Maa-ainesten ottamissuunnitelma

Transkriptio

1 Maa-ainesten ottamissuunnitelma Leppämäki 3,

2 SISÄLLYS 1 HAKIJAN SEKÄ ALUEEN YLEISTIEDOT 2 2 TIEDOT HANKKEESTA Lupahistoria Toiminta, jolle lupaa haetaan 3 3 TIEDOT SUUNNITELMA-ALUEESTA JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ Sijainti ja kiinteistön tiedot Kaavoitustilanne Luonnonolosuhteet, suojellut kohteet ja maisema Maankäyttö, rajanaapurikiinteistöt ja lähiasutus Pinta- ja pohjavesiolosuhteet, sekä maaperän laatu 8 4 OTTAMISTOIMINTA Yleistä Suunnitelma-alue, ottamismäärät ja aika Ottamisjärjestys, suunnat ja ottamistasot Koneet ja laitteet Turvallisuus ja merkinnät 10 5 JALOSTUS- JA TUKITOIMINNOT Seulonta Varastointi Toiminta-ajat ja liikenne Varikkoalue ja jätehuolto 11 6 JÄLKIHOITO JA ALUEEN TULEVA KÄYTTÖ 12 7 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Vaikutukset luontoon ja maisemaan Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi tehtävät toimenpiteet Melu, pöly ja tärinä 14 8 TOIMINNAN TARKKAILU 15 9 KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 15 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Kiinteistörekisterin karttaote Lainhuutotodistus ja omistajan yhteystiedot Rajanaapurikiinteistöt LIITE 4 Suunnitelmapiirustukset (ETRS-GK24, N2000) - Nykytilanne 1: Lopputilannekartta 1: Leikkaukset A-A, B-B ja C-C 1:1000/1:500 LIITE 5 Leppäkankaan harjualueen kartta LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 Leppäkankaan pohjavesialueen kartta Pohjavesinäytteenottopisteiden mittaustulokset Maatutkaluotausraportti Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

3 1 HAKIJAN SEKÄ ALUEEN YLEISTIEDOT Hakijan ja yhteyshenkilön Kaskiniemen Sora Oy yhteystiedot Hakatie 5 B Ruovesi Y-tunnus: Laskutusosoite Kaskiniemen Sora Oy Hakatie 5 B Ruovesi Y-tunnus: Kiinteistö Leppämäen Sora-alue, Leppämäki 3, Omistaja Kunta ja kylä Kiinteistön pinta-ala Suunnitelma-alueen pinta-ala Kaivualueen pinta-ala Kokonaisottomäärä Lupa-aika Lähteinen, Pirkka Gunnar Ruovesi, Tuuhoskylä 19,39 ha 19,39 ha 3,0 ha m 3 ktr 10 vuotta Hakemuksen laatijat: Ins. AMK Ari Jokihaara, Destia Oy Puh ari.jokihaara@destia.fi DI Hannele Sivonen, Destia Oy Puh hannele.sivonen@destia.fi Destia Oy Liikenne ja ympäristösuunnittelu PL Tampere

4 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 3 (17) 2 TIEDOT HANKKEESTA 2.1 Lupahistoria Leppämäen sora-alueella on ollut kiviaineksen ottotoimintaa 32 vuoden ajan aina vuodesta 1983 lähtien. Alueella on myönnetty aiemmin maa-ainesten ottamisluvat , sekä Viimeisin lupa on myönnetty Destia Oy:lle kymmeneksi vuodeksi (Ruoveden kunta, Ympäristölautakunta , 14 ). Hakijalla tai alueen edellisellä toimijalla ei ole ollut alueella ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa eikä alueella ole vireillä muita lupia. Alueen viereisille tiloille on aiemmin myönnetty ottamislupia, myös Vilppulan kunnan puolelta. 2.2 Toiminta, jolle lupaa haetaan Kaskiniemen Sora Oy hakee Leppämäen sora-alueelle Ruoveden kunnan ympäristölautakunnalta Maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-aineslupaa soran ja hiekan ottoon m 3 ktr kokonaismäärälle. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Alueella ei tulla tekemään louhintaa tai murskaustoimintaa. Tämän lisäksi Kaskiniemen Sora Oy hakee MAL 21 :n mukaista lupaa aloittaa maaainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman. Vaikutukset maisemakuvaan, luonnonolosuhteisiin ja pohjavesiin on ratkaistu aiemman lupaharkinnan yhteydessä. Toiminta ei sijoitu luonnontilaiselle alueelle, ja alueen puusto on osittain poistettu. Nykytilanteessa alueella kasvaa luontaisesti syntynyttä mäntykoivutaimikkoa tai metsää. Ottamistoimintaa jatketaan ensisijaisti edellisen lupakauden aikana ottamatta jääneistä massoista. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön, tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja. Toiminnan aiheuttamiin ympäristöriskeihin on varauduttu lupahakemuksessa kuvatulla tavalla. Lupahakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan aloittaminen ei yllä mainituista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

5 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 4 (17) Leppämäen sora-alueen maa-aines on kivistä soraa, soraa ja hiekkaa sisältävä muodostuma, joka on hyödynnettävissä sellaisenaan suoraan rintauksista tai jalostettuna seulonnan avulla tienpitomateriaaliksi tai muuta käyttöä varten (kuva 1). Kuva 1. Näkymä Leppämäen sora-alueelta

6 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 5 (17) 3 TIEDOT SUUNNITELMA-ALUEESTA JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ 3.1 Sijainti ja kiinteistön tiedot Ottoalue sijaitsee Ruoveden kunnan Tuuhoskylässä tilalla 10:72 Leppämäki 3, noin 50 m etäisyydellä Vilppulan kunnan rajalta. Alueelle kuljetaan yksityistietä, joka kulkee noin 500m luoteeseen Tuuhoskyläntieltä (yhdystie 3481), jolla on voimassaoleva liittymälupa. Ottoalue sijaitsee Pirkka Lähteisen omistamalla kiinteistöllä. Kiinteistörekisterin karttaote on estetty liitteenä 1 ja lainhuutotodistus liitteenä 2. Leppämäen sora-alueen kiinteistön sijoittuminen on esitetty kuvassa 2. Suunnitellun kaivualueen sijoittuminen kyseiselle kiinteistölle ilmenee liitteen 4 suunnitelmapiirustuksista. LEPPÄMÄEN SORA-ALUE Kuva 2. Leppämäen sora-alue-kiinteistön sijoittuminen ( MML 5/2015)

7 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 6 (17) 3.2 Kaavoitustilanne Leppämäen sora-alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Pirkanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) Leppämäen sora-alueella on osoitettu olevan vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (pv065). Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 3. Leppämäen sora-alue Kuva 3. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta; Leppämäen sora-alueen kaavamerkinnät 3.3 Luonnonolosuhteet, suojellut kohteet ja maisema Leppämäen kaivualue on sora-aluetta, jonka puusto on enimmäkseen poistettu, eikä alue ole enää luonnontilainen. Alueen lähiympäristössä on soranottoalueita sekä metsää. Alueen itäreuna rajoittuu vanhaan soranottoalueeseen, itäreunalla kulkee metsäautotie, pohjoisessa on metsää ja etelässä sora-alue. Maisemallisesti alue ei erityisesti erotu ympäristöstään eikä maisema tule oleellisesti muuttumaan nykyiseen tilanteeseen verrattuna ottotoiminnan jatkuessa. Leppämäen soranottoalue sivuaa paikallisesti arvokasta Leppäkankaan harjualuetta, jonka kartta on esitetty liitteessä 5. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä sieltä ole tiedossa uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymiä, muinaismuistoja tai muinaishautoja. Lähin Natura alue sijaitsee n m päässä kaivualueesta länteen (Tarjannevesi FI ). Leppämäen soranottoalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (pv065). Alueen pohjavesialuekartta on esitetty liitteessä 6. Noin 250 m etäisyydellä koillisessa sijaitsee Makkoskylän vedenottamo.

8 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 7 (17) 3.4 Maankäyttö, rajanaapurikiinteistöt ja lähiasutus Alue on ollut toiminnassa oleva kiviainestenottoalue, jolla on ollut toimintaa jo yli 30 vuoden ajan. Leppämäen sora-alueen rajanaapureina on neljä eri kiinteistöä, joiden yhteystiedot on esitetty liitteenä 3. Alueen välittömässä läheisyydessä, alle 500 metrin etäisyydellä alueesta, ei ole asutusta. Sora-alueen lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijoittuvat sora-alueen pohjois- länsi- ja eteläpuolille, lähimmillään noin m etäisyydelle kaivualueesta (kuva 4). Kuva 4. Leppämäen sora-alueen lähimmät asuin- ja lomarakennukset ( Oiva-ympäristö- ja paikkatietopalvelut, )

9 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 8 (17) 3.5 Pinta- ja pohjavesiolosuhteet, sekä maaperän laatu Leppämäen sora-alue sijaitsee Leppäkankaan pohjavesialueella. Pohjavesialueen pohjoisosa sijaitsee Leppäkangas C:n I luokan pohjavesialueella ja Makkoskylän vedenottamo. Leppäkankaan eteläosa sijaitsee Leppäkangas A:n II luokan pohjavesialueella. Alueella on nykyisellään kolme käytössä olevaa pohjaveden tarkkailuputkea (Pvp3, Pvp4 ja Pvp6), alueen neljäs pohjavesiputki (Pvp8) on jäänyt soranoton alle. Pvp8 havaintoputkesta on kuitenkin aikaisemmilta vuosilta mittaustietoa pohjaveden pinnantasosta, jota on hyödynnetty tämän suunnitelman laadinnassa. Pohjavesiputkien sijainnit ja pohjaveden pinnantasot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa liitteessä 4. Viimeisimmät vuoden 2015 pohjaveden pinnantason mittaustulokset on esitetty taulukossa 1 ja tätä aiemmat mittaustulokset liitteessä 7. Tarvittaessa pohjavesiputkia tullaan asentamaan lisää ottotoiminnan yhteydessä. Taulukko 1 Leppämäen sora-alueen vuoden 2015 pohjaveden tason mittaustulokset pvm Pvp3 Pvp4 Pvp6 Pvp ,05 m 122,50 m 138,65 m - Leppämäen sora-alueella on tehty maatutkaluotaus maa-aineksen laadun ja havainnollistamiseksi, mahdollisen kallion pinnan tason ja pohjaveden rajapinnan tason havainnollistamiseksi. Maatutkaluotausraportti on esitetty liitteessä 8. Maatutkaluotausraportin perusteella pohjaveden pinnan taso vaihtelee pohjoisreunan 122 m:stä eteläreunan 142 m:iin. Pohjavesiputket PvP3 ja PvP6 ovat alueen itä- ja eteläreunan hienoainesten rajaamilla alueilla. Putkien PvP4 ja PvP8 alueilla maa-aines on selvästi karkeampaa, jossa pohjavesi on selvästi em. reuna-alueita syvemmällä. Luodatun alueen maa-aines on pinnaltaan pääosin karkeaa hiekkaa ja soraa. Keskellä kaivualuetta maa-aines on hyvin karkeaa aina m syvyyteen saakka. Maatutkaluotausraportin perusteella alueen pohjois- ja itäreunoilla maa-aines muuttuu hiekaksi ja hienoksi hiekaksi. Alueen eteläreunassa noin 5 m syvyydellä pinnasta on siltin ja hienon hiekan kerros. Kalliopinta on korkeimmillaan 140 m tasolla kaivualueen länsireunalla ja laskee alueen pohjoisosiin tason 120 m alapuolelle. Suunnittelualuetta lähin vesistö on Kankaanlammin järvi, jonka vedenpinta on +155,8 m tasolla. Kankaanlammi sijaitsee noin 500 m etäisyydellä kaivualueesta lounaaseen. Makkoskylän vedenottamolla ja sen ympäristössä pohjaveden pinta on tasolla +129, ,75 m. Kaivualueen pohjoisosassa Makkoskylän vedenottamoa lähinnä olevan pohjavesiputken (Pvp4) vedenpinnantaso on noin 7 m alempana, kuin mitä vedenottamolla.

10 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 9 (17) 4 OTTAMISTOIMINTA 4.1 Yleistä Ottamistoimintaa on suunniteltu jatkettavaksi alueella, koska kaikkea materiaalia ei ole hyödynnetty aiempien lupakausien aikana. Suunnitelma-alue ja ottamissuunnitelma pohjautuvat pitkälti aiempiin suunnitelmiin. 4.2 Suunnitelma-alue, ottamismäärät ja aika Suunnitelma-alueella tässä suunnitelmassa tarkoitetaan koko kiinteistön aluetta 19,39 ha. Suunnitelma-alue sisältää kaivualueen, alueen tiet, tukitoimintoalueet sekä kiviaineksen ja pintamaiden varastointialueet. Varsinaisen kaivualueen pinta-ala on noin 3,0 ha. Lupaa haetaan m 3 ottomäärälle, vuosittainen otto vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Lupaa haetaan yhteensä kymmeneksi (10) vuodeksi. 4.3 Ottamisjärjestys, suunnat ja ottamistasot Soranottoa jatketaan aiemmin otetulta alueelta pohjoisen ja etelän suuntaan suunnitelmapiirrosten mukaisesti. Maanpinnan tasoista on tehty kolmiulotteinen maastomalli, jonka avulla on laskettu alueella olevat maa-ainesmäärät. Suunnitelmassa on hyödynnetty seuraavia lähtöaineistoja: - edellinen ottamissuunnitelma (Tieliikelaitos, ) - Maanmittauslaitoksen maastotietokannan avoin aineisto (Maanmittauslaitos, , lisenssi cc 4.0) - maatutkaluotaustutkimusraportti, (Geo-Work Oy, ) Maatutkaluotaustutkimuksella on selvitetty soranottoalueen maa-aineksen laatu, pohjaveden pinnan taso ja kalliopinnan syvyys ottoalueella. Maatutkaluotausraportti on esitetty liitteessä 8. Soranottoa suoritetaan alueella käyttötarpeen mukaan. Soranottoa jatketaan jo otetun alueen reunalta etelän ja pohjoisen suuntiin kohti kaivualueen rajaa. Maankaivussa etenemissuunta saattaa vaihdella tarvittavan materiaalin mukaan. Maa-ainesten ottotoimintaa jatketaan pääasiassa nykyistä otettua aluetta laajentaen. Soranotto on suunniteltu ulottumaan tasoon m (N2000), jossa ottoalueen pohjoispää on alimmalla tasolla +131 m ja nousee viettävästi kohti etelää tasolle +149 m asti. Alinta ottotasoa on nostettu noin metrin (1 m) edellisen ottamissuunnitelman alimmasta tasosta (+ 130 m). Suunnitelman mukainen pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on yli neljä metriä koko kaivualueella. Ottoalueen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3, muualla alue otetaan tasaiseksi alimpaan ottotasoon, siistitään ja sopeutetaan ympäröivään maisemaan. Ottoalueen reunaluiskat estävät melun ja pölyn leviämistä alueen ulkopuolelle. Toiminnan aikana pidetään huolta, että ottoalueelle ei pääse muodostumaan sortumisvaaraa aiheuttavia seinämiä.

11 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 10 (17) Alueelle kuljetaan yksityistietä, jolla on liittymä noin 500 m päässä luoteessa Tuuhoskyläntielle (yhdystie 3481). 4.4 Koneet ja laitteet Maa-aineksen ja jalosteiden käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia, seulaa ja kuorma-autoja. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuormaautoilla. Soranoton päätyttyä laitteet ja rakennelmat kuljetetaan pois alueelta. 4.5 Turvallisuus ja merkinnät Leppämäen sora-alueen merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko. Muita mahdollisia riskejä, joilla voi olla vaikutusta erityisesti lähiasutukselle ja alueen työntekijöille, ovat laitteiden tulipalot tai muut vastaavat poikkeustilanteet. Toiminnan ympäristövaikutuksia ja riskejä voidaan ehkäistä asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Leppämäen soraalueen toiminnoissa huomioitavia asioita ovat mm. ottotasojen valvonta, varastokasojen ja laitteiden sijoittelu, polttoaineiden sijoittelu ja suojaus laitteistoja tankatessa, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta sekä alueen mahdollisimman nopea jälkihoito pohjavesien suojelemiseksi. Urakoitsija vastaa, että kaikki alueella työskentelevät työntekijät ovat tietoisia maa-aineslupa- ja ympäristönsuojelumääräyksistä ja toimintaan liittyvistä riskeistä siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee, sekä velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Käytettävien laitteiden ja työkoneiden toimintahäiriöitä pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailulla. Alueelle tuodaan toiminnan ajaksi alkusammutuskalusto sekä riittävästi öljynimeytysmateriaalia. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet kerätään ja varastoidaan. Öljyntorjunta ja jätehuolto on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.4. Poikkeustilanteissa seula tai työkoneet pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Mikäli kyseessä on nestevuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuodot estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Onnettomuuksissa tehdään välittömästi ilmoitus kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille ja ryhdytään asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin.

12 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 11 (17) 5 JALOSTUS- JA TUKITOIMINNOT 5.1 Seulonta Alueelta saatavaa soraa kuljetetaan sellaisenaan tai seulotaan erilaisiksi lajitteiksi jatkokäyttöä varten. Alueella ei murskata. 5.2 Varastointi Kaivualueen eteläpuolelle varastoidaan tarvittaessa eri soralajikkeita sekä pintamaita kasoissa, joiden korkeus on keskimäärin 4-8 metriä. Kasojen lukumäärät, tarkka sijainti ja koot vaihtelevat tilanteen mukaan. Pintamaan varastoalueen sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksissa liitteessä Toiminta-ajat ja liikenne Alueella voi olla toimintaa ympäri vuoden, mutta toiminta on yleensä kausittaista. Toimintajaksot ajoitetaan arkipäiville ma-pe. Toimintaa ei ole viikonloppuisin eikä juhlapyhäisin. Urakan aikana toimintaa on klo Leppämäen sora-alueella myyntikuljetuksia voi olla ympäri vuoden arkisin klo Myyntikuljetusta on enintään käyntiä/d. Lisäksi työntekijöiden henkilöautoliikennettä alueelle on noin 2-6 käyntiä / d. 5.4 Varikkoalue ja jätehuolto Polttoaineiden varastoinnille ja koneiden yöaikaiselle pysäköinnille varataan erillinen ns. tukitoimintojen alue, joka sijaitsee kaivualueen ulkopuolella. Tukitoimintojen alue on merkitty suunnitelmapiirustuksiin. Polttoaineita varastoidaan sille varatulla alueella vain koneiden ja laitteiden tarvetta vastaava määrä silloin, kun alueella toimitaan. Laitteiden tankkaus tehdään vain tukitoimintoalueella. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippaisia terässäiliöitä, jotka on varustettu ylitäytön estolla. Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti ja ne lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Mahdolliset pienet polttoaineläikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Vahinkotapauksia varten alueelle on varattu välineistö, jonka avulla öljyn leviäminen voidaan estää ympäristöön. Öljyvahingon torjuntavälineistö koostuu imeytysturvesäkistä, sekä öljyntorjuntamatosta, joihin voidaan kerralla imeyttää yhden työkoneen öljyt. (ks. kuva 5) Öljyntorjuntavälineistöjä sijoitetaan yksi tukitoimintojen alueelle ja toinen kaivualueelle työkoneiden läheisyyteen ja ne merkitään maastoon selkeästi peittämällä ne hyvin maastosta erottuvalla sinisellä pressulla. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella.

13 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 12 (17) Kuva 5. Öljyvahingon torjuntavälineistö erottuu selkeästi maastosta Alueella ei varastoida jätteitä. Syntyvät jätteet lajitellaan ja kuljetetaan pois Ruoveden kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin keräyspisteisiin. Ongelmajätteet pidetään erillään muista jätteistä ja kuljetetaan hyväksyttyyn ongelmajätteiden varastopaikkaan tai käsittelylaitokseen ja ongelmajätteistä pidetään kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä viranomaisen nähtävillä. Alue pidetään siistinä koko ottamisen ajan. 6 JÄLKIHOITO JA ALUEEN TULEVA KÄYTTÖ Leppämäen sora-alueen jälkihoidon tavoitteena on sopeuttaa alue ympäröivään luontoon ja maisemaan, jälkihoito noudattaa aiemman (Tieliikelaitos, ) jälkihoitosuunnitelman periaatteita. Alueen jälkihoitotoimenpiteitä ovat: - alueen siistiminen - alueen muotoilu - pintamateriaalien levitys sekä - kasvillisuuden palauttaminen metsätalousalueeksi. Ottamistoimenpiteiden päätyttyä alue siistitään ja muotoillaan lopputilannekartan (liite 4) mukaisesti. Kaivualueen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 tai sitä loivemmiksi. Koska kyseessä on pohjavesialue ja lähistöllä sijaitsee pohjavedenottamo, on tärkeää, että jälkihoitotoimenpitein alueelle saadaan oton päätyttyä mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta.

14 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 13 (17) Ottamisalueen itä- ja kaakkoisosassa pohjavesi on virtaussuunnassa Makkoskylän vedenottamon yläpuolella ja pohjois- ja luoteisosassa vedenottamon alapuolella. Näin ollen ottoalue maisemoidaan siten, että alueen eteläpää maisemoidaan ensin pohjaveden suojauksen tehostamiseksi. Kasvualusta muodostetaan levittämällä alueen luiskiin ja pohjatasolle noin 15 cm:n vahvuinen hiekkakerros ja tämän päälle 5 cm:n vahvuinen humuskerros, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Pintamateriaalin sekoittaminen hiekkaosaan parantaa pintamaan pysyvyyttä. Humus-/hiekkakerros muodostaa biologisesti aktiivisen kasvualustan, joka suojaa pohjavettä. Maannosvyöhykkeen tekemiseen käytetään alueelta saatavaa hiekkaa ja pintamaata, tarvittaessa humus voidaan tuoda alueen ulkopuolelta. Muotoilun ja pintamateriaalin levityksen jälkeen alueen kasvillisuus palautetaan. Alueen puuston ja aluskasvillisuuden annetaan kasvaa luonnollisesti. Metsittymistä edesauttaa alueen ympäristön laajat mäntymetsäalueet. Tiiviit ajourat pehmitetään metsittymisen helpottamiseksi. Mikäli metsittymistä ei lähde muodostumaan luontaisesti 1-2 vuoden aikana, istutetaan alueelle männyn taimia paikallisen metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Alueen läpi kulkee tie muille ottoalueille, joten sulkupuomia ei voi asentaa. Tarpeeton kulku alueelle estetään katkaisemalla ajoyhteys muulla tavoin. 7 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 7.1 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaivutoiminnan vaikutukset luontoon ja maisemaan eivät merkittävästi lisäänny, sillä Leppämäen sora-alueella on ollut ottamistoimintaa jo yli 30 vuoden ajan. Vaikutukset liittyvät pääsääntöisesti paikallismaiseman muutokseen. Kaivualueen raja ei tule laajenemaan aiempaan maa-aineslupaan nähden ja näin ollen suunniteltu maa-ainesten ottamistoiminta Leppämäen sora-alueella ei arvioida aiheuttavan MAL (555/1981) 3.1 :n tarkoittamia kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista (mm. Leppämäen harjualue) tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottamissuunnitelman mukaisen kaivun myötä kaivualueen etelä-kaakkoisreunalle muodostuu paahderinne, jolla on hyvä luontoarvo monille uhanalaisille lajeille (liite 4 suunnitelmakartat leikkaus A-A). 7.2 Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi tehtävät toimenpiteet Leppämäen sora-alueen toiminnoista ei synny jätevesipäästöjä. Alueella muodostuvat pintavedet (sade- ja sulamisvedet) imeytyvät maaperään sekä sorakasoihin. Ottamissuunnitelma on laadittu maastonmuotoa noudatellen. Suunnitelman alin ottotaso on +132 m, kun se edellisen ottamissuunnitelman yhteydessä on ollut +130 m (ks.

15 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 14 (17) kappale 4.3). Kaivualueen pohja on tasaisesti viettävä, jolloin alueen keskivaiheilla alin ottotaso on 2-4 m ylempänä kuin edellisessä suunnitelmassa. Tämän ratkaisun on katsottu olevan paremmin pohjavesiä suojaava, kuin mitä edellisen luvan mukainen ottamissuunnitelma on ollut. Ottamissuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu maatutkaluotauksella saadut tiedot pohjaveden eri korkeustasoista. Suunnitelmapiirustukset on laadittu siten, että pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on koko kaivualueella vähintään neljä metriä (4 m), keskimäärin kuitenkin viisi metriä (5 m). Alueen jälkihoitotoimenpiteet tehdään viipyilemättä maa-ainesten ottamisen loputtua sekä soveltuvin osin jo sen aikana kappaleessa 6 kuvatulla tavalla. Jotta alueen toiminnoista ei aiheudu maaperän likaantumisen vaaraa, öljytuotteita ei varastoida eikä laitteita tankata kaivualueella, vaan niille varatulla erillisellä tukitoimintojen alueella. Polttoöljyn varastointi, öljypäästöjen torjunta ja jätehuolto on esitetty tarkemmin kappaleissa 4 ja 5. Esitettyjen toimenpiteiden johdosta öljytuotteiden varastoinnin ja jätteidenkäsittelyn ei katsota aiheuttavan maaperän pilaantumisen riskiä kaivualueella. Öljytuotteita voi päästä maaperään ainoastaan työkoneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan kappaleessa 5.4 esitetty riittävä öljyntorjuntamateriaali öljyvahingon torjumiseksi. Likaantunut maa-aines ja imeytysturve kuljetetaan vastaanottopisteeseen. 7.3 Melu, pöly ja tärinä Melua ja pölyä aiheutuu alueella ainoastaan, kun alueella on toimintaa. Leppämäen soranottoalueella melua ja pölyä syntyy soran seulonnasta, lastauksesta sekä liikennöinnistä (työkoneet sekä raskasliikenne). Alueella ei suoriteta porausta tai kiviaineksen murskausta ja lähin asutus sijaitsee n m etäisyydellä alueesta, joten toiminnan meluvaikutusten arvioidaan olevan vähäiset. Alueella ei suoriteta louhintaa, joten tärinää ei esiinny. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat mm. raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus sekä tuuliolosuhteet. Kiviainestuotannossa syntyvät pölyhiukkaset ovat 10 µm kokoluokkaa ja ne laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Pöly aiheuttaa haittaa lähinnä työmaa-alueella. Varastokasojen sijoittamisella lähelle tuotantoaluetta myös pienennetään kiviaineksen siirtomatkoja, mikä osaltaan vähentää pölyämistä. Työmaanteiden pölyämistä ehkäistään pitämällä liikennöintinopeudet alhaisina sekä tarvittaessa kastelemalla.

16 Maa-ainesten ottamissuunnitelma 15 (17) 8 TOIMINNAN TARKKAILU Leppämäen sora-alueen toiminnoista pidetään urakoitsijan toimesta käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen työaika, tuotantomäärä, syntyneiden jätteiden määrä, tehdyt tarkastukset ja huollot, keskeytykset sekä poikkeavat tilanteet. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen saatavissa. Toiminta Leppämäen sora-alueella suunnitellaan ja toteutetaan siten, että asetettujen ympäristövaikutusten raja-arvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa. Syntyvän melun ja pölyn määrä arvioidaan toiminnan aikana aistinvaraisesti. Alueen pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan säännöllisesti neljä kertaa vuodessa riittävän suojakerrospaksuuden todentamiseksi. Kaikista pohjavesiputkista mittaukset tehdään helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Jos asennetaan uusia putkia, ne otetaan mukaan tarkkailuohjelmaan. Mittaustulokset toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle samanaikaisesti MAL 23a :n mukaisen maa-aineskäyttöilmoituksen kanssa. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. Pohjaveden tarkkailuputkia asennetaan tarvittaessa lisää ottamistoiminnan yhteydessä. 9 KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Alueelta ei synny kaivannaisjätettä, koska kuoritut pintamaat hyödynnetään suunnitelman mukaisesti alueen maisemointiin. Sora-alueen päällä olevat kuoritut pintamaat kasataan alueen pohjoispuolelle liitteen 4 suunnitelmapiirustuksissa osoitetulle alueelle ja käytetään myöhemmin alueen maisemointiin. Myyntiin tai jalostukseen kelpaamaton maa-aines käytetään alueen muotoiluun ja maisemointiin. Toiminnassa ei synny sivukiveä. Luonnonmateriaalin varastointi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Maisemointivaiheessa alueelle tuodaan tarvittaessa kasvukerrosta varten puhdasta humus- tai moreenipitoista pintamaata. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteenä 9.

17 Destia Oy Puhelin (vaihde) Faksi Amiedu Virhe. Tiedostossa ei ole määritetyn tyylistä tekstiä. 2