosituhannella on edelleen positiivinen kummassakin kunnassa, mutta vuosittaiset heilahtelut ovat negatiivisen ja positiivinen vuosituloksen suhteen ovat varsin isoja. Kun muuttoa tarkastellaan Auran ja Pöytyän välisenä huomataan, että Aurasta muutetaan hieman useammin Pöytyälle kuin Pöytyältä Auraan. Tarkastelu Tilastokeskuksen aineistolla kertoo, että Aurasta muutti tuona ajanjaksona 98 henkilöä Pöytyälle ja Pöytyältä 81 henkilöä Auraan eli Pöytyän nettovoitto Aurasta oli 17 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys ja kuntien välinen nettomuutto yhdessä on Aurassa vahvasti positiivinen ja tasapainoisessa tilanteessa kun taas Pöytyällä luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen ja kuntien välinen nettomuuttokin reilu kolmannes Auran vastaavasta arvosta. Suhteellisesti nettosiirtolaisuus on kummassakin kunnassa samalla tasolla. Taulukko 6. Auran ja Pöytyän kunnan absoluuttinen ja suhteellinen (promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden per vuosi) väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Verrattuna koko 17 kunnan selvitysalueeseen, Aura on suhteellisesti selvästi vahvempi luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen nettomuuton osalta, kun taas Pöytyä on selvästi kummankin

26 26 muuttujan osalta koko selvitysalueen lukua alemmalla tasolla. Molempien selvityskuntien nettosiirtolaisuus on koko selvitysaluetta matalammalla tasolla. Molempien kuntien nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan tarkasteltuna on ollut positiivinen ja huomattava on, että myös kuntiin muuttaneiden työllisten määrä on selkeästi positiivinen. Muuttovoitto on lievä myös työttömien ja lasten osalta kummassakin kunnassa. Opiskelijoista molemmissa kunnissa muodostuu suurimmat muuttotappiot ja myös varusmiehistä sekä eläkeläisistä syntyy lievä muuttotappio. Taulukko 7. Selvitysalueen kuntien nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan vuosina Koko selvitysalueen 17 kuntaan verrattuna tulos on työllisten osalta määrällisesti Auran ja Pöytyän osalta hyvä. Koko selvitysalue sai tarkastelujaksolla muuttovoittoa 143 henkeä kun vastaava luku Aura - Pöytyällä oli 162. Tilannetta selittää Turun kokema voimakas muuttotappio tässä ryhmässä, joka oli peräti työllistä henkilöä. Myös lasten osalta kumpikin selvityskunta sai muuttovoittoa kun taas koko 17 kunnan selvitysalue kokonaisuutena kärsi tappiota. Vastaavasti opiskelijoiden osalta selvityskunnat kärsivät lievän muuttotappion, mutta koko selvitysalue sai melkoisesti muuttovoittoa, josta Turun osuus oli Nettomuutto tuo sekä Auraan että Pöytyälle muuttovoittoa vuosittain korkea-asteen suorittaneista. Pöytyä kuitenkin kärsii lievää muuttotappiota keskiasteen koulutuksen suorittaneista. Taulukko 8. Selvitysalueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutus kuntatalouteen riippuu paitsi muuttajien työmarkkina-asemasta ja iästä myös heidän tuloistaan. Kunnan kannalta tilanne on optimaalinen silloin kun se saa muuttovoittoa hyvätuloisista työssä olevista ja muuttotappiota työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ja heikkotuloisista. Aurassa ja Pöytyällä tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja korkeammat. Aurassa keskimääräisten tulojen erotus oli selvästi, noin 1100 euroa, pienempi kuin Pöytyällä. Tätä selittää Pöytyän lähtömuuttajien varsin alhaiset keskimääräiset tulot. Koko selvitysalueeseen verrattuna kummankin kunnan sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat alemmat kuin koko selvitysalueella, mutta tulojen erotus oli Pöytyälle selvästi korkeampi ja Aurassa matalampi.

27 27 Taulukko 9. Selvitysalueen kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina sekä selvitysalueen kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) yh teensä vuosina Nettomuuton tulokertymä on kummassakin kunnassa vuosittain positiivinen ja asukasta kohti laskettuna Aurassa hieman korkeampi kuin Pöytyällä, mutta selkeästi molemmissa kunnissa korkeampi kuin koko selvitysalueella. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot olivat vuonna 2012 Aurassa lähes euroa korkeammat asukasta kohti kuin Pöytyällä, mutta Aurassakin lähes tuhat euroa pienemmät kuin koko 17 kunnan selvitysalueella ja koko maassa. Taulukko 10. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot /as Ero Auran ja Pöytyän välillä on kaventunut vuodesta 2005, jolloin keskimääräisten verotettavien tulojen erotus oli euroa. Samaan aikaan voidaan havaita, että Aurassa ero selvitysalueen kuntiin ja koko maahan on kasvanut, sillä kunnan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen ero verrokkeihin oli vuonna 2005 noin 360 (selvitysalue) ja 250 (koko maa) euroa. Pöytyän osalta vastaavasti ero on kaventunut noin 200 euroa, mutta ero on silti pysynyt suurena. Aurassa vuonna 2008 ollutta kunnallisverotuksessa verotettavaa tasoa ei ole uudelleen saavutettu koko lopputarkastelujaksolla, mutta Pöytyällä vuosien 2011 ja 2012 arvot ovat kohonneet vuoden 2008 tasoa korkeammalle. 3.2 Elinkeinot ja työllisyys Elinkeinorakenne ja työpaikat Alkutuotanto eli lähinnä maa- ja metsätalous on selvästi vahvempi Pöytyällä kuin Aurassa, jossa taas jalostuksen työpaikat (esim. rakentaminen) on vahvempi. Palvelut, esim. kauppa ja julkisen hallinnon palvelut, kattaa kummassakin kunnassa noin puolet työpaikoista. Taulukko 11. Elinkeinorakenne TOL toimialaluokituksen mukaan , %

28 28 Kun tarkastellaan muutosta havaitaan alkutuotannon osuuden molemmissa kunnissa pienentyneen. Jalostuksen työpaikat vähenivät Aurassa lievästi ja Pöytyällä kasvoivat. Selkeämpää on ollut muutos palveluissa: Aurassa palveluiden työpaikat ovat kasvaneet huomattavasti ja Pöytyällä vähentyneet selkeästi. Taulukko 12. Elinkeinorakenteen muutos Pidemmällä aikavälillä ( ) työpaikkojen muutos on Aurassa ollut positiivinen ja työpaikat ovat kasvaneet 12 %, joka on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Pöytyän kehitys on ollut varsin vakaa, mutta tarkastelujaksolla muutos on kuitenkin prosentin negatiivinen. Yhdistyneenä kunnat olisivat kasvattaneet työpaikkojen määrää kolme prosenttia. Määrällisesti Aura ja Pöytyä yhdessä ovat kasvattaneet työpaikkojen määrää ajanjaksolla yhteensä 116 kappaletta, jossa Auran osuus on 137 ja Pöytyän -21. Kuva 4. Työpaikat ja niiden muutos Työnantajasektorin mukaan tarkasteltuna yksityinen sektori on suurin työllistäjä molemmissa kunnissa. Molemmissa kunnissa kunnalliset työpaikat ja yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet. Yrittäjien työpaikat on toiseksi tärkein ryhmä kummassakin kunnassa. Yrittäjien työpaikat ovat vä-

29 29 hentyneet molemmissa kunnissa, erityisesti Pöytyällä, jossa myös valtio on vähentänyt työvoimaansa kuten myös ryhmässä valtioenemmistöinen yhtiö. Aura on näissä jälkimmäisissä ryhmissä saanut kunnan koko huomioiden merkittävää lisäystä. Taulukko 13. Työpaikat ja niiden muutos työnantajasektorin mukaan Kun yritystoimipaikkojen osalta analyysia syvennetään koskemaan myös henkilöstöä ja liikevaihtoa sekä muutosta saadaan taulukossa 12 esitetty tulos. Molemmissa kunnissa kaikki kolme tarkastelumuuttujaa saavat korkeammat arvot jakson lopussa. Aurassa muutos on selvästi positiivisempi kuin Pöytyällä, mutta joka tapauksessa kuntien alueella yrityksissä on yhteensä 35 toimipaikkaa ja 38 henkilöä enemmän vuonna 2012 kuin tarkastelujakson alussa Lisäksi liikevaihtoa syntyy noin 42 miljoonaa euroa enemmän. Taulukko 14. Yritystoimipaikat ja liikevaihto selvityskuntien alueella 2008 ja 2012 sekä erotus Työllisyys Molempien kuntien työttömyysaste oli koko tarkastelujaksolla selvästi koko maan ja myös koko 17 kunnan selvitysalueen arvoa alempi, Pöytyän kuitenkin hieman Auraa korkeampi. Viimeiset kolme vuotta työttömyysaste on vuosittain kohonnut yli prosenttiyksikön vauhtia. Taulukko 15. Työttömyysaste selvityskunnissa ja koko maassa , tammikuu Lokakuun 2014 työttömyysaste oli edelleen kohonnut Aurassa ja sen arvo 10,1 % kun taas Pöytyällä vastaavasti oli pieni muutos parempaan eli työttömyysaste oli 10,2 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli Aurassa 28 % ja Pöytyällä 26,1 %.

30 Työpaikkaomavaraisuus ja kuntien välinen työssäkäynti Kumpikaan kunta ei täytä Kuntarakennelain 4d :n selvitysvelvollisuuden työpaikkaomavaraisuuskriteeriä 80 %. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2011, Auran 6 ja Pöytyän 4,4 prosenttiyksikköä. Tulevaisuudessa liikkuvuuden ennustetaan lisääntyvän entisestään ja työpaikat voivat sijaita entistä etäämmällä asuinpaikasta. On siis todennäköistä, että kuntien työpaikkaomavaraisuus tulee edelleen laskemaan ja työssä käydään entistä kauempana. Taulukko 16. Työpaikkaomavaraisuuden trenditarkastelu Vuoden 2011 tiedoilla laskien uuden kunnan työpaikkaomavaraisuus olisi 75,3 %. Kuntarakennelain 4d :n mukainen työssäkäyntikriteeri työssäkäyntialueen keskuskuntaan on 35 %. Turku on kummassakin kunnassa tärkein työssäkäyntikohde, Aura 32 % ja Pöytyä 19 %, mutta kyseinen kriteeri ei niiden osalta toteudu. Kummatkin kunnat ovat riippuvaisia Turun seudun työssäkäyntialueen tarjoamista työmahdollisuuksista ja on oletettavaa, että tämä riippuvuus vahvistuu tulevaisuudessa entisestään. Selvityskuntien keskinäisessä tarkastelussa Aurasta Pöytyälle pendelöi 6,2 % eli 118 henkeä ja Pöytyältä Auraan 5,1 % eli 186 henkeä. Auran kolmanneksi tärkein pendelöintikohde oli Lieto, jonne pendelöi 5,2 % ja Pöytyän toiseksi tärkein Loimaa, jonne pendelöi 5,2 % eli käytännössä saman verran kuin Auraan. Uuden kunnan pendelöinti Turkuun olisi vuoden 2011 tiedoilla 23,7 % Taloudellinen huoltosuhde Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti (Tilastokeskus). Taloudellista huoltosuhdetta voidaan pitää alueen taloutta kuvaavana indikaattorina, jossa ei-tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrä suhteutetaan tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrään. Kulloinkin työssä olevat tuottavat ne tavarat ja palvelut eli sen arvonlisän, joka bruttokansantuotteena on jaettavissa koko väestölle (Myrskylä 2012). Koko maassa suhdeluku vuonna 2012 oli 1,32. Jokaista työllistä kohden Suomessa oli siis 1,32 ei-työllistä. Taulukko 17. Taloudellinen huoltosuhde

31 31 Vuonna 2012 Pöytyän arvo 1,37 ylittää koko maan ja myös Varsinais-Suomen vastaavan tunnusluvun kun taas Aurassa taloudellinen huoltosuhde on varsin optimaalinen ja myös pysynyt vakaana koko tarkastelujakson Koulutus ja osaaminen Selvityskuntien koulutustaso on kohonnut voimakkaasti tarkastelujaksolla. Kun vuonna 1980 oli Aurassa ja Pöytyällä noin 29 % tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, oli vastaava luku vuonna 2012 Aurassa 63,7 % ja Pöytyällä 60,5 %. Tutkinnon suorittaneista ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tutkinto oli vuonna 1980 Aurassa 3,3 %:lla ja Pöytyällä 3,9 %:lla ja vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 8 ja 6,2 %. Aika on kääntänyt kuntien välisen suhteen päinvastaiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osalta. Auran kunnan asuintonttien hintataso on kilpailukykyinen vertailtaessa Turun kaupunkiseudun ykköskehän kuntiin. Sitä vastoin Auran tonttien hintataso on merkittävästi korkeampi kuin muiden Au abs. % abs. % abs. % abs. % abs. % Aura 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , , , , ,3 Tutkinnon suorittaneita yhteensä , , , , ,7 joista Keskiaste , , , , ,6 Alin korkea-aste 78 13, , , , ,0 Alempi korkeakouluaste 33 5,7 57 5,6 88 6, , ,3 Ylempi korkeakouluaste 18 3,1 28 2,8 68 4, , ,4 Tutkijakoulutusaste 1 0,2 5 0,5 6 0,4 13 0,7 13 0,6 Pöytyä 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , , , , ,5 Tutkinnon suorittaneita yhteensä , , , , ,5 joista Keskiaste , , , , ,0 Alin korkea-aste , , , , ,5 Alempi korkeakouluaste 145 7, , , , ,3 Ylempi korkeakouluaste 76 3,8 99 3, , , ,8 Tutkijakoulutusaste 1 0,1 4 0,1 9 0,3 16 0,4 16 0,4 Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri Taulukko 18. Selvityskuntien 15 vuotta täyttänyt väestö tutkinnon suorituksen (kantaluku 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä) ja koulutusasteen mukaan (kantaluku tutkinnon suorittaneita yhteensä) , absoluuttisena ja prosenttilukuna Asuminen ja asuntomarkkinat Auran tämän hetkinen tonttivaranto on suhteellisen hyvä omakotitonttien osalta. Rivi- ja kerrostalotonttien osalta tilanne on myös määrällisesti hyvä, mutta ongelmana on, että merkittävä osa tonteista on yksityisessä omistuksessa. Aiemmin yksityisille kaavoitetut asuintontit eivät ole rakentuneet siten kuin on arvioitu. Nykyisten tonttien lisäksi on kahdella uudella kunnan omistuksessa olevalla alueella kaavallinen valmius, joten tulevaisuuden osalta tilanne on kohtuullisen hyvä. Auran keskustan ja Sisulan alueen kaavojen vahvistaminen vuoden 2014 aikana parantaa tilannetta entisestään.

32 32 ranmaan ja Loimaan seutukunnan kuntien. Auran kunta on lähtenyt siitä, että myyntihinnan tulee kattaa vähintään maanoston, kaavoituksen, kunnallistekniikan kustannukset. Pöytyällä tonttitarjontaa on määrällisesti 6-8 vuoden tarpeisiin. Valikoima erilaisten tonttien, eri sijaintipaikkojen, tonttikokojen ym. suhteen on kunnan arvion mukaan riittävä ja hintataso on maakunnan vertailussa kilpailukykyinen. Osakeyhtiömuotoiseen asuntotuotantoon on riittävästi tarjontaa sekä rivitalojen että paritalojen osalta. Taulukko 19. Asuntokunnat kunnan ja talotyypin mukaan Erillinen pientalo on asuntokuntien erittäin selvästi suosima talotyyppi, joka osuus on kuitenkin Aurassa laskenut vuodesta 1990 vuoteen 2013 noin neljä prosenttiyksikköä kun taas Pöytyällä talotyypin suosio on vastaavalla ajanjaksolla kasvanut 2,5 prosenttiyksikköä. Kuitenkin vuonna 2013 enemmän kuin kaksi kolmesta asuntokunnasta asui Aurassa pientalossa ja Pöytyällä kolme asuntokuntaa neljästä. Asuinkerrostalojen osuus asuntokuntien kotina on Pöytyällä suhteellisesti ja absoluuttisesti ollut koko tarkastelujakson Auraan korkeampi, kun taas rivi- tai ketjutalot ovat Aurassa suhteellisesti suositumpia.

33 33 Taulukko 20. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2005 ja 2012 sekä erotus Omistusasunto on asuntokuntien ylivoimainen suosikki, jonka osuus on lisääntynyt tarkastelujaksolla molemmissa kunnissa ja Aurassa voimakkaammin kuin Pöytyällä. Vuonna 2012 noin 84 % asuntokunnista asui omistusasunnossa. Samanaikaisesti vuokra-asuminen on absoluuttisesti vähentynyt molemmissa kunnissa erityisesti arava- tai korkotukivuokra-asuntojen ryhmässä, jossa asui noin 4 % asuntokunnista vuonna Muissa vuokra-asunnoissa asui samaan aikaan Aurassa noin 7 ja Pöytyällä noin 9 prosenttia asuntokunnista ja myös tässä ryhmässä asuntokuntien määrä on vähentynyt tarkastelujaksolla Muut rakennetekijät Tarkastelu osoittaa, että selvityskuntien sosioekonomisen rakenteen erityispiirteet poikkeavat toisistaan jonkin verran. Auran työlliseen työvoimaan kuuluva osuus väestöstä ja myös työllisen työvoiman osuus vuotiaista on runsaat neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Pöytyällä ja pitkäaikaistyöttömyys pienempi vajaan prosenttiyksikön. Koko maahan verraten molempien kuntien asema on parempi työllisten osuudessa ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta, mutta heikompi mitattuna vuotiaiden osuudella väestöstä. Vuokraasunnossa asuvien asuntokuntien osuus on Aurassa ja Pöytyällä lähellä toisiaan, mutta selvästi vähemmän kuin koko maassa.

34 34 Taulukko 21. Kaupunkiseutuspesifit erityispiirteet selvitysalueen kunnissa ja koko maassa Eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuoden lopussa 2012 oli Tilastokeskuksen mukaan Aurassa 20,1 % koko maassa 24,2 % ja Pöytyällä 27 %. Tämä heijastelee myös keski-ikää, joka Aurassa oli koko maan arvoa alempi ja Pöytyällä korkeampi. Vuonna 2013 molemmissa kunnissa syntyneiden enemmyys oli kuusi, joka kertoo myös Auran suhteellisesti nuoremmasta ikärakenteesta. 3.3 Yhdistymisarvio Väestörakenne ja muuttovoitto uudessa kunnassa tasaavat nykyisiä kuntakohtaisia demografisia eroja ja säilyttävät luonnollisen väestönkasvun vakaana. Muuttovoitto on myös taloudellisesti yhdistyneelle kunnalle edullinen. Sisäinen muuttoliike voi säilyä edelleen selvästi positiivisena ja maahanmuuton osuus alkaa vähitellen vahvistua. Kunnissa elinkeinorakenteen muutos jatkuu, palvelusektorin työpaikat lisääntyvät ja työssä käydään tulevaisuudessa nykyistäkin enemmän erityisesti Turun työssäkäyntialueelta. Työpaikkaomavaraisuus jatkaa lievää laskua. Yhdistyminen vaikuttaa positiivisesti kunnan mahdollisuuksiin menestyä asuntotuotannossa ja -markkinoilla. Kunnan kokoluokan kasvu ja psykologisen Turku etäisyyden lyheneminen parantaa mahdollisuuksia. Yhdistyneen kunnan profiili hyvin saavutettavissa olevana asuntokuntana vahvistuu ja erityisesti mikroyritysten määrä kasvaa. Osaamisen taso luo edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle ja työllisyys voi säilyä suhteellisesti parempana kuin koko 17 kunnan selvitysalueella. Väestörakenteen muuttuessa yhden hengen asuntokuntien määrä kasvaa erityisesti kuntataajamissa ja samoin käy vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuudelle, jotka molemmat nyt ovat selvästi alle koko selvitysalueen arvojen. Vanhusväestön osuuden kasvu luo painetta palvelutarpeen ratkaisuille ja avaa myös elinkeinopoliittisesti mahdollisuuksia. Uuden kunnan strategiasta riippuu, millaiseen asuntopolitiikkaan se panostaa. On kuitenkin todennäköistä, että erimuotoinen vuokra-asuminen kerrostaloasunnoissa tulee lisääntymään, jolloin tehokkaan rakentamisen piirissä olevaa asuntokantaa on mahdollista tarjota eri taajamissa tarpeeseen ja kysyntään vastaten. 4 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT 4.1 Kilpailukyky ja aluekehitys Elinvoiman ja kilpailukyvyn määritelmät Kunnan elinvoimalla tarkoitetaan sen tahtoa ja kykyä sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja kehittää ja toteuttaa asioita, jotka edesauttavat sen tärkeinä pitämien tavoitteiden saavuttamista. Kyse ei ole yhdestä muuttujasta vaan monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksesta (Sitra).

35 35 Elinvoiman osatekijöitä ovat esimerkiksi: - väestö ja sen ikärakenne, koulutus, työllisyys, terveys - aineelliset tekijät kuten luonnonvarat, pääoma, infrastruktuurit - sosiaaliset tekijät kuten luottamus, yhteisöllisyys, arvot, kulttuuri, perinteet - systeemiset kuten päätöksenteko, instituutiot ja järjestelmä. Kunnan elinvoima voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen seuraavasti: Ulkoinen elinvoima muodostuu kunnan toimintaympäristöön vaikuttavista makrotekijöistä, jotka liittyvät mm. - elinkeino- ja toimialarakenteen kehitykseen, - väestö-, työllisyys- ja osaamiskehitykseen kehitykseen, - yrityskehitykseen tai - saavutettavuuteen. Sisäinen elinvoima puolestaan muodostuu sisäisistä toimintaympäristöön vaikuttavista mikrotekijöistä, jotka liittyvät mm. - alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, - palveluverkkoihin ja palveluiden saatavuuteen, - muutosherkkyyteen ja kykyyn tehdä päätöksiä, - seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, - seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja niihin vaikuttaa omin toimenpitein. Muutoksen hallinta sisäisen elinvoiman tekijöistä on kunnan päätettävissä. Jos aiemmin lähdettiin vahvasti siitä, että elinvoimaa kehitetään elinkeinostrategian ja -politiikan avulla niin nyt lähtökohta on ratkaisevasti laajempi. On kyse elinvoiman johtamisesta, jossa elinkeinopolitiikka on yksi avaintekijä, mutta jossa on monia muita erillisiä, yhteistyötä oman organisaation ulkopuolella vaativia toimintoja (esim. maapolitiikka, yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, kehittämistyö, strateginen yhteistyö valtion viranomaisten kanssa, kansainväliset toiminnot, isot strategiset hankkeet, isot tapahtumat sekä viestintä), jotka elinvoiman näkökulmasta on koottu suoraan konsernijohdon alaisuuteen. Termiä kilpailukyky ei julkisessa hallinnossa ole juurikaan määritelty, vaikka sitä käytetään yleisesti. Valtiovarainministeriön selvitys (VM 2002) arvioi kansallista kilpailukykyä, jolloin huomion kohteina olivat koulutussektori, työmarkkinat, verotus, teknologiaympäristö, tieto- ja tietoliikenneteknologiaympäristö, infrastruktuuri, yrittäjyyden yleiset edellytykset, yhteiskunnan tukiverkko sekä ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys. Selvityksen mukaan kilpailukyky muodostuu näiden elementtien yhteisvaikutuksesta. Määrittelyyn liittyy ongelmia, kuten elementtien sisällön (esim. mitä sektorin osaa tarkoitetaan ja mitä asiaa sektorilla mitataan), aikaperspektiivin (esim. trenditarkastelu ja sen alkupiste vai poikkileikkaus tietyllä ajanhetkellä) ja hierarkian määrittelyt (esim. koko maa, maakunta, tietyn kokoluokan kunta), mutta se epäilemättä kattaa kansallisen kilpailukyvyn keskeiset elementit. Alueen kilpailukyvyllä puolestaan tarkoitetaan alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle sekä uusia yrityksiä että työvoimaa yritysten käyttöön. Kilpailukykyinen alue synnyttää, houkuttelee ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia, ylläpitää ja kehittää myös asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulut, asuin-

36 36 ympäristö) ja mahdollistaa erilaisiin verkostoihin kuulumisen. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Alueiden kilpailukykyä kuvataan kaaviolla, joka sisältää infrastruktuurin, inhimilliset voimavarat, yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuin- ja elinympäristön laadun sekä näistä ominaisuuksista koostuvan alueen imagon. Kuva 5. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Linnamaa 1997; Sotarauta et al. 2001). Kunnan kilpailukykyä voidaan konkretisoida sen kykynä luoda myönteinen, tulevaisuudessa menestyvän kunnan mielikuva. Mielikuva kunnasta, jossa on työtä ja työpaikkoja, jonka asuin- ja elinympäristö on turvallinen ja monipuolisia ratkaisuja mahdollistava ja jonka yhdyskuntatekninen rakenne vastaa arvioijan tarpeita. Mielikuvaan vaikuttaa kunnan väestömäärä, väestörakenne ja suunta, johon kunta väestöllisesti kehittyy sekä kunnan ja sen palvelurakenteen mainekuva. Kilpailukyvyn yksi elementti on mielikuva siitä, millaisia instituutioita kuten yliopistoja ja korkeakouluja on alueella olemassa ja mitkä ovat kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuudet ja verkostot sekä niihin kuulumisen ja liittymisen edellytykset. Taloussanakirjan mukaan kilpailukyky tarkoittaa yrityksen, toimialan tai kansantalouden kykyä selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Kuntahallintoon sovellettuna taloudellinen selviytyminen luo reunaehdon, jonka rajoissa kunnassa on mahdollista panostaa kilpailukyvyn elementteihin. Kunnan kilpailukyvyn ratkaisee pärjääminen vertailutilanteessa, jossa arvioija on valinnut vertailussa käyttämänsä elementit. Nämä valinnat voivat vaihdella riippuen yksilön, yrityksen tai yhteisön tilanteesta, tarpeista ja tavoitteista Seudullinen kilpailukyky ja aluekehitys Käytännön lähtökohdan ja haasteen kilpailukyvylle ja aluekehitykselle Turun kaupunkiseudulla ja erityisen kuntajakoselvityksen alueella muodostaa arvio, että vuoden kuluttua lähes neljä viidestä työpaikasta on Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä. Tämä tarkoittaa, että työpaikkoja voisi sijoittua laskennallisesti kolmioon maakuntatasolla runsaat puoli miljoonaa lisää vuoden 2011 työpaikkatiedoin. Turun seutukunnan laskennallinen osuus vuoden 2011 työpaikkojen sijaintitiedoin voi-

37 37 si olla runsaat uutta työpaikkaa. Erityisesti tässä käsillä olevassa selvityksessä tuleekin esittää kysymys, minkä toimialan tai toimialojen uusille työpaikoille Turun kaupunkiseutu ja Auran - Pöytyän selvitysalue voi tarjota houkuttelevimmat sijoittumisen edellytykset kuin pääkaupunkiseutu tai Tampereen seutu ja mitä nuo edellytykset tarkemmin ovat? Työpaikkojen rakenteen muutos elinkeinoissa on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut huomattava: perinteiset alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat maataloudessa ja teollisuudessa ovat vähentyneet eikä niiden määrän tulevaisuudessa edes odoteta kasvavan kun taas palvelujen, kuten erilaisten asiantuntijatehtävien ja hoivasektorin työpaikkoja on syntynyt ja lisää kasvua odotetaan mm. väestörakenteen muutokseen perustuen. Muutosta tapahtuu myös siten, että vanhojen toimialojen perustalle syntyy uusia sektoreita kuten biotalous ja bioenergia. Oleellinen kysymys on myös, millaisia houkuttelevia asumisen, liikkumisen ja palvelujen ratkaisuja selvitysalueella on tarjottavanaan uusiin työpaikkoihin rekrytoituvalle työvoimalle ja heidän perheilleen, osin riippumatta siitä, missä työpaikka Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä sijaitsee. Kuntalaisen ja kansalaisen näkökulmasta tärkeä tarkasteltava asia on hyvinvointi. Käsitteenä se on Sitran mukaan kansalaisten kokemaa sekä aineellista vaurautta että henkistä hyvinvointia sekä näiden jakautumista ja käyttöä. Hyvinvointia ei voida saavuttaa ja ylläpitää ilman talouden ja työelämän tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä. Haastavuutta lisää tieto siitä, että jotkut talouden ja työelämän tuottavuutta lisäävät toimenpiteet myös voivat alentaa hyvinvoinnin kokemusta. Haasteen laajuutta valaisee Suomen kaupungistumisasteen tarkastelu. Se on laskentatavasta riippuen noin 70 %:n tasolla ja noin prosenttiyksikköä jäljessä esimerkiksi Ruotsia. Jos Suomen kehitys noudattaa Ruotsin kehitystrendiä niin kuin tähän saakka, muuttoliike kuntien välillä jatkuu nykyisenkaltaisena siihen saakka kunnes kaupungistumisaste saavuttaa noin 85 %:n tason. Tämä tarkoittaisi käytännössä maan sisällä noin ihmisen muuttoa kaupunkeihin tai kaupunkiseuduille (Aro - Piisi 2014). Tarkastellessaan Turun seudun kilpailukykyä suhteessa 13 muuhun suureen tai keskisuureen kaupunkiseutuun, Aro ja Piisi (2014) esittävät seuraavan yhteenvedon. Yhteenvedossa tarkastellaan Turun seudun sijoituksia muuttuja kerrallaan suhteessa verrokkiseutuihin, joita Turku mukaan lukien on 13 kahtena eri ajankohtana (katkoviivat) ja (yhtenäinen viiva). Arvo 1 tarkoittaa, että Turun seutu sijoittuu ao. muuttujalla ensimmäiseksi ja arvo 13 tarkoittaa viimeistä sijaa verrokkien kesken.

38 38 Kuva 6. Turun seudun sijoitus alueellisen kilpailukyvyn mittareilla vuosina Vertailussa ovat mukana Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Joensuun, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vakka-Suomen seutukunnat. Turun seudun sijoitus oli kokonaiskilpailukyvyn eli kaikkien osamuuttujien osalta Aron ja Piisin mukaan hyvä: seudun sijoitukset olivat keskitason yläpuolella kaikilla muilla muuttujilla paitsi kuntalainoissa. Kuvan 6 mukaan kilpailukyvyn kehittyminen on parantunut bruttokansantuotteessa, yritysdynamiikassa ja osaamisrakenteessa. Kilpailukyvyn heikentyminen työllisyysdynamiikassa ja väestönlisäyksessä on huolestuttava ilmiö vallankin kun ennusteet viittaavat vahvaan työpaikkojen ja väestön muuttoliikkeen jatkumiseen ja keskittymiseen Turku - Helsinki - Tampere kolmioon seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Turun seudun sijoitusta ja sen muutosta verrattiin edelleen 25 suurimman seutukunnan vertailevaan kilpailukykyanalyysiin. Analyysissä verrattiin seutukuntien kilpailukykyä 10 eri makromuuttujalla vuosien välisenä aikana. Muuttujat liittyivät bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen, väestönkehitykseen, kuntatalouteen ja osaamistasoon. Seutukuntien sijoituksen muutosta analysoitiin sekä suhteessa seutujen aikaisempaan kehitykseen ja muiden seutujen kehitykseen vuosina Seutukunnat pisteytettiin neljänä ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2012) seutujen sijoitusten perusteella painottomina arvoina suhteessa toisiinsa.

39 39 Taulukko suurimman seutukunnan kilpailukykyanalyysi vuosina Turun seutu sijoittui vuonna 1995 ja 2000 vertailujoukon viidenneksi sekä kuudenneksi vuonna Vuonna 2012 Turun seutu nousi neljänneksi ja ohitti ensimmäisen kerran seutukuntien kilpailukykymittaristossa 2000-luvun aikana Oulun seudun. Auran ja Pöytyän selvitysalueen kannalta on tärkeää, miten ne pystyvät hyödyntämään Turun seudun merkittävää potentiaalia tuottaa hyötyjä kunnassa toimiville yrityksille, niiden asiakkaille ja rahoittajille Paikallinen kilpailukyky ja aluekehitys Arvio nykytilanteesta muodostuu tutkimalla kummankin kunnan vahvuuksia ja avautuvia mahdollisuuksia sekä kunnissa tunnistettuja heikkouksia ja uhkatekijöitä. Aurassa esiin nousevat kunnan vahvuudet, erityisesti tiivis rakenne ja tunnettuus. Tarkastelu antaa myös viitteen siitä, että kunnallisten palveluiden järjestämisessä voi avautua uusia, tehokkaampia ratkaisumahdollisuuksia. Vastaava tarkastelu Pöytyän näkökulmasta nostaa kehittämismahdollisuudet niin maankäytössä kuin infran ratkaisuissa ja niiden rahoituksessa. Olennaisena pidetään mahdollisuuksia toteuttaa palvelutuotannon ratkaisuja tehokkaasti. Molemmissa kunnissa valtatie 9 sekä kiinnittyminen Turun työssäkäyntialueeseen ovat vahvuuksia. Uhkana ovat taantuman vaikutukset ja rahoituskanavien yhtyminen sekä kunnan väestökehitys (Aurassa lapset, pidemmällä aikavälillä yhdistyneessä kunnassa vanhusväestö) ja valtiovallan toimenpiteet velvoitteineen. Elinkeinojen osalta kilpailukykyä rasittaa erikoiskoulutetun työvoiman saanti lähialueelta. Yritysalueita on kummassakin kunnassa. Kysyntä tonteista erityisesti Turun kaupunkiseudulta voisi kohdentua suurta maa-alaa tarvitseviin toimintoihin. Alueen sijainti on logistisesti hyvä esim. koko maakunnan alueelle kohdistuvaan yrityksen toimintaan tai jos sen markkinat ovat maakunnalliset. Yhteydet suuntiin Turku, Helsinki ja Tampere ovat vetävät ja suorat. Uutta yritystilaa on rakennettu kohtalaisen hyvin, mutta muualta muuttavat yritykset ovat olleet harvinaisia.

40 40 Vahvuudet - VT 9 kehityskäytävä - Kiinnittyminen Turun työssäkäyntialueeseen ja ydinkaupunkiseudun yhteistyöverkostoihin - Tunnettuus - Ulkoilu- ja virkistysalueet - Monipuolinen tonttitarjonta - Kasvava väestö - Hyvät kuntapalvelut Uhat - Sote -uudistuksen ennakoimattomat palvelujärjestelyt - Edelleen heikkenevä huoltosuhde - Valtionosuuksien väheneminen - Kuntatalouden heikkeneminen - Yleinen talouden suhdanteiden ja työttömyyden heikkeneminen ja rakenteiden epävakaus - Erityiskoulutetun työvoiman saatavuus. Heikkoudet - Korjausvelka ja iso kiinteistökanta - Sisäiset liikenne- ja joukkoliikenneyhteydet sekä tietotekniikkayhteydet. - Heikkenevä huoltosuhde - Sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen integraation keveys. Mahdollisuudet - Vaihtoehtoiset mahdollisuudet ja kasvava painoarvo kunnallisten palvelujen järjestämisessä - Kaavoituksen ja maankäytön sekä omistajaohjauksen tehostuminen erityisesti valtatie 9:ään yhteyksissä olevilla taajama-alueilla - Yhdistyneet resurssit nopeuttavat infran rakentamista, liikkumista ja tehostavat ulkopuolisen rahoituksen hakemista (EU, Leader, Varsinais-Suomen liitto) - Mainekuva Turun kaupunkiseutuun kuuluvana maaseutumaisena asuin-, työpaikka- ja palvelukuntana. Kuva 7. Aura-Pöytyän kilpailukyvyn swot-analyysi Tulevaisuuden uhkat näyttävät olevan hallittavissa sikäli kun uhkat liittyvät paikallisen kunnallisen päätösvallan piirissä oleviin tekijöihin. Nykytilanne osoittaa kuntien olevan profiililtaan erilaisia, mutta hyvän mainekuvan omaavina täydentävän yhdistyneenä toisiaan. Mahdollisuuksia avautuu asumisen, elinkeinotoiminnan ja erityisesti kunnallisten palvelujen kehittämisessä. 4.2 Elinkeinopolitiikka ja ja elinkeinotoiminta Auranmaan kuntien (Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki) yhteinen yrityspalveluyksikkö Auranmaan Yrityspalvelut aloitti toimintansa Auran kunnan toimiessa vastuukuntana. Yksikön tavoitteena on toimivien yritysten toimintaedellytysten tukeminen sekä uuden yritystoiminnan edistäminen. Yksikkö tarjoaa yrityksille neuvontapalveluja, edistää yritysten yhteistyötä ja toimintaedellytyksiä, kehittää alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tarjoaa yrityksille sijoittumispalveluja. Tarvasjoki on Lietoon yhdistymisen myötä jäämässä pois osakkuudesta, mutta tavoite on jatkaa yhteistyötä edelleen. Auranmaan kunnille laaditaan parhaillaan elinkeinopoliittista Auranmaa-strategiaa virkamiestyönä ja strategiaprosessin eri vaiheissa strategialuonnosta käsitellään luottamushenkilöelimissä.

41 41 Pöytyällä elinkeinoasioita käsitellään kunnanhallituksen alaisessa kehittämistoimikunnassa, joka kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Pöytyän kunnassa on kehitysjohtajan virka (nykyinen viranhaltija on määräaikainen saakka) ja kehitysjohtaja toimii kehittämistoimikunnan esittelijänä ja kunnan edustajana Auranmaan Yrityspalveluiden kokouksissa sekä vastaa hankeasioista. Kehitysjohtaja toimii kunnanjohtajan sijaisena, vastaa kuntamarkkinoinnista, kunnan omien hallintotilojen ja yritystilojen käytöstä sekä yritys- ja asuntotonttien markkinoinnista ja myyntineuvotteluista. Uuden kunnan muodostuessa konsernihallinnon henkilöstön tehtäväjaot ja työnjako Auranmaan Yrityspalvelujen sekä kunnan kesken selkiytyy ja eläköitymiset voidaan hyödyntää. Kumpikaan kunta ei ole mukana Turun seudun Kehittämiskeskuksen toiminnassa eivätkä ne siten osallistu Kehittämiskeskuksen kautta organisoituihin laajoihin kehittämisohjelmiin tai käytännön läheiseen, aloittaville yrityksille suunnattuun kehitys- ja neuvontapalveluun. Seudullisen elinkeinoyhteistyön vaikeus kiteytyy kysymykseen, miten hyödyntää kaikkia aineellisia ja henkisiä resursseja ja kytkeä ne mukaan kehittämistyöhön tavoitteena entistä paremman sitoutumisen, tehon ja hyötysuhteen saaminen toiminnan eri tasoilla ja segmenteillä. Yhtenä elinkeinotoiminnan mittarina voidaan tarkastella yhteisöveron määrää /asukas, jossa Pöytyä on ollut Auraa vahvempi. Kummatkin kunnat ovat kuitenkin varsin kaukana maakunnan tai koko maan yhteisöverotuotosta. Taulukko 23. Yhteisövero, /as Mainekuva Kaupunkiseutujen menestyminen perustuu osaltaan myös maine- ja mielikuviin. Nämä vaikuttavat, kun päättäjät tekevät valintoja toimintojen sijoittumisesta, investoinneista, palvelujen hankkimisesta ja alihankintatoiminnan suuntaamisesta. Maine syntyy kunnan todellisesta toiminnasta sekä sitä välittävien kokemusten ja sitä koskevien mielikuvien vuorovaikutuksesta. Kunnan maine rakentuu niissä tarinoissa, joita kunnan työntekijät ja päättäjät, kuntalaiset sekä sidosryhmät kertovat kunnasta ja sen toiminnasta. Miten kunta näkyy julkisuudessa, miten sitä arvostetaan ja kuinka hyvin se tunnetaan, sillä on merkitystä maineen muodostumiseen. Kunnan ja koko alueen mainekuva on tärkeä kilpailutekijä, joka synnyttää tai ei synnytä luottamusta ja vetovoimaa. Aura ja Pöytyä eivät ole mukana kaikissa tässä mainituissa tutkimuksissa, mutta osana Turun kaupunkiseutua myös ydinkaupunkia koskevat tulokset ovat relevantteja yleisen mielikuvan jäsentäjänä myönteiseen tai kielteiseen suuntaan. Taloustutkimus Oy on imagotutkimuksissaan selvittänyt tietyin väliajoin kaupunkien imagoa. Keväällä 2014 julkistetussa muuttohalukkuuskyselyssä, joka toteutetaan joka toinen vuosi, Tampere

42 42 oli Suomen vetovoimaisin kaupunki, jonka vahvuuksiksi koetaan sijainnin ja viihtyisyyden lisäksi opiskelumahdollisuudet ja kulttuuripalvelut. Tampereen yleisarvosanaksi saatiin asteikolla neljästä kymmeneen 7,78. Seuraavina olivat Helsinki (7,35), Jyväskylä (7,32) ja Turku (7,28). Kyselyyn vastasi helmikuussa noin suomalaista ja mukana oli 37 kaupunkia. Suurin pudotus jokaisella tutkitulla kaupungilla oli mielikuvissa kunnallisista palveluista. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa yritysilmastotutkimuksessa vertailtiin 25 seutukuntaa ja 50 kuntaa tilastoaineistojen ja yritysjohtajakyselyn tiedoilla. Vuoden 2012 vertailussa Turun seutukunta sijoittui koko aineistossa 8. sijalle, pudotusta oli yksi sija edellisvuoden mittaukseen verrattuna. Turun seudun yritysjohtajat kiittelevät sijaintia, antavat elinkeinopolitiikalle kohtuullisen arvosanan, uusia yrityksiä koetaan syntyvän kiitettävästi, mutta yritysilmaston laatua arvioidaan aavistuksen keskimääräistä kriittisemmin. Huomiota kiinnitetään yritysten tasapuoliseen kohteluun ja yritysten mahdollisuuksiin osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen. Mikroyritysten mielipiteet ovat myönteisempiä kuin seuduilla keskimäärin, mutta toimialojen näkemyksissä ja kokemuksissa on eroja. Kokonaispisteissä ja sijoituksissa seudun kunnat menestyivät erittäin hyvin: Kaarina oli ykkönen, Raisio kakkonen, Lieto neljäs ja Turku 37:s. Kaarina ja Raisio paransivat sijoitustaan edellisestä mittauksesta, Turku säilytti asemansa ja Lieto menetti ykköspaikkansa. Suomen Yrittäjät teettää joka toinen vuosi Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, jossa kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi yrittäjää, jotka arvioivat eri teemoja. Tämän pohjalta kunnat saivat arvosanan asteikolla 4 10 teemoittain. Taulukko 24. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kyselyssä koko selvitysalueen kunnista parhaiten menestyi Kaarina, joka sijoittui kokonaisvertailussa sijalle 11 yleisarvosanalla 7,9. Auran sijoitus oli 82 yleisarvosanalla 6,8 ja Pöytyän 130 yleisarvosanalla 6,4. Heikoimmat selvityskuntien pisteet tulivat Aurassa osa-alueelta hankintapolitiikka (5,4) ja seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta (5,8) kun Pöytyällä eniten kehitettävää nähtiin osa-alueilla Elinkeinopolitiikka ja resurssit (6,2) ja kuntapalvelut ja infrastruktuuri (6,2). Vastaustulosten mukaan kuntien kesken on iso ero hankintapolitiikassa Pöytyän eduksi.

43 Yhdistymisarvio Oma elinkeinoyksikkö, Auranmaan Yrityspalvelut, sijoittuu konsernihallintoon ja sen perustehtävää voidaan muotoilla hallinnollisesti elinvoimayksikön suuntaan, jossa kuntamarkkinointi, kunnan omien hallintotilojen ja yritystilojen käyttö sekä asuntotonttien markkinointi, myynti ja hanke- sekä kehittämistehtävät on koottu yhteen. Yhdistymisellä on positiivinen mielikuvavaikutus uuden kunnan ostovoiman määrään ja työvoiman tarjontaan. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada yksityisiä investointeja alueelle. Asukasmäärän ja sitä kautta ostovoiman lisääntyminen vaikuttanee erityisesti kaupan alan yritysten mielenkiintoon sijoittua alueelle. Yhdistetyssä kunnassa on hyvä ottaa käyttöön nykyisten kuntakeskusten vahvuuksiin perustuen aluekehitysmalli, jolla kehitetään alueellisesti elinvoimaa, elinkeinoja ja yritysten toimintaa. Erityisen tärkeä on kasvuyritysten, pk-yritysten ja mikroyritysten toimintaedellytysten varmistaminen sekä kehittyvien hyvinvointi- ja palvelumarkkinoiden tukeminen. Yhdistyminen tuo tulessaan kunnilla olleiden elinkeinotoimintaan liittyvien sopimusten hallinnollisen käsittelyn, jolloin uusi kunta neuvottelee uusista vastuista ja työnjaosta myös elinkeinoyhteistyön osalta. Uudessa tilanteessa avautuu luonteva tilaisuus käydä neuvottelut oman elinkeinoyksikön asemasta seudullisesti sekä sen suhteesta Turun seudun Kehittämiskeskukseen ja ehkä myös Naantalin Matkailu Osakeyhtiöön. Tällöin on mahdollista saada kunnan vahvuudet tukemaan koko seudun toimintaa ja vastavuoroisesti saada pätevää osaamista täydentämään paikallista elinkeinoosaamista. Yhdistyneellä kunnalla on aiempaa vahvempi ja monipuolisempi elinkeinorakenne sekä useampia työpaikka-alueita ja niiden kehittämisen vaihtoehtoja eri elinkeinorakenteen segmenteillä. Yhdistyneellä kunnalla on kaikesta huolimatta taloudellisia resursseja panostaa nopeasti ja vaikuttavasti ja sen neuvotteluasema on vahvempi. Taloudellisten voimavarojen lisääntyminen mahdollistaa erityisesti Auran asemaseudun sekä VT9 ja KT41 välisen alueen merkittävän kehittämisen yritystoiminnan näkökulmasta. Tämä on tärkeää, koska yhdistynyt kunta on osa Turun kaupunkiseudun rakennemallin suunnittelualuetta, jossa on sovittu työpaikkarakentamisen ja asuntorakentamisen ohjauksesta suhteessa 80/20 ydinkaupunkiseudun ja kehyskuntien kesken. Tässä tilanteessa elinvoimayksikkö on se työkalu, jonka avulla uusi kunta joustavasti voi hyödyntää avautuvat kaupunkiseutuyhteistyön mahdollisuudet. 5 MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE 5.1 Aluenäkökulma Turun keskustaajama on levittäytynyt seitsemän kunnan alueelle: Turun lisäksi Kaarinaan, Lietoon, Maskuun, Naantaliin, Raisioon ja Ruskoon. Näistä Kaarina, Turku, Raisio ja Naantali muodostavat kaupunkiseudun keskusakselin, n. 33 km:n pituisen taajamanauhan. Yhdyskuntarakenteen hallinnan erityispiirre seudun mosaiikkimaisen kuntarakenteen ohella on se, että taajamia ympäröivä läheinen maaseutu on jo historiallisesti tiiviisti asuttu. Siten taajamien läheisen lieverakentamisen ohjaaminen on tavanomaista haasteellisempaa. Tämän rakentamisen seurauksena Turkua ympäröivällä, alle 40 km:n etäisyydellä olevalla haja-asutusalueella asuvan väestön määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut 0,5-1,0 %:lla / vuosi. (VM 2012).

44 44 Turun kaupunkiseudulla maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja kehittämistyötä on tehty laajasti sopimusperusteisesti, valtion ohjauksella ja kuntien yhteistyöllä. Perusasiakirja on Turun kaupunkiseudulle 2012 laadittu kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli 2035, jonka tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löydetty yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemalli ohjaa kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja siinä on esitetty vuoteen 2035 ulottuvia alueellisia kehityskuvia koskien asumista, työpaikka-alueita, kaupan ja palveluiden alueita, liikenneverkkoa, virkistyksen ja vapaa-ajan alueita sekä yhdyskuntatekniikkaa. Numeerisena tavoitteena on varautua noin asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23 %:n kasvu). Väestönkasvusta noin 80 % kohdennetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja noin 20 % osoitetaan rakennemallin ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille. Rakennemallissa on esitetty aluekohtaiset toimenpiteet ja vaiheistus ydinkaupunkialuetta koskien. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisten taajamien kasvua ei ole vaiheistettu vastaavalla tavalla, mutta tavoitteena voidaan pitää sitä, että noin puolet ydinkaupunkialueelle osoitetusta kasvusta toteutuu vuosina ja puolet vuosina Koko seudulla lisätään asuntotarjontaa uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 %:n kasvu). Se tarkoittaa noin asuntoa vuodessa. Myös työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkialueelle. Rakennemallissa varaudutaan yhteensä noin työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Suunnittelualueena rakennemalli on kattava, jolloin sillä toteutuessaan on vaikuttavuutta. Mukana ovat Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Turku ja Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Parainen, Sauvo ja Tarvasjoki. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus kesäkuulta 2012 perustuu rakennemalliin ja konkretisoi sen tavoitteiden toteutumista eri osapuolten yhteistyönä. Aiesopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunkiseudun kunnat mukaan lukien Aura sekä valtion osalta ympäristöministeriö, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Varsinais-Suomen ELY - keskus). Aiesopimuksen valmistelussa mukana ovat lisäksi olleet Varsinais- Suomen liitto, valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Aiesopimuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja toimenpiteiden aikataulutus tiukka. Tässä siteerataan tavoiteasettelua, johon kunnat ovat sitoutuneet ja nostetaan joitakin toimenpiteitä esille. Aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kehittää liikennejärjestelmää ja ehkäistä kaupunkiseudun väestön sosiaalista ja alueellista eriytymistä ohjaamalla maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tavoitteena on myös tukea kaupunkiseudun ja samalla sen eri kuntien elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja sopimusosapuolten välistä yhteistyötä. Aiesopimuksella tuetaan hallitusohjelman, valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, liikenteen hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman, liikennepoliittisen selonteon, asuntopoliittisen toimenpideohjelman, kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä kaupunkipolitiikan ja energiatehokkuuden periaatepäätösten tavoitteiden toteutumista. Keskeisenä aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa osapuolten, erityisesti kuntien keskinäistä, sitoutumista kaupunkiseudun rakennemallin 2035 keskeisten tavoitteiden toteutumiseksi. Aiesopimuksen osapuolet edistävät erityisesti sellaisia koko kaupunkiseutua, useita kuntia tai hallinnonaloja kes-

45 45 keisesti koskevia hankkeita, joilla on ratkaiseva merkitys koko seudun elinvoimaisuudelle, vetovoimaisuudelle, yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja kestävälle kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa Turun kaupunkiseudun kilpailukykyä osana Tukholma-Turku-Salo-Helsinki-Pietari kehityskäytävää ja Etelä-Suomen laajempaa työssäkäyntialuetta. Tavoitteena on myös tehostaa seudullisen palvelutuotannon toimivuutta ja taloudellisuutta, parantaa infrastruktuurin investointien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä hillitä asumiseen, maankäyttöön ja liikenteeseen liittyvien ylläpitokustannusten kasvua. Kunnat yhtenäistävät maa- ja asuntopolitiikan toteuttamista. Toimenpiteiden tavoitteina on parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, edistää kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuuden kasvua, tukea seudullisten joukkoliikenneratkaisujen toteuttamista ja muun liikennejärjestelmän toimivuutta turvallisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden. Valtatiet ja niiden yhteyteen liittyvä maankäyttö ovat ison strategisen arvon omaavia yhdyskuntarakenteen kehittämisen tekijöitä. Turun kaupunkiseudulla on neljä valtatietasoisiin liikenneväyliin, valtatiet 1,8, 9 ja 10, tukeutuvaa aluerakenteen kehittämiskäytävää. Ne on mainittu myös Varsinais- Suomen liiton aluerakennesuunnitelmissa. Kehittämiskäytävällä tarkoitetaan kehittämisperiaatetyyppistä kaavamerkintää ja kaavamääräystä nauhamaisille kehittämisen kohdealueille maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa. Tyypillinen esimerkki käsitteen käytöstä on joukkoliikenteen kehittämiskäytävä. Näistä ensimmäinen suuntautuu valtatien 1 ja Helsinki-Turku radan suuntaisesti pääkaupunkiseudulle. Käytävä muodostuu kehittämisvyöhykkeeksi Turun kaupunkiseudun sisällä Piikkiötä, Kaarinaa, Turkua, Raisiota ja Naantalia yhdistävänä keskusakselina ja nauhakaupunkina. Toinen kehittämiskäytävä suuntautuu valtatiehen 8 tukeutuen Raision, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kautta Satakuntaan. Uuteenkaupunkiin johtaa Turusta tavarakuljetusten käytössä oleva rautatie. Kolmas kehittämiskäytävä suuntautuu valtatietä 9 ja Turku - Toijala rataa seuraten Liedon, Auran, Pöytyän ja Loimaan kautta Tampereelle. Näiden pääväylien lisäksi valtatie 10 yhdistää Turun Liedon ja Tarvasjoen Forssan kautta Hämeenlinnan suuntaan. Liikenneverkon ansiosta Turun kaupunkiseudun saavutettavuus on maakunnasta hyvä, mutta poikittaisten yhteyksien puutteellisuudet vaikeuttavat kuntien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta ydinkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaupunkiseudulla on myös valtakunnallista merkitystä sekä perinteitä porttina Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Turun ja Naantalin satamista on vilkas matkustaja- ja autolauttaliikenne Tukholman seudun satamiin ja myös Ahvenanmaalle. Turussa on maakunnan ainoa säännöllisen reittiliikenteen piirissä oleva lentoasema. (VM 2012) Tämä aluetason tarkastelu vastaa Maailmanpankin tutkimuksen johtopäätöksiä (World Bank 2009), joka tiivistää aluekehityksen muutosvoimat kolmeksi ulottuvuudeksi: tiheys, etäisyys sekä rajat tai erottavat tekijät. Ensimmäinen ulottuvuus korostaa tarvetta kasvattaa kaupunkialueiden tiheyksiä niiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tiheydellä tarkoitetaan aluetaloudessa taloudellista volyymia suhteutettuna maa-alaan. Tiheys on paikallisesti aluekehityksen tärkein ulottuvuus.

46 46 Tuotannollinen toiminta ja sen myötä väestön keskittyminen lisää tiheyttä niillä alueilla, joihin toiminnot kasautuvat, ja vastaavasti saattaa alentaa tiheyttä niillä alueilla, joilla väestö ja mahdollisesti myös tuotannollinen toiminta vähenevät. Keskittymisen perusta on siinä, että erilaiset taloudelliset toiminnat sijaitsevat lähellä toisiaan, jolloin sekä kasautumiseen liittyvien etujen hyödyntäminen tuotannossa että tavaroiden ja palveluiden vaihto on mahdollisimman helppoa ja taloudellista. Etäisyys käsite tutkimuksessa liittyy sekä alueiden välisten että kaupunkialueiden sisäisiin matka- tai liikenne-etäisyyksiin eri yhdyskuntien välillä. Erityisen suuri merkitys on saavutettavuudella eli liikenne-etäisyydellä niihin paikkoihin, joihin taloudellinen toiminta on keskittynyt. Saavutettavuus on valtakunnallisella tasolla tärkein aluetaloudellinen ulottuvuus. Sillä on keskeinen merkitys myös paikallisesti kaupunkialueiden sisäisenä saavutettavuutena. Saavutettavuus ei rajoitu liikenteelliseen eli henkilö- ja tavaraliikenteen etäisyyteen, vaan myös tietoliikenneyhteydet muodostavat saavutettavuuden keskeisen osatekijän. Saavutettavuus on edellytys tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumiselle alueiden välillä, mikä puolestaan on edellytys alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, työntekijöiden liikkumiselle asuinpaikan ja työpaikan välillä sekä ihmisten muuttamiselle. Kuntien sopimusperusteinen päätöksenteko toteutuu erilaisissa markkinaympäristöissä, joita ovat seudun asuntomarkkinat, kuntien palvelumarkkinat, työmarkkinat, verotusmarkkinat ja kaavoitusmarkkinat. Näitä erilaisia, isoja yhdyskuntarakenteen kokonaisuuksia ja niihin kohdistuvia kuntalaisten ja kuntien keskinäisiä yhteyksiä havainnollistetaan seuraavalla kaaviolla. Soveltaen Arto Koski Kuva 8. Erilaiset markkinaympäristöt ja niiden väliset yhteydet Asukkaat ja yritykset toimivat omien vaatimustensa ja reunaehtojensa mukaisesti alueen yhteisillä asunto- ja työpaikkarakentamisen markkinoilla. Jokainen toimija, olipa kyse asukkaasta tai yrityksestä tekee päätöksensä lähtökohtaisesti itsenäisesti. Samoin toimivat alueen kunnat, jotka päättävät itsenäisesti kukin tahollaan kaavoitettavista asunto- ja työpaikka-alueista sekä niiden toteutuksesta.

47 47 Yhdyskuntarakenteen ja investointien tehokkuuden kannalta alueen kunnat voisivat kyllä tehdä sopimuksellisesti yhteistyötä, mutta esimerkiksi hankkeiden toteutusjärjestyksen tai tonttitehokkuuden kysymyksissä mahdollisesti syntyvät ongelmat ja etujen vastakkaisuus saattavat olla vaikeita ratkaista yhteisymmärryksessä kokonaisedun näkökulmasta, kun juridista pakkoa ei ole. Työmarkkinat ovat yhteisiä ja yleisiä asukkaille, yrityksille kuin myös kunnille ja niillä toiminta on pääsääntöisesti markkinaehtoista. Verotuksessa taas jokainen kunta verottaa asukkaitaan omin päätöksin, vaikkakin naapurikuntien veroaste todennäköisesti asettaa kunnan päätöksenteolle määrätyt reunaehdot. Näin kunnan harjoittaman verotuksen voidaan katsoa olevan ainakin jossain mitassa olevan markkinaperusteista. Muita alhaisempi kiinteistövero- ja kunnallisveroprosentti on kiistatta kilpailuetu hyvien veronmaksajien saamiseksi kuntaan. Palvelumarkkinoilla kunnat samoin kuin kuntalaiset asiakkaina voivat toimia markkinaperusteisesti, sopimusperusteisesti tai esimerkiksi viranomaistehtävissä säädösperusteisesti. Sopimusperusteinen kuntien yhteistoimintaan perustuva palvelutuotanto voi olla laaja-alaista kuten perusturvapalvelujen tuottamista tai määrättyyn palvelutehtävään kuten ympäristönsuojeluun tai rakennusvalvontaan perustuvaa palvelujen tuottamista. Keskinäinen kilpailu voi lyhyellä aikavälillä peittää voimien yhdistämisellä saavutettavissa olevat pidemmän aikavälin hyödyt. Sopimusperusteinen yhteistoiminta yksittäisissä ja rajatuissa palvelutehtävissä voi myös osoittautua hyväksi toimintamalliksi. Molemmissa vaihtoehdoissa toiminnan laajetessa ja taloudellisen merkityksen kasvaessa on kuitenkin omat riskitekijänsä. Koventunut kilpailu asukkaista ja yrityksistä voi johtaa esimerkiksi tonttien alihinnoitteluun, vakuudettomiin takauksiin tai veroasteen taikka maksuperusteiden pitämiseen liian alhaalla liian pitkään. Sopimusperusteiseen yhteistoiminnan riskitekijöitä usein ovat kasvava hallinto, päätösprosessien hidastuminen, päätösvallan siirtyminen rahoittajalta tuottajalle ja puutteet valvonnassa. Liedon ja Ruskon kunnat sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupungit ovat allekirjoittaneet vuonna 2012 yhteistoimintasopimuksen Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtävistä ja niiden hoitamisesta. Sopijakunnat hoitavat nämä tehtävät kuntalain 76 ja 77 mukaisesti siten, että Turun kaupunki on perustanut niistä huolehtimaan yhteisen toimielimen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueelle laaditaan yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja siihen liittyvä palvelutasotavoite, jossa otetaan huomioon kuntakohtaiset, kuntien itse määrittelemät palvelutasotavoitteet. Edelleen yhteistoiminnalla huolehditaan seudun kuntien edunvalvonnasta valtionavustusten ja valtion hankkiman ostoliikenteen suunnittelussa ja avustusten hakemisessa sekä suunnitellaan muiden toimivaltaisten joukkoliikenteen lupaviranomaisten kanssa seudun joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään. Kumpikaan kunta, ei Aura eikä Pöytyä ole mukana tässä yhteistyössä. Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä ja eteviä toteutusprosesseja koordinoi MAL-työryhmä, jonka johdolla on valmisteltu seudullista kehittämistyötä myös selvityksin, jotka eivät vielä ole johtaneet päätökseen ja toteutukseen: Turun seudun infrapalvelujen tilaajatoimintojen

48 48 organisaatioselvitys, Turun alueen seudullisen rakennusvalvonnan selvitys, Selvitys Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojelun yhteistyöstä, Turun seudun vesihuoltoyhtiö. Aluekehittämisen kannalta Aura kytkeytyy ydinkaupunkiseudun kokonaisuuteen, jossa maankäytön tahtotila on jo ollut olemassa (Rakennemalli, Aiesopimus) ja joka on myös Varsinais-Suomen liiton maakuntakaavassa keskeinen. Lisäksi Rakennemalliin liittyvä päivitettävä asunto- ja maapoliittinen ohjelma tiivistää yhteistä näkemystä kehittämisen painopisteistä. Auran kautta Pöytyä kytkeytyy kaupunkiseudun laajempaan sopimukselliseen yhteistyöhön ja valtatie 9 varmistaa saavutettavuuden niin Turun kaupunkiedun ytimeen kuin myös Loimaan suuntaan. 5.2 Asiointi Varsinais-Suomen kunnat kuuluvat markkina-aluetutkimuksen neljään päämarkkina-alueeseen (Turku, Forssa-Loimaa-Huittinen, Salo ja Rauma-Eura) ja neljään paikallismarkkina-alueeseen (Turku, Loimaa Salo, Rauma). Selvitysalueen kunnat kuuluvat Turun paikallismarkkina-alueeseen. Varsinais-Suomen Kaupan palveluverkkoselvityksen (2013) mukaan Turun seutukunta on maakunnan kaupallinen ydin, jossa vähittäiskauppa on keskittynyt Turun, Raision ja Kaarinan muodostamalle keskusakselille. Tärkeimpiä kaupallisia keskuksia ovat Turun ydinkeskusta, Raision Myllyn alue, Länsikeskus sekä Skanssin alue, joihin vähittäiskaupan uudisrakentaminen on viime vuosina keskittynyt. Raision asema erikoistavarakaupan keskuksena on vahva koko Turun seudulla, erityisesti selvitysalueen länsi- ja rannikkoalueella ja myös maakunnassa laajemminkin. Turun keskusta on joukkoliikenteellä erittäin hyvin saavutettavissa ja alue onkin Turun seudun keskuksista ainoa, johon kohdistuu merkittävissä määrin joukkoliikenteellä tehtäviä asiointimatkoja. Pienin autolla tulevien osuus oli Turun keskustassa (48 %) ja suurin Ohikulkutien liikkeissä Raisiossa (88 %) ja Krossissa Kaarinassa (90 %) (Marjanen & Malmari, 2012). Turun keskustan suurin heikkous on ollut ja on edelleen pysäköintitilojen niukkuus ja maksullisuus. Turun keskusta koettiin Myllyä ja Skanssia turvattomammaksi ja hankalammaksi mutta samalla mielenkiintoisemmaksi ostoympäristöksi. Keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten suurimmat vahvuudet suhteessa Turun keskustaan olivat hyvät ja ilmaiset pysäköintitilat, sopivat aukioloajat, liikkumisen helppous alueen sisällä sekä turvallisuus. Mylly ja Skanssi arvioitiin myös Turun keskustaa edullisemmiksi ostospaikoiksi. Myllyn ja Skanssin arvosanaprofiilit muistuttivat paljon toisiaan, mutta Myllyn arvosanojen keskiarvot olivat lähes kaikilla kriteereillä hieman Skanssin vastaavia korkeampia (Marjanen & Malmari, 2012). Auran ja Pöytyän asiointiliikenne erikoistavarakaupassa perustuu oman auton käyttöön ja sen luontainen suunta on Myllyn alue valtatie 9:ää hyödyntäen. Päivittäistavarakaupassa sisäinen asiointi on merkittävää. Pöytyän kasvun suuntautuessa lähelle Auraa, sinne suuntautuva kaupallinen asiointi pidemmällä aikavälillä todennäköisesti lisääntyy, koska asukaspohja ja ostovoima näin edelleen vahvistuvat. Rajojen poistuminen helpottaa elinkeinoelämää erilaisten lupa, ym. normien yhdenmukaistuessa ja palvelujen saadessa lisää voimaa. Yläneen osalta tie numero 204 estää eristyksiin jäämisen ja tarjoaa yhteyden valtatie 9:n kautta suoraan Turun ydinkaupunkiseudulle.

49 49 Kuntien välisen yhteistyön kannalta tiivistyminen on todellista, toimijoita on vähemmän ja niin muodoin yhteisen näkemyksen löytäminen on helpompaa. Saavutettavuuden kannalta kehittämisresurssit voidaan keskittää isompien keskusten ja alakeskusten yhteyksien parantamiseen ja ylläpitoon, jolloin liikkuvuuden edellytykset ja joukkoliikenteen mahdollisuudet paranevat. Yleisenä periaatteena voi sanoa, että asukasmäärien ja asukastiheyksien kasvattaminen nykyistä harvemmissa ja tiiviimmissä sekä pienissä että suurissa yhdyskunnissa mahdollistaa aiempaa laajemman ja kustannustehokkaamman palvelutarjonnan. Kuitenkin osa väestöstä asuu jatkossakin hajallaan ja myös tämän väestönosan palvelutarpeet on hoidettava. 5.3 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Pöytyän kunnassa ei ole käytössä valtuuston hyväksymää maapoliittista ohjelmaa. Auran kunta on sitoutunut Rakennemalli 2035:n ja siihen tukeutuvan MAL-aiesopimuksen mukaisesti Turun kaupunkiseudulle laadittavaan asunto- ja maapoliittiseen ohjelmaan. Aura on rakennemallin pohjalta luokiteltu aluekeskukseksi, jonka omavaraisuutta tuetaan. Kuntien maanhankinta on perustunut lähes kokonaan vapaaehtoisiin kauppoihin. Pöytyän kunnalla on enemmän asemakaava-alueiden ulkopuolista maa-omaisuutta Auraan verrattuna. Osayleiskaavojen merkitys kuntien maankäytössä on vähäinen, sillä ne ovat ikääntyneitä ja oikeusvaikutuksettomia. Asemakaava-alueita on Pöytyän kunnassa kolmessa päätaajamassa (Kyrö, Riihikoski, Yläne) sekä muutamilla erillisalueilla. Aurassa asemakaavoja on laadittu Asemanseudulle (keskusta) ja Kirkonseudulle. Kuntien tonttitilanne on verrattain hyvä, ja vapaita pientalotontteja on tarjolla kaikissa päätaajamissa. Kaavoituskatsaukset 2014 sisältävät ajankohtaisimmat tiedot kuntien maankäytöstä. Auran ja Pöytyän kunnat ovat palkanneet maankäytön suunnitteluun yhteisen aluearkkitehdin, joka toimii myös Pöytyän kunnan kaavoittajana. Vuoden 1980 jälkeen Pöytyän haja-asutusalueen asukkaiden määrä on laskenut 1400:lla eli noin 40 as/vuosi. Kun Pöytyän väkiluku on kokonaisuudessaan kasvanut, ovat sen kolme taajamaa kasvaneet. Varsinkin aiemmin haja-asutusalueen asukkaat muuttivat kuntakeskukseen, mutta myös vanhempien ikäluokkien osalta muutto muualle on todennäköisesti lisääntynyt. Pöytyän taajamaaste oli vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä 50 %. Auran taajama-aste oli vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä 68,3 %. Iso osa sisäisestä muuttoliikkeestä on jo toteutunut, mutta haja-asutusalueella asuu edelleen vanhempaa väestöä, jolla on valmius kunnan oman arvion mukaan muuttaa omaan kuntakeskukseen. Auran ja Pöytyän välinen muutto muuttuu sisäiseksi muutoksi. Haja-asutusalueelta muuttavien henkilön määrä antaa kehitystavoitteen uuden kunnan taajamille eli taajamat pitää saada kasvamaan vähintään tällä samalla määrällä. 5.4 Yhdistymisarvio Auran ja Pöytyän yhdistyminen mahdollistaa yhtenäisemmän maankäytön suunnittelun varsinkin Riihikosken - Kyrön - Auran Asemanseudun muodostamalla taajama-asutuksen painopistealueella. Kuntataajamien Aura, Kyrö ja Riihikoski väliset etäisyydet ovat noin 10 km. Taajamissa ja niiden lähialueilla asuu noin ihmistä. Tulevaisuudessa Pöytyän asuntorakentaminen keskittyy Kyröön ja Riihikoskelle ja Auran vastaavasti pitkälti nykyiseen keskustaajamaan. Kaikkien kolmen taajaman kasvaessa niiden välialueille koh-

50 50 dentuu lähinnä teiden varsiin rakentamista. Alue on selkeästi kasvava ja tulee tulevaisuudessa pidemmällä aikavälillä kasvamaan yhteen. Taajamien välistä kasvua hidastavana tekijänä voidaan pitää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiukkaa suhtautumista Aurajoen kansallismaiseman luontaiseen rakentumiseen. Kantatien 41 suunniteltu kääntö valtatielle 9 Auran keskustaajaman kohdalla on ehkä merkittävin odotettavissa oleva maankäyttöön ja liikenteeseen vaikuttava muutos. Kuntien yhdistyminen tukee selkeästi tämän vetovoimatekijän toteuttamista myös siksi, että se vaatii merkittäviä taloudellisia voimavaroja. Yhdistyminen tuo lisää mahdollisuuksia valtatie 9:ään kytkeytyvien asunto- ja työpaikka-alueiden kehittämisessä ja toteuttamisessa, joihin yhdistynyt kunta voi osoittaa moninkertaisesti ja tarvittaessa nopealla aikavälillä resursseja yhden kunnan resursseihin verrattuna. Etua muodostuu myös vahvemmasta neuvotteluasemasta, jonka vahvemmat resurssit tuovat mukanaan. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada muita kuin omarahoitteisia infra hankkeita alueelle. Päivitettävillä kaavallisilla tarkasteluilla sekä päivitettävällä rakennemalli 2035:llä ja siihen liittyvällä päivitettävällä aiesopimuksella yhdistyneessä kunnassa pystytään ratkaisemaan kustannustehokkaasti asunto- ja maapoliittiset tarpeet siten, että uudella kunnalla on tarjottavana oikein ajoitettuna riittävästi tontteja niin asumiseen kuin elinkeinotoimintaan. Kyrön, Riihikosken ja Yläneen lähikeskukset kytkeytyvät uuteen kuntaan kun niiden yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuntaviivat päivitetään yhteensopiviksi Auran kanssa. Samalla Yläne ja haja-asutusalueet voidaan pitää elävänä tiivistämällä kyläalueita. Yhdistynyt kunta on integroitunut Turun ydinkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisjärjestelmiin ja se kykenee entistä tehokkaammin hyödyntämään valtatie 9:n mahdollisuuksia. Laajemman kunnan maankäytön ohjausta helpottamaan on laadittava strateginen yleiskaava, jossa määritellään mm. asutuksen, palvelujen ja yritystoiminnan painopistealueet sekä liikenneverkoston kehitystavoitteet. Mikäli kunnat jatkavat erillään, panostukset investointeihin ja markkinointiin ovat väistämättä hajautuessaan tehottomammat ja vähäisemmät eivätkä välttämättä kohdennu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Uhkana on paineiden kasvu Pöytyän raakamaan hintoihin ja sitä kautta tonttien hintoihin. Uudessa kunnassa tonttien hinnoittelua on yhdenmukaistettava ja otettava käyttöön esim. vyöhykehinnoittelu tonttikohtaisen hinnoittelun lisäksi. 6. PERUSPALVELUT 6.1. Väestökehitys sekä alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen Väestökehitys Asukasmäärä Nykyisin asukkaan Auran asukasmäärä on kasvanut vuodesta 1990 tuhannella asukkaalla. Tämä on kolmanneksella. Pöytyän asukasmäärä on pysytellyt noin asukkaassa. Aurassa ja Pöytyällä on nykyisin yhteensä asukasta. Vuoteen 2029 asukasmäärän ennustetaan kasvavan asukkaaseen. Aurassa on ja Pöytyällä asukasta. Kasvu on reilut 9 prosenttia.

51 51 Syntyneet Vuosittain syntyneiden määrä on jonkin verran vaihdellut. Aurassa syntyneitä on ollut joinakin vuosina alle 50 lapsen. Kuntarakennelaissa säädetään, että perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko on vähintään noin 50. Vuosi/kunta Aura Pöytyä v määrä yht Taulukko 25. Syntyneiden määrät vuosina ja ennuste vuoteen 2029 Ennusteen mukaan selvityskunnissa syntyneiden määrä on yhteensä reilut 150 lasta vuosittain. Lasten ja nuorten ikäryhmät Aurassa alle kouluikäisten ja kouluikäisten määrät ovat kasvaneet. Ennusteen mukaan kasvun alle kouluikäisten määrä kasvaa 2029 mennessä. Aurassa lasten ja nuorten ikäryhmien koko on henkeä. Pöytyällä lasten ja nuorten ikäryhmien määrä on ollut jonkin verran laskeva. Lasten ja nuorten ikäryhmiin kokonaisuutena kuuluu noin henkeä. Lasten ja nuorten ikäryhmien palvelutarpeiden arvioinnin lähtökohtana selvityskuntien kokonaisuudessa voidaan pitää sitä, että alle kouluikäisiä on noin ja kouluikäisiä Kouluikäisistä lukio- ja nuorisoasteikäisiä on Kunta/vuosi M M % Aura 0-6 vuotiaat vuotiaat Yhteensä Pöytyä 0-6 vuotiaat vuotiaat Yhteensä Aura/Pöytyä 0-6 vuotiaat vuotiaat Yhteensä Tilastokeskuksen väestörakenne ja ennustetiedot Taulukko 26. Lasten ja nuorten määrät vuosina ja ennuste vuoteen vuotta täyttäneiden ikäryhmä Peruspalveluissa palvelutarpeen/-kysynnän kasvu kriittisin muutostekijä on 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu. Vahvaa määrän kasvu on Aurassa, jossa 75 vuotta täyttäneitä on vuoteen 2029 yli

52 52 kaksinkertainen määrä nykyiseen nähden, vuoden 2013 lopussa 247 henkeä ja 531 vuonna Pöytyällä määrän kasvu on matillisempaa. Kuntaan muutto on ollut Auraa vähäisempää ja ikääntyneiden osuus väestöstä on jo nykyisin korkeampi. Kunta/vuosi M M % Aura 75 vuotiaat vuotiaat Pöytyä 75 vuotiaat vuotiaat Aura/Pöytyä 75 vuotiaat vuotiaat Tilastokeskuksen väestörakenne- ja ennustetiedot Taulukko ja 85 vuotta täyttäneiden määrät vuosina ja ennuste vuoteen 2029 Väestörakenne ja väestöllinen huoltosuhde Auran ja Pöytyän väestörakenteessa suurin ero on se, että Auran asukkaista tällä hetkellä kuuluu vähemmän vanhempiin ikäryhmiin kuin Pöytyällä. Taulukko 28. Auran ja Pöytyän väestörakenne 2012 Väestöllinen huoltosuhde kertoo alle 17-vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen työikäisten määrään.

53 53 Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 60 alle 17-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä 100 työikäistä kohden. Kasvukuntana Auran väestörakenne ja väestöllinen huoltosuhde on vahvempi kuin Pöytyällä. Jatkossa myös Auran huoltosuhde heikkenee. Tästä huolimatta Auran väestörakenne vahvistaa yhdistetyn kunnan huoltosuhdetta. Kunta / vuosi Aura Pöytyä Kunnat yhdessä Varsinais-Suomi Koko maa Tilastokeskus. Taulukko 29. Väestöllinen huoltosuhde 2012 ja ennuste Hyvinvoinnin edellytykset Tässä jaksossa tarkastellaan Turun selvitysalueen kaikkien 17 kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edellytyksiin liittyviä mittareita, koska jatkossa kunnat kuuluvat samaan tuotantoalueeseen. Sairastavuus ja terveyspalvelujen käyttö Sairastavuusindeksi THL:n sairastavuusindeksi on rakennettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksi koostuu seitsemästä kansanterveydellisesti merkittävästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien merkitystä painottavasta näkökulmasta. Kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Kunnan indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus kunnassa on. Koko maassa indeksin arvo aikasarjan viimeisenä ajanjaksona on 100. Tuloksia voi tarkastella sekä ikävakioituna että ikävakioimattomana.

54 54 Kunta Kerroin ilman ikävakiointia Kerroin ikävakioituna Masku 84,5 Paimio 88,2 Lieto 86,0 Lieto 90,4 Rusko 87,0 Sauvo 90,6 Paimio 88,9 Kustavi 91,0 Tarvasjoki 94,5 Rusko 91,3 Kaarina 95,2 Masku 92,2 Sauvo 96,4 Mynämäki 92,4 Pöytyä 96,7 Pöytyä 92,7 Mynämäki 96,9 Tarvasjoki 93,6 Aura 97,0 Kaarina 97,6 Nousiainen 101,0 Naantali 99,8 Naantali 102,2 Aura 101,2 Raisio 102,7 Raisio 102,5 Turku 109,7 Nousiainen 105,8 Kustavi 109,9 Turku 110,9 Taivassalo 129,0 Taivassalo 111,0 Vehmaa 132,2 Vehmaa 120,3 THL sairastavuusindeksi Taulukko 30. THL:n sairastavuusindeksi kuntien vuoden 2010 tiedoilla ilman ikävakiointia ja ikävakioituna Aurassa sairausindeksi on alle maan keskiarvon ilman ikävakiointia, mutta yli 100 kun ikä vakioidaan. Pöytyällä sairausindeksi on alle maan keskiarvon ilman vakiointia ja ikävakioituna. Pöytyä ikävakioitu sairastavuusindeksi on selvästi alle maan keskiarvon. Auran ja Pöytyän ikävakioimattomat indeksit ovat lähellä toisiaan. Kuntien indekseillä on eroa ikävakioituna. Pöytyän väestö sairastaa vähemmän kuin Auran, kun ikärakenne otetaan huomioon. Sairaalahoidon hoitopäivät Sairaalahoidon hoitopäivät / 1000 asukasta kohti mittari kertoo kaikkien vuoden aikana sairaalahoitoa saaneiden henkilöiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. Sairaalahoidon hoitopäivät ovat vähentyneet alueella neljänneksen vuodesta Auran hoitopäivät ovat vähentyneet reilun kolmanneksen ja Pöytyä vajaan viidenneksen.

55 55 Kunta/vuosi M-% Rusko Masku Tarvasjoki Nousiainen Sauvo Kaarina Raisio Paimio Aura Lieto Naantali Taivassalo Vehmaa Mynämäki Kustavi Pöytyä Turku Yhteensä THL, Sotka Taulukko 31. Sairaalahoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohti vuosina Selvitysalueen useimmissa kunnissa sairaalahoidon kaikkien hoitopäivien määrä on laskenut vuodesta 2000 tavoitteiden mukaisesti. Joidenkin kuntien sairaalahoidon kaikkien hoitopäivien määrä on pysynyt korkeana. Tilanteeseen vaikuttavat monet tekijät. Erityisesti kuntien palvelurakenteella ja sen uudistamisella on merkitystä. Aurassa on huomattavasti vähemmän sairaalahoidon hoitopäiviä 1000 asukasta kohti kuin Pöytyällä. Pöytyän palvelurakenteessa sairaalahoidolla on suurempi sija kuin Aurassa. Sairastavuusindeksi ei suoraan perustele Pöytyän sairaalahoidon hoitopäivien suurta määrää. Vastausta on haettava kunnan palvelurakenteesta ja terveydenhuollon sisäisistä käytännöistä. Pöytyällä sairastavuus on suhteellisen alhainen, mutta sairaalapalveluja käytetään Turun selvitysalueen kuntien toiseksi eniten. Avoterveydenhuolto Keskuskaupungin asukkaat käyttävät vähiten perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalveluja, mutta eniten erikoissairaanhoidon avohoidon palveluja 1000 asukasta kohti vuonna Kunnissa, joissa on paljon perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntejä, käyttävät pääsääntöisesti vähemmän erikoissairaanhoidon avopalveluja. Kaupunkiseudun suurten kuntien asukkaat käyttävät eniten yksityisiä lääkäripalveluja asukaskohtaisilla menoilla mitattuna. Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat vähentyneet viidenneksellä vuodesta 2000 selvitysalueella. Erikoissairaanhoidon käyntien määrä on kasvanut neljänneksellä. Kuntalaisten hankkimien yksityisten lääkäripalvelujen asukaskohtaiset kulut ovat kasvaneet 80 prosenttia.

56 56 Kunta/vuosi M-% Turku Vehmaa Taivassalo Kaarina Lieto Aura Kustavi Masku Paimio Tarvasjoki Nousiainen Raisio Sauvo Pöytyä Rusko Mynämäki Naantali Yhteensä THL, Sotka Taulukko 32. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit asukasta kohti

57 57 Sairaalapalvelujen runsaan käytön rinnalla Pöytyän asukkaat käyttävät myös vertailussa paljon perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluja, vaikka käynnit ovat vähentyneet viime vuosina, kuten muissakin kunnissa. Kunta/vuosi M-% Rusko Nousiainen Masku Paimio Mynämäki Tarvasjoki Naantali Lieto Raisio Pöytyä Kaarina Aura Sauvo Kustavi Taivassalo Vehmaa Turku THL, Sotka Taulukko 33. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta

58 58 Erikoissairaanhoidon avokäynnit ovat lisääntyneet kaupunkiseudun suurissa kunnissa ja kauempana sijaitsevissa pienemmissä kunnissa. Pienten kuntien käytön kasvuun vaikuttavat päivystysjärjestelyt. Kaupunkiseudun käytön kasvuun saattaa vaikuttaa yksityisten lääkäripalvelujen käyttö. Kunta/vuosi M-% Kustavi Taivassalo Pöytyä Vehmaa Sauvo Aura Tarvasjoki Mynämäki Paimio Nousiainen Turku Rusko Naantali Raisio Masku Lieto Kaarina THL, Sotka Taulukko 34. Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset /asukas Auran ja Pöytyän asukkaiden yksityisten lääkäripalvelujen käyttö on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2000 mitattuna asukaskohtaisina kustannuksina. Perheet ja yksinasuminen Kaupunkiseudun kasvukuntien lapsiperheiden osuus perheistä on suurin. Aurassa lapsiperheiden osuus peristä on Liedon jälkeen toiseksi korkein. Pöytyällä lapsiperheiden osuus on 41 prosenttia. Keskuskaupungissa yksinhuoltaja perheiden osuus on 27 prosenttia perheistä. Naantalissa ja Raisiossa yksinhuoltaja perheiden osuus on reilu viidennes. Aurassa yksinhuoltaja perheiden osuus on 16 prosenttia ja Pöytyällä 15 prosenttia vuotiasta 1000 naimisissa olevaa kohti avioeroja oli vuonna 2013 Turussa 23 ja Raisiossa 20. Aurassa ja Pöytyällä vastaavat luvut olivat 17 ja 15.

59 59 Kunta/vuosi Kustavi 36,0 29,0 26,8 26,0 23,7 22,7 Taivassalo 39,7 36,4 30,1 27,5 27,1 26,9 Vehmaa 39,2 38,2 36,2 35,2 34,0 33,3 Turku 39,4 37,2 36,1 35,9 35,7 35,3 Sauvo 44,5 42,9 39,4 38,4 38,4 36,8 Mynämäki 43,5 42,0 39,4 38,9 38,2 38,1 Naantali 47,4 44,8 42,2 41,8 41,0 40,2 Pöytyä 41,7 41,3 41,3 40,8 41,3 40,7 Raisio 46,4 43,4 41,4 41,2 41,1 41,0 Paimio 46,8 43,7 42,9 43,0 42,8 43,4 Tarvasjoki 46,6 43,6 43,7 45,0 44,4 43,9 Nousiainen 48,7 46,7 45,4 45,4 45,3 44,3 Kaarina 47,2 46,1 45,1 44,8 44,9 44,7 Rusko 51,8 48,9 46,5 45,9 45,6 45,0 Masku 48,5 48,1 49,1 48,8 48,1 47,1 Aura 51,3 47,8 45,9 46,2 46,6 47,2 Lieto 48,6 47,6 47,4 47,5 47,6 47,2 THL, Sotka Taulukko 35. Lapsiperheet osuus prosentteina kaikista perheistä Yli puolet turkulaisista asuu yhden hengen asuntokunnassa. Yhden hengen asuntokuntien osuus Aurassa on reilut kolmannes ja Pöytyällä 37 prosenttia kaikista asuntokunnista. Kunta /vuosi Rusko 18,9 17,9 18,7 19,9 20,6 20,5 Masku 22,6 23, ,8 22,8 23 Nousiainen 23,8 24,5 25,4 26,5 26,3 25,4 Lieto 23,2 24,3 25,3 25,4 25,6 25,6 Tarvasjoki 28,2 27,3 31,4 32,5 32,9 31,6 Kaarina 28,2 29,7 31,4 31,4 31,8 32,4 Mynämäki 29,9 33, ,2 34,5 34,4 Aura 32,2 31, ,9 34,5 34,7 Paimio 31,5 35,2 34, ,5 35 Sauvo 32,1 33,6 35,2 34,8 35,3 36 Naantali 33,9 35,4 36,7 37,1 37,3 37,1 Pöytyä 34,2 36, ,8 36,8 37,1 Taivassalo 33,9 36,6 36, ,6 37,8 Raisio 33,4 36,5 38,2 38,4 39,2 39,1 Vehmaa 34,8 37,6 40,4 41,6 40,1 40,4 Kustavi 41 43,3 44,2 43,3 44,9 42,6 Turku 47,7 49,9 50,8 51,1 51,4 51,1 THL, Sotka Taulukko 36. Yhden hengen asuntokuntien osuudet

60 Peruspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvevakioidut menot 2012 THL julkaisi syyskuussa 2014 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvevakioidut menot vuodelta Sosiaali- ja terveyspalveluihin kului kunnilta keskimäärin euroa asukasta kohti vuonna Terveyden- ja vanhustenhuollon osuus oli keskimäärin euroa. Erot kuntien välillä olivat merkittävät. Tarvekertoimet kuvaavat palvelujen tarpeiden suhteita eri kunnissa verrattuna koko maan keskiarvoon 100: jos tarvekerroin on alle 1, väestö on keskimääräistä nuorempaa ja/tai sairastavuus on alhainen, jos tarvekerroin on yli 1, väestö on keskimääräistä vanhempaa ja/tai sairastavuus on keskimääräistä korkeampi. Auran sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannukset asukasta kohden olivat euroa vuonna Pöytyän nettokustannukset olivat euroa/asukas. Aura nettokustannusten vakioimaton kustannusindeksi on 95. Auran tarvevakioimattomat nettokustannukset ovat 5 prosenttia alhaisemmat kuin maassa keskimäärin. Pöytyän vakioimattomat nettokustannukset (indeksi 114) ovat puolestaan 14 prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin. Auran tarvevakioidut nettomenot ovat 103. Tämä kertoo, että kunnassa menot ovat 3 prosenttia maan keskiarvon yläpuolella. Pöytyän tarvevakioidut nettomenot ovat 106, menot ovat 6 prosenttia maan keskiarvon ylläpuolella. Tarvevakioitujen menojen perusteella ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. Pienet kustannukset voivat johtua esimerkiksi toiminnan tehokkuudesta, julkisten palveluiden huonosta saatavuudesta tai yksityisten palveluiden laajasta käytöstä. Maan keskiarvon ylittävät asukaskohtaiset menot kertova siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennetaan voimavaroja keskimääräisesti enemmän. Vertailu ei kuitenkaan kerro siitä, mitä käytetyillä rahoilla on saatu aikaan. Tilastollisesti tulkittuna tarvevakioinnin jälkeen saatavat vertailuluvut kertovat, miten kunta käyttäisi sosiaali- ja terveyspalveluihin rahaa, jos sillä olisi vastuullaan koko maan väestön ikä- ja tarverakenteella varustettu väestö sen oman väestön asemesta, mutta palveluiden toteuttamistavat olisivat samat kuin kunnan nykyiset. FCG:n laskentamallin mukaan odotekustannukset saadaan, kun Auran kustannuksia verrataan kustannuksiltaan 4. alhaisimman kunnan asukaskohtaisiin kustannuksiin. Auran sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut asukaskohtaiset nettomenot olivat 11,1 milj. euroa vuonna 2012 ja odotekustannukset 9,6 milj. euroa. Säästöpotentiaalia on laskelman mukaan 1,5 milj. euroa.

61 /asukas /asukas Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS Tarvevakioitujen menojen indeksi 103,1 Aura, nettomenot 11,1 M, odotemenot 9,6 M Odotemenot = menot, jos ne olisivat 4. alhaisimman kunnan tasolla (Petäjävesi, indeksi 91,9) 'Potentiaali' 1,5 M Nettomenot /asukas 103 =tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen indeksi Vuoden 2014 kuntajako Kuva 9. Auran terveyden ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Pöytyän sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut asukaskohtaiset nettomenot olivat 28,6 milj. euroa ja odotekustannukset 26,3 milj. euroa. Säästöpotentiaalia on laskelman mukaan 2,3 milj. euroa. Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS Tarvevakioitujen menojen indeksi 106,2 Pöytyä, nettomenot 28,6 M, odotemenot 26,3 M Odotemenot = menot, jos ne olisivat 4. alhaisimman kunnan tasolla (Alavus, indeksi 98,8) 'Potentiaali' 2,3 M Nettomenot /asukas 106 =tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen indeksi Vuoden 2014 kuntajako Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kuva 10. Pöytyän terveyden ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS

62 62 Terveydenhuollon ja vanhuspalvelut tarvevakioidut nettomenot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on laskettu 2000-luvun alkupuolelta alkaen kunnille asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut tiedot ovat erillisaineistoja, joissa menot ovat kyseisten vuosien hinnoin. Muutoksia vuodesta toiseen ei voi laskea suoraan tiedoista, sillä eri vuosien tiedot on suhteutettu maan keskiarvoihin. Kunta / vuodet Nettomenot Euroa/asukas Netto, indeksi, koko maa=100 Tarvekerroin, koko maa = 100 Tarvevakioidut menot, koko maa=100 Aura , , , ,9 103 Pöytyä , , , ,1 104 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Taulukko 37. Terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut nettomenot vuosina Aura on käyttänyt terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen asukaskohtaisiin menoihin vuosittain 2-5 prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Pöytyällä tarvevakioidut vuosittaiset tarvevakioidut nettomenot ovat nousseet. Vuonna 2012 Pöytyä suuntasi taloudellisia voimavaroja neljä prosenttia enemmän terveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin kuin tarvevakioidusti koko maassa keskimäärin. Sosiaali- ja terveystoimen poliittinen johtaminen Auran kunnassa on perusturvalautakunta, jossa on puheenjohtaja ja 6 jäsentä. Esittelijänä, esityslistojen laatijana ja pöytäkirjan pitäjänä toimii sosiaalijohtaja. Perusturvalautakunnan vastuualueella on 3 tehtäväaluetta: 1) Sosiaalipalvelut, 2) terveydenhuolto ja 3) toimeentuloturva. Pöytyän kunnassa on perusturvalautakunta, jossa on puheenjohtaja ja 9 jäsentä. Esittelijänä ja pöytäkirjan pitäjänä toimii perusturvajohtaja. Käsiteltävät asiat valmistelee perusturvajohtaja ja johtava sosiaalityöntekijä. Perusturvalautakunnan vastuualueella on 3 tehtäväaluetta: 1) Terveyspalvelut, 2) Hallinto, vanhusten ja kehitysvammaisten palvelut sekä 3) Sosiaalityö ja tukitoiminta. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymässä kuntayhtymän yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus muodostavat luottamushenkilöorganisaation. Lisäksi yhtymävaltuuston alaisuudessa on tarkastuslautakunta. Kuntayhtymän toiminnot jaetaan kahteen yhtymähallituksen alaisuudessa olevaan pää-

63 63 vastuualueeseen: 1) talousosasto (esimiehenä talouspäällikkö) ja 2) terveyskeskusosasto (esimiehenä johtava lääkäri). 6.2 SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalveluissa on kuntien järjestämisvastuulla eniten asiakkaita sen jälkeen kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu mahdollisesti siirtyy Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymälle ja tuotantovastuu nykyisiä peruskuntia laajemmille tuotanto-organisaatioille. Uudistuksen on määrä toteutua vuoden 2017 alusta. Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus koskettavat laajasti lapsia, nuoria ja lapsiperheitä, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut kaikkia kuntalaisia Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Kunnilla on järjestämisvastuu varhaiskasvatuspalveluista. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään otettava huomioon liikenneyhteydet sekä asutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämispaikkojen sijainti. Myös yksityisillä palvelujen tuottajilla ja lasten kotona hoitamisen tukemisella on merkittävä asema varhaiskasvatuksessa. Selvityskunnissa 0-6 -vuotiaita oli vuonna 2013 yhteensä lasta, joista Aurassa 377 ja Pöytyällä 762.

64 2012= vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos : +4% 1-6 -vuotiaat Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa Lähde:Tilastokeskus Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Aura ja Pöytyä Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Taulukko 38. Varhaiskasvatusikäisten määrän kehitys Varhaiskasvatusikäisten määrä kasvaa maltillisesti vuoteen Varhaiskasvatuspalveluissa hoitopaikkojen lisäys on parikymmentä hoitopaikkaa. Syntyneiden lasten määrä selvityskunnissa on vuosittain yhteensä noin lasta. Varhaiskasvatuspalvelujen muutokset koskevat jatkossa ensisijaisesti palvelujen rakennetta, sijoittumista ja sisältöjä. Auran varhaiskasvatuspalvelut Aurassa vapaita päivähoitopaikkoja ei juuri ole. Lapsiperheiden päivähoito-oikeuden mukaisesti päivähoitopaikat on saatu järjestymään. Lapsia päivähoidossa oli vuonna 2013 yhteensä 251 lasta ja vuoden viimeisenä päivänä lapsia oli 207. Esiopetuksessa oli 60 lasta ja aamuiltapäivätoiminnassa 52 vuoden 2013 lopulla. Päiväkodit Aurassa on kolme kunnan omaa päiväkotia. Pääskynpesän päiväkoti on rakennettu vuonna ja otettu käyttöön lukien. Päiväkoti on 4-osastoinen. Pääskynpesän päiväkodissa järjestetään vuorohoito eli päiväkoti on vuorohoitopäiväkoti. Lisäksi yksi päiväkodin ryhmistä on erityispäivähoidon pienennetty ryhmä. Pääskyn-

65 65 pesän päiväkodissa on lasta hoidossa. Pääskynpesän päiväkodin työntekijät ovat vastuulastentarhanopettaja (joka toimii myös päiväkoti Tilhelässä järjestettävässä avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa), erityislastentarhanopettaja, 4 lastentarhan opettajaa, 9 lastenhoitajaa, 2 ryhmäavustajaa sekä 2 lapsen henkilökohtaista avustajaa ja laitosapulainen. Puukoulun päiväkodissa järjestetään esikoulua 2 ryhmässä ja ryhmissä järjestetään myös esikoulua täydentävä päivähoitoa. Puukoulun päiväkodin työntekijät ovat vastuulastentarhanopettaja, 2 lastentarhanopettajaa, 3 lastenhoitajaa ja 1,5 laitosapulaista. Lastenhoitajista yksi toimii myös Tilhelän päiväkodin avoimessa varhaiskasvatuksessa. Puukoulussa aloitti syksyllä 2014 esikoulussa 38 lasta. Esikoululaisia on myös kirkon-kulmalla yksityisessä Touhutaskun päiväkodissa. Tilhelän päiväkotirakennus on vanha ja korjaustarpeita on paljon. Rakennusta ei ole suunniteltu päiväkodiksi. Tilhelässä toimii yksi päiväkotiryhmä. Tilhelän päiväkoti toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Tilhelän päiväkodin työntekijät ovat vastuulastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa ja 1 perhepäivähoitaja. Tilhelän yläkerrassa järjestetään 2 kertaa viikossa avointa päiväkotitoimintaa. Muu päivähoito Omissa kodeissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on yhteensä 15 perhepäivähoitajaa. Kunnassa on kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnassa on yksi kiertävä lastentarhanopettaja. Kunnassa ei ole lasten kotihoidontuessa käytössä kuntalisää eikä myöskään palveluseteliä. Lasten päivähoidossa Auralla on yhteistyötä Turun seutukunnan kuntien kanssa (seutu-kunnallinen sopimus). Varhaiskasvatuspalvelujen hallinto ja tukipalvelut Aurassa varhaiskasvatus, esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ovat nykyisin perusturvalautakunnan alaista toimintaa. Auran vuoden 2014 talousarviossa on ohjauspäätös näiden varhaiskasvatuksen siirtämisestä sivistyspalveluihin. Sosiaalijohtajan alaisuudessa on päivähoidonjohtaja, jonka alaisena ovat lasten päivähoidon palvelut (päiväkotihoito, perhepäivähoito, avoin päiväkotihoito, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki), esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Päivähoitolaskutuksen ja tilastoinnin hoitaa sosiaalitoimiston toimistosihteeri, jonka työajasta on 10 prosenttia arvioitu päivähoitoasioiden hoitoon. Päivähoidossa käytössä on Effica ohjelmisto. Ruuat päivähoitoon valmistaa kunnan keskuskeittiö. Lasten päivähoidossa Auralla on yhteistyötä Turun seutukunnan kuntien kanssa (päivähoidon seutusopimus). Pöytyän varhaiskasvatuspalvelut Pöytyän varhaiskasvatuspalveluissa lasten lukumäärän kokonaiskasvu on ollut kasvussa viime vuosina. Kasvu on ollut vuositasolla keskimäärin neljä prosenttia. Pöytyän varhaiskasvatuspalveluja on tuotettu oman toimintana ja hankittu ostopalveluina. Ostopalveluista luovuttiin alkaen ja otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli. Kunnallisia hoitopaikkoja Pöytyällä on 302. Ennusteen mukaan hoitopaikkojen tarve tulee olemaan 310.

66 66 Päiväkodit Pöytyällä on neljä päiväkotia seuraavasti: Kyrön päiväkoti valmistui Päiväkodin toiminta on ympärivuorokautista. Ateriapalvelut hankitaan Kotikarpalosta. Päiväkodissa on hoitopaikkoja 91. Päiväkodissa kasvatus- ja hoitohenkilöitä on yhteensä 20. Riihikosken päiväkoti (Metsalauha) on yli 20 vuotta vanha ja hyväkuntoinen pidennetyn aukioloajan päiväkoti. Päiväkodin lisätilat esiopetukselle sijaitsevat 200 metrin päässä päätalosta. Suunnitelmissa on, että Metsalauhan päiväkodin ja Riihikosken koulun välille rakennetaan yhteys ja kumpikin kiinteistö saa tarvitsemansa lisätilat. Päiväkodin ateriapalvelut hankitaan Riihikosken koulusta, missä myös esioppilaat käyvät ruokailemassa. Päiväkodissa on hoitopaikkoja 75. Kasvatus- ja hoitohenkilöstöä on 14. Riihikosken Maijalan päiväkoti toimii vuokralla kerrostalon alakerrassa, aukioloaika on Ateriapalvelut hankitaan Riihikoti-palvelukeskuksesta. Päiväkodissa on hoitopaikkoja 21. Päiväkodissa on vielä muutama vapaa hoitopaikka. Kasvatus- ja hoitohenkilöstöä on neljä. Ylänteen päiväkoti toimii rivitalossa, jossa asunnot on otettu toimintakäyttöön. Päiväkoti toimii pidennetyn aukioloajan mukaisesti. Rakennus on peruskorjauksen tarpeessa ja nykyisessä muodossaan kiinteistö on epäkäytännöllinen päiväkotitoimintaan. Yläneen päiväkodissa on vielä vapaita hoitopaikkoja. Päiväkodin lisätilat sijaitsevat 200 metrin päässä. Ateriapalvelut hankitaan Kartanokodista. Päiväkodissa hoitopaikkoja on 75. Kasvatus- ja hoitohenkilöstöä on 13. Muu päivähoito Kunnallisia perhepäivähoitajia on 10. Heistä puolet jää eläkkeelle viiden vuoden sisällä. Perhepäivähoidossa on 40 hoitopaikkaa. Pöytyän kunta hankkii naapurikunnilta vuosittain 3-5 hoitopaikkaa. Kunnassa on yksityinen päiväkotiyrittäjä Kirsikkapäiväkodit Oy. Yrityksen kaikki kolme päiväkotiyksikköä ovat Pöytyällä. Päiväkoti Pikkukirsikkassa, Riihikoskella, on hoitopaikkoja 72. Kunnan sopimus on 56 hoitopaikasta. Päiväkoti Pikkukerttussa, Kyrössä, on hoitopaikkoja 52. Kunnan sopimus on 48 hoitopaikasta. Päiväkoti Hattimattissa, Auvaisissa, hoitopaikkoja on 21. Kunnan sopimus on 13 hoitopaikasta. Muut palveluseteli päiväkodit ovat Pöytyän kunnan ulkopuolella. Sopimuksia on solmittu viidestä hoitopaikasta. Ennuste palvelusetelisopimuksista tulee olemaan 150 sopimusta. Kuntalisäsopimuksia yksityisessä perhepäivähoidossa on 10 lapsella. Kotihoidontuella oli heinäkuussa 2014 yhteensä 257 lasta. Varhaiskasvatuspalvelujen ennakointiin vaikuttavia tekijöitä on mm. uuden varhaiskasvatuslain sisältö ja vaikutukset lapsiperheiden päivähoito-oikeuteen, yhteiskunnan taloudellinen tilanne, sekä vanhempien työllistyminen ja opiskelumahdollisuudet. Ennuste lasten lukumäärän kasvusta varhaiskasvatuspalveluissa jatkuu lähivuosina, koska syntyvyysluvut ovat olleet viime vuosina korkeita. Pöytyällä lasten hoitopaikkojen lisätarve tulee olemaan Kyrön alueella. Riihikoskella Palvelusetelipäiväkoti Pikkukirsikka laajensi yksikköään kesällä 2014 yhden lapsiryhmän verran, minkä vuoksi hoitopaikkojen akuutti lisätarve väheni alueella. Yläneellä hoitopaikkatarve pysyy melko vakiona.

67 67 Kunnallisessa toiminnassa oli varhaiskasvatushenkilöstön tehtäviä yhteensä 61. Henkilöstön lisätarpeiden määrä nousee, koska yö- ja iltahoitotarve kasvaa (yö- ja iltahoidot hoidetaan vain omassa tuotannossa). Lastenlukumäärä kasvaa ja henkilöstön määrän kasvu perustuu asetuksessa olevaan kasvatus- ja opetushenkilöstön mitoitukseen. Varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset Auran varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset ovat 0-6 -vuotiasta kohti korkeammat kuin Pöytyän kustannukset. Kummassakin kunnassa lasten osuus kokopäivähoidossa olevasta ikäluokasta on korkea. Palveluverkosta, toimiyksikköjen koosta ja henkilöstörakenteesta johtuvien syiden lisäksi selvityskuntien palveluihin kuuluu erityispäivähoidon ja vuorohoidon palveluja. Kuntien kotona tapahtuvan perhepäivähoidon supistuminen vaikuttaa kustannuksiin. Myös varhaiskasvatuspalveluissa hankittujen tukipalvelujen ja tilojen kustannuksilla on vaikutusta päiväkotihoidon lapsi- ja hoitopäiväkohtaisiin kustannuksiin. Varhaiskasvatuspalvelut Aura Pöytyä Päivähoidon nettokustannukset, /asukas Lasten lukumäärä (0-6 -vuotiaat) Lapsia kokopäivähoidossa , osuus ikäluokasta, % 43,7 43,6 Päivähoidon käyttökustannukset 0-6 -vuotiasta kohti, Päivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, Päiväkotihoidon käyttökustannukset lasta kohti, Päiväkotihoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, Perhepäivähoidon käyttökustannukset lasta kohti, Perhepäivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, /asukas Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 2012 Taulukko 39. Varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset asukasta, hoidettua lasta ja hoitopäivää kohti vuonna 2012 Asukaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa varhaiskasvatusikäisten määrä ja osuus koko väestöstä. Auran asukaskohtaiset kustannukset ovat korkeammat kuin Pöytyän. Tämä sen vuoksi, että Aurassa on suhteellisesti enemmän 0-6 -vuotiaita lapsia kuin Pöytyällä. FCG:n tekemissä odotekustannuslaskelmissa selvityskuntia vertaillaan kunkin kunnan asukasluvun mukaisen vertailuryhmään ja ryhmän neljänneksi alhaisimman kustannustason kuntaan. Lisäksi odotekustannukset on laskettu koko selvitysalueelle.

68 /0-6 vuotias 68 Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207, 208, 303) Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Oulainen) Muutos : 1,9 % / vuosi (koko maa 1,4 % / vuosi) Nettokustannukset ,6 M, odotekustannukset 6,2 M Potentiaali 0,4 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Taulukko 40. Varhaiskasvatuspalvelujen odotekustannukset ja säästöpotentiaali vuoden 2012 luvuilla (FCG:n laskentamalli) FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa 4. alhaisimman kustannustason kuntaan ovat yhdistetyn kunnan varhaiskasvatuspalvelujen nettokustannukset 6,6 milj. euroa ja odotekustannukset 6,2 milj. euroa. Säästöpotentiaali on 0,4 milj. euroa. Auran ja Pöytyän kohdalla kustannuksiin vaikuttaa alueen monitaajamaisuus ja osin tukipalvelujen tuottamistavat Perusopetus Aurassa ja Pöytyällä oli vuoden 2013 lopulla perusopetusikäisiä yhteensä 1 434, joista Aurassa 509 ja Pöytyällä 925 koululaista. Auran ja Pöytyän perusopetusikäisten määrä ennusteen mukaan kasvaa vajaalla 150 koululaisella vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää kunnilta uusia järjestelyjä ja laajennuksia perusopetuspalveluissa.

69 2012= vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos : +10% vuotiaat Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa Lähde:Tilastokeskus Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Aura ja Pöytyä Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Taulukko 41. Perusopetusikäisten määrän kehitys Auran perusopetus Aurassa perusopetusta on Auran yhtenäiskoulussa ja Kirkonkulman koulussa. Perusopetuksen järjestämisen tilannetta voidaan kuvata suhteellisen vakaaksi Esiopetus Yhtenäiskoulu Kirkonkulma Perusopetus yht Esi- ja perusopetus Taulukko 42. Ennuste Auran koulujen oppilasmäärien kehityksestä lukuvuosikohtaisesti Erityisopetusta Aurassa annetaan integroituna luokkamuotoiseen opetukseen, erikseen järjestettynä erityisopetuksena sekä yhteistyösopimuksin lähikuntien kanssa.

70 70 Auran perusopetuksen henkilöstö- ja taloustiedot on esitetty seuraavassa taulukossa Kokonaiskulut /oppilas (sis. ulk. + sis. erät): - Yhtenäiskoulu. - Kirkonkulman koulu Henkilöstö: Yhtenäiskoulu: - opetushenkilöstö+rehtori - muu henkilöstö* Kirkonkulman koulu: - opetushenkilöstö - muu henkilöstö Taulukko 43. Auran perusopetuksen henkilöstö- ja taloustiedot Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa varten on ns. Markulan talo. Toimintaa varten on yksi kokopäiväinen ohjaaja ja kaksi osa-aikaista. Touhutasku on kaksiosastoinen yksityinen päiväkoti, jossa on myös esikoululaisia sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvia koululaisia. Auran kunta hankkii kaikki Touhutaskun päivähoitopaikat kunnan käyttöön ja valitsee myös päiväkotiin hoidettavat lapset. Pöytyän perusopetus Tp , ,64 31,1 3,85 Tp , ,59 Tp Ta , ,47 Ta , , ,65 1, Henkilöstö yhteensä 39,6 39,7 40,6 40,6 40,6 Perusopetusta annetaan seitsemällä alakoululla sekä Elisenvaaran koululla (yläkoulu) ja Yläneen yhtenäiskoululla. Alakouluista Haverin koulun toiminta päättyy lukuvuoden jälkeen, ja Karinaisten- Heikinsuon koulun opetus keskitetään alkaen Heikinsuon kouluun. Muut alakoulut ovat Auvaisten koulu, Kaulanperän koulu, Kyrön koulu, Mustanojan koulu ja Riihikosken koulu. Elisenvaaran koulu Kyrön taajamassa sijaitsee samassa kiinteistössä Elisenvaaran lukion kanssa, ja yhteistyö koulujen kesken on tiivistä. Perusopetuksen oppilaita kunnassa on yhteensä noin 930, ja määrän ennustetaan vuoteen 2020 mennessä nousevan. Erityisopetusta Pöytyällä annetaan integroituna luokkamuotoiseen opetukseen, erikseen järjestettynä erityisopetuksena sekä yhteistyösopimuksin lähikuntien kanssa. Kouluista Mustanojan koulu on profiloitunut erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kouluksi, jossa opiskelee lapsia eri puolilta Pöytyää. Perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä pienluokkaopetusta annetaan tarvittaessa Kyrön koululla. Henkilöstöä perusopetuksessa on yhteensä 79 opettajaa ja 19 koulunkäyntiavustajaa, joiden lisäksi tarpeen mukaan määräaikaisia opettajia ja avustajia. Lisäksi vakituiseen henkilöstöön kuuluvat kaksi kiertävää erityisopettajaa, kaksi koulupsykologia ja koulukuraattori. Perusopetuksen kustannukset Pöytyän kunnan vuoden 2013 tilinpäätöksessä olivat yhteensä euroa, keskimäärin euroa/oppilas (brutto). Valtakunnallisessa vertailussa kustannukset olivat jonkin verran korkeammat keskiarvoon nähden. 31 4, ,6 32 4,6 32 4,6

71 71 Pöytyän kunta järjestää esiopetusta Riihikoskella; Pikkukirsikassa on ollut keskimäärin ollut 21 lasta. Metsälauhan päiväkodissa järjestetään kaikille lopuille alueen tarvitsijoille esiopetuksen. Keskimäärin 23 lasta. Kyrössä; Heikinsuon koululla alueen tarpeen mukaan. Palvelusetelipäiväkoti Pikkukertussa on ollut keskimäärin 11 lasta. Kyrön päiväkodissa järjestetään kaikille lopuille alueen tarvitsijoilla esiopetus, jossa on ollut keskimäärin 19 lasta. Yläneellä: Yläneen päiväkodissa esiopetus järjestetään alueen kaikille tarvitsijoille. Lapsia on ollut keskimäärin 18 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa Pöytyällä järjestetään Auvaisten, Heikinsuon, Kaulanperän, Kyrön ja Mustanojan kouluilla sekä Yläneen yhtenäiskoulussa, Riihikosken koulun aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään ns. Kurkitalossa. Kyrön koulun toiminnan järjestelyissä tehdään yhteistyötä MLL:n kanssa. Osallistujia on vuosittain noin Henkilöstö on pääosin kouluilla työskenteleviä koulunkäyntiavustajia, jotka toimivat myös aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina vaihtelevin tuntimääriin, yhteensä 12 henkilöä on mukana toiminnassa. Kokonaiskustannukset olivat kunnan vuoden 2013 tilinpäätöksessä euroa. Pöytyän kunta selvittää kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti syksyn 2014 aikana perusopetuksen järjestämisen kehittämisvaihtoehtoja. Edellinen selvitys valmistui keväällä 2014, jonka perusteella kouluverkkoon tehtiin muutoksia. Selvityksen ja oppilasennusteiden pohjalta erityisesti Kyrön ja Riihikosken taajamien oppilasmäärät ovat nousussa, mikä edellyttää koulutilojen laajentamista lähivuosina. Perusopetus Aura Pöytyä Varsinais- Suomi Manner- Suomi Esiopetus nettokustannukset, /as oppilaita Perusopetus nettokustannukset, /as oppilaita nettokustannukset/oppilas nettokustannukset, /tunti Taulukko 44. Perusopetuspalvelujen asukaskohtaisista nettokustannuksista 2012 Auran ja Pöytyän perusopetuksen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat yhtä suuret. Perusopetusikäisten osuus väestöstä Aurassa on kuitenkin suurempi kuin Pöytyällä. Oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat Pöytyällä oleellisesti korkeammat kuin Aurassa ja kahdessa muussa selvitysalueen vertailukunnassa. Perusopetuksen tuntikohtaiset nettokustannukset ovat puolestaan lähellä toisiaan. FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa neljänneksi alhaisimman kustannustason kuntaa ovat yhdistetyn kunnan perusopetuksen nettokustannukset 12,4 milj. euroa ja odotekustannukset 10,1 milj. euroa. Säästöpotentiaali on 2,4 milj. euroa. Malli ei kerro suoraan tuottavuuseroista vaan nettokustannusten suhteesta asiakasvolyymiin. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa, mistä tuottavuuseroja kannattaa lähteä hakemaan.

72 /oppilas 72 Oma perusopetus (305) Nettokustannukset oppilasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Hattula) Muutos : 2,8 % / vuosi (koko maa 2,2 % / vuosi) Nettokustannukset ,4 M, odotekustannukset 10,1 M Potentiaali 2,4 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous - ja toimintatilasto Taulukko 45. Perusopetuksen odotekustannukset ja säästöpotentiaali vuoden 2012 luvuilla Kuntakohtaisesti tarkasteltuna Pöytyällä on perusopetuksessaan säästöpotentiaalia ainakin yhden milj. euron verran. Pöytyän perusopetuksen korkeimpiin oppilaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa mm. monitaajamaisuus ja tukipalvelujen tuottamisen järjestelyt. Myös perusopetuksen tuntijaossa kuntien kesken voi olla eroja sekä myös perusopetuksen toiminnassa ja rakenteessa Yhteenveto varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista Varhaiskasvatuspalveluissa ei ole merkittäviä palvelujen lisäystarpeita selvityskunnissa. Auran lapsiperhevoittoisen asukasrakenteen vuoksi varhaiskasvatuspalvelujen vaatimien voimavarojen osuus palvelurakenteessa on suuri laskettuna asukasta kohti. Perusopetusikäisten määrä kasvaa 150 koululaisella ja 10 prosentilla. Selvityskuntien on varauduttava laajentamaan perusopetusta ja rekrytoimaan uutta opetushenkilöstöä samalla, kun opettajia jää paljon eläkkeelle. Varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulujen opetus ovat lapsiperheiden asuinalueiden lähipalveluja. Perheet pitävät tärkeänä, että päiväkoti- ja alakoulupalvelut ovat lähellä koteja. Nykyisin auralaiset perheet ovat voineet lapsensa hoitoon myös yli kuntarajojen. Suurin osa vanhemmista valitsee kodin lähellä olevan päivähoitopaikan usein niin, että päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat lähellä toisiaan. Varhaispalvelujen toimipisteiden ja perusopetuksen alakoulujen sijoittumisessa ja toiminnassa ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä suuria muutoksia. Kuntien yhtenäiskoulujen ja yläasteiden toimipisteet sijaitsevat kuntakeskuksissa, joissa perusopetusikäisten määrä on suuri. Päivähoitoa ohjaavat pitkälle perheiden valinnat. Asuinalueiden lasten ja perheiden määrä ratkaisee toimiyksiköiden sijainnin ja palvelut. Palveluverkon laajuudesta johtuen kunnat tekevät jatkuvasti palveluverkkosuunnittelua ottaen huomioon palvelutarpeen ja kuntatalouden kehityksen.

73 73 Perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeat Pöytyällä. Pöytyän kunta selvittää kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti syksyn 2014 aikana perusopetuksen järjestämisen kehittämisvaihtoehtoja. Selvityksen yhteydessä on hyvä tarkastella perusopetuksen sekä hallinnon ja tukipalvelujen kustannusrakenteita ja toimia niiden keventämisiksi. Varhaiskasvatuslakia ollaan uudistamassa. Uusi laki voi tuoda muutoksia perheiden varhaiskasvatusoikeuden määrittelyyn sekä henkilöstörakenteeseen ja -mitoitukseen. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman uudet perusteet ovat valmistumassa. Yhdistymisarvio Lapsiperheiden kannalta varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulut ovat jatkossakin kunnanosakohtaisia lähipalveluja. Päivä- ja alakouluikäisten määrä ratkaisee tarjottavien palvelujen sijainnin, joka puolestaan riippuu asuin- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen ratkaisuista. Palveluverkkoja koskevia ratkaisuja kunnat tekevät joka tapauksessa palvelutarpeen ja kustannusten näkökulmista. Kuntien yhdistyminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella järjestelmällisesti palvelujen sijoittumista aiempaa laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon aluerakenteen ja palvelutarpeiden muutokset ja mahdollisuudet tiivistyksiin kuntien nykyisillä raja-alueilla. Lähipalveluissa päiväkodin ja alakoulujen yhteys tarjoaa lapsille ehyen kasvun ja oppimisen polun. Yhtenäiskoulut ja yläkoulut sijaitsevat kunnan osakeskuksissa, joilla on paljon kouluikäisiä. Kunnat pyrkivät pois epätarkoituksenmukaisista tiloista kohti suurempia toimiyksikkökokoja. Päivähoidossa vanhemmilla on mahdollisuus valita hoitopaikka tarvittaessa myös kauempaa. Lasten kehityksen ja oppimisen tehostettua tukea, erityispäivähoitoa ja erityisopetusta, oppilashuoltoa, koulujen sosiaalityötä ja psykososiaalisia palveluja sekä myös päivähoidon vuorohoitoa voidaan organisoida uudella tavalla ja toimintaa tehostaa. Selvityskuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityispalvelut ovat aiempaa yhdenvertaisemmin perheiden ja lasten käytettävissä, jos kunnat yhdistyvät. Kasvun ja tuen erityispalvelut voidaan koota kokonaisuudeksi, jota johdetaan yhtenäisellä tavalla. Pöytyän perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeat. Tämä vaatii oman tarkastelunsa, jota Pöytyän kunnan valtuusto on edellyttänyt. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa työskentelee noin 250 henkilöä, joista siirtyy eläkkeelle 65 vuoteen 2025 mennessä. Tämä on keskimäärin 5 työntekijää vuodessa. Kuntien kasvatus- ja opetustehtävistä eläkkeelle siirtyvien työntekijän työpanoksen korvaaminen ja eläkepoistuman hyödyntäminen voivat auttaa parantamaan tuottavuutta ja hillitsemään kustannuksia, kun laajemmassa kuntakokonaisuudessa on enemmän liikkumatilaa. Eri toimintoja voidaan yhdistellä uudella tavalla. Joitakin palveluja ja toimintoja voidaan keskittää. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen avustajaresurssin käyttöä voidaan laajassa kokonaisuudessa määritellä yhtenäisin perustein ja madaltaa päivähoidon ja perusopetuksen rajaa. Hallinnon ja tukipalvelujen, kuten ateria- ja ruokapalvelut sekä siivous ja kiinteistöhuolto henkilöstöstä, siirtyy eläkkeelle 60 henkilöä ja reilut kaksi viidesosaa vuoteen Henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa.

74 2012= Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuun mahdollisen siirtymisen vuoksi kunnat joutuvat joka tapauksessa järjestelemään hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uudelleen vuoden 2017 alusta, kun vähintään puolet kuntien toiminnasta ja voimavaroista sekä näin sisäisistä asiakaspinnoista siirtyy peruskunnista pois Lukiokoulutus ja toisen asteen koulutus Selvityskunnissa oli vuotiaita vuonna 2013 yhteensä 476, joista Aurassa 149 ja Pöytyällä 327. Nuorisoasteikäisten määrä kasvaa jonkin verran selvityskunnissa. Lukio-opiskelijoita on jatkossa tasaisesti noin 140. Lukiokoulutuksen suosioon voi vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen muutokset vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos : +4% vuotiaat Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa Lähde:Tilastokeskus Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Aura ja Pöytyä Lukion oppilaat* *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Taulukko 46. Nuorisoasteikäisten määrän kehitysennuste Lukio-opiskelijoita on jatkossa tasaisesti noin 140. Lukiokoulutuksen suosioon voi vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen muutokset. Elisenvaaran lukio toimii Pöytyän Kyrön taajamassa. Tällä hetkellä opiskelijoita on 133 kaikkiaan viiden eri kunnan alueelta. Lukion päävirkoja on 10 ja yhteisiä opettajia Elisenvaaran koulun kanssa on 8. Lukion suorittaminen vaatii opiskelijalta vähintään 75 kurssia. Elisenvaaran lukiossa opiskelijat suorittavat oman opinto-ohjelmansa mukaan keskimäärin 78 kurssia. Tilinpäätöksessä 2013 lukiokoulutuk-

75 75 sen kulut olivat ja hallinnon kulut Toimitilat ovat yhteisiä Elisenvaaran koulun kanssa. Koulurakennukset on rakennettu useassa eri vaiheessa ja toimi tilojen kunto vaihtelee. Korjaustarvetta löytyy tulevina vuosina. Pöytyän Elisenvaaran lukion opiskelijakohtaiset kustannukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin lukiokoulutuksessa. Kun Pöytyän lukion kustannuksia vertaillaan Paimion 240 opiskelijan ja Liedon 280 opiskelijan lukioihin, ovat Pöytyän kustannukset lähellä Liedon lukion kustannuksia ja alhaisemmat kuin Paimiossa. Vertailun vuoksi mukana on Turku, jonka toimintaympäristö on erilainen, mutta oppilaskohtaiset kustannukset kuitenkin alemmat. Lukiokoulutus Turku Lieto Paimio Pöytyä Manner- Suomi Lukiokoulutus nettokustannukset, /as opiskelijoita nettokustannukset, /oppilas nettokustannukset, /tunti Tilastokeskus. Toiminta- ja taloustiedot Taulukko 47. Oman lukio koulutuksen nettokustannukset 2012 FCG:n odotekustannuslaskelman mukaan Pöytyän lukiokoulutuksessa ei ole kuntavertailun mukaan säästöpotentiaaleja, vaan lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset nettokustannukset ovat hyvin kilpailukykyiset. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti kunnat tai kuntayhtymät hakevat lukiokoulutuksen järjestämislupaa ennen vuoden 2017 alkua. Lukiokoulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko muodostuu suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat usein myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Koulutuksen järjestäjältä voidaan edellyttää saavutettavuuden turvaamiseksi toiminnan jakamista eri toimipisteisiin. Järjestäjäverkon muodostamisessa otetaan huomioon myös jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet. Luonnoksessa on todettu, että järjestämislupien myöntämistä arvioidaan kokonaisuutena ja siinä on esitetty kriteerit järjestämislupien myöntämiseksi koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten perusteella. Epävirallisesti on kerrottu 500 opiskelijan vähimmäismäärästä lukiokoulutuksen järjestämiselle. Järjestämisverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan Pöytyän on ilmeisesti tukeuduttava kuntien yhteistoimintaan lukiokoulutuksen järjestämisverkossa, kun järjestämis- ja ylläpitäjälupia haetaan. Ellisenvaaran lukio jatkaa toimintaansa toimiyksikkönä osana uutta lukiokoulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkkoa alkaen. Opiskelijoiden kannalta uudistus tarjoaa aiempaa monipuolisempia kurssi- ja opintomahdollisuuksia. Myös lukion ja ammatillisen koulutuksen rajapinnat madaltuvat ja kaksoistutkintojen suorittamisen järjestelyt helpottuvat. Jatkokoulutukseen ja opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Nuorisoasteen koulutuksen järjestämisessä Aura ja Pöytyä ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on monialainen ammatillista koulutusta antava kuntayhtymä, joka omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuis-

76 76 opiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan sekä Loimaan ja Vakka-Suomen oppisopimustoimistot. Opiskelijoita on keskimäärin 2100, henkilökuntaa noin 280 ja liikevaihto noin 22 miljoonaa euroa. Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Auran ja Pöytyän lisäksi ovat Huittinen, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Tarvasjoki ja Uusikaupunki, yhteensä näiden väkiluku henkilöä. Arvio yhdistymisestä Selvityskuntien yhdistyminen ei tämän hetken tietojen mukaan ilmeisesti suoraan ratkaise lukiokoulutuksen järjestämislupaa, vaan Aura ja Pöytyä tarvitsevat kuntien laajempaa yhteistoimintaa. Auran ja Pöytyän yhdistyminen joka tapauksessa vahvistaa kuntakokonaisuuden asemaan haettaessa järjestämis- ja ylläpitäjälupaa vuonna Yhdistetyssä kunnassa lukiokoulutus jatkuu Elisenvaaran lukiossa. Tavoitteena on hyvä pitää sitä, että tulevina vuosina Elisenvaaran koulun 9 luokilta puolet oppilaista jatkaa omassa lukiossa ja muista kouluista tulee opiskelijaa vuosittain. Elisenvaaran lukio säilyy auranmaalaisten nuorten ensisijaisena lukiona. Opiskelijamäärät ovat Henkilöstön määrä on suunnilleen ennallaan. Vapautuvien virkojen täyttö on suunniteltava tarkkaan ottaen huomioon opiskelijamäärät ja opetussuunnitelman mukaiset tuntijaot. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Nämä edellytykset täyttyvät Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kohdalla kokonaisuutena arvioituna. Lukiokoulutuksessa voidaan muiden opetuspalvelujen tapaan hyödyntää hallinnon ja tuotannollisten tukipalvelujen eläkepoistumaa ja hakea yhdistymishyötyjä aiemmin erillään olleiden toimintojen yhdistämisestä. Hallintoa ja tuotannollisia tukipalveluja voidaan yhdistää samoihin organisaatioihin. Koulutuksen kannalta erityisen merkittävä on tietohallinnon ja -yhteyksien kokoaminen yhteen palvelemaan hallinnon rinnalla oppimis- ja opetusympäristöjen kehittämistyötä. Auran kunnassa sivistystoimen luottamushenkilöorganisaatio muodostuu sivistyslautakunnasta ja vapaa-aikalautakunnasta. Pöytyän kunnassa sivistystoimen luottamushenkilöorganisaatioon kuuluvat koulutuslautakunta, vapaa-aikalautakunta sekä Auranlaakson kansalaisopiston ja koulujen johtokunnat. Lautakuntien tehtävät kunnissa ovat pitkälti keskenään vastaavat. Viranhaltijaorganisaatiossa kunnilla on yhteinen sivistysjohtaja, samoin on perustettu kirjastotoimenjohtajan virka, johon valittavan henkilön työaikaa jaetaan kuntien kesken. Kirjastopalveluiden nykytilanne Auran kirjasto on valmistunut vuonna 2003 ja sijaitsee Auran kuntakeskuksessa yhtenäiskoulun kanssa samassa rakennuksessa. Tilat ovat hyväkuntoiset ja tarkoituksenmukaiset. Pöytyän kunnan alueella on kolme kirjastoa. Riihikosken kirjasto on nimetty pääkirjastoksi. Kyrön kirjasto on Elisenvaaran oppimiskeskuksen yhteydessä, ja on kirjastoista uusin (2011). Yläneen kirjasto on pienin.

77 Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden nykytilanne Auran vapaa-aikatoimi huolehtii kunnassa vapaa-aika-, nuoriso ja liikuntapalveluista. Tilojen ja alueiden hoidosta vastaa tekninen toimi. Vapaa-aikatoimi vastaa myös nuorisokahvila Cafescon sekä Koivuniemen leiri- ja virkistysalueen käyttöön sekä kansainväliseen toimintaan liittyvistä tehtävistä. Kulttuuritoimi on kulttuurialan toimijoiden tukija ja auttaja. Kulttuuritoimi järjestää oman toiminnan lisäksi yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien ja kulttuurialan toimijoiden kanssa kulttuuritapahtumia ja tilaisuuksia kaikenikäisille kuntalaisille (v yhteensä 22 tapahtumaa). Kulttuurisihteeri osallistuu Turun seudun kuntien ja kaupunkien kulttuuritoimijoiden Oikeesti jotakin - ryhmän työskentelyyn ja toteuttaa toimintoja näin myös seutukunnallisena yhteistyönä. Vapaa-aikatoimen ja kulttuuritoimen palveluksessa on yhteensä kaksi henkilötyövuotta. Pöytyän vapaa-aikatoimistossa on 4 työntekijää: kulttuurisihteeri, liikuntasihteeri, nuorisosihteeri ja nuorisotyöntekijä. Kulttuuritoimi hyödyntää muiden olemassa olevia tiloja. Kulttuuritoimi järjestää yhteistyössä erilaisia tapahtumia: elokuvaesityksiä, isänmaallisia juhlia, kesätapahtumia (Säpinät ja Elojuhlat) ja näyttelyitä. Vuonna 2013 yhteensä 40 tapahtumaa, osallistujamäärä Nuorisopalvelut järjestää lähipalveluna avointa talotoimintaa Pöytyällä Kyrön Nuokkarissa (933 kävijää/2013), nuorisotila Kasissa Riihikoskella (1405 kävijää/2013) ja nuorisotalo Kalliolassa Yläneellä (2082 kävijää/2013). Liikuntatoimi toteuttaa ympärivuotisesti ohjattua liikuntaa sekä omana toimintana että ostopalveluina. Vuonna 2013 liikuntatoimen viikkotoimintaan osallistui 370 eri henkilöä ja harjoituskertoja kirjattiin hieman yli Liikuntatiloista suurimman huomion vie Riihikoskella sijaitseva liikuntahalli Kisariihi. 6.4 Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut Palvelujen nykytilanne Selvityskunnissa toimialan poliittinen ohjaus toimii seuraavan lautakuntarakenteen avulla: Auran teknisten palvelujen toimialalla toimivat tekninen lautakunta ja rakennuslautakunta. Tekninen lautakunta toimii myös tielautakuntana. Pöytyän teknisten palvelujen tehtäväalueella ovat tekninen lautakunta ja sen tiejaos, rakennuslautakunta sekä Pöytyän-Auran yhteinen vesihuoltolautakunta. Hallinto ja sen organisointi Auran teknisten palveluiden toimialalla vuonna 2014 työskentelee 15 henkilöä. Teknisten palveluiden toimialan tehtävät ovat samat kun Pöytyälläkin, poikkeuksena ruokapalvelut jotka kuuluvat keskushallinnolle. Ruokapalveluiden palveluksessa on 9 henkilöä. Auran teknisten palvelujen toimistohenkilöstön työpisteet ovat Auran kunnanvirastolla. Ruokapalveluiden työpisteet sijoittuvat keskuskeittiölle ja yhtenäiskoululle.

78 78 Pöytyän teknisillä palveluilla työskentelee 2014 yhteensä noin 70 henkilöä. Palvelut jakaantuvat viiteen päätoimialaan (kiinteistö- ja asuntopalvelut, ruoka- ja puhtauspalvelut, yhdyskuntatekniset palvelut, rakennuttamispalvelut, rakennusvalvonta). Pöytyän teknisten palvelujen toimistohenkilöstön työpisteet ovat Riihikosken virastotalolla, paitsi toisen rakennustarkastajan toimisto on Yläneen virastotalolla. Ruokapalvelujen, puhtauspalvelujen ja teknisen toimen ammattihenkilöstön työtehtävät ja työpisteet jakaantuvat ympäri kuntaa. Tekniset palvelut Nykytilassa kunnilla on yhteistoimintaa yksin tai yhdessä Sopimuksiin perustuen (mm. Rakennemalli 2035, Aiesopimus) Yhtiömalliin perustuen (mm. Turun seudun jätehuolto Oy) Yhteiseen toimielimeen perustuen (mm. Seudullinen jätehuoltolautakunta, Koski Tl/Ympäristönsuojelu: Aura, Pöytyä, Tarvasjoki, Marttila) Kumpikin kunta omistaa yhden prosentin Turun seudun jätehuolto Oy:n osakepääomasta. Pöytyän teknisten palvelujen vastuualueena on kunnan teknisen toimialan kunnossapito ja ylläpitotehtävät, sekä rakentaminen ja toimialueen kehittäminen. Teknisen toimen vastuulla ovat myös ruoka- ja puhtauspalvelut. Kiinteistöpäällikkö toimii lisäksi työsuojelupäällikkönä. Kunta on julkisena rakennuttajana merkittävä. Vuoden 2013 toimintamenot olivat Pöytyällä noin 7,6 miljoonaa euroa (ruokapalvelun osuus 2,6 miljoonaa euroa). Pöytyän kunnassa on oma rakennusvalvontayksikkö (1,5 rakennustarkastajaa ja 0,5 sihteeriä). Kiinteistönhoito tehdään lähes kokonaan omana työnä. Kiinteistöpäivystys on hoidettu omana työnä VKL:sin. Kiinteistöjen korjaamiseen on käytetty erityisosaamista vaativissa töissä ulkopuolista työvoimaa. Yläneen alueella toimiva keskuskeittiö valmistaa kaikki ateriat kunnan toimitiloihin Yläneen alueella. Muualla kunnassa ateriat valmistetaan koulukohtaisesti ja kahdessa palvelutalossa. Liikenneväylien ja yleisten alueiden pienet huolto- ja hoitotyöt tehdään omana työnä. Urakoitsijat suorittavat mm. katuverkon rakentamista ja kunnossapitoa. Vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu taajama-alueille. Viemäriverkostolla on saneeraustarvetta. Rakenteilla oleva siirtoviemäri poistaa lähitulevaisuudessa tarpeen Riihikosken ja Auran jätevesipuhdistamoihin, mutta Kyrössä käytetään edelleen nykyistä puhdistamoa. Yläneen jätevedet johdetaan Säkylään. Tekninen toimi hallinnoi kunnan maa- ja metsäalueita. Pöytyän kunnan omistuksessa on mm. 4 virastotaloa, 10 koulua, 3 päiväkotia ja 3 palvelutaloa. Yhteensä kiinteistöjä on 61 eri vastuualueyksikköä. Kunta omistaa myös vuokra-asuntoja noin 500 kpl. Viime aikojen mittavin rakennushanke on ollut Kyrön päiväkodin rakentaminen. Vuonna 2014 valmistuneen hankkeen toteutus maksoi noin 2,8 miljoonaa euroa. Osalle kunnan omistamista rakennuksista on muodostumassa merkittävästi peruskorjausvelkaa, sillä korjauksia on lykätty yleisen taloustilanteen ja epävarmojen käyttötarpeiden vuoksi.

79 79 Kunnallistekniikan merkittäviä rakennushankkeita on lähitulevaisuudessa uusilla asuntoalueilla Kyrössä Latomäen, Junnimäen ja Laurilantien alueilla, Yläneellä Nissilän alueella sekä Riihikoskella Mäkiäistenkankaan laajennusalueella. Auran kunnan tekninen toimi huolehtii kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta, kunnossapito- ja käyttötehtävistä ja niihin liittyvistä suunnittelu- ja muista tehtävistä sekä tietoimen tehtävistä. Teknisen hallinnon palveluksessa on talousarviovuonna 2014 henkilöstä seuraavasti: tekninen johtaja 1, rakennusmestari 0,5 ja toimistosihteeri 0,5 (rakennusmestarin sekä toimistosihteerin palkkauskustannuksista 50 % kohdistuu rakennusvalvonnan tehtäväalueelle). Rakennusmestari hoitaa lisäksi työsuojelupäällikön tehtäviä. Toisen rakennusmestarin virka on täyttämättä, virkaa ei kuitenkaan ole lakkautettu. Vuoden 2013 toimintakulut olivat noin 1,6 miljoonaa euroa. Auran kunnan rakennusvalvonnassa on 0,5 rakennustarkastaja ja 0,5 sihteeri. Rakennusvalvonnan toimintamenot noin euroa ja koko rakennusvalvonnan toimialalta, johon sisältyy myös paloja pelastustoimi, väestönsuojelu ja öljyvahinkojen torjunta euroa. Kunnan kiinteistöjen hoitotyöt tehdään omana työnä. Erityisosaamista vaativat työt, kuten lvis- ja varsinaiset rakennustyöt, on tuotettu ostopalveluna. Kiinteistöjä on korjattu vuoden 2014 aikana Käyrän vankilasta saadun työvoiman avulla. Kunnalla on käytössä kiinteistön hoitamiseen ja kunnossapitoon sähköinen kiinteistönhallintajärjestelmä (Ryhti). Lähes kaikki kunnan kiinteistöt ovat keskitetyn kiinteistöautomaation piirissä ja kiinteistöpäivystys on hoidettu omana työnä 24h vuorokaudessa, 7 päivää viikossa. Keskustan kiinteistöt ovat kaukolämmön piirissä. Auran kunnassa ruokapalvelut kuuluvat keskushallinnon toimialueeseen. Kunnassa on yksi keskuskeittiö mistä ruoka jaetaan eri kohteisiin (päiväkodit, koulut, vanhustentalo, kotipalvelu). Yhtenäiskoulussa toimii lisäksi jakelukeittiö. Liikenneväylien kunnossapito- ja hoitotyöt tehdään paikallisten urakoitsijoiden toimesta. Kunta hoitaa vesi ja viemäriverkostoa omana työnä, konetyöt ja erikoisosaamista/välineitä vaativat työt suoritetaan ostopalveluna. Viemäriverkostoon kohdistuvia vuotovesiä on selvitetty, kartoitettu ja korjattu vuodesta Auran kunta on aloittanut tänä vuonna siirtoviemärin rakentamisen ja kunnan omalla puhdistamolla loppuu toiminta vuoden 2015 alkupuolella, jolloin siirtoviemäri otetaan käyttöön. Siirtoviemärin vaikutusalueella olevien kiinteistöjen on mahdollista liittyä viemäriin samassa yhteydessä rakennettavan paineputken kautta omilla pumppaamoillaan. Vaikutusalue kattaa n. 80 % kunnan rakennuskannasta. Tekninen toimi hallinnoi kunnan maa- ja metsäalueita, joita Auran kunta omistaa noin 70 hehtaaria. Auran kunnan omistamat kiinteistöt ovat jaettu 26 eri vastuuyksikköön. Kunta omistaa vuokraasuntoja noin 20 kpl. Auran kunta on osakkaana Kiinteistö Oy Horsmanhaan yhtiössä, joka omistaa pääosan Auran vuokra-asunnoista. Auran yhtenäiskoulua on useampaan otteeseen laajennettu 2000-luvun aikana. Päiväkoti Pääskynpesää laajennettiin vuonna Osalle Auran kunnan omistamista rakennuksista on kuitenkin muodostumassa merkittävästi peruskorjausvelkaa.

80 /asukas 80 Auran ja Pöytyän ympäristönsuojelu, ympäristönterveydenhuolto ja palo- ja pelastustoiminta on järjestetty molemmissa kunnissa samalla tavalla sopimusperusteisesti. Palveluista laskutetaan asukasluvun perusteella. Kunnilla on yhteinen vesilaitos ja kumpikin ostaa jäteveden käsittelyn Turusta. YHDYSKUNTAPALVELUT YHTEENSÄ ( ) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Laitila) Muutos : 3,7 % / vuosi (koko maa 1,1 % / vuosi) Nettokustannukset ,7 M, odotekustannukset 2,9 M Potentiaali( 0,2 M ) Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 410 Yhdyskuntasuunnittelu, 420 Rakennusvalvonta, 440 Ympäristön huolto, 460 Liikenneväylät, 470 Puistot ja yleiset alueet, 480 Palo- ja pelastustoimi Taulukko 48. Yhdyskuntapalvelujen odotekustannukset ja säästöpotentiaali vuoden 2012 luvuilla (FCG:n laskentamalli) Vertailussa yhdyskuntapalvelujen kokonaisuus on tehokas eikä sillä ole säästöpotentiaalia. Osaalueilla sitä on liikenneväylissä , rakennusvalvonnassa sekä puistoissa ja yleisissä alueissa Vertailu ei sisällä tukipalveluja (kiinteistönhoito, siivous, ruokapalvelut).

81 81 Asetelmaa tarkennetaan Auran ja Pöytyän yhdyskuntapalvelujen kesken seuraavalla taulukolla: Taulukko 49. Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset /asukas Kummankin kunnan kustannukset ovat koko tarkastelujakson selvästi maakunnan ja koko maan kustannusten alapuolella ja Pöytyä kustannukset Auran kustannuksia matalammalla tasolla. Vuonna 2012 Auran kustannukset ovat kohonneet varsin voimakkaasti Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut yhdistyneessä kunnassa Yhdistyneessä kunnassa etuina ovat yhteiset käytännöt/säännöt, taksat ja rakennusjärjestys. Resursseja ja osaamista voitaisiin kohdistaa myös toiminnan kehittämiseen. Sijaisuusjärjestelyt mahdollistaisivat järjestelmän haavoittuvuuden vähentämisen resurssien ollessa isommat. Yhdistelmävirat mahdollisesti poistuisivat ja toiminnan tasapuolisuuden turvaaminen varmistuu entistä paremmin. Paremmat mahdollisuudet erikoistua ja pitää erikoisosaamista kunnassa. Haasteita voi luoda paikallistuntemuksen ja kuntalaisten kanssa kanssakäyminen vähentyminen, ellei siihen panosteta uudessa tilanteessa. Kunnan sisäiset välimatkat asettavat haasteita yönjohtamiselle. Toimintojen keskittäminen vähentää toimipisteiden määrää reuna-alueilla ja vie joitakin palveluita kauemmas kuntalaisista. Yhdistymisen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutostarpeita teknisten palvelujen hallintoon. Hallittavat etäisyydet mahdollistavat etenkin puhtauspalvelujen ja teknisen toimen ammattihenkilöstön hyödyntämisen koko kunnan alueella. Isompi ruokapalvelujen tarve (mm. koulut) mahdollistaa myös keskitetymmän ruokahuollon ja antaa myös mahdollisuuden arvioida aidosti riittävän suuren kokonaisuuden organisointivaihtoehtoja.

82 82 Kunnan ylläpitämien toimintojen keskittäminen lukumääräisesti vähempiin yksiköihin voi pienentää pysyvää kulurakennetta, mutta aiheuttaa lyhyellä aikavälillä lisäkustannuksia rakennusten saneeraustarpeiden vuoksi Henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma Auran ja Pöytyän kuntien palveluksessa on 672 henkilöä (Kevan tietot). Henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle 202 henkilöä vuoteen Eläkkeelle siirtymisprosentti on 30. Peruspalvelut sekä hallinto ja tukipalvelut Henkilöstömäärä 2013 Eläköityy Keskimäärin vuodessa Eläköitymis-% (1) Lisäys ilman tuottavuuden kasvua (2) Lisäys, jos tuottavuus +0,5 % Varhaiskasvatus Opettajat Kulttuuri- ja vaapa-aika Sivistyspalvelut yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallinto ja tukipalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Poistuma plus lisäys (1)-(2) Erotus 40 Kunnallisen eläkevakuutuksen ennuste 2012, koottu FGC:n perusaineistosta Taulukko 50. Peruspalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma vuoteen 2025 Peruspalveluissa eläkepoistuma on suurin. Sivistyspalveluissa eläkkeelle siirtyy 65 henkilöä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa 71 henkilöä. Eläkepoistumasta johtuvien rekrytointien lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan jossain määrin lisähenkilöstöä kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Jos palvelujen tuottavuus ei nouse, peruspalvelujen rekrytointitarve on laskennalliseksi noin 50 työntekijää. Tuottavuutta parantavien toimien ansiosta voidaan korvaavien rekrytointien lisäksi pidättäytyä noin 20 työntekijää vastaavan henkilöstöpanoksen lisäyksessä. Hallinnon ja tukipalvelujen, kuten ateria- ja ruokapalvelut sekä siivous ja kiinteistöhuolto henkilöstöstä, siirtyy eläkkeelle 60 henkilöä ja reilut kaksi viidesosaa vuoteen Tämä on merkittävä määrä. Henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa. 7 KUNTATALOUS Kuntarakenteen muuttamisen keskeisenä tavoitteena on muodostaa toiminnallisesti ja aloudellisesti kestävä kuntakokonaisuus, jolla on riittävä rahoituksellinen liikkumavara ja sopeutumiskyky kohdata olennaisiakin muutoksia kunnan tulonmuodostuksessa ja menokehityksessä. Kuntatalouteen kohdistuvia muutospaineita voivat aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvu, talouden suhdannevaihtelut sekä tulomuodostukseen ja menoihin kohdistuvat lainsäädäntövaikutukset.

83 83 Muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, suhdannetaantuman työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa heikentävä vaikutus ja sen seurauksena verotulojen vähäinen kasvu sekä leikkaukset lakisääteisissä valtionosuuksissa ovat keskeisiä muutostekijöitä, jotka myös Pöytyän ja Auran kuntien kohdalla ovat ennakoitavissa lähitulevaisuudessa. Väestönkasvun edellyttämät uusinvestointitarpeet ovat erityisesti Auran kohdalla johtaneet velkaantumiseen. Kuntatalouden on lähivuosina varauduttava käyttötalouden valtionosuuksien vähenemiseen, suurten ikäluokkien hoivatarpeen kasvuun ja osassa kuntia myös siihen, etteivät ennusteet suotuisasta väestön kehityksestä toteudu. Yleinen talouden taantuma merkitsee, että kuntatalouden sopeutumisvara pienenee. 7.1 Selvityskuntien nykyinen tulo- ja menorakenne Kuntien nykyinen tulorakenne Kuntataloudessa tärkein tulon lähde on verorahoitus, joka muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Verotulojen osuus tuloista oli vuonna 2013 Aurassa 62 %, kun Pöytyällä osuus oli 44 %. Valtionosuuksissa Pöytyän osuus oli taas suurempi kuin Aurassa, joten verorahoituksen suhteellinen osuus kokonaisrahoituksessa ei kunnissa olennaisesti poikennut toisistaan. Pöytyän tuloista lähes viidennes tuli myyntituloista ja maksuista, mikä oli tuntuvasti suurempi kuin Aurassa. Pöytyä 44 % 37 % 18 % Aura 62 % 26 % 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Verotulot Käyttötalouden valt.os. Toimintatulot Lainanotto Muut tulot Kuva 11. Tulolajittaiset %-osuudet kokonaistuloista v Pöytyän kokonaistulot olivat vuonna ,5 milj. euroa ja Aurassa 21,7 milj. euroa. Asukasta kohden Pöytyän tulot olivat euroa suuremmat kuin Aurassa. Verotulot asukasta kohden olivat Aurassa 17 % suuremmat kuin Pöytyällä. Valtionosuudet asukasta kohden olivat taas Pöytyällä 72 % suuremmat kuin Auralla. Toimintatulot asukasta kohden olivat Pöytyällä kaksinkertaiset Auraan verrattuna. Lainanotto kummankin kunnan rahoituksessa jäi vähäiseksi. Omaisuuden myynnistä tuloja kertyi Pöytyällä 0,5 milj. euro ja Aurassa vajaa 0,2 milj. euroa.

84 84 Pöytyä Aura Verotulot Valtionosuudet Toimintatulot Lainanotto Muut tulot Kuva 12. Tulorakenne v (1.000 euroa ) Pöytyä Aura Verotulot Käyttötalouden valt.os. Toimintatulot Lainanotto Muut tulot Kuva 13. Tulorakenne v ( /asukas) Aura Pöytyä %-osuus %-osuus Verotulot , ,6 % Kunnan tulovero , ,7 % Yhteisövero 283 1, ,7 % Kiinteistövero ym , ,2 % Käyttötalouden valtion osuus , ,1 % Toimintatulot , ,9 % Myyntitulot 827 3, ,6 % Maksutulot 915 4, ,0 % Muut toimintatulot 590 2, ,3 % Lainanotto 0 0, ,3 % Muut tulot 106 0, ,1 % siitä: Omaisuuden myyntitulot 157 0, ,9 % TULOT YHTEENSÄ , ,0 % Taulukko 51. Selvityskuntien tulolajeittaiset % -osuudet kokonaistuloista ja tulorakenne tulolajeittain euroa/asukas v Kuntien nykyinen menorakenne Kuntataloudessa henkilöstömenot ovat keskimäärin 47 % kokonaismenoista mukaan lukien ulkoiset investointimenot. Auran ja Pöytyän selvityskunnat poikkeavat tästä yleisperiaatteesta. Pöytyällä henkilöstömenojen osuus jää alle 40 %:n ja Aurassa osuus on 31 %. Sen sijaan palvelujen ostot on selvityskunnissa suurin menoerä, Pöytyällä 45 % ja Aurassa jopa 49 % kokonaismenoista, kun kuntatalou-

85 85 dessa keskimäärin palvelujen osuus on alle neljännes. Investointimenojen osuus on selvityskunnissa keskimäärää puolet pienempi eli vain 5 %. Menolajittaiset prosenttiosuudet kuntien rahankäytöstä on esitetty kuvassa 3.1. P Ö Y T Y Ä 29 % 9 % 5 % 45 % 5 % 5 % AURA 24 % 7 % 5 % 49 % 5 % 4 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Palkat Sos.vak.maks ja eläk. Materiaalin ostot Palvelujen ostot Avustukset Lainanhoito Investoinnit Muut menot Kuva 14. Menolajeittaiset % -osuudet kunnan kokonaismenoista v Pöytyän kokonaismenot 59,1 milj. euroa olivat 2,6 kertaa suuremmat kuin Auran, jonka kokonaismenot olivat 22,7 milj. euroa. Asukasta kohden Pöytyän menot olivat euroa suuremmat kuin Aurassa. Pöytyän asukaskohtaiset menot olivat suuremmat henkilöstömenoissa, materiaalin ja palvelujen ostoissa sekä investoinneissa. Auralla oli Pöytyää suuremmat asukaskohtaiset menot vain lainanhoidossa. Pöytyä Aura Palkat Sos.vak.maks ja eläk. Materiaalin ostot Palvelujen ostot Avustukset Lainanhoito Investoinnit Muut menot Kuva 15 Menorakenne menolajeittain 1 000

86 86 Pöytyä Aura Palkat Sos.vak.maks ja eläk. Materiaalin ostot Palvelujen ostot Avustukset Lainanhoito Investoinnit Muut menot Kuva 16. Menorakenne menolajeittain euroa/asukas v Aura Pöytyä % /as % /as Palkat 24 % % Sos.vak.maks ja eläk. 7 % % Materiaalin ostot 5 % % Palvelujen ostot 49 % % Avustukset 5 % % Lainanhoito 4 % % Investoinnit 5 % % Muut menot 0 % % Yhteensä 100 % % Taulukko 52. Menolajeittaiset % -osuudet kokonaismenoista, menolajit euroa asukasta kohden ja menolajit Tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan kuntataloudessa tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia tässä tarkastelussa ovat vuosikate, suunnitelmapoistot ja poistonalaiset investoinnit. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä ovat lähtökohtaisesti positiiviset. Tämä sääntö riittävästä tulorahoituksesta on pätevä edellyttäen, että poistojen määrä vastaa likipi-täen poistonalaisten investointien omahankintamenojen keskimäärää useamman vuoden aikajak-solla Pöytyän tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Pöytyän tilikauden tulokset ovat kääntyneet alijäämäisiksi vuodesta 2012 alkaen. Lähes viiden milj. euron ylijäämät on käytetty kahden viime vuoden aikana. Vuoden 2014 tilinpäätökseen jouduttaneen

87 87 kirjamaan miljoonan euron kertynyt alijäämä. Alijäämäisten vuositulosten sarja näyttäisi jatkuvan ainakin vuoteen 2017 taloussuunnitelman mukaan. Tulorahoituksen heikkenemiseen ei näytä olevan yhtä keskeistä syytä, vaan taustalla ovat muun muassa toimintatulojen vuotuinen 3 % alenema, vähäinen verotulojen kasvu 2014, valtionosuuden vähentyminen 2015 ja nettorahoituskulujen kolminkertaistuminen vuodesta 2014 alkaen. Tuloveroprosenttia nostettiin 0,75 prosenttiyksikköä vuodelle Vuosikate uhkaa silti muodostua negatiiviseksi. Kertyneen alijäämän määrä kasvaa vuoteen 2017 mennessä 5,5 milj. euroon. Kun kunnalla on jo vuoden 2013 taseessa kertynyttä alijäämä, ei alijäämäisen taloussuunnitelman hyväksyminen vuosille ole kuntalain mukaista TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 VARSINAINEN TOIMINTA TOIMINTATUOTOT siitä: sisäiset erät VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT siitä: sisäiset erät TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet, Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloveroprosentti 19,50 19,50 20,00 20,00 20,75 20,75 20,75 20,75 Vuosikate % poistoista 122,7 123,8 0,6 55,2-18,3 6,8 13,5 50,2 Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as Asukasluku Taulukko 53. Pöytyän tuloslaskelma vv Tulorahoituksen riittävyyden arvioinnin keskeiset muuttujat eli vuosikate, poistot ja poistonalaisten investointien omahankintamenot vv on Pöytyän osalta esitetty kuvassa 17. Kunnan tulorahoituksen osuus investoinneista on keskimäärin vain 39 %. Pistotaso suhteessa investointien on kohtuullista tasoa. Koska vertailukohteena on investointien omahankintameno, josta on vähennetty investointiavustukset, poistotason ei tarvitse vastata keskimääräistä bruttoinvestointitasoa, vaan se voi yleensä olla sitä noin % alempi. Huolestuttavaa talouden tasapainon kannalta kuitenkin on, että tulorahoituksen osuus on jäänyt vajaaseen viidennekseen poistonalaisten investointien omahankintamenosta kuten kuvasta 17 käy ilmi.

88 Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Poistonalaisten investointien omahankintamenot Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit-% KA 39 % Poisto/Poistonalaiset investoinnit-% KA 68 % Kuva 17. Pöytyän vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv (1 000 ) Auran tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Auran tilikauden tulokset ovat vuodesta 2012 alkaen olleet vaihtelevasti ali- ja ylijäämäisiä. Vuosikate on vv ollut kolmena vuotena negatiivinen. Veroprosenttia on korotettu viimeksi ,75 prosenttiyksikköä ja saman suuruinen korotus on suunnitteilla vuodelle Harkinnanvaraista valtionavustusta kunta on saanut vuosina yhteensä miljoona euroa. Näilläkään keinoin tulorahoitusta näytetä saatavan riittämään, vaan kertyneen alijäämän määrä kasvaa yli 4 milj. euroon vuonna Tilanne ei ole voimassa olevan kuntalain mukainen, jos taloussuunnitelmat laaditaan alijäämäisiksi, vaikka kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää kuten Auralla on TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet, siitä: Harkinnanvarainen rahoitusavustus Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloveroprosentti 20,25 20,25 20,25 21,00 21,00 21,00 21,75 21,75 Vuosikate % poistoista 113,5 7,1-151,2 118,9-18,2-14,7 47,0 103,3 Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as Asukasluku Taulukko 54. Auran tuloslaskelma vv

89 89 Kuvassa 18 on esitetty Auran tulorahoituksen riittävyyden arvioinnin keskeiset muuttujat eli vuosikate, poistot ja poistonalaisten investointien omahankintamenot vv Auran tulorahoituksen viidenneksen osuus investointien rahoittamisesta on ollut siinä määrin riittämätön, että se johtanut velkaantumiseen. Poistotaso suhteessa investointien on myös liian alhainen, mistä syystä kunnan talouden epätasapaino on ilmeisesti syvempi, mitä taseen alijäämäerät osoittavat. Huolestuttavaa Auran kohdalla on, ettei kunta ole onnistunut talouden tasapainotuksessa, vaikka alijäämäisyyttä on jatkunut jo vuosikymmenen ajan, aluksi tosin lievänä mutta viime vuosina yhä vaikeampana. Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit-% KA 22 % Poisto/Poistonalaiset investoinnit-% KA 49 % Kuva 18. Auran vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv (1 000 ) Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen tulorahoituksen riittävy y- destä ja talouden tasapainosta Tulorahoituksen tunnusluvut vuosilta 2013 ja 2016 on koottu taulukkoon 5. Verotettavat tulot perustuvat vuoden 2012 tietoihin. Jos kunnan tunnusluku on koko maan keskiarvoa parempi, on se merkitty taulukkoon sinisellä pohjalla. Kriisikuntakriteerin täyttävät tunnusluvut on merkitty taulukkoon punaisella pohjalla. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot asukasta ovat Aurassa n euroa asukasta kohden korkeammat kuin Pöytyällä. Yhteisöverotulot ovat suuremmat Pöytyällä ja kiinteistöverotuotossa asukasta kohden pieni ero on Auran hyväksi. Tuloveroprosentit ovat molemmissa kunnissa yli kriisikuntarajan sekä 2013 että Pöytyän käyttötuloista yli kolmannes tulee valtionosuuksista, Aurassa osuus on painumassa viidennekseen vuonna Vuosikatteet ovat liian pienet molemmissa kunnissa ja lähenevät nolla- tasoa vuonna 2016.

90 90 Kuntakonserneissa tulorahoitus oli peruskuntia parempi vielä Kertynyttä alijäämää on Auralla ollut taseessaan vuodesta 2014 lähtien ja sen määrä asukasta kohden lähenee liki 1000 euroa vuonna Pöytyän taseen alijäämä ylittänee 500 euroa asukasta vuonna Tulorahoituksen kriisikuntakriteereistä vuonna 2016 täyttyy molemmissa kunnissa samoin kuin yhdistyneessä kaksi kolmesta. Nykyiset kunnat Asukasluku Verotettavat tulot Kunnan tulovero-% Valtionosuus käyttötuloista Vuosikate Kertynyt yli-/alijäämä / Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konserni /as % % % % /as. /as. /as. /as. /as. /as. Pöytyä ,00 20,75 38 % 37 % Aura ,00 21,75 26 % 22 % Kriisikuntaraja-arvot 19,88 20,24 neg. neg Koko maan keskiarvo 19,38 19,74 22 % AP-selvitysalue ,36 21,11 35 % 32 % as. kunnat ,04 20,51 29 % * 2012 tieto Koko maan tai kuntakokoluokan keskiarvoa parempi Taulukko 55. Tulorahoituksen tunnusluvut vv ja 2016 Kriisikuntakriteeri täyttyy 7.3 Selvityskuntien toiminnan ja investointien rahoitus Kunnan toiminnan ja investointien rahoitus esitetään rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Toiminnan rahavirta osoittaa tulorahoituksen määrän, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja omaisuuden myynnin erotuksesta. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolainojen ja korollisen laina-kannan muutokset tilikauden aikana Jos toiminnan ja investointien rahavirta -välisumma on positiivinen, investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Jos toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, toimintaa ja investointeja joudutaan rahoittamaan myös vieraan pääoman rahoituksella, antolainojen palautuksilla tai rahavaroja ja saatavia vähentämällä. Vieraan pääoman rahoitus voi olla korollista lainaa tai korotonta vieraan pääoman lisäystä kuten palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäystä, joiden määrä voi kunnan verkostoinvestointien rahoituksessa olla merkittäväkin. Mainitut korottoman vieraan pääoman lisäysten ja saatavien vähentymisen tulovaikutukset sisältyvät rahoituslaskelman riviin muut maksuvalmiuden muutokset. Korollisen vieraan pääoman ja antolainakannan muutokset ovat omilla riveillään. Kunnan rahoituksen riittävyyttä on arvioitava vuotta pidemmällä aikajaksolla. Tätä tarkoitusta varteen lasketaan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodesta 1997 lähtien, jolloin kuntien taseet arvostettiin uudelleen kirjanpitolain mukaisesti Pöytyän kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Pöytyän investointimenot vv ovat vuositasolla keskimäärin 4,3 milj. euroa, rahoitusosuudet 0,5 milj. euroa ja omaisuuden myynti 0,5 milj.euroa. Suunnittelukauden inves-

91 91 toinnit pysyvät samanmääräisenä, mutta investointitulot laskevat alle puoleen pitkän aikavälin keskimäärästä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1.000 ) Lainakanta (1.000 ) Lainakanta /as Taulukko 56. Pöytyän kunnan rahoituslaskelma vv Pöytyän pitkän aikavälin toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta on keskimäärin 2,4 milj. euroa negatiivinen. Nämä tiedot käyvät ilmi taulukon 6 rahoituslaskelmasta. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän arvioidaan vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan painuvan -25,7 milj. euroon vuoden lopussa. Suunnittelukauden loppua kohden kertymä tulee olemaan lähes -35 milj. euroa. Kertymävajeesta on keskimäärin puolet katettu korollisella vieraalla pääomalla ja loppuosa korottomalla vieraalla pääomalla ja toimintapääomalla eli rahavaroja ja saamisia supistamalla. Kunnan rahavarat vähentyvät nollatasoon suunnittelukauden loppua kohti. Kertymävajeen ja lainakannan määrät vv on esitetty kuvassa Rahoitustarve Korollinen lainakanta Kuva 19. Pöytyän toiminnan ja investointien rahavirran negatiivinen kertymä ja siitä korollisella lainakannalla rahoitettu osuus vv

92 Auran kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Auran investointimenot vv ovat vuositasolla keskimäärin 1,5 milj. euroa, rahoitusosuudet 0,2 milj. euroa ja omaisuuden myynti 0,3 milj.euroa. Suunnitteluvuosina investoinnit jäisivät vähän alle miljoonan euron ja omaisuuden myynti pysyisi 0,3 milj. euroa vuodessa TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA = RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset +/ RAHOITUKSEN RAHAVIRTA = RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1.000 ) Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 /asukas 2) Lainakanta (1.000 ) Lainakanta /as Taulukko 57. Auran kunnan rahoituslaskelma vv ) Auran toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta on keskimäärin 1,4 milj. euroa negatiivinen ja sen arvioidaan vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan painuvan -14,4 milj. euroon vuoden lopussa. Suunnittelukauden loppua kohden kertymä kasvaa lähes -17 milj. euroon. Kertymävaje on keskimäärin katettu kokonaan korollisella vieraalla pääomalla. Kunnan 1,2 milj. euron rahavarat (2014) käytetään loppuun vuonna Kertymävajeen ja korollisen lainakannan kehitys vv on esitetty kuvassa Rahoitustarve Korollinen lainakanta Kuva 20. Auran toiminnan ja investointien rahavirran negatiivinen kertymä ja siitä korollisella lainakannalla rahoitettu osuus vv

93 Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen toiminnan ja investointien rahoituksesta ja rahoitusasemasta Erot selvityskuntien välillä toiminnan ja investointien rahoituksessa ja rahoitusasemassa ovat suurehkoja, vaikkakin Pöytyä on velkaantumassa ja kunnan rahoitusasema heikkenee kuten Auralla on jo käynyt. Toiminnan ja investointien rahoitusjäämän negatiivinen kertymä oli molemmissa selvityskunnissa yli kaksinkertainen kuntatalouden keskiarvoon verrattuna. Myös yhdistyneessä kunnassa negatiivisen rahoitusjäämän muodostuisi suureksi. Auran korollinen lainakanta asukasta kohden oli vuonna 2013 nelinkertainen Pöytyän verrattuna, mutta vuonna 2016 enää kaksinkertainen, mikä on johtunut Pöytyän lainakannan kasvusta. Pöytyän lainamäärä on vielä alle kuntatalouden keskimäärän. Yhdistyneen kunnan lainamäärä olisi samansuuruinen kuin kuntataloudessa keskimäärin. Omavaraisuusaste on Aurassa erittäin alhainen ja täyttää kriisikuntaperusteen sekä vuonna 2013 että Pöytyän tilanne on kohtuullisen hyvä niin omavaraisuudessa kuin suhteellisessa velkaantumisessa, mutta heikkenee tuntuvasti vuoteen 2016 mentäessä. Aurassa myös suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku täyttää kriisikuntakriteerin sekä 2013 että Yhdistyneessä kunnassa omavaraisuusaste täyttäisi kriisikuntakriteerin vuonna Suhteellinen velkaantuneisuus olisi Pöytyän ansiosta vielä hyvällä tasolla. Nettovarallisuus asukasta on Pöytyässä ollut kohtuullinen, mutta on lisääntyneen lainanoton vuoksi vähenemässä. Auran nettovarallisuus on lähenemässä nollatasoa, mikä on kuntataloudessa poikkeuksellista. Yhdistyneen kunnan nettovarallisuuden määrä olisi vähäinen. Nykyiset kunnat Kertynyt toim. ja inv. rahavirta Korollinen lainakanta Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuneisuus Nettovarallisuus Kunta Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konser Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konserni ni rahavirta /as. /as. /as. % % % % % % /as. /as. /as. Pöytyä ,7 51,2 45,7 25,0 36,3 36, Aura ,0 11,0 13,7 71,2 76,3 70, Kriisikuntaraja-arvot 3392 < 50% < 50% > 50% > 50% Koko maan keskiarvo * 60,5 50,7 5671* AP-selvitysalue ,7 % 38,8 % 36,0 % 37,7 % 47,6 % 45,6 % as. kunnat ,4 % 50,1 % * 2012 tieto Taulukko 58. Toiminnan ja investointien rahoituksen ja rahoitusaseman tunnusluvut vuosina 2013 ja 2016

94 Pöytyä Aura Yhdistynyt kunta Kunnan nettovarat /as 2013 Kunnan nettovarat /as 2016 Konsernin nettovarat /as 2013 Kuva 21. Selvityskuntien, -kuntakonsernien ja -alueiden nettovarallisuus v ja v. 2016, /as Selvityskuntien talouden kehitystarkastelu tulorahoituksen riittävyyden ja rahoitusaseman vakauden suhteen Selvityskuntien talouskuntoa ja asemoitumista toistensa suhteen voidaan selvittää ristiintaulukoimalla kunnat omavaraisuusasteen sekä kertyneet yli- ja alijäämän perusteella useamman vuoden ajalta eri luokkiin kuvan 19 esittämällä tavalla. Tarkasteluvuodet ovat 2010, 2013 ja Pöytyän talouskunto oli 2010-luvun alussa kohtuullisen hyvä. Käyttötalous oli lähes tasapainossa eikä kunta ollut velkaantunut. Lievästi negatiiviset tilikaudet vuosina enteilivät kuitenkin, ettei kunta ollut kyennyt saaman palvelutuotantoaan rakenteellisesti riittävän kustannustehokkaaksi. Yli 4 milj. euron vuotuiset investoinnit olivat kunnan tulorahoitukseen suhteutettuna suuret. Tämä kävi ilmi viimeistään siinä vaiheessa, kun kunnan omaisuuden myyntitulot alkoivat ehtyä. Kunta ei näytä saavan kustannusrakennettaan korjatuksi riittävässä määrin suunnittelukaudella , vaan kunnan velkaantuminen jatkuu edelleen. Auran sijoitus on pysynyt pitkään kriisiytyvien kuntien ryhmässä. Kunta on kasvukunta, jonka tulorahoitus on keskimäärin ollut kohtuullisella tasolla, mutta ei ole kuitenkaan riittänyt jatkuvasti kasvavan palvelun kysynnän vaatimiin investointeihin. Kunnalle on ollut tyypillistä voimakkat tilikauden tulosvaihtelut. Viimevuosien ja lähivuosien lukujen valossa tuloskehitys näyttää heikentyneen pysyvästi. Kunnan investoinnit on rahoitettu koko luvun kokonaan lainarahalla. Lainaa on tarvittu myös käyttömenojen rahoitukseen. Velkakierteen syvenemistä ei ole onnistuttu pysäyttämään.

95 95 TULORAHOTUKSEN RIITTÄVYYS: Kertynyt yli-/alijäämä, /as. Hyvä Tyydyttävä Heikko > 500 /as /as. < 100 /as. 1. Vakaat ja onnekkaat 2. Keskiluokan pärjääjät 3. Taantumiseen sopeutuneet RAHOITUSASEMA: Omavaraisuusaste, % Hyvä Pöytyä kunta 2010 >66 % 4. Talous taitekohdassa 5. Heikkenevät näkymät 6. Luisun partaalla Pöytyä kunta 2013 Tyydyttävä Pöytyä konserni 2010 Pöytyä % Pöytyä konserni Investointiloukussa 8. Velkalastissa 9. Kriisiytymässä tai kriisissä Aura 2010, 2013, 2016 Heikko Aura konseni 2010, 2013 <50 % AP -kunta 2013,2016 Ap -konserni 2013 Kuva 22. Selvityskunnat ja -kuntakonsernit omavaraisuuden ja kertyneen yli-/alijäämän perusteella muodostetuissa luokissa vv. 2010,2013 ja Selvitysalueen talous Tässä esitettävän Pöytyän ja Auran kuntien muodostaman selvitysalueen kehitysarvion tarkoituksena on osoittaa, mikä yhdistetyn kunnan talouden tasapainotustarve olisi arvioitu tulokehitys huomioon ottaen. Toimintatuloihin ei ole oletettu korotuksia, eikä menoja ole lähtökohtaisesti tasapainotettu tulokehityksen kanssa. Toimintamenojen ja tulojen kasvukertoimet perustuvat valtionvarainministeriön julkaisemaan kuntien peruspalvelubudjetin vuosien kasvuennusteisiin. Vuosien osalta on käytetty vuoden 2018 kasvukertoimia. Laskelmassa käytetyt kasvukertoimet vuosille ovat seuraavat: KASVUKERTOIMET Toimintatuloen kasvu prosentit 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintamenojen kasvu prosentit 2,4 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % Kunnallisvero 3,5 % 3,3 % 3,3 % 3,3 % 3,3 % Yhteisövero 6,5 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % Kiinteistövero 1,9 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Valtionosuuden kasvu 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % Poistojen kasvu 2,4 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % Yhdistetyn kunnan tuloveroprosentti pidetään laskelmassa vuoden 2015 tasolla, joten tuloveron kasvu laskelmassa perustuu verotettavien tulojen kasvuun. Laskelmassa syntyvä rahoitusjäämä kasvattaa suoraan kuntien lainakantaa.

96 96 Poistojen kasvukertoimena on käytetty toimintamenojen kasvua vastaavaa tasoa. Nettoinvestoinnit on sopeutettu poistotasoa vastaavaksi. Koska nettoinvestointien arvo kuntataloudessa on keskimäärin vain % investointien bruttomäärästä, on investointitaso (brutto) vähintään 1,25 kertainen suhteessa laskelmassa käytettyyn nettoinvestointiarvoon. AP-selvitysalue M Toimintatulot 12,6 12,6 12,6 12,6 12,6 12,6 Toimintamenot -79, TOIMINTAKATE -66,7-68,8-71,1-73,4-75,8-78,3 Verotulot 41,5 43,0 44,4 45,8 47,3 48,9 Kunnan tulovero 37,7 39,1 40,3 41,7 43,1 44,5 Osuus yhteisöveron tuotosta 1,4 1,5 1,6 1,7 1,7 1,8 Kiinteistövero 2,3 2,4 2,4 2,5 2,5 2,6 Valtionosuudet, 26,2 26,6 27,0 27,5 27,9 28,4 Rahoitustuotot ja -kulut -0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 0,7 0,8 0,3-0,1-0,6-1,1 Poistot ja arvonalentumiset -2,8-2,9-2,9-3,0-3,1-3,2 Suunnitelman mukaiset poistot -2,8 TILIKAUDEN TULOS -2,1-2,1-2,6-3,2-3,7-4,3 Talouden tunnusluvut: Tuloveroprosentti 21,11 21,11 21,11 21,11 21,11 21,11 # Vuosikate % poistoista Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, M Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as Lainakanta M Lainakanta /as Asukasluku Taulukko 59. Yhdistyneen kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut vv Mainituilla laskentaperusteilla Pöytyän ja Auran yhdistyneen kunnan tulorahoitus olisi vuosina keskimäärin 3,2 milj. euroa alijäämäinen. Tulorahoituksen tunnusluvut heikkenisivät ja kertyneen alijäämän määrä yli kaksinkertaistuisi vuoteen 2021 mennessä ilman talouden tasapainotustoimenpiteitä KA M M M M M M M Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) 0,6 0,8 0,3-0,1-0,6-1,1-0,1 Investoinnit netto -5,2-2,9-2,9-3,0-3,1-3,2-3,0 Rahoitusjäämä ilman tasapainotusta -4,6-2,1-2,6-3,2-3,7-4,3-3,2 Paine veroprosenttiin ilman tasapainotusta %-yksikköä -2,6-1,1-1,4-1,6-1,8-2,0-1,6 Esitetyt tasapainotustoimenpiteet yhteensä 1,1 1,3 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 Toimintamenot ja tulot 1,1 1,3 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 Investoinnit ,0 Veronkorotukset ,0 Rahoitusjäämä tasapainotuksen jälkeen -3,5-0,8-1,1-1,6-2,2-2,7-1,7 Paine veroprosenttiin tasapainotuksen jälkeen %-yksikköä 2,0 0,4 0,6 0,8 1,1 1,3 0,8 Taulukko 60. Painelaskelmat Aura-Pöytyän selvitysalueen rahoitusjäämästä ja sen kattamisesta veroprosenttia korottamalla

97 milj. 97 Asetelmassa on esitetty painelaskelmat tulorahoituksen ja investointien rahoitustarpeen erotuksesta syntyvästä rahoitusjäämästä, joka vastaa sisällöltään Toiminnan ja investointien rahavirtaa kunnan rahoituslaskelmassa. Nettoinvestoinnit on laskelmassa sopeutettu poistotasoon, jolloin rahoitusjäämä yhtä suuri kuin kunnan tilikauden tulos. Alijäämäisen rahoitusjäämän kattaminen veronkorotuksella ilman talouden tasapainotusta edellyttäisi noin 1,5 prosenttiyksikön veron korotusta vv Korotus voi olla mainittua pienempi, jos myynti- ja maksutuloja korotetaan kustannustason nousua vastaavaksi tai menonkehitystä pyritään tasaamaan palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla. Taulukkoon sisältyy myös painelaskelma, jossa on otettu huomioon 1, 5 milj. euron vuotuiset tasapainotustoimenteet, jotka selvityskuntien kunnanjohtajat esittivät yhdistymisselvityksen valtuustotilaisuudessa Mainitut tasapainotustoimet huomioonottaen paine veroprosenttiin olisi noin 0,75 prosenttiyksikköä tarkastelukaudella Veroprosenttien korotuspainearvioissa oletuksena on, että kunnat tasapainottavat talouttaan ennen yhdistymistä siten, että vuoden 2016 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on enintään 3 milj. euron luokkaa negatiivinen. Kuvassa 23 on esitetty Pöytyän ja Auran selvitysalueen rahoitusjäämien kehitys vv graafisesti. Paine veroprosenttiin on erotus jolla määrällä rahoitusjäämä-käyrä alittaa 0-tason Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) Investoinnit netto Rahoitusjäämä tasapainotuksen jälkeen Rahoitusjäämä ilman tasapainotusta Kuva 23. Aura-Pöytyä yhdistyneen kunnan vuosikatteen, nettoinvestointien ja rahoitusjäämän kehitys vv

98 Yhteenveto yhdistymisen eduista ja haasteista kuntataloudessa Yhdistymisen ja itsenäisenä kuntana pysymisen edullisuusvertailu kuntataloude n tunnusluvuin Yhdistymisen edullisuutta talousperustein tarkastellaan taulukossa 53, jossa tunnuluvuiltaan edullisin vaihtoehto saa arvon 1 ja toiseksi edullisin arvon 2. Kun näin arvotetuista tunnuslukuarvoista lasketaan keskiarvo ja mediaani, voidaan niiden perusteella tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä vaihtoehtojen kokonaistaloudellisesta edullisuudesta. Itsenäinen Aura ,7 2,0 Pöytyän taloudellinen tila on itsenäisenä kuntana jonkin verran parempi kuin yhdistyneen kunnan, mutta kunnan tulorahoitus heikkenee huolestuttavassa määrin ilman yhdistymistäkin. Yhdistyminen saattaisi antaa pontta Pöytyän palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen ja sen edel- Aura Asukasluku Verotettavat Kunnan Valtionosuus Vuosikate Kertynyt yli- Kumul. toim. ja Lainakanta Omavaraisuusastsuus kunta isuus konserni Suht. velk.tunei- Nettovarall- Keskiarvo Mediaani Vertailtavat tulot tulovero-% käyttötuloista kunta /alijäämä inv.tien rahavirta kunta vaihtoehdot /2016 kunta kunta kunta kunta 2016 /as % % /as /as /as /as % % /as AP ,3 1,0 Pöytyä Asukasluku Verotettavat Kunnan Valtionosuus Vuosikate Kertynyt yli- Kumul. toim. ja Lainakanta Omavaraisuusastsuus kunta isuus konserni Suht. velk.tunei- Nettovarall- Keskiarvo Mediaani Vertailtavat tulot tulovero-% käyttötuloista kunta /alijäämä inv.tien rahavirta kunta vaihtoehdot /2016 kunta kunta kunta kunta 2016 /as % % /as /as /as /as % % /as AP ,7 2,0 Itsenäinen Pöytyä ,3 1,0 Taulukko 60. Yhdistymisvaihtoehtojen ja itsenäisenä kuntana pysymisen edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin Auran kohdalla investointien rahoitusta, rahoitusasemaa ja nettovarallisuutta kuvaavat tunnusluvut puoltavat yhdistymistä. Tulorahoituksessa verotettavat tulot ovat korkeammat kuin yhdistyneessä kunnassa ja tuloveroprosentti alempi. Vuosikatteen ero yhdistyneeseen kuntaan nähden on vähäinen. Pöytyän kohdalla yhdistyminen Auraan on taloudellinen riski, ei yksin Aurasta vaan myös Pöytyän omista käyttötalouden tasapainottamiseen liittyvistä haasteista johtuen. Jonkin asteista synergia etua on. Pöytyän vielä kohtuullisen hyvä rahoitusasema ja Auran väestökasvuun perustuva verotulojen kasvupotentiaali tekevät yhdistyneestä kunnassa todennäköisesti paremman vaihtoehdon tulevaisuutta ajatellen kuin, että kunnat yrittävät jatkaa itsenäisinä kuntina Arvio yhdistymisen taloudellisista eduista ja haasteista Pöytyän ja Auran yhdistymisessä Edut Yhdistyminen olisi Auralle itsenäisenä kuntana jatkamista parempi vaihtoehto, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan kunnan erityisen vaikean taloudellista tilanteen mukanaan tuomia ongelmia. Yhdistyminen turvaisi itsenäisenä kuntana jatkamista varmemmin Auran lakisääteisten palvelujen rahoituksen lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä. Pöytyän näkökulmasta yhdistyminen vahvistaisi kunnan veropohjaa kunnallisverotuksessa. Yhdistyminen turvaisi myös itsenäisenä kuntana jatkamista varmemmin lakisääteisten palvelujen rahoituksen ainakin pitkällä tähtäyksellä.

99 99 lyttämiin rakenteellisiin muutoksiin, joiden toteuttaminen on viivästynyt edellisistä kuntien yhdistymisistä. Yhdistymisavustusta maksetaan kahden kunnan yhdistymisessä, joiden asukasmäärä yhteensä on alle asukasta, 2 milj. euroa. Lisäksi yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan 150 /as, jos yhdistymisessä on mukana kuntarakennelain talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa olisi Pöytyän ja Auran -yhdistymisessä n. 0,7 milj. euroa ja sitä maksetaan ennen toteutuvissa yhdistymisissä. Haasteet Kuntatalous ei tasapainottuisi yhdistymisessäkään ilman tuntuvia toiminnallisia rakennemuutoksia ja veronkorotuksia. Auran kertyneet alijäämät eivät tulisi katetuksi yhdistymisessä ainakaan lähitulevaisuudessa. Erityisesti tulorahoituksen tunnusluvut olisivat yhdistyneessäkin kunnassa heikot. Investoinnit jouduttaisiin rahoittamaan merkittävässä määrin edelleen velkarahalla. Omarahoitusaste, kertynyt alijäämä ja tuloveroprosentti täyttäisivät yhdistyneessäkin kunnassa kriisikuntakriteerit, ellei talouden tasapainottamista tehdä ennen kuntien yhdistymistä. Tasapainotustarve vv on vuositasolla n. 3 milj., jos nettoinvestointien tasona pidetään 3 milj. euroa vuodessa. Yhdistymissopimuksessa tuleekin asettaa vähintään mainitun suuruinen tasapainotustavoite. 7.6 Yhdistymisavustukset ja valtionosuuden menetysten korvaukset Kuntien yhdistymisavustus Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle/yhdistyvälle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksistä on säädetty kuntarakennelain 42 :ssä. Edellytykset avustukseen täyttyvät Pöytyän ja Auran kuntien yhdistymisessä sillä perusteella, että kyse on erityisenä kuntajakoselvityksenä toteutettavasta yhdistymisestä. Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna Yhdistymisavustus muodostuu yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta sekä lisäosasta. Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa on mukana kuntarakennelain 4 f :ssä tarkoitetun talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa mainitun edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Turun kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen asettamispäätöksessä VM todetaan Auran kunnan täyttävän kunnan taloudellista tilannetta koskevan perusteen. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia vuonna, jona muutos tulee voimaan, ja 30 prosenttia molempina seuraavina kahtena vuotena. Pöytyän ja Auran kuntien yhdistymisessä yhdistymisavustusta maksetaan perusosana 2 milj. euroa ja lisäosana n. 0,7 milj. euroa. Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, yhdistyneen kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymissopimusesityksen mukaan yhdistetyssä kunnassa yhdistymisavustus käytetään kunnan talouden vahvistamiseen ja välittömästi yhdistymisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

100 Valtionosuuden vähenemisen korvaaminen Jos vv voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Valtionosuuden vähennys korvataan täysimääräisesti ja korvaus maksetaan yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraa-vina vuosina vuoteen 2019 saakka yhdistymisavustuksen yhteydessä. Pöytyän ja Auran kuntien yhdistymisessä väheneminen johtuu laskennallisten kustannusten ja lisäosien muutoksista. Vähennys nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä olisi vuoden 2015 alustavilla tiedoilla euroa vuodessa. Lopullinen vähennys ja siihen saatava korvaus lasketaan liitoksen voimaantulovuonna v POLIITTINEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO 8.1 Poliittinen johtaminen nykyisissä kunnissa Auran ja Pöytyän vuoden 2012 kuntavaalien tulokset sekä muutos edellisiin kuntavaaleihin on kuvattu oheisessa taulukossa. Puolueiden saama äänimäärä osoittaa Aurassa SDP:n, keskustan ja kokoomuksen olevan varsin tasavahvoja ja ne saivat kukin runsaan neljänneksen annetuista äänistä, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton joutuessa tyytymään noin 14 %:n ja vajaan 8 %:n osuuteen annetuista äänistä. Taulukko 61. Kuntavaalien tulokset 2012 ja muutos kuntavaaleihin 2008 selvityskunnissa Pöytyällä keskusta sai lähes neljä ääntä kymmenestä ja kokoomus miltei kolme ääntä kymmenestä. SDP keräsi lähes 11 % annetuista äänistä, perussuomalaiset (9 %) ja vasemmistoliitto (7,2 %) jäivät hieman alle kymmenen prosentin äänimäärään ja kristillisdemokraatit sai yhden valtuustopaikan 155 äänellä.

101 101 Selvityskuntien poliittinen johtaminen on kuvattu kokoamalla oheiseen taulukkoon kuntien toimielimet ja niiden jäsenmäärät. Taulukossa ei ole mukana vaalilautakuntia eikä tarkastuslautakuntia. Taulukko 62. Auran ja Pöytyän nykyinen toimielinrakenne ja luottamushenkilöpaikkojen määrät. Pöytyällä hallituksella on henkilöstöjaosto ja poliittisesti valitut koulujen johtokunnat, joissa on yhteensä 54 jäsentä. Kuntien toimielinrakenne vastaa hyvin toisiaan ja ainoastaan yhden lautakunnan nimi on toisistaan poikkeava: Aurassa on sivistyslautakunta ja Pöytyällä koulutuslautakunta. Kunnilla on myös yhteinen vesihuoltolautakunta. Kuntien yhteisen Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän toimielimet ovat 13 jäseninen yhtymävaltuusto, jossa Auralla on neljä edustajaa ja Pöytyällä yhdeksän edustajaa ja kahdeksan jäseninen yhtymähallitus, jossa Auralla on kolme edustajaa ja Pöytyällä viisi edustajaa. 8.2 Poliittinen johtaminen kuntien yhdistyessä Yhdistymishallitus Sopijakuntien valtuustot asettavat yhdistetyn kunnan valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 :n tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden sekä hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Kuntien viranomaiset ovat velvollisia viemään yhdistymishallituksen käsiteltäväksi sellaiset asiat, joista päättämisellä on merkittävää vaikutusta yhdistetyn kunnan toimintaan ja talouteen. Ennen yhdistymisen voimaantuloa sopijakuntien valtuustot ja hallitukset sekä muut toimielimet keskittyvät oman tehtävänsä hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat yhdistymisesitys-päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaatio Voimassa olevan kuntalain 10 :n mukaan valtuustojen koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Esityksessä uudesta kuntalaista kunnille jää nykyistä enemmän harkintavaltaa päättää valtuustojen koosta. Kuntalakiesityksen 16 :ssä säädetään valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erikokoisissa kunnissa. Auran ja Pöytyän yhteinen väkiluku oli tiedoin , jolloin valtuutettujen määrä kunnassa, jonka asukasluku on , on vähintään 27. Jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Valtuuston päätös vähim-

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys

Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3

Lisätiedot

Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys

Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys

Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen 21.12.2014 SISÄLLYS YHTEENVETO JA KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS 1 KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä

Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen,

Lisätiedot

Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys

Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen Marraskuu 2014 ESIPUHE Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä

Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Risto Kortelainen - kuntajakoselvittäjä, VM - muutosjohtaja, Jyväskylä Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä

Esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä 1. Valtiovarainministeriön toimeksianto

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Sote-uudistus Sote uudistus ja sen toimeenpano Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Tässä puheenvuorossa Uudistuksen tavoitteet ja keinot Uusi palvelurakenne Uudistuksen toimeenpano Asukkaat ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 1 Lausuntopyynnön liite 1. KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 Sisältö 1 Keskeiset ehdotukset... 2 Yleistä... 2 Kuntajaon kehittämistä ja uusien kuntien muodostamista ohjaavat säännökset...

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 Kaupunginhallitus 25.2.2013 oheismater. asianro 5 (1/57) 1 Lausuntopyynnön liite 1. KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 Sisältö 1 Keskeiset ehdotukset... 2 Yleistä... 2 Kuntajaon kehittämistä

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Opetus- ja kulttuuriministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Väisänen Matti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sote-järjestämislain tilanne 3.2.2015 Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen tavoitteet Sote-uudistuksen tavoitteet Taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa Varmistaa mahdollisimman laaja integraatio Palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla Ihmisten sosiaali-

Lisätiedot

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Mikä kunta on? Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkainen itsehallinto

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Uudet kunnat. Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta

Uudet kunnat. Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Uudet kunnat Sari Raassina Valtiosihteeri 11.10.2013 Lappeenranta Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5 Toteutunut 47,4 49,2 56,1 55,8

Lisätiedot

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5. Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.2013 Petri Jylhä Tämän päivän otsikoita: YLE.FI Asiantuntija Aulis Pöyhönen:

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 16.6.2014 Forssa Selvitysperusteet kuntarakennelaissa Palveluperuste Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Toivakan kunnan lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta. Valmistelija: kunnanjohtaja Kalle Larsson

Toivakan kunnan lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta. Valmistelija: kunnanjohtaja Kalle Larsson Kunnanhallitus 67 24.03.2014 Kunnanvaltuusto 37 14.04.2014 Toivakan kunnan lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta Kh 67 Valmistelija: kunnanjohtaja Kalle Larsson Valtiovarainministeriön kunta-

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys

Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys Kaupunginhallitus 320 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 54 21.09.2015 Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys 644/00.03.01/2014 Kaupunginhallitus 07.09.2015 320 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Valtuustojen yhteisseminaari 25.8.2014. Reijo Vuorento. 25.8.2014 Varkaus

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Valtuustojen yhteisseminaari 25.8.2014. Reijo Vuorento. 25.8.2014 Varkaus Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Valtuustojen yhteisseminaari 25.8.2014 Reijo Vuorento 25.8.2014 Varkaus Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10.

Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10. Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10.2014 Muutoksen aika on täällä Kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kannuksen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sirpa Kiianmies 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapuan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Toni Leppänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot