Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys viisi kiinnostavinta löytöä
|
|
- Kirsti Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys viisi kiinnostavinta löytöä Kuntaliitosverkosto Risto Kortelainen - kuntajakoselvittäjä, VM - muutosjohtaja, Jyväskylä
2 Valtiovarainministeriön toimeksianto erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta: Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys (1) Valtiovaranministeriö asetti kuntarakennelain 15 :n mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen. Erityinen kuntajakoselvitys toimitetaan Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Turun, Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta on lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Selvitystehtävänä on tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvityksessä tulee erityisesti tarkastella seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. 2
3 Valtiovarainministeriön toimeksianto erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta: Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys (2) Tarvasjoen kunnan osalta kuntajakoselvittäjät tekivät kuntarakennelain 16 a :n mukaisen yhdistymisselvityksen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Yhdistymisselvityksen perusteella kuntajakoselvittäjät esittivät Tarvasjoen kunnan yhdistymistä Liedon kuntaan. Valtioneuvosto päätti Tarvasjoen kunnan yhdistymisestä Lietoon alkaen. Ministeriön päätöksen mukaan selvityksen toimikausi on Ministeriö jatkoi selvityksen toimikautta saakka. Samalla ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi Risto Kortelaisen ja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi ministeriö asetti Antero Ritvasen. 3
4 Yhdistymisselvitysten kuntaryhmät Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen Rusko Aura Taivassalo Masku Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Turku Kaarina Paimio Sauvo 4
5 1. Toimintaympäristön ja askelmerkkien muutokset vaikuttavat vahvasti kuntajakoselvityksen aikana ja selvitykseen. Turun 17 selvityksen aikana siirryttiin mahdollisesti paradigmamuutokseen kuntarakenneuudistamisessa reaaliaikaista selvityselämää minuutti minuutilta vuonna 2014 Sote kihlaus , suuria kaupunkiseutuja koskevan kuntarakennelain täydennyksen peruutus, valtionosuusuudistus, uusi kuntalaki, hallituksen rakenneohjelma
6 KUNTARAKENNELAKI - Kuntien selvitysvelvollisuus - Vn toimivallaan laajennus kaupunkiseduilla METROPOLIALU- EEN RATKAISUT KUNTIEN VALTIONOSUUS- UUDISTUS KUNTA- UUDISTUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL -LON PALVELU- RAKENNE- UUDISTUS KUNTALAIN KOKONAIS- UUDISTUS LUKIO- JA NUORISOASTEEN JÄRJESTÄMIS- VERRKO KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI
7 2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (1) Kuntajakoselvittäjät esittelivät selvitysryhmälle alustavia kuntarakenteen vaihtoehtoja eri näkökulmista ja tekivät ehdotuksen kuntaryhmistä, joilla selvityksen valmistelua ja tunnustelevia neuvotteluja vaihtoehdoista käydään eri kuntakokoonpanoilla. Selvityskunnat ryhmittäytyivät Turun ydinkuntien, lännen-pohjoisen ja idän kokoonpanoihin. Turun kaupunkiseudun ydinkunnista Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Masku, Rusko ja Nousiainen kuuluivat kahteen kokoonpanoon sijaintinsa mukaisesti. Selvittäjät esittivät selvitysryhmässä, että yhdistymisselvitykset valmistellaan viidessä kuntaryhmässä. Kuntaryhmät olivat: 1. Turun kaupunkiseudun ydinkunnat Turku, Kaarina, Raisio ja Rusko 2. Naantali ja Masku 3. Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä 5. Paimio ja Sauvo Liedon/Tarvasjoen sijoittuminen joko Turun kaupunkiseudun ydinkuntien kuntaryhmään tai Auran ja Pöytyän kuntapariin ratkaistiin kunnalta pyydetyn näkemyksen perusteella.
8 2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (2) Kuntajakoselvittäjät esittelivät kuntien kannanottojen perusteella kuntajakoselvityksen selvitysryhmälle valmistelulinjauksen, jonka mukaan tehdään kuntarakennelain tarkoittamat yhdistymisselvitykset. Muutosvaihtoehtoja tarkasteltiin kuntarakennelain kriteereiden perusteella sekä sen mukaan kuvattiin eri vaihtoehtojen mahdollisia etuja ja haittoja. Kuntaryhmät olivat seuraavat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo 2. Naantali ja Masku / Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo 3. Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä.
9 2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (3) Turun selvitysalueen 17 kunnan neljässä kuntaryhmässä valmisteltujen yhdistymisselvitysten perusteella kuntajakoselvittäjät päätyvät esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä selvitysalueella alkaen seuraavasti: 1. Uusi Turku - Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko Kuntajakoselvittäjät esittävät erityisesti kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä yhdyskuntarakenteen eheyden edistämiseksi kaupunkiseudun ydinkuntien Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymistä uudeksi Turun kaupungiksi. Turun kuntaryhmässä keskuskaupunki Turun lisäksi Kaarinan kaupunki ja Liedon kunta täyttävät kaikki kaupunkiseutuperusteet. Kunnat muodostavat Turun työssäkäyntialueen toiminnallisen ydinalueen. Raision kuntaryhmässä selvitystyö osoittaa, ettei ryhmän viidellä kunnalla ole valmiutta jatkaa kuntien yhdistymiseen tähtäävää valmistelua. Raision kaupunki lähestyi kuntaryhmän muiden kuntien lisäksi Naantalin kaupunkia ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntia tiedustelen niiden halukkuutta tehdä kuntien yhteistä yhdistymisvalmistelua selvitysalueen pohjoisosassa. Kunnat antoivat vastauksensa Raision pyyntöön. Raision valtuusto totesi kokouksessaan, ettei Raision ehdotus tässä vaiheessa johda kaupungin puolelta toimiin.
10 2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (4) Kuntajakoselvittäjät arvioivat selvitysprosessin ja -työn perusteella, että Raision kaupungin ja Ruskon kun-nan yhdistymissuunta on kuntarakennelain työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaisesti Turun kaupunkiseudun ydinalue eikä kuntajaon muutoksiin ole edellytyksiä Raision kuntaryhmän pohjois-osan kuntien kanssa. Raision viiden kunnan kuntaryhmän selvitystyön perusteella kuntajakoselvittäjät esittävät Raision kaupungin ja Ruskon kunnan yhdistymistä uuteen Turun kaupunkiin yhdessä Turun ja Kaarinan kaupunkien ja Liedon kunnan kanssa. Kuntajakoselvittäjät tekevät Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisestä esityksen kuntien valtuustoille. Yhdistymisesitykseen liittyy kuntarakennelain mukainen yhdistymissopimus.
11 2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (5) 2. Naantalin kaupunkiin yhdistyvät Masku, Taivassalo ja Kustavi Naantalin kaupunki ja Maskun kunta ilmaisivat jo keväällä 2014 valmiutensa tehdä kuntien välistä yhdistymisselvitystä Turun selvitysalueen yhtenä yhdistymisselvityskokonaisuutena. Taivassalon kunta on koko selvityksen ajan aktiivisesti ilmaissut valmiutensa selvittää yhdistymistä yhdessä Naantalin, Maskun ja Kustavin kanssa. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmässä kuntajakoselvittäjät tekevät yhdistymisesityksen ja siihen liittyvän yhdistymissopimuksen kuntien valtuustojen päätettäväksi. 3. Aura ja Pöytyä yhdistyvät uudeksi Auraksi Auran ja Pöytyän kuntien välillä on tehty yhdistymisselvitystä siitä lähtökohdasta, että selvitysalueen koillisen osan maaseutumaiset kunnat voivat yhdistyä vuoden 2017 alusta uudeksi Auran kunnaksi. Kummankin kunnan talous on lähellä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan kunnan perusteiden täyttymistä. Kuntajakoselvittäjät tekevät kunnille yhdistymisesityksen ja siihen liittyvän yhdistymissopimuksen.
12 2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (6) 4. Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden täyttävät kunnat, joille ei tehdä yhdistymisesitystä Paimion kaupunki ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kunnat täyttävät erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden. Kuntajakoselvittäjät eivät esitä näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella. Sen lisäksi mitä kuntarakennelain perusteista ja kuntien yhdistymisselvityksen toimikauden aikana esittämistä kannanotoista johtuu, kuntajakoselvittäjät arvioivat, että mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaantulo ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuun siirtyminen vähintään maakunnan / nykyisen sairaanhoitopiirin kattavan tuotantoalueen tehtäväksi varmistaa kuntien asukkaiden kannalta elintärkeiden peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaisin perustein myös niissä kunnissa, joiden osalta kuntajakoselvittäjät eivät tee yhdistymisesityksiä. Tästä huolimatta kunnat, joiden valtuustoille selvittäjät eivät tee kuntajaon muutos- ja yhdistymisesityksiä, harkitsevat lähitulevaisuudessa rakenteellisten muutosten tarpeen oman kantokykynsä ja selvitysalueella mahdollisesti päätettävien kuntajaon muutosten ja kuntien yhdistymisten perusteella.
13 3. Turun kaupunkiseutu ja erityisesti sen ydinkunnat ovat monin tavoin yhtenäinen kokonaisuus ja sen asukkaiden elinpiiri. Samanaikaisesti kaupunkiseudulla on tapahtunut voimakasta eriytymiskehitystä ja kuntien tilanteet ovat erilaisia (1) Kaupunkiseudun ydinkuntien yhdyskuntarakenne on tiivis ja yhtenevä, kuntien pinta-alat ovat pienet ja kuntien etäisyydet lyhyt. Asukkaat ovat työssä, opiskelevat, asuvat, harrastavat ja liikkuvat kaupunkiseudulla. Voisi sanoa, että on Turun turkulaisia, Turun raisiolaisia, Turun kaarinalaisia ja Turun lietolaisia, joilla yhteinen elinpiiri. Lapsiperheet, lapset ja nuoret asuvat korostuneesti kehyskunnissa, jotka ovat panostaneet tämän asukasryhmän palveluihin. Keskuskaupungissa on suhteellisesti vähän lasten ja nuorten ikäryhmiin kuuluvia asukkaita. Turun asuntokunnista 51 %:a on yksiasuvia, Ruskossa 20 % ja Liedossa 24 %. Turussa ja Raisiossa on muihin kuntiin nähden paljon maahanmuuttajia. Väestön vanheneminen on erityisen voimakasta kehityskunnissa, 75- ja 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu tai jopa enemmän. Kaupunkiseudun asukasmäärä on kasvanut voimakkaasti, mutta kaupunkiseutu ei ole pystynyt pitämään erityisen hyvin työssäkäyvää väestöön pääkaupunkiseutu-tampere- Turku kolmiossa. Alueen sisäisessä nettomuutossa työssäkäyvät ovat korostuneesti muuttaneet kehyskuntiin. Tässä toki tapahtunut viime vuosina siirtymää keskuskaupunkiin päin.
14 3. Turun kaupunkiseutu ja erityisesti sen ydinkunnat ovat monin tavoin yhtenäinen kokonaisuus ja sen asukkaiden elinpiiri. Samanaikaisesti kaupunkiseudulla on tapahtunut voimakasta eriytymiskehitystä ja kuntien tilanteet ovat erilaisia (2) Selvitysalueen kunnat ovat taloudellisesti ja kantokyvyltään hyvin eri tilanteissa. 17 kunnan alueella on Tarvasjoen lisäksi 4-5, joiden kuntatalous on erityisen vaikea tai lähellä sitä. Ydinkunnissa tulo- ja veropohja on eriytynyt (kehyskunnilla korkeammat tuloverot kuin keskuskaupungilla, jolla puolestaan vahva yhteisöveroperusta). Osalla kaupunkiseudun ydinkunnilla on merkittävästi säästö- ja tehostamispotentiaalia (Turku ja Kaarina), mutta osalla sitä ei ole ja niiden kuntatalous on oleellisesti vaikeutumassa. Oikeastaan vain Turulla ja Kaarinalla ei ole osoitettavissa suoraan kuntatalouteen liittyviä perusteita yhdistymiselle. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan puolella keskuskaupunki hoitaa elinkeinopolitiikkaa isolla E:lla ja kehyskunnat omaa elinkeinotoimintaa ja yrityskehittämistä monesti hyvin pienellä e:lla. E/e eivät välttämättä kohtaa. Strategian, toiminnan ja voimavarojen yhdistyminen on perusteltua kaupunkiseudun näkökulmasta ja kansallisestikin. Yhdyskuntarakenteen sekä maan käytön, kaavoituksen, liikenteen ja asumisen näkökulmasta kuntien yhdistyminen on kaikin tavoin perusteltu.
15 Kunta Tulovero-% 2015 (alustava) Valtionosuus uudistuksen vaikutus, euroa/as Sote uudistuksen vaikutus kunnan rahoitusosuutta, euroa/as (arvio) Kunnan rahoitusosuud en nousu, euroa/as yhteensä Tulovero-% paineen jälkeen, 2015 taso Paine tulovero %:n nostoa kohtaan Taivassalo 20, ,12 5,62 Lieto 19, ,28 3,78 Paimio 20, ,38 3,63 Raisio 19, ,27 3,52 Rusko 19, ,27 3,77 Kaarina 19, ,24 2,99 Naantali 18, ,49 2,99 Sauvo 21, ,46 3,46 Pöytyä 20, ,44 3,69 Masku 20, ,38 2,63 Mynämäki 20, ,25 2,75 Nousiainen 21, ,60 2,60 Aura 21, ,36 2,36 Turku 19, ,12 1,62 Vehmaa 21, ,65 1,15 Kustavi 19, ,44 0,19 (VM laskelma ) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset kuntien rahoitusosuuteen
16 -800 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen (VM/STM) 8, , , , ,78 3,52 3,77 4,00 2,99 / asukas ,00 %-yks ,62 2, Kaarina Lieto Raisio Rusko Turku 1,00 0, , VOS-muutos SOTE-muutos VOS-leikkaus Yhteensä Veropaine -2,00 (VM laskelma ) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset kuntien rahoitusosuuteen
17 Kuntajakoselvittäjät
18 4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (1) Turun selvitysalueen kuntien yhteistoiminta on toiminnoittain/palveluittain pitkälle kehittynyttä, laajaa ja monitasoista Sopimuksellisuus toiminnoittain / palveluittain kuvaa parhaiten alueen yhteistoimintaa yleensäkin aluetta kuvaava piirre Vaikeutena on hallinta - goverance alueen pulmat: kun asioista käsitellään asiakohtaisesti ja vuorovaikutus kohdistuu kulloinkin esillä olevaan, on koko-naisuuden hallinta monesti hankalaa tai osin taustalla Erilaisten yhteyksien määrä on suuri ja yhteistoiminnan transaktiokulut myös korkeat (sopimushallinta / -byrokratia) Ohjaus ja päätöksenteko vie aikaa ja voi kariutua tai hidastua yksittäisten osapuolten kantoihin tai sisäisiin jännitteisiin. Vaikeutena on myös se, että toimeenpanon solmukohdissa asiat nousevat helposti korkealle päätöksentekotasolla, viimekädessä usean valtuuston on hankala olla neuvotteluosapuolia Tästä esimerkkinä kaupunkiseudun rakennemallin ja MAL -sopimuksen toimeenpanon kysymykset vaikkapa asuntotuotannon käytännön linjaukset.
19 4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (2) Turulla on pitkälle viety konsernirakenne erilaisina toimijoineen (yhtiöt, säätiöt, liikelaitokset). Kuntien yhteistoiminnan järjestelyt ovat osin vaikuttaneet keskuskaupungin konsernirakenteen monitoimijuuteen. Selvitysalueen muille kunnille konsernirakenteen ja johtamisen käytännöt ovat vieraampia kuin keskuskaupungissa. Tämä saattaa olla myös seikka, joka tosiasiallisesti luo jonkinlaista juopaa keskuskaupungin ja muiden kuntien välille naapureissa ei välttämättä ymmärretä konsernimaista toimintatapaa ja se vaikuttaa mielikuviin. nopeus / ketteryys vs. kompleksisuus/jähmeys Myös keskuskaupungissa esille nousee valtuuston mahdollisuus vaikuttaa konsernin eri osien ja siitä muodostuvan kokonaisuuden ohjaukseen, suuntaan ja toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus toi aivan uuden sävyn keskusteluun (läntisellä alueella tavoitteena keskuskaupunkien vastuukuntamallit, joihin myös kehyskunnilla valmiutta, mutta järjestämislakiesitys ei tätä juuri mahdollista).
20 4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (3) Asteittain etenevä Kokonaisvaltainen Aluepohjainen I Kunta- ja seutuyhteistyö - Tehtävä- ja palvelukohtaisesti - Toimii hyvinä aikoina - Päätöksenteon ja johtamisen hajanaisuus ja vaikeus - Ei sovellu laajoihin peruspalveluihin - Vaikutukset menoihin vähäiset Mm. aluekeskusohjelmat, kasvusopimukset II Vahva peruskunta - Kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. - Peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen, demokraattinen ohjaus ja päätöksenteko, johtaminen, rahoituksen järjestäminen sekä talouden hoito ja voimavarojen hallinta. - kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa (ml. kuntayhtymät, yhtiöt yms.). Kuntauudistus 2011-, myös Paras Toimintopohjainen III Yhteistoiminta-alueet eri muodoissaan - Sekamalli, jossa kunnilla aluepohjainen luonne, mutta niiden tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. - Keskeistä yhteistoiminta-alueen organisointi, ohjaus ja mitä jää peruskuntiin. mm. Paras-vaihe 2005-, palvelujen vastuukunnat ja kuntayhtymät IV Laaja aluekunta - Kokonaisvaltainen tapa perusteellisesti uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. - Peruskunnat säilyvät lähikuntina, merkitsee kuitenkin palvelujen järjestämisen ja/tai verotusoikeuden siirtämistä aluekunnille - Turvataan palvelut niin, että vahvistetaan palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. - Oletuksena suurempi taloudellinen tehokkuus ja resurssien käyttöön. - viisi sote -järjestämisaluetta, osin Kainuun hallintokokeilu, Ruotsin Ansvarskommittén ehdotukset (SOU 2007:10) (idea Airaksinen & Haveri ym. 2005, 97)
21 Varsinais-Suomen liitto Sopimus Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä Perusturvakuntayhtymä Akseli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Ympäristöterveydenh. yht.alue Rusko Mynämäki Nousiainen Turun Seudun Jätehuolto Masku Pöytyän kansanterv. KY Pöytyä Turku Turun Seudun Joukkoliikenne Aura Marttila Lieto Paimio Lounais- Suomen KKY Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Ympäristöterveydenh. yht.alue Turun Seudun Vesi Härkätienso te Sopimus päivähoidon ja esiopetuksen seudullisesta yhteistoiminnasta Turun Seudun Puhdistamo Raisio Naantali Kaarina Parainen Sauvo Salo Paimion-Sauvon kansanterv. KY Turun AMK Raseko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Raision- Naantalin vesilaitos Varsinais-Suomen pelastuslaitos Peimarin KKY Turun Energia + tytäryhtiöt Salon seudun KKY Varsinais-Suomen lastensuojelu Vaski-kirjastot
22 4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (4) Nykyiset sote-ratkaisut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asukasluvut Tilastokeskus, Kunta yli asukasta, järjestää palvelut itse Kunta yli asukasta, järjestää palvelut itse Kunta alle asukasta, järjestää palvelut itse Kunta alle asukasta, kielelliset erikoisolosuhteet Raisio-Rusko yt-alue asukasta Parainen Härkätien yt-alue, asukasta Uudenkaupungin yt-alue, asukasta Kemiönsaari Akseli yt-alue, asukasta Loimaa-Oripään yt-alue, asukasta Paimio-Sauvon yt-alue, asukasta Pöytä-Auran kttky, asukasta
23 4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (5) Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiset yhteistoiminta-alueet Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Paras käynnistyi vuonna Laki voimaan helmikuussa Lain perusteella kunnat ovat siirtäneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun vähintään noin asukkaan yhteistoiminta-alueelle hallinnollisesti kuntayhtymä- ja isäntäkuntamallin mukaisesti. Keskuskaupunki Turku, asukasta, Kaarina asukasta ja Naantali, asukasta, järjestävät omalle väestölleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Yhteistoiminta-alueet ovat seuraavat 1. Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue (Lieto vastuukunta) Koski Tl Lieto Marttila Tarvasjoki Yhteensä
24 4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (6) 2. Perusturva kuntayhtymä Akseli Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Aura, asukasta, ja Pöytyä, asukasta. Kunnissa on yhteensä asukasta. 4. Paimion - Savon kansanterveyskuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Paimio, asukasta, ja Sauvo, 3032 asukasta. Kunnissa on yhteensä asukasta. 5. Raision - Ruskon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Vastuukunta Raisiossa on asukasta ja Ruskolla asukasta. Yhteistoimintaalueella on yhteensä asukasta. 6. Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue ( vastuukuntana Uusikaupunki, asukasta) Selvitysalueen kuntia ovat Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa.
25 5. Yhdistymisselvitysten /-prosessien kompleksisuus- ja vaativuusasteen kasvu (1): paradigma muutos Riittävän muutoksen aikaansaaminen ja toimintaympäristön muuttuminen Kuntaparit ja liitosketjut (ennen puitelakia, Jyväskylän maalaiskunta /Petäjävesi 2002) Monikuntaliitokset, jossa tavoitteena yksi uusi kunta (Jkln kaupunki, Jkl mlk ja Korpilahti uusi Jyväskylä, neljästä kunnasta uusi Savonlinna, Kouvola, Salo, Oulu, Hämeenlinna 2009, puitelaki) Suurten kaupunkiseutujen yhdistymiset yhdeksi tai useammaksi uudeksi kunnaksi (Turun kaupunkiseudun 17 kunnan selvitys, metropoliselvitys) ja mahdollisesti samanaikaisesti uudenlaisen kuntaperustaisen järjestelmän rakentaminen Paradigmamuutos : tavoitteena ei enää pelkästään vallitsevan käsityksen mukaisesti leveämmät hartiat ja vahva peruskunnat, vaan myös uudet, alueellisesti laajat kuntaperustaiset organisaatiot (sote, ammatillinen koulutus, mitä muuta). Kuntien ja kuntaorganisaatioiden tehtävien eriytyminen lähtökohtaisesti erilaisille kuntaorganisaatioille koko maa (mitä kunta on ja mitä sen tehtävät? -pohdinnat) Vaatii myös erilaista selvitysotetta, alueellisesti laajat selvitykset (vähintään maakuntataso, valtakunnan osat, sosiaali- ja terveysalueet)
26 5. Yhdistymisselvitysten /-prosessien kompleksisuus- ja vaativuusasteen kasvu (2): paradigma muutos Vaatii myös erilaista kuntajakoselvitysten selvitysotteen muutosta: alueellisesti laajat selvitykset (vähintään maakuntataso, valtakunnan osa-aluee, mm. sosiaali- ja terveysalueet) Selvitystyön ryhmittyminen 1. Suuret kaupunkiseudut, joiden menestymisellä, elinvoimalla ja ratkaisuilla on elintärkeä merkitys koko maan kilpailukyvylle ja pärjäämiselle jatkossa ja joiden alueella asuu suurin osa väestöstä. 2. Laajat maatieteelliset alueet, joiden väestö edelleen supistuu ja joiden väestön elinoloista ja -ehdoista sekä perusoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava. Kuntarakenneuudistusta tukevan valmistelun sekä kuntajako- ja yhdistymisselvitysten tekemisen uudelleen organisoituminen: 1. Kuntajakoselvittäjät tekevät työtään neuvottelevina selvityshenkilöinä alueilla, jotka voivat olla hyvinkin laajoja (esim. maakunta). Tavoitteena on useamman toimintakykyisen kunnan aikaan saaminen ja toimiva kuntarakenne ottaen huomioon myös muodostumassa oleva alueellinen kuntaperustainen toiminta (sote aluekunnat). 2. Selvittäjien työtä tukee keskitetty analyysi- ja hankeyksikkö, jotka tekevät tiedonhankinnat ja analyysin yms.
27 Turun selvitysalueen viisi havaintoa: 1. Toimintaympäristön ja askelmerkkien muutokset vaikuttavat vahvasti kuntajakoselvityksen aikana ja selvitykseen. 2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne 3. Turun kaupunkiseutu ja erityisesti sen ydinkunnat ovat monin tavoin yhtenäinen kokonaisuus ja sen asukkaiden elinpiiri. Samanaikaisesti kaupunkiseudulla on tapahtunut voimakasta eriytymiskehitystä ja kuntien tilanteet ovat erilaisia. Tästä huolimatta kuntien keskinäisriippuvuus on suurta kaikin tavoin 4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa 5. Yhdistymisselvitysten /-prosessien kompleksisuus- ja vaativuusasteen kasvu: paradigma muutos 2014-
Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.
Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet
LisätiedotTURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI
Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta
Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
LisätiedotVARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet
VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotKuntatalous ja kuntajohtaminen 2015
Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,
LisätiedotTurun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys
Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen Marraskuu 2014 ESIPUHE Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
LisätiedotEsitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä
Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä 1. Valtiovarainministeriön toimeksianto
LisätiedotKuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotAsianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotTIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
LisätiedotRaision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Asianro 134/ /
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 35 9.2.2015 Asianro 134/00.04.00/2012 15 Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja
LisätiedotPALVELURAKENNE- UUDISTUS
PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS
LisätiedotTurun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä
Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus 29.4.2014 Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1 Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen
LisätiedotTurun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon sekä Paimion ja Sauvon yhdistymisselvitys
Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon sekä Paimion ja Sauvon yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen Joulukuu 2014 ESIPUHE Hallinto- ja kuntaministeri
LisätiedotAuran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys
Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen 8.12.2014 2 1. KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY... 5 1.1 VIREILLEPANO, TOIMEKSIANTO JA
LisätiedotKuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013
Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee
LisätiedotKannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 63 Kannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun Päätöshistoria Kaupunginhallitus 2.6.2014 199: "Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kuntajakoselvittäjät
LisätiedotSOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat
Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat
LisätiedotVARSINAIS-SUOMESSA 2012
VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotLäntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:
Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella
LisätiedotKUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008
KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotKuntarakenneselvitys Oulun seudulla
Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva
LisätiedotRaision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa
MYNÄMÄEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus 275 29.09.2014 Kunnanvaltuusto 57 20.10.2014 Raision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa 648/00.04.00/2014
LisätiedotAjankohtaista kuntarakenneuudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Ajankohtaista kuntarakenneuudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 25.1.2013 Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotTYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN
KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotTurun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotPoliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
LisätiedotPerhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
LisätiedotTietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotMynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys
Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen 21.12.2014 SISÄLLYS YHTEENVETO JA KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS 1 KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO
LisätiedotValtion erityinen kuntajakoselvitys
Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotTurun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
LisätiedotNaantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys
Kaupunginhallitus 320 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 54 21.09.2015 Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin erityinen kuntajakoselvitys 644/00.03.01/2014 Kaupunginhallitus 07.09.2015 320 Hallintojohtaja
LisätiedotTurun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
LisätiedotTurun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien yhdistymisesitys
Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 9814-2013 (020, 001) Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien yhdistymisesitys Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys toteutettiin
LisätiedotSote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti
Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotSote-uudistus - järjestämislain valmistelu
Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotLIITTEET UNA Kaari-hankkeen kuvaus VSSHP:n alueellisen Kaari-projektin kuvaus
1. Sopijapuolet 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2. Auran kunta 3. Kaarinan kaupunki 4. Kemiönsaaren kunta 5. Kosken TL kunta 6. Kustavin kunta 7. Kårkulla Samkommun 8. Laitilan kaupunki 9. Liedon
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten
Lisätiedot1. Väestö. 1.1Johdanto
1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
LisätiedotTurku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
LisätiedotNaantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys
Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotMikä kehyskuntia yhdistää ja millaisin kriteerein kehyskuntaverkostoon voidaan ottaa mukaan uusia jäseniä
Mikä kehyskuntia yhdistää ja millaisin kriteerein kehyskuntaverkostoon voidaan ottaa mukaan uusia jäseniä Työvaliokunnan pohdintaa Tapahtuma, kirjoita päivämäärä Etunimi Sukunimi Mikä on kehyskunta? Millainen
LisätiedotTurun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
LisätiedotTurun kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Turun kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Lakiluonnokseen on lisätty säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, niistä poikkeamisesta ja muutoksista yhdistymisen taloudellista
LisätiedotNaantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys
Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013
LisätiedotKuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti
Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotKaupunginjohtaja Jaana Karrimaa
Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja
LisätiedotSOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA päivitys 2018
4074-2015 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA päivitys 2018 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat: 1. Auran kunta 2. Kaarinan kaupunki 3. Kemiönsaaren kunta 4. Liedon
LisätiedotAjankohtaista kunta-asiaa
Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän
LisätiedotTurun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotSOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA päivitys 2018
4074-2015 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA päivitys 2018 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat: 1. Auran kunta 2. Kaarinan kaupunki 3. Kemiönsaaren kunta 4. Liedon
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana
LisätiedotTurun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo
Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa
LisätiedotKuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013
Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Mikä kunta on? Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkainen itsehallinto
LisätiedotEsitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä
Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen,
Lisätiedot1. Selvitysvelvollisuus, selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuuden sisältö
25.2.2013 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM 162:00/2011 Lausuntoluonnos Kuntarakennelakiluonnosesitykseen Haapajärven kaupunginvaltuuston
LisätiedotValtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?
Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT
Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri
LisätiedotTurun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
LisätiedotORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello
ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/2015 18 Kokousaika 20.4.2015 kello 18.00 18.10 Kokouspaikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Halkivaha, Erkki Isotalo, Päivi Jokinen, Olli Juhala-Nuutila,
LisätiedotKuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa
Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin
LisätiedotMetropolialueen kuntarakenteet uudistuvat
Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat Metropolialueen kunta- ja palvelurakenneratkaisut Keskustelutilaisuus 17.4.2013 Hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen Kuntauudistuksen kokonaisuus ja eteneminen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen
LisätiedotLiite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla
Liite b. Nousiaisten (3.) kartalla PÖYTYÄ AURA Nousiainen Nousiainen 5 TURKU LIETO RAISIO NAANTALI Tarjousaluekarttojen mittakaavat: : 5, 3-5 : 7 tarjousalue 2 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Lisätiedot