Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä

Transkriptio

1 Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1

2 Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen Rusko Aura Taivassalo Masku Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Turku Kaarina Paimio Sauvo

3 Nykyisten Turun ydinkuntien ja kuntarakennevaihtoehtojen tulorahoituksen riittävyys Nykyiset kunnat Asukas- Verotettava Tulovero-% Valtionosuus luku tulot vero- käyttötuloista Vuosikate Ka Kertynyt yli-/alijäämä Kunta Konserni Kunta Konserni /as % % /as. /as. /as. /as. Turku ,50 26 % Kaarina ,00 16 % Raisio ,75 17 % Rusko ,00 20 % Lieto** ,00 17 % Tarvasjoki ,00 33 % Kuntarakennevaihtoehdot Turun kaupunkiseudun ydin Turku,Kaarina,Raisio,Rusko ,44 24 % Turun kaupunkiseudun ydin + Lieto/Tarvasjoki ,42 24 % Kriisikuntaraja-arvot 20,24 neg. Koko maan keskiarvo ,74 20 % * Koko maa v.2012 tieto ** Liedon konserniluvut v:lta

4 Kunnan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, /as Kertymä laskettu vuodesta

5 Nykyisten Turun ydinkuntien +Lieto/Tarvasvoen ja kuntarakennevaihtoehtojen rahoitusasema Nykyiset kunnat Lainakanta Omavaraisuusaste Suht. velk.tuneisuus Nettovarallisuus Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni /as. /as. % % % % 1 Turku ,7 36,4 52,7 84, Kaarina ,7 39,4 51,8 62, Raisio ,2 42,2 53,0 79, Rusko ,6 71,9 37,9 37, Lieto** ,6 30,4 54,5 69, Tarvasjoki ,8 17,6 71,0 84, Kuntarakennevaihtoehdot 1 Turun kaupunkiseudun ydin Turku,Kaarina,Raisio,Rusko ,1 % 38,9 % 52,1 % 81,0 % Turun kaupunkiseudun ydin + Lieto/Tarvasjoki ,3 % 46,2 % 52,5 % 80,5 % Kriisikuntaraja-arvot 3392 < 50% > 50% Koko maan keskiarvo * 62,0 45,2* 48,1* * Koko maa v.2012 tieto ** Liedon konserniluvut v:lta

6 Kuntien nettovarallisuus , /asukas ja tasinkolaskelma, milj. Tasinkolaskelma Kunta Konserni milj. milj. Turku 0,0 0,0 Kaarina 40,6 74,2 Raisio 9,7 23,2 Rusko -2,6 3,7 Lieto 41,1 60,1 Tarvasjoki 6,2 8,2 Yhteensä 95,0 169,

7 Terveyden- ja vanhustenhuollon nimelliset ja tarvevakioidut menot 2011, /asukas Lähde: Nettomenot Euroa/asukas 1 Lieto Rusko Sauvo Masku Raisio Kaarina Paimio Aura Naantali Tarvasjoki Nousiainen Turku Mynämäki Pöytyä Taivassalo Vehmaa Kustavi 3203 Koko maa 2098 Tarve kerroin Tarvevakioidut menot, indeksi 1 Sauvo 1, Raisio 0, Tarvasjoki 1, Taivassalo 1, Paimio 0, Pöytyä 1, Lieto 0, Naantali 0, Kaarina 0, Turku 1, Mynämäki 1, Rusko 0, Aura 0, Masku 0, Vehmaa 1, Nousiainen 0, Kustavi 1, Koko maa 100 Ruskon tarvevakioidut menot = (1726/2098)*100/0,79=104 Tarvekerroin = f(ikärakenne,sukupuolirakenne,sairastavuus,sosioekonominen asema)

8 Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/KAO

9 Kuntien yhdistymisavustus yhdistymisessä Kuntarakennelain 43 :n mukaan yhdistymisavustusta maksetaan 3 4 kunnan yhdistymisessä, jossa kuntien asukasmäärä yhteensä on yli asukasta 6 milj. euroa ja 5 6 kunnan yhdistymisessä, jossa kuntien asukasmäärä yhteensä on yli asukasta 8 milj. euroa. Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen

10 Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista Turun ydinkuntien ja Turun ydin kuntien + Lieto/Tarvasjoen kuntakokoonpanoissa 1(2) Kuntatalous tasapainottuisi keskimäärin molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa Verotettavat tulot asukasta kohden ylittäisivät koko maan keskiarvon Kunnan tuloveroprosentti jäisi alle koko maan keskiarvon Kertynyttä alijäämää ei olisi kummassakaan yhdistymisvaihtoehdossa Tulorahoituksen kriisikuntakriteereistä ei yksikään täyttyisi, kun v täyttyi 1 2 kriteeriä kahdessa kunnassa Viiden kunnan yhdistymisvaihtoehdossa yhdistymisavustusta saataisiin 8 milj. euroa, neljän kunnan yhdistymisessä 6 milj. euroa

11 Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista Turun ydinkuntien ja Turun ydinkuntien+lieto/tarvasjoen kuntakokoonpanoissa 2(2) Rahoitusasema vahvistuisi keskimäärin molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa Investointien omarahoitus vahvistuisi ja velkarahoituksen osuus supistuisi erityisesti Raision, Lieto/Tarvasjoen osalta Omavaraisuusaste ei alittaisi kriisikuntarajaa kummassakaan yhdistymisvaihtoehdossa Nettovarallisuusosuudet asukasta kohden kasvaisivat merkittävästi erityisesti Lieto/Tarvasjoen ja Kaarinan kuntien osalta Suhteellinen velkaantuneisuus olisi molemmissa vaihtoehdoissa alle 53 %, kun vaihteluväli vuonna 2013 oli % Yhdistymisvaihtoehdoissa täyttyisi vain yksi rahoitusaseman kriisikuntakriteeri (suhteellinen velkaantuneisuus), kun v viidessä kunnassa täyttyi 1 2 kriisikuntakriteeriä

12 Naantali, Masku + Nousiainen Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen Rusko Aura Taivassalo Masku Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Turku Kaarina Paimio Sauvo

13 Naantalin, Maskun ja Nousiaisten ja niistä muodostettujen kuntarakennevaihtoehtojen tulorahoituksen riittävyys I Nykyiset kunnat Asukas- Verotettavat Tulo- Valtion- Vuosi- Kertynyt luku tulot vero- osuus kate yli-/ % % Ka alijäämä ka /as /as. /as. 1 Masku ,75 18 % Naantali ,50 15 % Nousiainen ,50 32 % Kuntarakennevaihtoehdot: II Naantali,Masku ,90 16 % Naantali,Masku,Nousiainen ,10 18 % Kriisikuntaraja-arvot > ,28 neg. neg as. kuntien keskiarvo ,78 22 % as. kuntien keskiarvot vuoden tai 2013 tietoja

14 Kunnan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, /as Kertymä laskettu vuodesta

15 Naantalin, Maskun ja Nousiaisten ja niistä muodostettujen kuntarakennevaihtoehtojen rahoitusasema I Nykyiset kunnat Laina- Oma- Suht. Nettova- Nettovakanta varai- velkaan- rallisuus rallisuus suus- tuneis. Kunta Konserni /as. % % /as. /as. 1 Masku ,9 77, Naantali ,0 45, Nousiainen ,7 47, Kuntarakennevaihtoehdot: II Naantali,Masku ,4 % 54,3 % Naantali,Masku,Nousiainen ,1 % 53,3 % Kriisikuntaraja-arvot 3392 < 50% > 50% as. kuntien keskiarvo % 48 %

16 Kuntien nettovarallisuus , /asukas ja tasinkolaskelma, milj. Tasinkolaskelma Kunta Konserni milj. milj. Naantali 0,0 0,0 Masku 24,9 28,1 Nousiainen 9,7 10,9 Yhteensä 34,6 39,

17 Kuntien yhdistymisavustus Kuntarakennelain 43 :n mukaan yhdistymisavustusta maksetaan kahden kunnan yhdistymisessä, joiden asukasmäärä yhteensä on asukasta 3 milj. euroa ja 3 4 kunnan yhdistymisessä, jossa asukasmäärä yhteensä on asukasta 4,5 milj. euroa. Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen

18 Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista Naantali, Masku ja Naantali, Masku, Nousiainen kuntakokoonpanoissa 1(2) Kuntatalous tasapainottuu keskimäärin molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa Verotettavat tulot asukasta kohden ylittäisivät koko maan keskiarvon Kunnan tuloveroprosentti jäisi alle koko maan keskiarvon Kertynyttä alijäämää ei olisi kummassakaan yhdistymisvaihtoehdossa, kun v sitä oli Maskussa ja Nousiaisissa. Tulorahoituksen kriisikuntakriteereistä ei yksikään täyttyisi, kun v täyttyi 1-2 kahdessa kunnassa 3-4 kunnan yhdistymisvaihtoehdossa yhdistymisavustusta saataisiin 4,5 milj. euroa, kahden kunnan yhdistymisessä 3 milj. euroa

19 Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista Naantali, Masku ja Naantali, Masku, Nousiainen kuntakokoonpanoissa 2(2) Rahoitusasema vahvistuu keskimäärin molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa Investointien omarahoitus vahvistuisi ja velkarahoituksen osuus supistuisi Maskun ja Nousiaisten kuntien osalta Nettovarallisuusosuudet asukasta kohden kasvaisivat merkittävästi erityisesti Maskun ja Nousiaisten kuntien osalta Omavaraisuusaste ei alittaisi kriisikuntarajaa kummassakaan yhdistymisvaihtoehdossa Suhteellinen velkaantuneisuus olisi molemmissa vaihtoehdoissa alle 55 %, kun vaihteluväli vuonna 2013 oli % Yhdistymisvaihtoehdoissa täyttyisi vain yksi rahoitusaseman kriisikuntakriteeri (suhteellinen velkaantuneisuus), kun v Maskussa täyttyi 2 ja Nousiaisissa 1 kriisikuntakriteeri