TUHKAUUNINMÄEN KIVIAINESTEN OTTOALUE MAA-AINESTEN OTTOHAKEMUS HAKEMUKSEN SELOSTUSOSA

Transkriptio

1 / 13 TUHKAUUNINMÄEN KIVIAINESTEN OTTOALUE Myrskylä / 504 Myrskylä / 405 Mäntylä RN:o 4:139 MAA-AINESTEN OTTOHAKEMUS HAKEMUKSEN SELOSTUSOSA

2 / 13 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hakija, kiinteistöomistaja ja hakemuksen laatija Ottoalueen sijaintitiedot Tiedot ottamisalueen ympäristöstä Kaavoitus Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavesi, tiedot pohjavesialueesta Luonto- ja maisema-arvot Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit; lähialueen muut kiviainesten ottoalueet Suunniteltu ottotoiminta Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus Ottoalueen pinta-ala ja otettava määrä Ottamisen kesto ja vuosittainen otto Viikoittaiset ja vuosittaiset toiminta-ajat Toimintojen sijoittuminen ja vaiheistus Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö Kuvaus kiviainesten otosta ja jalostuksesta Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön, vaikutusten tarkkailu ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä toimintatavan soveltaminen Toiminnan vertaaminen maa-aineslain 3 pykälään Melu- ja pölyhaitat ja keinot niiden vähentämiseksi Maaperä ja pohja- sekä pintavesi Jätehuolto Liikenne Turvallisuus Allekirjoitus HAKEMUKSEN LIITTEET Karttapohjat Maanmittauslaitoksen julkaisulupa nro 435/MML/12

3 / 13 1 Hakija, kiinteistöomistaja ja hakemuksen laatija Allekirjoittanut insinööritoimisto on VIRÉN-Yhtiöt Ky:n toimeksiannosta laatinut oheisen kiviainesten ottosuunnitelman Myrskylän kunnan Myrskylän kylän tilalle Mäntylä RN:o 4:139 ( ). Hakija omistaa tilan. Tilan kiinteistörekisteriote ja omistajatiedot ovat hakemuksen liitteenä 2. 2 Ottoalueen sijaintitiedot Tuhkauuninmäen kiviainesten ottoalue sijaitsee noin neljä kilometriä Myrskylän keskustaajamasta luoteeseen. Käynti alueelle on Kylmäsuontien kautta. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty lähestymiskartoilla ottoalueen sijainti. Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on 4,675 hehtaaria, josta ottamisalueen pinta-ala on 4,4 hehtaaria. Alue on kiviainesten ottokäytössä. KUVA 1. Tuhkauunimäen kiviainesten ottoalue sijaitsee Myrskylässä, noin neljä kilometriä Myrskylän kirkonkylältä luoteeseen. Mittakaava noin 1 :

4 / 13 KUVA 2. Tuhkauuninmäen kiviainesten ottoalueen tarkempi sijoittuminen. Ottoalue on rajattu karttapohjaan sinisellä. Mittakaava noin 1 : Lähimpään asuttuun pihapiiriin on ottamisalueen rajalta noin metriä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee ottamisalueen länsipuolella. Etäisyys lähimpään vesistöön, Karsojaan, on noin 750 metriä ottoalueen rajalta. Karsoja sijaitsee ottoalueen itäpuolella. Alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (I-luokka, B Tuhkauuninmäki). Alueella ei ole vedenottamoa. 3 Tiedot ottamisalueen ympäristöstä 3.1 Kaavoitus Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ottoalue on merkitty pohjavesialueeksi (pv). Muita varauksia alueella ei ole merkintää. Alue rajoittuu luoteissyrjältään maakuntakaavan MY-metsäalueeseen, jolla on erityisiä ympäristöarvoja.

5 / 13 Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. 3.2 Maa- ja kallioperä Ottoalueen maaperä on pääasiassa soraa ja hiekkaa (hiekkamoreenia, HkM), mutta alueella on myös kalliota. Kalliopinta on noin tasolla Hankealueen kiviaines soveltuu ominaisuuksiltaan hyvin ja monipuolisesti erilaiseen rakentamiseen. 3.3 Pohja- ja pintavesi, tiedot pohjavesialueesta Ottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, sen muodostumisalueella. Tuhkauuninmäki B - pohjavesialueen tiedot on esitetty hakemuksen liitteessä 3 Alueella ei kerry pintavettä, koska sade- ja sulamisvedet imeytyvät alueen maaperään. 3.4 Luonto- ja maisema-arvot Ottoalue ei sijaitse maiseman kannalta valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi arvioidulla alueella, eikä ottamisen voi katsoa turmelevan kaunista maisemakuvaa. Ottoalueella ei ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja. Alue maisemoidaan ottotoiminnan yhteydessä, jolloin alue palautuu metsätalouskäyttöön. 3.5 Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit; lähialueen muut kiviainesten ottoalueet Lähimpään asuttuun pihapiiriin on ottamisalueen rajalta noin metriä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee ottamisalueen länsipuolella. Naapuritilojen omistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 4. Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja.

6 / 13 4 Suunniteltu ottotoiminta Suunnittelun lähtötietoina on käytetty maanmittauslaitoksen sähköistä karttaaineistoa ja aiempia ottosuunnitelmia. Hankkeen suunnittelussa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus Alueen maaperä on hiekkaa ja soraa. Kiviaines tullaan hyödyntämään monipuolisesti rakentamisen raaka-aineena. Alueen vielä kuorimattomat pintamaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä. 4.2 Ottoalueen pinta-ala ja otettava määrä Ottoalueen pinta-ala on noin 4,4 hehtaaria. Ottoalueen rajat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa, jotka ovat hakemuksen liitteenä 5. Alueelta otettavien massojen kokonaismäärä on m 3 ktr, josta pintamaita arvioidaan olevan noin m 3 ktr ja soraa sekä hiekkaa m 3 ktr. Pintamaat hyödynnetään alueen viimeistelyn yhteydessä kasvukerroksen luomisessa. Hiekka- sora- ja kalliomassat myydään ja ne hyödynnetään rakentamisen raaka-aineina. Toiminnassa ei synny sivukiveä. 4.3 Ottamisen kesto ja vuosittainen otto Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 10 vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta. Vuosittain hyödynnetään keskimäärin m 3 ktr. 4.4 Viikoittaiset ja vuosittaiset toiminta-ajat Alueella toimitaan jaksoittain ympäri vuoden. Toiminta keskittyy rakentamisen tarpeista johtuen pääasiassa aikajaksolle keväästä syksyyn, mutta alueelle toimitaan myös ajoittain talvisin. Alueella ei toimita kansallisina juhlapäivinä, eikä arkipyhinä. Toiminta-aika on arkisin maanantaista lauantaihin kello 6:00 22: Toimintojen sijoittuminen ja vaiheistus Alueella on vanha sorakuoppa, jolta pintamaat on poistettu ja jolta on toimitettu kiviainesta jo aiemmin.

7 / 13 Ottotoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat. Ottamista ei ole vaiheistettu alueen pienialaisuudesta ja tilan muodosta johtuen. Otto aloitetaan ottoalueen jo avatulta osasta, Kylmäsuontien puolelta ja otto etenee kohti alueen rajoja. 4.6 Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö Ottaminen päättyy, kun koko suunnittelualueen pohjataso on saavutettu ja alueen reunat viimeistelty suunnitelman mukaisesti. Ottaminen rajataan alimmillaan tasoon Alueelle asennettu pohjavesiputki on kuiva. Putken alapää on kalliopinnassa tasolla Ottotoiminnan päätyttyä alueelta toimitetaan kiviainesta hyödynnettäväksi niin kauan kuin sitä varastokasoissa riittää. Muutoin alue tyhjennetään ottotoiminnassa käytetystä kalustosta ja laitteistosta toiminnan päätyttyä. Ottoalueen reunat luiskataan loiviksi noin kaltevuuteen 1:2.5, jolloin ottoalueen viimeistely kasvukerroksella onnistuu vielä hyvin. Viimeistelytoimenpiteinä pintamaat siirretään luiskiin kaivinkonetta käyttäen kiviaineksen oton edistyessä. Kasvualustaksi pohjatasolle ja luiskiin levitetään vähintään 30 cm vahvuinen kerros pintamaata ja alueen karkeampaa kiviainesta. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Alue annetaan metsittyä luonnollisesti. Alueen jälkikäyttö on metsätalous. Alue katselmoidaan ottotoiminnan päätyttyä ja viimeistelytoimenpiteiden valmistuttua yhdessä valvontaviranomaisen kanssa. 5 Kuvaus kiviainesten otosta ja jalostuksesta Vielä kaatamaton puusto kaadetaan ja loput pintamaat siirretään pyöräkuormaajilla ja kaivinkoneilla ottoalueen reunoille. Ylijäämämaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä. Sora ja hiekka irrotetaan muodostumasta kaivamalla ja se lastataan maansiirtoautoihin tai siirretään alueella jatkojalostettavaksi. Osa sorasta ja hiekasta (n. 80 %) seulotaan hiekka- tai soraseulalla tai käytetään sellaisenaan rakentamisen raaka-aineina. Osa (n. 20 %) sorasta murskataan. Kiviaines sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista murske toimitetaan

8 / 13 asiakkaille. Kiviaines kuljetetaan pois alueelta maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma- ja vetoautoilla. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen vuorokautinen lukumäärä vaihtelee muun muassa kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyydestä johtuen. 5.1 Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Työkoneiden käyttöenergia tuotetaan koneiden turboahdetuilla dieselmoottoreilla, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Työkoneiden polttoöljysäiliöiden tilavuus on litraa. Kuljetuskalustona käytettävät maansiirtoautot toimivat dieselöljyllä. Työkoneiden tarvitsema polttoöljy varastoidaan 1 2 kpl noin 2 m 3 :n ADR/IBC-hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä. Säiliöiden alustat eristetään liitteenä 6 olevan suunnitelmapiirustuksen mukaisesti. eissa (turve, lieju). Räjäytysmelun ja -tärinän lisäksi räjäytyksissä muodostuu paineaalto, joka saattaa kasvattaa häiriön kokemista, vaikka sen voimakkuus vaimeneekin nopeasti. Alueen aiemman ottotoiminnan perusteella kiinteistökatselmuksia ei tarvitse ennakolta tehdä. Yleensä katselmointi rajataan enintään 500 metrin päähän louhinta-alueesta, mutta etäisyys riippuu panostuksesta. Katselmointi on luonteeltaan yksityisoikeudellinen ja se tulee ratkaistavaksi viimeistään panostussuunnittelun yhteydessä. 6 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön, vaikutusten tarkkailu ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä toimintatavan soveltaminen 6.1 Toiminnan vertaaminen maa-aineslain 3 pykälään Maa-aineslain 3 :n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että ottamisesta aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen

9 / 13 veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alue on jo avattu soranottoalue, joten vaikutukset alueen luontoarvoihin ovat merkityksettömät. Ottamisella ei ole vaikutusta ottoalueen ja sen lähialueen pohjaveden antoisuudelle tai laadulle. Hankkeelle ei ole maa-aineslain 3 :n mukaisia esteitä, joten maa-aineslain mukainen lupa kiviaineksen ottamiselle voidaan myöntää. 6.2 Melu- ja pölyhaitat ja keinot niiden vähentämiseksi Toiminnan ympäristövaikutuksista tärkeimpiä ovat melu ja leijuva pöly. Kiviainesten aiheuttamien haittojen leviämisen pienentämiseksi ja estämiseksi on vakiintuneita keinoja, muun muassa 1. Kiviaineskasoista voidaan rakentaa meluesteitä ja tuulisuojia. 2. Kiviainesta, prosesseja ja aluetta voidaan kastella. Melu- ja pölysuojauksia voidaan teknisesti ja rakenteellisesti parantaa, jos siihen toiminnan aikana katsotaan olevan tarvetta. Toiminta ei ennakolta aiheuta lähimmissä pihapiireissä ohjearvoja ylittäviä melu- tai hiukkaspäästöjä keskinäisten etäisyyksien perusteella (valtioneuvoston asetus 800/2010). Toiminnalla ei ole lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia vähentävää vaikutusta. Työmaa-alueelle on ulkopuolisilta pääsy kielletty työn ollessa käynnissä. 6.3 Maaperä ja pohja- sekä pintavesi Toiminnalla ei ole vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai määrään etäisyyksistä ja alueen pohjavesioloista johtuen. Ottoalueen alimman ottotason ja alueen kalliopinnan tason väliin jätetään noin neljän metrin koskematon kiviaineskerros, minkä voidaan katsoa olevan riittävä turvaamaan pohjaveden määrä ja laatu toiminnan aikana ja sen päätyttyä. Ottotoiminnalla ei ole vaikutusta alueen valumaan, koska alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää soraa ja hiekkaa. Alueella ei ole vedenjakajina toimivia kalliokynnyksiä.

10 / 13 Alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu maaperävahinkoja. Koneiden rikkoutumis- ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa seurataan jatkuvasti. Ottamissuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota pohjaveden suojeluun ja ainestenoton maisemallisiin vaikutuksiin käyttämällä riittäviä suojakerroksia ja vyöhykkeitä, suunnittelemalla lopulliset muodot loivapiirteisiksi ja maisemoimalla alue metsätalouskäyttöä ajatellen. 6.4 Jätehuolto Toiminnanharjoittaja huolehtii alueen siisteydestä, eikä alueella säilytetä romua tai muuta asiaankuulumatonta tavaraa. Jätteet kuljetetaan jätehuoltomääräysten mukaisesti käsittelyyn. Alueella ei synny kaivannaisjätettä tai sivukiveä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. 6.5 Liikenne Toiminta aiheuttaa raskasta liikennettä arviolta enintään käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta ajetaan pois alueelta. Kiviaines käytetään pääasiassa lähiseudulla. Toiminnan liikennemäärät ja liikenteen ohjautumisen suunta ovat arvioita ja ne vaihtelevat toiminnan aikana. Ajokertojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ajokertoja suunnittelemalla ja käyttämällä ajoissa perävaunukalustoa. Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Toimivaltainen viranomainen liikennevalvonnassa on poliisi. 6.6 Turvallisuus Alue merkitään asianmukaisin suojamerkinnöin ja varoitustauluin. Työmaaalue pidetään lukittuna työajan ja toimintakauden ulkopuolella. Polttoainetta säilytetään alueella ainoastaan silloin, kun alueella työskennellään. Alue varustetaan valvontakameroilla.

11 / 13 Työkoneet tarkastetaan päivittäin ennen töiden aloittamista ja töiden päätyttyä. Lisäksi koneiden toimintaa tarkkaillaan työn aikana. Kiviaines otetaan ja jalostetaan noudattaen alan työsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä. Kemikaaliturvallisuus otetaan hakemuksen mukaisesti toiminnassa huomioon, eikä polttoaineiden säilytyksestä ja käytöstä aiheudu erityistä vaaraa terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle Menettely kemikaalivahinkotilanteessa Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Alueella on kaivureita ja maansiirtoautoja, joita voidaan käyttää maaperän kunnostamiseen ja vahinkojen laajenemisen torjumiseen. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet ensisijaisesti kaivetaan ylös tai toissijaisesti imeytetään imeytysturpeeseen, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Vahinkopaikka merkitään selvästi ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein, esimerkiksi polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta myös laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Lisäksi ilmoitus tehdään lupaviranomaiselle, jolle asia raportoidaan myös vuosiraportoinnin yhteydessä.

12 / 13 7 Allekirjoitus Hakemuksen vakuudeksi, Hämeenlinnassa , I n s i n ö ö r i t o i m i s t o M a t t i J o k i n e n Matti Jokinen insinööri YAMK, ympäristötekniikka, rakentaminen

13 / 13 HAKEMUKSEN LIITTEET 1 Ottohakemuksen selostusosa 2 Kiinteistötiedot 3 Tiedot pohjavesialueesta 4 Rajanaapureiden yhteystiedot 5 Ottosuunnitelmapiirustukset 6 Polttoainesäiliön suojaus, suunnitelmapiirustus