2. Kuntajaon muutosvaihtoehdot ja yhdistymisesitykset selvitysalueella
|
|
- Anton Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys ESITYS AURAN JA PÖYTYÄN VALTUUSTOILLE KUNTAJAON MUUTTAMISESTA JA KUNTIEN YHDISTYMISESTÄ 1. Valtiovarainministeriön toimeksianto Valtiovarainministeriö asetti kuntarakennelain 15 :n mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta oli lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Kaikkien kuntien osalta tuli selvittää kuntarakennelain 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Ehdotettavien kuntajaon muutosten rinnalla tuli selvittää uudessa kuntarakenteessa kuntien väliset yhteistyömallit, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Ministeriön päätöksen mukaan selvityksen toimikausi oli Ministeriö jatkoi selvityksen toimikautta saakka. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi ministeriö asetti yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. Kuntajakoselvittäjät ovat hankkineet ja analysoineet tietoa elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan eri näkökulmista: 1. elinvoima ja kilpailukyky, 2. yhdyskuntarakenne, 3. palvelut ja henkilöstö, 4. talous sekä 5. päätöksenteko ja johtaminen sekä asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen. Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat ensiarvoisia. Lisäksi kuntien viranhaltijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet päätelmiään. 2. Kuntajaon muutosvaihtoehdot ja yhdistymisesitykset selvitysalueella Selvitystyön alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei 17 kunnan vapaaehtoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ollut toteutettavissa, koska suurin osa kunnista ei olisi ollut valmis hyväksymään sen sisältöistä kuntajakoselvittäjien esitystä. Kun valtioneuvosto sittemmin luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntien yhdistymisissä, selvitystä ei ollut perusteltua jatkaa yhden kuntakokonaisuuden muodostamiseksi. Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh tai (vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus SUOMEN VALTIO
2 2 Tässä tilanteessa kuntajakoselvittäjät katsoivat perustelluksi selvittää sellaiset mahdolliset kuntakokonaisuudet, joihin kuuluvat kunnat lähtökohtaisesti voisivat hyväksyä yhdistymisselvityksen ja yhdistymissopimuksen tekemisen. Useiden neuvottelukierrosten tuloksena kuntajakoselvittävät päätyivät ratkaisuun, jossa yhdistymisselvitykset laaditaan neljän kuntakokonaisuuden pohjalta. Lähtökohtana selvityskokonaisuuksien muodostamisessa oli, että jokainen toimeksiantoon kuuluva kunta on mukana selvityksessä. Mainitut selvityskokonaisuudet olivat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo (asukasluku ) 2. Raisio, Rusko, Nousiainen, Mynämäki ja Vehmaa (asukasluku ) 3. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi (asukasluku ) 4. Aura ja Pöytyä (asukasluku ) Valmisteltujen yhdistymisselvitysten ja valtuustokuulemisten perusteella kuntajakoselvittäjät päätyvät esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä selvitysalueella: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Raisio ja Rusko (asukasluku ) 2. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi (asukasluku ) 4. Aura ja Pöytyä (asukasluku ) Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin osalta on rinnakkain selvitetty Naantalin ja Maskun ja mainittujen neljän kunnan yhdistymistä. Paimion kaupunki ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kunnat täyttävät kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden. Kuntajakoselvittäjät eivät esitä näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella. Kaikkien selvityskuntien hallinto, tehtävät, toiminta ja talous muuttuvat perustavanlaatuisesti, kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja muut voimavarat siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevan alueen päätöksentekoon, ohjaukseen ja tehtäväksi vuoden 2017 alusta, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alkupuolella. 3. Kuntarakennelain edellytykset kuntien yhdistymiselle Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon muuttamisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelain 4a :n mukaan kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti
3 3 palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. 4. Kuntajakoselvittäjien yhdistymisesityksen perustelut Auran ja Pöytyän kuntaparin osalta Auran ja Pöytyän kunnat ilmaisivat keväällä halukkuutensa selvittää yhdistymistä yhdessä. Erityisesti Pöytyä on eri yhteyksissä tuonut esiin vision Turun ja Loimaan kaupunkien väliin sijoittuvasta, uudesta maaseutumaisesta Auranmaan kunnasta. Kuntarakennelain perusteella Aura ja Pöytyä ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan ja työpaikkaomavaraisuuden perusteella. Auran osalta täyttyy kuntarakennelain tarkoittama kunnan taloudellista tilannetta koskeva peruste. Aurassa kuntarakennelain palvelukriteeri, vähintään 50 lasta vuodessa ei täyttynyt vuonna 2013 alle yksivuotiaiden määrän osalta. Yhdistyneen Auran ja Pöytyän palvelujen edellyttämä väestöpohja ei täyttyisi, ei myöskään työpaikkaomavaraisuus, mutta alle yksivuotiaiden määrän osalta tavoitearvo ylittyy selkeästi. Yhdistymisesitys on kuitenkin perusteltu väestöperusteen osalta varsinkin, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Tässä tapauksessa Auran ja Pöytyän sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät henkilöstöineen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien kattavan tuotantoalueen tehtäväksi vuoden 2017 alusta. Talouden osalta yhdistyneen Auran ja Pöytyän kuntien tavoitteena tulee olla, että yhdistyneen kunnan tulorahoitus on riittävä ja sen rahoitusasema kestävällä pohjalla kunnan palveluvelvoitteiden ja muiden sitoumusten täyttämiseksi. Yhdistymissopimuksen tultua hyväksytyksi, sopijakunnat sitoutuvat tasapainottamaan voimassaolevan talousarvion ja suunnitelmansa vuosille kuntalain tarkoittamalla tavalla siten, ettei mainittujen vuosien tilikausien tulosten yhteismäärä ole negatiivinen. Lisäksi sopijakunta, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää vuonna 2014, sitoutuu tasapainottamaan talouttaan siten, että kertyneen alijäämän määrä vuoden 2016 taseessa on enintään kaksi kolmannesta vuoden 2014 kertyneen alijäämän määrästä. Näin menetellen kuntien yhdistyminen voidaan perustella talouden näkökulmasta. Erityisessä kuntajakoselvityksessä voidaan selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poiketa, jos yhdistyneellä kunnalla on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja jos selvitysperusteista poikkeava alue on kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Auran ja Pöytyän selvityskokonaisuudessa selvittäjä katsovat, että Auran ja Pöytyän yhdistyessä ja sen talouden tervehdyttämisen toimien toteutuessa muodostuisi toiminnallisesti elinvoimainen, maaseutumainen ja taloudellisesti riittävän vahva peruskunta. Yhdistyminen turvaisi uudessa tilanteessa alueelle riittävän väestöpohjan ja taloudellisen kantokyvyn omalle palvelutuotannolle. Kuntarakennelain 2 :n tavoitteiden ja 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytysten toteutumisesta kuntajakoselvittäjät toteavat seuraavaa Auran ja Pöytyän kuntia koskevan yhdistymisesityksen perusteluina: 4.1 Yhdistyneen kunnan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Yhdistyminen olisi Auralle itsenäisenä kuntana jatkamista parempi vaihtoehto turvaten varmemmin kunnan lakisääteisten palvelujen rahoituksen lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä. Se kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan kunnan erityisen vaikean taloudellista tilanteen mukanaan tuomia ongelmia. Pöytyän näkökulmasta yhdistyminen vahvistaisi kunnan veropohjaa kunnallisverotuksessa. Pöytyän taloudellinen tila on itsenäisenä kuntana jonkin verran parempi kuin yhdistetyn kunnan, mutta kunnan tulorahoitus heikkenee huolestuttavassa määrin ilman yhdistymistäkin. Yhdistyminen antaisi pontta Pöy-
4 4 tyän palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen ja sen edellyttämiin rakenteellisiin muutoksiin talouden tervehdyttämistä koskevan yhdistymissopimukseen kirjatun vaateen toteutuessa. Yhdistymisavustusta maksetaan kahden kuntien yhdistymisessä, joiden asukasmäärä yhteensä on alle asukasta, 2 milj. euroa. Lisäksi yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan 150 /as, jos yhdistymisessä on mukana kuntarakennelain talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisä osa olisi Auran - Pöytyän yhdistymisessä n. 0,7 milj. euroa ja sitä maksetaan ennen toteutuvissa yhdistymisissä. Kuntatalous ei tasapainottuisi yhdistymisessäkään ilman tuntuvia toiminnallisia rakennemuutoksia ja veronkorotuksia ja ilman niitä Auran kertyneet alijäämät eivät tulisi katetuksi yhdistymisessä ainakaan lähitulevaisuudessa. Erityisesti tulorahoituksen tunnusluvut olisivat yhdistetyssäkin kunnassa heikot. Investoinnit joudutaan yhdistetyssä kunnassa rahoittamaan merkittävässä määrin edelleen velkarahalla. Omarahoitusaste, kertynyt alijäämä ja tuloveroprosentti täyttäisivät yhdistetyssä kunnassa kriisikuntakriteerit, ellei talouden tasapainottamista tehdä ennen kuntien yhdistymistä. Tasapainotustarve vv on vuositasolla n. 3 milj., jos nettoinvestointien taso pidetään 3 milj. euroa vuodessa Asukkaiden palvelut ja elinolosuhteet Yhdistetyllä kunnalla on aiempaa paremmat edellytykset tarjota yhdenvertaiset peruspalvelut asukkailleen sekä tehdä tarvittavat peruspalvelujen kehittämistehtävät alueellisten palvelutarpeiden ja -kysynnän muutosten mukaisesti. Lapsiperheiden kannalta varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulut ovat jatkossakin kunnanosakohtaisia lähipalveluja. Päivä- ja alakouluikäisten määrä ratkaisee tarjottavien palvelujen sijainnin, joka puolestaan riippuu asuin- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen ratkaisuista. Palveluverkkoja koskevia ratkaisuja kunnat tekevät joka tapauksessa palvelutarpeen ja kustannusten näkökulmista. Kuntien yhdistyminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella järjestelmällisesti palvelujen sijoittumista aiempaa laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon aluerakenteen ja palvelutarpeiden muutokset ja mahdollisuudet tiivistyksiin kuntien nykyisillä rajaalueilla. Yhtenäiskoulut ja yläkoulut sijaitsevat kunnan osakeskuksissa, joissa on paljon kouluikäisiä. Kunnat pyrkivät pois epätarkoituksenmukaisista tiloista kohti suurempia toimiyksikkökokoja. Päivähoidossa vanhemmilla on mahdollisuus valita hoitopaikka tarvittaessa myös kauempaa. Kasvun ja tuen erityispalvelut voidaan koota kokonaisuudeksi, jota johdetaan yhtenäisellä tavalla. Pöytyän perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeat. Tämä vaatii oman tarkastelunsa, jota myös Pöytyän kunnanvaltuusto on edellyttänyt. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa työskentelee noin 250 henkilöä, joista siirtyy eläkkeelle 65 vuoteen 2025 mennessä. Kuntien kasvatus- ja opetustehtävistä eläkkeelle siirtyvien työntekijän työpanoksen korvaaminen ja eläkepoistuman hyödyntäminen voivat auttaa parantamaan tuottavuutta ja hillitsemään kustannuksia, kun laajemmassa kuntakokonaisuudessa on enemmän liikkumatilaa. Eri toimintoja voidaan yhdistellä uudella tavalla ja joitakin palveluja ja toimintoja voidaan keskittää. Selvityskuntien yhdistyminen ei tämän hetken tietojen mukaan ilmeisesti suoraan ratkaise lukiokoulutuksen järjestämislupaa, vaan Aura ja Pöytyä tarvitsevat kuntien laajempaa yhteistoimintaa. Auran ja Pöytyän yhdistyminen joka tapauksessa vahvistaa kuntakokonaisuuden asemaa haettaessa järjestämis- ja ylläpitäjälupaa vuonna Yhdistetyssä kunnassa lukiokoulutus jatkuu Elisenvaaran lukiossa ja säilyy yhdistetyn kunnan nuorten ensisijaisena lukiona. Opiskelijamäärät ovat Henkilöstön määrä on suunnilleen ennallaan.
5 Toisen asteen koulutuksen uudistuksen mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Nämä edellytykset täyttyvät Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kohdalla kokonaisuutena arvioituna. Koulutuksen kannalta erityisen merkittävä on tietohallinnon ja -yhteyksien kokoaminen yhteen palvelemaan hallinnon rinnalla oppimis- ja opetusympäristöjen kehittämistyötä. Hallinnon ja tukipalvelujen, kuten ateria- ja ruokapalvelut sekä siivous ja kiinteistöhuolto henkilöstöstä, siirtyy eläkkeelle 60 henkilöä ja reilut kaksi viidesosaa vuoteen Henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuun siirtymisen vuoksi kunnat joutuvat joka tapauksessa järjestelemään hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uudelleen vuoden 2017 alusta, kun vähintään puolet kuntien toiminnasta ja voimavaroista sekä näin sisäisistä asiakaspinnoista siirtyy pois peruskunnista. Siinä tapauksessa ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaantulo lykkäytyy myöhemmäksi ajankohdaksi, kunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdistetyn kunnan yhden toimielimen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Kuntien hallinto ja tuotannolliset tukipalvelut sopeutetaan tukemaan laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. 4.3 Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien vahvistaminen Oma elinkeinoyksikkö, Auranmaan Yrityspalvelut, sijoittuu konsernihallintoon ja sen perustehtävää voidaan muotoilla hallinnollisesti elinvoimayksikön suuntaan, jossa kuntamarkkinointi, kunnan omien hallintotilojen ja yritystilojen käyttö sekä asuntotonttien markkinointi, myynti ja hanke- sekä kehittämistehtävät on koottu yhteen. Yhdistetyssä kunnassa on hyvä ottaa käyttöön nykyisten kuntakeskusten vahvuuksiin perustuen aluekehitysmalli, jolla kehitetään alueellisesti elinvoimaa, elinkeinoja ja yritysten toimintaa. Erityisen tärkeä on kasvuyritysten, pk-yritysten ja mikroyritysten toimintaedellytysten varmistaminen sekä kehittyvien hyvinvointi- ja palvelumarkkinoiden tukeminen. Yhdistyminen tuo tulessaan kunnilla olleiden elinkeinotoimintaan liittyvien sopimusten hallinnollisen käsittelyn, jolloin uusi kunta neuvottelee uusista vastuista ja työnjaosta myös elinkeinoyhteistyön osalta. Uudessa tilanteessa avautuu luonteva tilaisuus käydä neuvottelut oman elinkeinoyksikön asemasta seudullisesti sekä sen suhteesta Turun seudun Kehittämiskeskukseen ja ehkä myös Naantalin Matkailu Osakeyhtiöön. Yhdistyneellä kunnalla on aiempaa vahvempi ja monipuolisempi elinkeinorakenne sekä useampia työpaikkaalueita ja niiden kehittämisen vaihtoehtoja eri elinkeinorakenteen segmenteillä. Yhdistyneellä kunnalla on kaikesta huolimatta taloudellisia resursseja panostaa nopeasti ja vaikuttavasti ja sen neuvotteluasema on vahvempi. Tämä on tärkeää, koska yhdistynyt kunta on osa Turun kaupunkiseudun rakennemallin suunnittelualuetta, jossa on sovittu työpaikkarakentamisen ja asuntorakentamisen ohjauksesta suhteessa 80/20 ydinkaupunkiseudun ja kehyskuntien kesken. Tässä tilanteessa elinvoimayksikkö on se työkalu, jonka avulla uusi kunta joustavasti voi hyödyntää avautuvat kaupunkiseutuyhteistyön mahdollisuudet. 4.4 Kuntien yhdistyminen parantaa yhdyskuntarakenteen toimivuutta Auran ja Pöytyän yhdistyminen mahdollistaa yhtenäisemmän maankäytön suunnittelun varsinkin Riihikosken - Kyrön - Auran Asemanseudun muodostamalla taajama-asutuksen painopistealueella. Kuntataajamien Aura, Kyrö ja Riihikoski väliset etäisyydet ovat noin 10 km. Taajamissa ja niiden lähialueilla asuu noin ihmistä. Yhdistyminen tuo lisää mahdollisuuksia valtatie 9:ään kytkeytyvien asunto- ja työpaikka-alueiden kehittämisessä ja toteuttamisessa, joihin yhdistynyt kunta voi osoittaa moninkertaisesti ja tarvittaessa nopealla aikavälillä 5
6 resursseja yhden kunnan resursseihin verrattuna. Taloudellisten voimavarojen lisääntyminen mahdollistaa erityisesti Auran asemaseudun sekä VT9 ja KT41 välisen alueen merkittävän kehittämisen yritystoiminnan näkökulmasta. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada yksityisiä investointeja alueelle. Asukasmäärän ja sitä kautta ostovoiman lisääntyminen vaikuttanee erityisesti kaupan alan yritysten mielenkiintoon sijoittua alueelle. Etua muodostuu myös vahvemmasta neuvotteluasemasta, jonka vahvemmat resurssit tuovat mukanaan. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada muita kuin omarahoitteisia infrastruktuuria kehittäviä hankkeita alueelle. Kantatien 41 suunniteltu kääntö valtatielle 9 Auran keskustaajaman kohdalla on ehkä merkittävin odotettavissa oleva maankäyttöön ja liikenteeseen vaikuttava muutos. Kuntien yhdistyminen tukee selkeästi tämän vetovoimatekijän toteuttamista, myös siksi, että se vaatii merkittäviä taloudellisia voimavaroja uuden kunnan ulkopuolelta. Tulevaisuudessa asuntorakentaminen keskittyy Kyröön, Riihikoskelle ja Auran nykyiseen keskustaajamaan. Kaikkien kolmen taajaman kasvaessa niitten välialueille kohdentuu lähinnä teiden varsiin rakentamista. Alue on selkeästi kasvava ja tulee tulevaisuudessa pidemmällä aikavälillä kasvamaan yhteen. Taajamien välistä kasvua hidastavana tekijänä voidaan pitää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiukkaa suhtautumista Aurajoen kansallismaiseman luontaiseen rakentumiseen. Laajemman kunnan maankäytön ohjausta helpottamaan on laadittava strateginen yleiskaava, jossa määritellään mm. asutuksen, palvelujen ja yritystoiminnan painopistealueet sekä liikenneverkoston kehitystavoitteet. Päivitettävillä kaavallisilla tarkasteluilla sekä päivitettävällä rakennemalli 2035:llä ja siihen liittyvällä päivitettävällä aiesopimuksella yhdistyneessä kunnassa pystytään ratkaisemaan kustannustehokkaasti asunto- ja maapoliittiset tarpeet siten, että uudella kunnalla on tarjottavana oikein ajoitettuna riittävästi tontteja niin asumiseen kuin elinkeinotoimintaan. Kyrön, Riihikosken ja Yläneen lähikeskukset kytkeytyvät uuteen kuntaan kun niiden yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuntaviivat päivitetään yhteensopiviksi Auran kanssa. Samalla haja-asutusalueet voidaan pitää elävänä tiivistämällä kyläalueita. Yhdistyneellä kunnalla on aiempaa monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja. Yhdistyneen kunnan ennustettu väestönkasvu, asukkaiden sijoittuminen alueelle sekä asukasrakenteessa tunnistettavat muutokset vaativat asuntorakentamisen ohjausta ja asuntopoliittisten linjausten hyväksymistä ja toteuttamista. Näin väestön ja elinkeinojen kasvusta aiheutuvaan tonttien, kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja palveluinvestointien tarpeeseen vastataan ennakoivasti. Yhdistymisessä kuntien välisten rajojen poistuminen vähentää toiminnallisia esteitä, jolloin täydennysrakentamista voidaan tehostaa, suunnata ja aikatauluttaa kokonaisetu paremmin huomioiden. 4.5 Kuntalaisten ja asukkaiden vaikuttaminen, osallisuus ja lähidemokratia Selvityksessä on voimakkaasti noussut esiin kysymys siitä, miten kuntien yhdistyminen vaikuttaa lähipalveluihin, kuntademokratiaan sekä elinkeinojen kehitykseen. Yhdistetty kunta on aina uudenlainen kokonaisuus, jossa kuntakeskusten, taajamien sekä kylien kehitys on riippuvaista toisistaan. Suuremman kunnan tarjoamat isommat voimavarat ja alueiden erilaisuuden vahvuudet tulee voida yhdistää. Tämä on suurelta osin poliittisen ja viranhaltijajohdon osaamisen varassa. Tässä tarkoituksessa on tavoitteena rakentaa elinvoiman aluekehitysmalli, jossa toiminnallisesti kootaan lähipalvelut ja elinkeinojen kehittäminen sekä kuntalaisten lähivaikuttaminen kylätoimikunnissa, asukasyhdistyksissä ja muissa asukkaiden yhteisöissä yhteen ja toimintaa seurataan vuorovaikutteisesti suoraan konsernihallinnosta, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan toimesta. Yhdistetyn kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Hyvä käytäntö edistää kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on ottaa lähtökohdaksi tällä hetkellä hyväksi koettu tapa toimia. 6
7 7 Uuden kunnan tilinpäätösten yhteydessä arvioidaan vuosittain yhdistymissopimuksen toteutumista vuosina Tällöin arvioidaan myös kumppanuusperiaatteen mukaisesti näitä yhteisöjä ja järjestöjä, jotka omalla toiminnallaan edesauttavat kuntalaisten toimintaa, toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä. 5. Kuntajakoselvittäjien esitys Esitämme, että Auran ja Pöytyän kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla alkaen uusi kunta, Auran kunta, kuntarakennelain 3 :n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti. Kuntajaon muutos on kuntarakennelain 2 :n tavoitteiden mukainen ja täyttää kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset. Esitämme kunnille, että esityksemme käsitellään kuntien yhteisesti sopimana ajankohtana kuntien valtuustoissa mennessä. Sitä ennen kunnissa on varattava kuntalaisille ja muille asianosaisille mahdollisuus tehdä kuntarakennelain 7 :n mukainen huomautus yhdistymisesityksestä 30 päivän kuluessa. Kuntajakoselvittäjät liittävät yhdistymisesitykseen kuntarakennelain 8 :n mukaisen yhdistymissopimuksen. Aurassa Kuntajakoselvittäjät
TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI
Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN
LisätiedotTurun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.
Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet
LisätiedotKuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotEsitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä
Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen,
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotAsianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotSotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä
Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 478/2013 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana
LisätiedotEsitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä
Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä 1. Valtiovarainministeriön toimeksianto
LisätiedotKUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT
KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013
LisätiedotRaision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Asianro 134/ /
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 35 9.2.2015 Asianro 134/00.04.00/2012 15 Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotTurun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä
Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus 29.4.2014 Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1 Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
LisätiedotKannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 63 Kannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun Päätöshistoria Kaupunginhallitus 2.6.2014 199: "Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kuntajakoselvittäjät
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1931/ /2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 134 Asianro 1931/00.01.00/2014 Lausunto kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet Lausuntopyyntö
LisätiedotOHJAUSRYHMÄ IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI
OHJAUSRYHMÄ 13.6.2014 1 Selvitysperusteet Etelä-Karjalassa Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013. Kuntarakennelain 1 a luvussa (478/2013) säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 16.6.2016 VM/659/00.01.01.00/2014 Suvi Savolainen KUOPION JA JUANKOSKEN KAUPUNKIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotPORIN KUNTAJAKOSELVITYS
Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava
Lisätiedot1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta
Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotVantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa:
valtiovarainministerio@vm.fi Vantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa: Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Rakennelakiluonnoksessa todetaan (2 ): Kuntajaon kehittämisen tavoitteena
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 13.6.2019 VM/839/00.01.01.00/2019 Anu Hernesmaa ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ Yhdistymisesityksen vireillepanosta
Lisätiedot1. Raision lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä
Raision kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 1. Raision lausunto selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Kuntarakennelakiluonnos
LisätiedotMynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys
Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen 21.12.2014 SISÄLLYS YHTEENVETO JA KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS 1 KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO
Lisätiedotkuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta
LisätiedotAjankohtaista kuntarakenneuudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Ajankohtaista kuntarakenneuudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 25.1.2013 Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti
LisätiedotLausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään mennessä.
1 Valtiovarainministeriö Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 päivätyllä kirjeellä lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausuntoa pyydetään lakiluonnoksesta
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka
LisätiedotNaantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys
Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3
LisätiedotAuran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys
Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen 8.12.2014 2 1. KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY... 5 1.1 VIREILLEPANO, TOIMEKSIANTO JA
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotKuntarakenneselvitys Oulun seudulla
Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva
LisätiedotRauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano
Kunnanhallitus 77 04.05.2015 Rauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano 34/00.04.01/2015 Khall 77 YHDISTYMISESITYS Rauman kaupunki ja Euran kunta ovat valtuustojen
LisätiedotTurun kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Turun kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Lakiluonnokseen on lisätty säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, niistä poikkeamisesta ja muutoksista yhdistymisen taloudellista
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotEsitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta
Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous
Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotLiedon kunnan ja Tarvasjoen kunnan kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus
28.2.2014 1(7) Liedon kunnan ja Tarvasjoen kunnan kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 1. Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain
LisätiedotRaision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa
MYNÄMÄEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus 275 29.09.2014 Kunnanvaltuusto 57 20.10.2014 Raision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa 648/00.04.00/2014
LisätiedotTurun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys
Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen Marraskuu 2014 ESIPUHE Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040
LisätiedotSAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA
SAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää Sauvon kunnan lausuntoa seuraavista asioista: 1. Kuntarakennelakiluonnoksesta 2. Sosiaali- ja terveyspoliittisen
Lisätiedot-selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä
KÄRKÖLÄN KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA - hyväksytty yksimielisesti kunnanvaltuustossa 4.3.2013 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotTurun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien yhdistymisesitys
Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 9814-2013 (020, 001) Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien yhdistymisesitys Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys toteutettiin
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden
LisätiedotNaantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys
Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3
LisätiedotLAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS
LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖN KAUPUNGILLE TOIMITTAMAAN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VM 162:00/2011
Asia: SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖN KAUPUNGILLE TOIMITTAMAAN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VM 162:00/2011 Taustaa: Kaupungin lausunto: Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 kirjatulla
LisätiedotTYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO
1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
Lisätiedot1. Selvitysvelvollisuus, selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuuden sisältö
25.2.2013 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM 162:00/2011 Lausuntoluonnos Kuntarakennelakiluonnosesitykseen Haapajärven kaupunginvaltuuston
LisätiedotTurun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo
Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa
LisätiedotValtakatu 26, Kemi
1 (5) Valtiovarainministeriölle Asia Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntopyyntö 22.11.2012 (VM162:00/2011) Lausunnon antaja Kemin kaupunki Valtakatu 26, 94100 Kemi Lausunto (Kemin kaupungin lausunto-osuudet
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016
RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen
LisätiedotAura Pöytyä kuntaliitosselvitys
Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen
LisätiedotEro
1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411
LisätiedotKonneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto
Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja
LisätiedotLausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 471 3.12.2012 48 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Asianro 134/00.04.00/2012 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 3.12.2012 471 Kaupunginjohtaja Ari
LisätiedotAjankohtaista kunta-asiaa
Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän
LisätiedotASIA. Erityinen kuntajakoselvitys KANTELUT
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 16.12.2013 Dnrot OKV/501/1/2013, OKV/1616/1/2013 ja OKV/1709/1/2013 1/7 ASIA Erityinen kuntajakoselvitys KANTELUT Oikeuskanslerille saapui kolme kantelua Joensuun ja Outokummun kaupunkeja
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto
1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,
LisätiedotMetropolialueen kuntarakenteet uudistuvat
Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat Metropolialueen kunta- ja palvelurakenneratkaisut Keskustelutilaisuus 17.4.2013 Hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen Kuntauudistuksen kokonaisuus ja eteneminen
LisätiedotKuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotKuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere
Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten
LisätiedotSOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat
Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat
LisätiedotSuunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi. Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta
Suunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta Esko Tonteri 5/21/2014 esko.tonteri@etocon.fi päivitetty 5/22/2014 Sisällysluettelo
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 10.12.2015 VM/1207/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa ESITYS EURAJOEN JA LUVIAN KUNTIEN YHDISTYMISESTÄ Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotTurun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä
Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Risto Kortelainen - kuntajakoselvittäjä, VM - muutosjohtaja, Jyväskylä Valtiovarainministeriön
LisätiedotHE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta
HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta
LisätiedotSonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen
LisätiedotYHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava
YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.
LisätiedotValtionvarainministeriö on kirjeessään lähettänyt kuntiin lausuntopyynnön kuntarakennelakiluonnoksesta.
SOTKAMON KUNTA 7.2.2013 Markkinatie 1 88600 Sotkamo Valtionvarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto Sotkamon kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta (Lausuntopyyntö VM162:00/2011) Valtionvarainministeriö
LisätiedotNaantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys
Kaupunginhallitus 320 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 54 21.09.2015 Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys 644/00.03.01/2014 Kaupunginhallitus 07.09.2015 320 Hallintojohtaja
LisätiedotValtion erityinen kuntajakoselvitys
Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys
LisätiedotVARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet
VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotUusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä
LisätiedotKaupunginvaltuusto NOKIAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA
Kaupunginvaltuusto 4.3.2013 1 KAN/1224/2012 28 NOKIAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh 18.2.2013 76 Talousjohtaja Pasi Virtanen: Valtiovarainministeriö on 22.11.2012 päivätyllä kirjeellä
Lisätiedot