Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä
|
|
- Hannele Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen
2 Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Valtiovarainministeriön toimeksianto Valtiovarainministeriö asetti kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat ovat Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityskunnat tai osa kunnista useammaksi kunnaksi. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta on lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäyntija yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Kaikkien kuntien osalta tulee selvittää kuntarakennelain 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Ehdotettavien kuntajaon muutosten rinnalla selvitetään uudessa kuntarakenteessa kuntien väliset yhteistyömallit, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvitystehtävänä on tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvityksessä tulee erityisesti tarkastella seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Ministeriön päätöksen mukaan selvityksen toimikausi on Ministeriö jatkoi selvityksen toimikautta saakka. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi ministeriö asetti yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. Kuntajakoselvittäjät ovat hankkineet ja analysoineet tietoa elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan eri näkökulmista: 1. elinvoima ja kilpailukyky, 2. yhdyskuntarakenne, 3. palvelut ja henkilöstö, 4. talous sekä 5. päätöksenteko ja johtaminen sekä asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen. Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat ensiarvoisia. Lisäksi kuntien viranhaltijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet päätelmiään. Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh tai (vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus SUOMEN VALTIO Valtiovarainministeriö Puh tai
3 2 Kuntajakoselvittäjät järjestivät tilaisuudet selvityskuntien valtuustoille, joissa esiteltiin kuntajakoselvityksen keskeisiä asiakokonaisuuksia. Kuntalaistilaisuudet järjestettiin kaikissa selvityskunnissa. Selvityksen pääkohtia ja yhdistymissopimuksen sisältöä esiteltiin henkilöstöjärjestöjen edustajille Kuntajaon muutosvaihtoehdot ja yhdistymisesitykset selvitysalueella Selvitystyön alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei 17 kunnan vapaaehtoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ollut toteutettavissa. Kun valtioneuvosto sittemmin luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, selvitystä ei ollut perusteltua jatkaa yhden kuntakokonaisuuden muodostamiseksi, koska suurin osa kunnista ei olisi valmis hyväksymään sen sisältöistä kuntajakoselvittäjien esitystä yhdistymisen lähtökohdaksi. Tässä tilanteessa kuntajakoselvittäjät katsoivat perustelluksi selvittää sellaiset mahdolliset kuntarakennekokonaisuudet, joihin kuuluvat kunnat lähtökohtaisesti voisivat hyväksyä yhdistymisselvityksen ja yhdistymissopimuksen tekemisen. Useiden neuvottelukierrosten tuloksena kuntajakoselvittävät päätyivät ratkaisuun, jossa yhdistymisselvitykset laaditaan neljän kuntarakennekokonaisuuden pohjalta. Lähtökohtana selvityskokonaisuuksien muodostamisessa oli, että jokainen toimeksiantoon kuuluva kunta on mukana selvityksessä. Tämä useampaan selvityskokonaisuuteen jaettu selvitysmenettely esiteltiin ministeriön kuntaosastolle. Mainitut selvityskokonaisuudet olivat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo (asukasluku ) 2. Raisio, Rusko, Nousiainen, Mynämäki ja Vehmaa (asukasluku ) 3. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi (asukasluku ) 4. Aura ja Pöytyä (asukasluku ) Valmisteltujen yhdistymisselvitysten ja valtuustokuulemisten perusteella kuntajakoselvittäjät päätyvät esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä selvitysalueella, jotka ovat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Raisio ja Rusko (asukasluku ) 2. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi (asukasluku ) 4. Aura ja Pöytyä (asukasluku ) Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin osalta on rinnakkain selvitetty Naantalin ja Maskun ja mainittujen neljän kunnan yhdistymistä. Paimion kaupunki ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kunnat täyttävät kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden. Kuntajakoselvittäjät eivät kuitenkaan esitä näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella. Kaikkien selvityskuntien hallinto, tehtävät, toiminta ja talous muuttuvat perustavanlaatuisesti, kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja muut voimavarat siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevan alueen päätöksentekoon, ohjaukseen ja tehtäväksi vuoden 2017 alusta, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alkupuolella. Kuntarakennelain edellytykset kuntien yhdistymiselle Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon muuttamisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
4 3 Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelain 4a :n mukaan kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Kuntajakoselvittäjien yhdistymisesityksen perustelut Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmän osalta Naantalin kaupunki ja Maskun kunta ilmaisivat jo keväällä 2014 valmiutensa tehdä kuntien välistä yhdistymisselvitystä Turun selvitysalueen yhtenä yhdistymisselvityskokonaisuutena. Taivassalon kunta on koko selvityksen ajan aktiivisesti ilmaissut valmiutensa selvittää yhdistymistä yhdessä Naantalin, Maskun ja Kustavin kanssa. Kustavi on ilmoittanut tavoitteena pysyä toistaiseksi itsenäisenä kuntana. Kuntarakennelain perusteella Naantali ja Masku ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan, työpaikkaomavaraisuuden ja työssäkäyntiperusteen perusteella. Naantalin osalta täyttyy myös kuntarakennelain tarkoittama yhdysrakenneperuste Turun kaupunkiseudun kanssa. Naantalin ja Maskun yhdistymisessä väestöpohjan tavoitearvo, yli asukasta, täyttyisi samoin kuin perusopetusperuste yli yksivuotiaiden määrän osalta. Yhdistyneen Naantalin ja Maskun tulorahoitus olisi riittävä lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Rahoitusasema olisi kohtuullisen vahva Maskun velkaantuneisuudesta huolimatta. Yhdyskuntarakenteen osalta keskustaajamat eivät ulotu yli kuntarajan eikä työpaikkaomavaraisuuden kriteeri täyty. Erityisessä kuntajakoselvityksessä voidaan selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poiketa, jos selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja jos selvitysperusteista poikkeava alue on kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvityskokonaisuudessa tilanne mainittujen selvitysperusteiden toteutumisessa ei juurikaan poikkea Naantalin ja Maskun selvityskokonaisuudesta. Taivassalon ja Kustavin osalta väestöperuste ja perusopetusperuste alle yksi-vuotiaiden määrässä vahvistuisivat merkittävästi. Selvittäjä katsovat, että molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa muodostuisi toiminnallisesti elinvoimainen ja taloudellisesti vahva peruskunta. Yhdistyminen turvaisi kunnalle riittävän väestöpohjan ja taloudellisen kantokyvyn omalle palvelutuotannolle.
5 4 Yhdistyneen kunnan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Molempien kuntaryhmien yhdistymisissä yhdistyminen lisää taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja sekä parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen järkiperäistämiseen ja tehostamiseen. Yhdistyminen turvaa lakisääteisten palvelujen rahoituksen lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä ja vahvistaa selvitysalueen asemaa peruspalvelujen tuottajana. Suuremmassa kuntakoossa henkilöstön eläkkeelle siirtyminen voidaan hyödyntää hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja johtamisella. Yhdistetetyllä kunnalla on yksittäisiä selvityskuntia paremmat mahdollisuudet sopeuttaa organisatorisin järjestelyin hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uuteen tilanteeseen, jossa vähintään puolet nykyisten peruskuntien päätösvallasta, menotaloudesta ja henkilöstö siirtyy muiden toimijoiden tehtäväksi. Toimintavarmuus hallinto- ja tukipalveluissa paranisivat yhdistymisessä ja kustannussäästöihin pääseminen olisi paremmin saavutettavissa verrattuna ainakin pienten selvityskuntien nykytilanteeseen. Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa muodostuisi taloudeltaan vahva peruskunta, joka olisi useilla talouden mittareilla saman kuntakokoluokan keskiarvoja parempi. Yhdistyneen kunnan käyttötalous olisi tasapainossa ja kunta kykenisi rahoittamaan palvelutuotannon investoinnit riittävässä määrin omarahoituksella. Kriisikuntakriteereistä ei yksikään täyttyisi eikä yhdistyneellä kunnalla olisi kertynyttä alijäämää, vaan ylijäämäerät ylittäisivät saman kuntakokoluokan keskiarvon. Yhdistyneessä kunnassa veropohja keskimäärin vahvistuisi ja monipuolistuisi verrattuna yksittäisiin selvityskuntiin Naantalia lukuun ottamatta, jolla on vahva veropohja kaikissa verolajeissa. Maskun nuoren väestörakenteen voi olettaa vahvistavan veropohjaa pitkällä aikavälillä. Kustavin hyvä kiinteistöverotuotto vapaa-ajan asunnoista vakauttaisi verokertymien vaihtelua yhdistyneessä kunnassa. Yhdistyneen kunnan veroprosentti olisi molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa saman kuntakokoluokan keskiarvoa alempi. Kuntajakoselvittäjien laatiman yhdistyneen kunnan kehitysarvion mukaan veroprosenttiin kohdistuisi kuitenkin 0,5 prosenttiyksikön korotuspaine ilman sopeuttamistoimenpiteitä. Tasapainotusvaade olisi kohtuullisin rakennemuutoksin täytettävissä. Valtionosuuden menetykset olisivat vähäiset Naantalin ja Maskun yhdistymisessä. Neljän kunnan yhdistymisessä menetykset olisivat vuositasolla 1,2 miljoonan euroa, joka korvattaisiin yhdistyneelle kunnalle täysimääräisesti kolmen vuoden ajalta. Saaristokunta-asema neljän kunnan yhdistymisessä tuottaisi yhdistyneelle kunnalle 11,6 milj. vuotuisen valtionosuuden, jonka saamisen perusteet perustuvat kuitenkin poliittiseen harkintaan eivätkä määräydy suoranaisesti säännösperusteisesti, joten varmuutta saaristolisästä ei ole. Yhdistymisavustusta saataisiin 3-4,5 milj. euroa yhdistymisvaihtoehdosta riippuen. Yhdistyminen turvaisi korvausinvestointien rahoituksen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä ja auttaisi Maskua ja Taivassaloa velkakierteen katkaisemisessa. Asukkaiden palvelut ja elinolosuhteet Lähipalvelut turvataan yhdistymissopimuksessa ja ne järjestetään yhdistetyssä kunnassa asukkaille yhdenvertaisin perustein ottaen huomioon asiakkaiden määrä ja ikä, palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä. Alueellisesti sijoittuvilla lähipalveluilla tarkoitetaan kirjastoja, liikuntapuistoja, nuorisotiloja, neuvoloita ja osaa terveysasemien vastaanotoista. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen ala-luokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Aluekes-
6 5 kusten monipalvelupisteisiin sijoitetaan asiointi- ja neuvontapalvelujen lisäksi tarpeen mukaan terveyspalvelujen vastaanottoja ja kirjastopalveluja sekä nuorisotiloja. Yhdistetyn kunnan taloudellinen kantokyky ja voimavarat ovat nykytilanteeseen nähden merkittävästi vahvemmat vastata kasvavaan palvelutarpeeseen ja muihin toimintaympäristön muutoksiin. Ainakin selvityskuntien peruspalveluissa on kuntavertailun perusteella edelleen tehostamis- ja säästöpotentiaalia sekä tuottavuuden parantamisvaraa. Kuntien yhdistyminen sinänsä tarjoaa tilaisuuden uudelleenjärjestelyille. Lukiokoulutukseen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutukseen haettaisiin järjestämis- ja ylläpitoluvat valmisteilla olevan lainsäädännön mukaisesti ennen vuoden 2017 alkua. Samalla päätetäisiin toisen asteen koulutusorganisaatioiden hallinto- ja organisaatiomuodosta. Yhdistyminen ei vaikuta suoraan kuntien lukioiden toimipisteiden sijaintiin ja määrään. Yhdistymisellä täytettäisiin perusopetuksen perusteena oleva yli 50 lapsen tavoitearvo. 0-1 vuotiaiden osuus on merkittävästi alle mainitun tavoitearvon Kustavissa ja Taivassalossa. Yhdistyneessä kunnassa olisi lähes 300 alle 1-vuotiasta lasta. Myös taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde paranisi keskimäärin kuntien yhdistymisessä. Erityisesti Kustavissa ja Taivassalossa huoltosuhde on tuntuvasti keskimäärää heikompi. Vanhustenhuollon vertailukelpoiset kustannukset ovat Kustavissa olennaisesti korkeammat kuin Turun seudun selvitysalueella keskimäärin. Pitkällä aikavälillä yhdistyminen turvaisi Kustavin palvelutuotannon rahoituksen itsenäisenä pysymistä paremmin. Jos sote -järjestämislaki tulee voimaan ennen sopijakuntien päätöstä yhdistymisestä, kunnat pyrkivät yhdessä muiden kuntien kanssa löytämään toimivan hallinnollisen ratkaisun sote-palvelujen tuotantovastuullisen organisaatioiden perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi järjestämislain mukaisesti sekä siirtämään järjestämislain mukaisesti sote-palvelutuotantonsa ja - palveluhenkilöstönsä tuotantovastuullisen organisaation palvelukseen. Jos sote-järjestämislaki ei tule voimaan ennen kuntien päätöstä yhdistymisestä sopijakunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa ja irtautuvat nykyisistä kuntayhtymien tai vastuukuntien ylläpitämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista pääsääntöisesti ennen yhdistymistä. Yhdistetty kunta tekee kattavat palveluverkkoselvitykset, joissa määritellään lähipalvelujen, alueellisten ja keskitettyjen palvelujen sijoittuminen yhdenmukaisin perustein kunnan eri alueille. Kuntien välistä sopimista palvelujen käytöstä ei yhdistymisen jälkeen tarvita. Kuntalaisten ja asukkaiden vaikuttaminen, osallisuus ja lähidemokratia Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista edistetään hyödyntäen sopijakuntien hyviä käytäntöjä alueellisista yhteistyöryhmistä, asukas- ja kylätoiminnasta sekä vapaaehtoistyöstä. Palveluprosesseja uudistetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisesti siten, että saadaan asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöönsä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden paikallista identiteettiä vahvistetaan ja kannustetaan kuntalaisvaikuttamisen taitojen kehittämiseen ja vastuun ottamiseen tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa. Järjestöjä ja muita yhteisöjä, jotka tuottavat kunnan palveluja tai muutoin toiminnallaan tukevat kuntalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä, tuetaan kumppanuusperiaatteen mukaisesti.
7 6 Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia vahvistaminen Yhdistynyt kunta omaa aiempaa vahvemman ja monipuolisen elinkeinorakenteen, joka vahvistaa aluekehitystä siten, että yhdistetty kunta säilyttää elinvoimansa ja kilpailukykynsä sekä kasvun että taantuvan kehityksen vaiheissa. Elinkeino- ja yritystoiminnan edellytysten kehittämisellä ja yrittäjyyden edistämisellä turvataan työllisyyttä ja erityisesti nuorten työllisyyttä ja sitä kautta yhdistetyn kunnan taloutta. Yhdistyneellä kunnalla on taloudellisia resursseja panostaa Rivieran alueelle nopeasti ja kunnon panoksin, jolloin hyödytkin realisoituvat nopeammin. Yhdistetty kunta kehittää aluettaan kasvusuuntien, rakennemallin ja kasvusopimuksen mukaisesti. Nykyisten kuntakeskusten elinvoimaa edistetään muun muassa parantamalla joukkoliikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä keskusten välillä. Tietohallinnossa otetaan käyttöön järjestelmiä, jotka tähtäävät tehokkaisiin ja taloudellisiin työskentelymenetelmiin. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palvelujen käytettävyyttä parannetaan ja vaihtoehtoja lisätään. Saaristomatkailun kehittämiseen panostetaan erityisesti, jos yhdistyminen saaristokuntien kanssa toteutuu. Tällä olisi merkittäviä tulovaikutuksia erityisesti mahdollisen valtionosuuden saaristolisänä ja vapaa-ajan kiinteistöverotuottona. Saaristomatkailulla on myös suuri merkitys paikalliselle elinkeino- ja yritystoiminnalle. Nykyisin elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämispanokset ovat osin kuntakohtaisia. Yhdistetyn kunnan alueelle muodostuu yksi vastuutaho, yhteiset tavoitteet ja kootut yhteiset voimavarat, joilla voidaan edistää koko alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan toimintamahdollisuuksia. Yhdistetyn kunnan on parannettava osaavan työllisen työvoiman pitämistä rannikkoseudulla tarjoamalla hyviä työmahdollisuuksia ja -paikkoja niin, että työllisten asukkaiden muuttotasetta saada parannettua huomattavasti nykyisestä. Yhdistetyssä kunnassa on hyvä ottaa käyttöön nykyisten kuntakeskusten vahvuuksiin perustuva aluekehitysmalli, jolla kehitetään alueellisesti elinvoimaa, elinkeinoja ja yritysten toimintaa. Kuntien yhdistyminen parantaa yhdyskuntarakenteen toimivuutta Yhdistymisellä tehostetaan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja toteuttamista monin eri tavoin. Väestön ja elinkeinojen kasvusta aiheutuvan tonttien, kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja palveluinvestointien tarpeisiin vastataan ennakoivasti. Täydennysrakentamista tehostetaan ja yhdistynyt kunta tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Tämä lisää kunnan houkuttelevuutta asuinkuntana ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet ympäristön huomioonottamiseen. Asuntotuotantoa ohjataan ensisijaisesti yhdistetyn kunnan asemakaavaalueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille alueille. Yhdistetylle kunnalle tehdään vähintään nykyisistä kuntakeskuksista muodostetut aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava kahden ensimmäisen valtuustokauden aikana. Aluekeskuksia kehitetään siten, että niissä tarjotaan tontteja uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiseen. Yhdistymisessä Naantalin lisäksi myös Maskun, Taivassalon ja Kustavin alueiden asukkaat tulisivat joukkoliikennesopimuksen piiriin. Yhteinen vesihuollon yhtiö kokoaisi voimavarat yhteen ja olisi kustannuksiltaan nykyistä toimintamallia edullisempi kuntalaisille. Mahdollinen rakennusvalvonnan ylikunnallinen yhteistyö vahvistaisi ja monipuolistaisi osaamista ja nostaisi palvelutasoa. Yh-
8 7 Johtopäätökset distetyn kunnan neuvotteluasema ja edunvalvonta maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa olisi vahvempi kuin nykyisten kuntien erikseen. Yhdistyminen eheyttäisi yhdyskuntarakennetta sekä yhdistyneessä kunnassa että Turun kaupunkiseudulla. Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus saisivat käyttöönsä suuremman asumisen tonttivarannon, joka ulottuisi kaupunkimaisen tehokkaasta kerrostaloasumisesta saaristo- ja vapaa-ajan asumiseen. Maskun työpaikkarakentamisen tontit Rivieran yritysalueella toisivat yhdistyneelle kunnalle uuden ja kehittyvän palvelu- ja teollisen tuotannon keskittymän. Suurempi kunta pystyisi panostamaan enemmän asiantuntijaosaamista ja taloudellisia voimavaroja hankkeisiin, joiden käyttöönotto vaatii suuria kunnallistekniikan verkostoinvestointeja. Tiheyden ja saavutettavuuden kriteerit olisi mahdollista saavuttaa paremmin suuremmassa kuntakokonaisuudessa, jolloin rakennettavat hankkeet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja oikein ajoitettuna. Selvityksessä valmisteltiin rinnan Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmien yhdistymisselvityksiä. Valmistelun kuluessa kävi ilmi, että erot vaihtoehtojen välillä eivät olleet merkittäviä. Näin erityisesti kuntataloudessa, vaikka selvityskunnat olivat erilaisia sekä kooltaan, tulopohjaltaan että asukkaiden ikä- ja tulorakenteelta. Suuria eroja kuitenkin oli pienten kuntien ja Maskun ja Naantalin välillä väestön huoltosuhteessa ja peruspalvelujen yksikkökustannuksissa. Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa vahvuuksina todettiin muun muassa elinkeinorakenteen monipuolistuminen sekä suurteollisuuden työllisyys- ja verovaikutukset sekä kaupallisten palvelujen kehittyminen 8-tien varressa. Naantalin ja Masku yhdistymisessä vahvuutena on lisäksi Maskun nuoreen väestörakenteeseen liittyvä kasvupotentiaali ja riskinä suuret erot kuntien taloudessa. Neljän kunnan yhdistymisessä erityisenä vahvuutena on mahdollisen saaristokunta-aseman mukanaan tuomat merkittävät taloudelliset edut ja vahva matkailuosaaminen. Riskinä taas suuret etäisyydet kuntakeskusten välillä ja niistä seuraavat verkosto - ja asioimiskustannukset. Elinvoiman kehittämisen, kuntatalouden ja palvelujen näkökulmasta kuntajakoselvittäjät näkevät molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa kuitenkin enemmän etuja ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia riskeistä huolimatta. Molemmat yhdistymisvaihtoehdot ovat kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan toteuttamiskelpoisia. Päätösmenettelyyn perustuvista seikoista johtuen kuntajakoselvittäjä tekevät yhdistymisesityksen, jossa mukana on kaikki neljä kuntaa. Valintaa puoltaa, että kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat voivat osallistua yhdistymisestä päättämiseen. Toiseksi vältytään tilanteelta, jossa kumpikaan yhdistymisvaihtoehdoista ei tulisi hyväksytyksi, vaikka kolme kuntaa hyväksyisi jomman kumman ehdotuksista. Silta varalta, ettei neljän kunnan yhdistyminen tulisi hyväksytyksi kuntajakoselvittäjät ovat laatineet yhdistymisselvityksen liitteeksi yhdistymissopimusluonnoksen myös Naantalin ja Maskun kuntien yhdistymisestä, joka on käytettävissä, jos kunnat päättävät käsitellä tämän yhdistymisvaihtoehdon. Yhdistymisselvitys on laadittu molempia vaihtoehtoja silmällä pitäen, joten se on sellaisenaan käytettävissä toisella päätöskierroksella ellei tarvetta erillisselvitykseen ole. Kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan mahdollinen toinen päätösvaihe tulisi käsitellä kuntien valtuustoissa mennessä.
9
TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI
Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN
LisätiedotTurun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.
Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet
LisätiedotKuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotAsianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotEsitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä
Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä 1. Valtiovarainministeriön toimeksianto
Lisätiedot2. Kuntajaon muutosvaihtoehdot ja yhdistymisesitykset selvitysalueella
Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys ESITYS AURAN JA PÖYTYÄN VALTUUSTOILLE KUNTAJAON MUUTTAMISESTA JA KUNTIEN YHDISTYMISESTÄ 1. Valtiovarainministeriön toimeksianto Valtiovarainministeriö asetti
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotRaision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Asianro 134/ /
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 35 9.2.2015 Asianro 134/00.04.00/2012 15 Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja
LisätiedotNaantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys
Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3
LisätiedotTurun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä
Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus 29.4.2014 Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1 Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta
Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
LisätiedotNaantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys
Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotMynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys
Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen 21.12.2014 SISÄLLYS YHTEENVETO JA KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS 1 KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotSotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä
Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013
LisätiedotAuran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys
Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen 8.12.2014 2 1. KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY... 5 1.1 VIREILLEPANO, TOIMEKSIANTO JA
LisätiedotKUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT
KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen
LisätiedotNaantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys
Kaupunginhallitus 320 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 54 21.09.2015 Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys 644/00.03.01/2014 Kaupunginhallitus 07.09.2015 320 Hallintojohtaja
LisätiedotPORIN KUNTAJAKOSELVITYS
Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 478/2013 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan
LisätiedotTurun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys
Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen Marraskuu 2014 ESIPUHE Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotTurun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien yhdistymisesitys
Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 9814-2013 (020, 001) Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien yhdistymisesitys Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys toteutettiin
LisätiedotEsitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta
Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen
LisätiedotAjankohtaista kunta-asiaa
Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotKannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 63 Kannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun Päätöshistoria Kaupunginhallitus 2.6.2014 199: "Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kuntajakoselvittäjät
LisätiedotKuntarakenneselvitys Oulun seudulla
Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva
LisätiedotTurun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo
Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 13.6.2019 VM/839/00.01.01.00/2019 Anu Hernesmaa ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ Yhdistymisesityksen vireillepanosta
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1931/ /2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 134 Asianro 1931/00.01.00/2014 Lausunto kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet Lausuntopyyntö
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotOHJAUSRYHMÄ IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI
OHJAUSRYHMÄ 13.6.2014 1 Selvitysperusteet Etelä-Karjalassa Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013. Kuntarakennelain 1 a luvussa (478/2013) säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
LisätiedotEro
1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040
LisätiedotTurun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä
Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Risto Kortelainen - kuntajakoselvittäjä, VM - muutosjohtaja, Jyväskylä Valtiovarainministeriön
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous
Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotRaision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa
MYNÄMÄEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus 275 29.09.2014 Kunnanvaltuusto 57 20.10.2014 Raision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa 648/00.04.00/2014
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka
LisätiedotRauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano
Kunnanhallitus 77 04.05.2015 Rauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano 34/00.04.01/2015 Khall 77 YHDISTYMISESITYS Rauman kaupunki ja Euran kunta ovat valtuustojen
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 16.6.2016 VM/659/00.01.01.00/2014 Suvi Savolainen KUOPION JA JUANKOSKEN KAUPUNKIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016
RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen
LisätiedotVARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet
VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotVantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa:
valtiovarainministerio@vm.fi Vantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa: Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Rakennelakiluonnoksessa todetaan (2 ): Kuntajaon kehittämisen tavoitteena
Lisätiedot1. Raision lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä
Raision kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 1. Raision lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Kuntarakennelakiluonnos
Lisätiedot1. Selvitysvelvollisuus, selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuuden sisältö
25.2.2013 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM 162:00/2011 Lausuntoluonnos Kuntarakennelakiluonnosesitykseen Haapajärven kaupunginvaltuuston
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotTYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO
1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta
LisätiedotTurun kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Turun kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Lakiluonnokseen on lisätty säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, niistä poikkeamisesta ja muutoksista yhdistymisen taloudellista
LisätiedotAjankohtaista kuntarakenneuudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Ajankohtaista kuntarakenneuudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 25.1.2013 Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotKaupunginvaltuusto NOKIAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA
Kaupunginvaltuusto 4.3.2013 1 KAN/1224/2012 28 NOKIAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh 18.2.2013 76 Talousjohtaja Pasi Virtanen: Valtiovarainministeriö on 22.11.2012 päivätyllä kirjeellä
LisätiedotSonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen
LisätiedotKuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotLiedon kunnan ja Tarvasjoen kunnan kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus
28.2.2014 1(7) Liedon kunnan ja Tarvasjoen kunnan kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 1. Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain
LisätiedotTIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
Lisätiedot-selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä
KÄRKÖLÄN KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA - hyväksytty yksimielisesti kunnanvaltuustossa 4.3.2013 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan
LisätiedotPyhäjoki, Raahe ja Siikajoki. Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014
Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014 Kuka selvittää? Kaarina Daavittila, hallintotieteiden maisteri ja ekonomi Suorittanut kaksi tilintarkastaja-auktorisointia
LisätiedotSAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA
SAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää Sauvon kunnan lausuntoa seuraavista asioista: 1. Kuntarakennelakiluonnoksesta 2. Sosiaali- ja terveyspoliittisen
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotValtakatu 26, Kemi
1 (5) Valtiovarainministeriölle Asia Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntopyyntö 22.11.2012 (VM162:00/2011) Lausunnon antaja Kemin kaupunki Valtakatu 26, 94100 Kemi Lausunto (Kemin kaupungin lausunto-osuudet
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7499/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) 115 Asianro 7499/00.04.00/2013 Kuopion kaupungin ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Kaupunginhallitus 28.10.2013
LisätiedotRaision kaupungin lausunto kuntarakennelain muuttamisesta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 79 Raision kaupungin lausunto kuntarakennelain muuttamisesta Valtiovarainministeriö on pyytänyt Raision kaupungilta lausuntoa liitteenä olevasta
LisätiedotKonneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto
Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotASIA. Erityinen kuntajakoselvitys KANTELUT
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 16.12.2013 Dnrot OKV/501/1/2013, OKV/1616/1/2013 ja OKV/1709/1/2013 1/7 ASIA Erityinen kuntajakoselvitys KANTELUT Oikeuskanslerille saapui kolme kantelua Joensuun ja Outokummun kaupunkeja
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖN KAUPUNGILLE TOIMITTAMAAN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VM 162:00/2011
Asia: SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖN KAUPUNGILLE TOIMITTAMAAN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VM 162:00/2011 Taustaa: Kaupungin lausunto: Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 kirjatulla
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
Lisätiedot39 LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA
Dnro HAMINA: 208 /2013 39 LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kaupunginhallitus 26.2.2013 73 Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi ja hyväksyi 15. marraskuuta 2012 kuntarakennelakiluonnoksen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat
LisätiedotTurun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon sekä Paimion ja Sauvon yhdistymisselvitys
Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon sekä Paimion ja Sauvon yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen Joulukuu 2014 ESIPUHE Hallinto- ja kuntaministeri
LisätiedotKuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet
Kunnanhallitus 161 12.05.2014 Valtuusto 37 21.05.2014 Kunnanhallitus 245 18.08.2014 Kunnanhallitus 279 15.09.2014 Kunnanhallitus 355 10.11.2014 Kunnanhallitus 366 24.11.2014 Lausunto kuntarakennelain (1698/2009)
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotLausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään mennessä.
1 Valtiovarainministeriö Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 päivätyllä kirjeellä lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausuntoa pyydetään lakiluonnoksesta
LisätiedotLausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista
Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa
Lisätiedot