Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme"

Transkriptio

1 Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy osalla potilaista hemodynamiikan vaihtelua ja lisääntynyt aivoverenkierron häiriön riski. Tällöin hoitoaika pitenee sekä tehohoidossa että vuodeosastolla ja ohitusleikkauksen aiheuttamat kokonaiskustannukset kasvavat merkittävästi. Sydänleikkauspotilaiden keski-iän kasvaessa postoperatiivisen eteisvärinän aiheuttamat ongelmat lisääntyvät. Runsaasta tutkimustiedosta huolimatta riskitapauksia ei vielä pystytä toteamaan riittävän hyvin eikä rytmihäiriön estohoitoa voida vielä kohdennetusti käyttää ennen leikkausta. Ohitusleikkauksessa olleiden potilaiden eteisvärinän estoon ja hoitoon ei ole kansainvälisesti hyväksyttyä yksityiskohtaista strategiaa, joten käytännöt ovat olleet vaihtelevia. TAYS:ssa tehdään vuosittain noin 950 avosydänleikkausta ja postoperatiivisen eteisvärinän saa kolmannes potilaista. Hemodynamiikaltaan vakaassa tilanteessa tehohoitovaiheen jälkeen potilaan sydämen systolisen toiminnan ollessa normaali tai lähes normaali rytmin kääntöön käytetään suonensisäistä flekainidiinfuusiota. Kokemuksemme tästä hoidosta ovat hyviä. Eteisperäiset rytmihäiriöt ovat yleisin sydänleikkauksen jälkeinen ongelma. Huolimatta leikkaustekniikan kehittymisestä eteisperäisiä rytmihäiriöitä on edelleen todettu %:lla ohitusleikkauspotilaista ja jopa 60 %:lla läppäleikkauspotilaista. Eteisvärinä ja eteislepatus ovat näistä rytmihäiriöistä yleisimpiä (Andrews ym. 1991). Useimmiten rytmihäiriö on lyhytkestoinen, itsestään ohimenevä, hyvänlaatuinen ilmiö. Esiintyvyys on huipussaan päivinä leikkauksen jälkeen ja pienenee sitten nopeasti kahden viikon aikana. Yli 90 % ohitusleikkauksen jälkeisen eteisperäisen rytmihäiriön saaneista on sinusrytmissä 6 8 viikon kuluttua leikkauksesta (Maisel ym. 2001). Äkillinen eteisvärinä varsinkin iäkkäillä potilailla voi kuitenkin vähentää sydämen supistustehoa, mikä yhdessä nopean kammiovasteen kanssa saattaa aiheuttaa hemodynaamisia ongelmia ja altistaa sydämen vajaatoiminnalle, verenpaineen liialliselle laskulle ja kammioperäisille rytmihäiriöille. Toisaalta eteisten läpi virtaavan veren lammikoituminen voi lisätä embolisaation riskiä (Page ja Pym 1996). Eteisperäiset rytmihäiriöt lisäävät tehohoito- ja sairaalahoitoaikaa, joten kyseessä on merkittävä hoidollinen ja taloudellinen ongelma (Tamis ja Steinberg 2000). Eteisvärinän syntymekanismit Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän oletetaan olevan etiologialtaan monitekijäinen. Patofysiologian kannalta sen ajatellaan liittyvän ikääntymisen aiheuttamiin degeneratiivisiin muutoksiin, ja ikääntyminen onkin tärkein leikkauksenjälkeisen eteisvärinän riskiä ennustava tekijä (Fuller ym. 1989). Yli 65-vuotiaista potilaista postoperatiivisen eteisvärinän saa jopa Duodecim 2003;119:

2 puolet. Ikääntymiseen liittyvien muutosten, kuten eteisten koon kasvun, sydänlihaksen atrofioitumisen ja hidastuneen sähköisen johtumisen, ajatellaan selittävän lisääntynyttä eteisperäistä rytmihäiriöherkkyyttä. Muita sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän riskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. aiempi eteisvärinäkohtaus, beetasalpaajalääkityksen keskeyttäminen leikkauksen ajaksi, sydämen vasemman kammion heikentynyt systolinen toiminta, vasemman eteisen suurentunut koko ja EKG:n P-aallon pidentyminen ennen leikkausta yli arvon 110 ms (taulukko). Leikkaustekniikan kehittyminen ei ole tuonut toivottua ratkaisua sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ongelmaan. Ainoastaan lievän hypotermian on todettu useissa tutkimuksissa vähentävän postoperatiivisen eteisvärinän esiintyvyyttä (Sun ym. 1997). Mini-invasiivisella tekniikalla eteisvärinän riskiin ei ole voitu vaikuttaa (Siebert ym. 2001). Taulukko. Ohitusleikkauksen jälkeisen eteisvärinän riskiä lisääviä tekijöitä. Todennäköinen yhteys Ikä Miessukupuoli Läppävika Suurentunut vasen eteinen Aiempi eteisvärinätaipumus Vasemman kammion huonontunut systolinen toiminta P-aallon preoperatiivinen pidentyminen yli arvon 110 ms Beetasalpaajalääkityksen lopetus leikkauksen yhteydessä Heikompi yhteys Sydämen vajaatoiminta Verenpainetauti Krooninen keuhkosairaus Kohonnut vasemman kammion loppudiastolinen paine Hypomagnesemia leikkauksen yhteydessä Pitkä aortan pihditysaika Hyperkaleeminen kardioplegia Inotrooppien käyttö leikkauksen jälkeen Peri- ja postoperatiivinen sydäninfarkti Postoperatiivinen perikardiitti Oikean sepelvaltimon ahtauma Eteisvärinän ehkäisy Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisevästä hoidosta on tehty runsaasti tutkimuksia, joiden tulokset ovat osittain ristiriitaisia. Lumekontrolloiduissa tutkimuksissa beetasalpaajien on todettu vähentävän eteisvärinäriskiä. Eri beetasalpaajien välillä ei katsota olevan juuri eroa estotehossa (Andrews ym. 1991, Balcetyte-Harris ym. 2002). Tärkeintä on, ettei lääkitystä keskeytetä ennen leikkausta. Tällöin vältetään ns. rebound-efekti eli sydämen syketaajuuden nousu, verenpaineen kohoaminen ja plasman katekoliamiinien määrän lisääntyminen. Digitaliksesta tai verapamiilista yksinään käytettynä ei ole osoitettu olevan hyötyä eteisvärinän ehkäisyssä (Andrews ym. 1991). Verrattaessa suonensisäistä diltiatseemia suonensisäiseen glyseryylinitraattiin on todettu diltiatseemin vähentävän oitusleikkauksen jälkeisiä eteisperäisiä rytmihäiriöitä (Seitenberger ym. 1994), mutta estotehosta ei ole tehty lumekontrolloitua tutkimusta. Sotalolin on todettu vähentävän eteisvärinän riskiä verrattuna lumelääkkeeseen ja pieneen annokseen propranololia (Pfisterer ym. 1997, Suttorp ym. 1990). Myös amiodaroni näyttäisi vähentävän merkittävästi leikkauksenjälkeisen eteisvärinän riskiä, mutta hoitoon liittyy bradykardian vaara (Haan ja Geraci 2002). Toisaalta Crystal ym. (2002) totesivat yhteensä 52 satunnaistetun tutkimuksen perusteella, että beetasalpaajien, sotalolin ja amiodaronin välillä ei ole oleellista eroa postoperatiivisen eteisvärinän estossa. Koska rytmihäiriöitä estävään lääkitykseen liittyy aina haittavaikutuksia, on eteisvärinäongelmaan etsitty vastausta eteisten tahdistuksesta. Pelkällä yhden eteisen tahdistuksella ei ole todettu olevan suotuisaa vaikutusta, mutta molempien eteisten tahdistus yhdistettynä beetasalpaajalääkitykseen on vähentänyt eteisvärinän esiintyvyyttä ohitusleikkauksen jälkeen varsinkin vanhemmassa ikäryhmässä (Gerstenfeld ym. 2001). Leikkauksenjälkeisen vähentyneen magnesiumpitoisuuden on todettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen eteisvärinäherkkyyteen, ja magnesiumlisän antaminen ennen leikkausta on vähentänyt eteisvärinäriskiä (Toraman ym. 2001). Eteisvärinäpotilaiden hoitoa koskevassa ACC/AHA/ESC-ohjeistossa on käsitelty lyhyesti sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäi- 630 L. Kokkonen ja S. Majahalme

3 syä ja hoitoa (Fuster ym. 2001). Ehkäiseväksi lääkitykseksi suositellaan beetasalpaajia ja suuren riskin potilaille sotalolia tai amiodaronia. Eteisvärinän hoito Huolimatta beetasalpaajan käytöstä leikkauksenjälkeinen eteisvärinä on pysynyt yleisenä. Onkin pohdittu, onko postoperatiivisen eteisvärinän kääntö oireettomilla potilailla tarpeellista vai voisiko rytmin hyvä hallinta olla riittävä hoitomuoto. Majahalmeen ym. (2001) vertailututkimuksessa todettiin suomalaisten potilaiden saavan enemmän beetasalpaajia kuin yhdysvaltalaiset sekä ennen leikkausta että sen jälkeen mutta saavan kuitenkin postoperatiivisen eteisvärinän useammin. Koko aineistossa aivoinfarktin ilmaantuvuus oli 2,9 % sinusrytmissä säilyneillä ja 5,9 % eteisvärinän saaneilla. Lisääntynyttä tromboembolian riskiä ajatellen olemme päätyneet yrittämään myös oireettomille postoperatiivisen eteisvärinän saaneille potilaille ainakin kerran rytmin kääntöä. Vuoteen 1997 asti ohitusleikkauksen jälkeistä eteisvärinää hoidettiin TAYS:ssa tehohoitovaiheen jälkeen pitkälti suun kautta annettavalla kinidiinillä ja tarvittaessa sähköisellä rytminsiirrolla. Koska hoitokäytännöt vaihtelivat paljon, haluttiin tehdä seurantatutkimus, jossa toista ryhmää hoidettiin entisen käytännön mukaisesti ja toisen ryhmän potilaat saivat suonensisäisen flekainidi-infuusion (Wafa ym. 1989, Donovan ym ja 1995) eteisvärinän kestettyä yli neljä tuntia. Ennen flekainidi-infuusiota potilaiden syketaajuutta hillittiin tarpeen mukaan suonensisäisellä metoprololilla. Jos eteisvärinä lääkehoidosta huolimatta jatkui, tehtiin 12 tunnin kuluttua sähköinen rytminsiirto. Tutkimukseen otettiin elektiiviseen ohitusleikkaukseen tulevia potilaita, joilla ei ollut esiintynyt kroonista eteisvärinää tai toistuvia eteisvärinäjaksoja viimeisten kahden vuoden aikana. Tutkimus kattoi ajan syyskuusta 1997 maaliskuuhun Tänä aikana tutkimukseen otettiin mukaan 138 potilaista, joista 48 (34,8 %) sai leikkauksenjälkeisen eteisvärinän. Suonensisäistä flekainidia sai 21 potilasta. Heistä kolmella vasemman kammion systolinen toiminta oli normaalia huonompi. Johtumishäiriöitä tai proarytmiaa ei todettu. Sinusrytmi palautui flekainidi-infuusiolla 81 %:lle potilaista ja verrokkiryhmässä 74 %:lle ilman sähköistä rytminsiirtoa. Flekainidi käänsi postoperatiivisen eteisvärinän nopeammin kuin kinidiini, ja sen käyttö osastolla oli helppoa. Flekainidia on myös verrattu propafenoniin ja amiodaroniin akuutin eteisvärinän käännössä. Kahdentoista tunnin kuluttua flekainidin teho oli merkitsevästi parempi (Martinez-Marcos ym. 2000). Ibutilidin käytöstä ohitusleikkauspotilaiden eteisperäisessä rytmihäiriössä on tehty lumekontrolloitu tutkimus ja sen kääntöteho on todettu hyväksi. Eteislepatus kääntyi paremmin kuin eteisvärinä (VanderLugt ym. 1999). Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän hoito TAYS:ssa. Ohitusleikkaukseen tulevalla potilaalla pitäisi olla beetasalpaajalääkitys, jos siihen ei ole vasta-aihetta. TAYS:aan ohitusleikkaukseen tulevista potilaista yli 90 % käyttää beetasalpaajaa. Leikkauksen jälkeen beetasalpaajalääkitys tulisi aloittaa hemodynaamisesti stabiilille potilaalle uudelleen 6 12 tunnin kuluttua. TAYS:ssa käytämme ehkäisyyn eniten lyhytvaikutteista metoprololia tai pidempivaikutteista bisoprololia. Metoprololia suositaan varsinkin niissä tapauksissa, joissa ongelmana on pieni syketaajuus tai matala verenpaine, jolloin lääkityksen muokkaaminen sopivaksi on helpompaa. Jos potilaalla todetaan eteisvärinä tehohoitojakson jälkeen vuodeosastolla, on ensimmäiseksi arvioitava potilaan hemodynaaminen tila. Tapauksissa, joissa hemodynamiikka on vakaa ja sydämen vasemman kammion toiminta normaali tai lievästi huonontunut, olemme vuodesta 1998 lähtien antaneet suoneen flekainidia painokilojen mukaan ad 150 mg puolen tunnin infuusiona rytmihäiriön kestettyä yli 4 tuntia. Tällä hoidolla valtaosa potilaista saavuttaa sinusrytmin 2 3 tunnin kuluessa. Ennen infuusiota annetaan kammiorytmin hidastamiseksi tarvittaessa suonensisäisesti metoprololia boluksena 2,5 5 mg ja tarvittaessa annos toistetaan. Jos sinusrytmiä ei saavuteta potilaalle tehdään kuuden tunnin paaston jälkeen sähköinen rytmin- Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä 631

4 Beetasalpaajahoidon aloitus nopeasti leikkauksen jälkeen Eteisvärinä pitkittyy Hemodynamiikka vakaa ja vasemman kammion toiminta normaali tai lähes normaali On Ei Kammiovasteen hidastus beetasalpaajalla ja flekainidi-infuusio 4 tunnin kuluttua Sähköinen rytminsiirto Eteisvärinä kääntyy Eteisvärinä kääntyy Kyllä Ei Kyllä Ei Sähköinen rytminsiirto Sinusrytmi Kyllä Ei Eteisvärinä Tarvittaessa suurennetaan beetasalpaaja-annosta ja aletaan antaa pienimolekyylistä hepariinia Jos potilas oireinen, amiodaroni-infuusio ja uusi sähköinen rytminsiirto Aloitetaan varfariinilääkitys ja hidastetaan kammiovastetta Sinusrytmi Toistuvassa tai pitkittyvässä eteisvärinässä hidastetaan kammiovastetta ja aloitetaan varfariinilääkitys Kuva. Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän hoito TAYS:ssa. 632 L. Kokkonen ja S. Majahalme

5 siirto. Jos eteisvärinä pitkittyy tästä hoidosta huolimatta ja potilaalla on oireita, voidaan antaa 300 mg:n suonensisäinen amiodaronibolus ja jatkoksi infuusio annoksella 900 mg/vrk ja seuraavana päivänä tehdään uusi sähköinen rytminsiirto. Oireettomissa tapauksissa rauhoitellaan kammiovastetta ja aloitetaan varfariinihoito. Jos potilas on kuukauden kuluttua seurantakäynnillä edelleen eteisvärinärytmissä, tehdään sähköinen rytminsiirto. Flekainidi-infuusioon voi liittyä nopean eteislepatuksen tai supraventrikulaarisen takykardian vaara. Tarvittaessa nämä häiriöt hoidetaan välittömällä sähköisellä rytminsiirrolla. Tämän vuoksi potilaat kytketään monitoriseurantaan. Hidasrytmisille potilaille asennetaan väliaikainen tahdistin käyttäen hyväksi leikkauksessa sydämen pintaan kiinnitettyjä tahdistinelektrodeja. Pitempiaikaista flekainidilääkitystä emme käytä. Joskus eteisvärinää ei saada kääntymään sinusrytmiin lääkkeellisestä ja sähköisestä rytminsiirrosta huolimatta. Toistuvia kääntöyrityksiä ei tehdä, jos potilas voi hyvin eteisvärinärytmistään huolimatta ja hemodynamiikka on vakaa, vaan aloitetaan varfariinihoito ja beetasalpaaja-annosta lisätään kammiovasteen mukaan. Digitalista käytetään ainoastaan, jos kammiovastetta ei saada kuriin beetasalpaajalla tai jos verenpainetason mataluus ei salli riittävää beetasalpaaja-annosta. Jos potilaalla on sydämen vasemman kammion vajaatoiminta tai vasen kammio toimii selkeästi normaalia huonommin tai jos hänen hemodynamiikkansa on epävakaa, tehdään suoraan sähköinen rytminsiirto. Ellei se tuota tulosta, annetaan 300 mg:n suonensisäinen amiodaronibolus ja jatkoksi infuusio annoksella 900 mg/vrk ja seuraavana päivänä yritetään uudestaan sähköistä rytminsiirtoa. Suonensisäinen flekainidilääkitys on tehokas eteisvärinän kääntämisessä sinusrytmiin (Donovan ym. 1992). Runsaasta käytöstä huolimatta emme ole todenneet tähän lääkitykseen liittyvän isoja ongelmia. Amiodaroni-infuusion teho tulee esille hitaammin (Donovan ym. 1995). Toistuvaa leikkauksenjälkeistä eteisvärinää on tutkittu vähän, eikä ole varmaa tietoa, kuinka sitä pitäisi hoitaa. Toistuvat kääntöyritykset ovat usein hyödyttömiä. Perikardiumnesteen lisääntyminen voi pitää yllä toistuvaa eteisvärinää, joten ainakin näille potilaille sydämen kaikututkimus on tarpeen pretamponaation pois sulkemiseksi. Vähäoireisten ja oireettomien potilaiden kammiovastetta hidastetaan riittävällä beetasalpaajalääkityksellä ja tilannetta jäädään seuraamaan. Oireisille potilaille voidaan kokeilla suun kautta annettavaa amiodaronilääkitystä kammiovasteen vakauttamiseksi. Ensimmäisen eteisvärinäkohtauksen toteamisen jälkeen alamme aina antaa pienimolekyylistä hepariinia ihon alle samanlaisin annoksin kuin akuutin sydäninfarktin jälkeen suositellaan. Tätä hoitoa jatketaan 5 7 vuorokauden ajan tai potilaan kotiutumiseen saakka. Toistuvassa tai pitkittyvässä eteisvärinässä tulee aloittaa aina varfariinihoito, ja sitä jatketaan ensimmäiseen seurantakäyntiin asti. Jos potilas on tällöin sinusrytmissä, varfariinilääkitys lopetetaan. Asetyylisalisyylihapon käyttöä ei lopeteta varfariinihoidon aloituksen yhteydessä. Leikkauksenjälkeisestä antitromboottisesta hoidosta ei ole toistaiseksi olemassa yleisiä suosituksia, koska riittävä tutkimusnäyttö puuttuu. Postoperatiivisen eteisvärinän käännyttyä sinusrytmiin pyritään beetasalpaaja-annosta suurentamaan ja syketaajuutta ja verenpainetasoa seuraamaan. Eteislepatuksen hoitolinja on sama kuin eteisvärinän. Käyttämämme hoitostrategia on esitelty tiivistettynä oheisessa kuvassa. Kirjallisuutta Andrews TC, Reimold SC, Berlin JA, Antman EM. Prevention of supraventricular arrhytmias after coronary artery bypass surgery a meta-analysis of randomised control trials. Circulation 1991; 84(Suppl III): Balcetyte-Harris N, Tamis JE, Homel P, Menchavez E, Steinberg JS. Randomized study of early intravenous esmolol versus oral betablockers in preventing post-cabg atrial fibrillation in high risk patients identified by signal-averaged ECG:result of a pilot study. Ann Noninvasive Electrocardiol 2002;7: Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä 633

6 Crystal E, Connolly SJ, Sleik K, Ginger TJ, Yusuf S. Interventions on prevention of postoperative atrial fibrillation in patients undergoing heart surgery. Circulation 2002;106: Donovan KD, Dodd GJ, Coombs LJ, ym. Efficacy of flecainide for te reversion of acute onset atrial fibrillation. Am J Cardiol 1992;70: 50A 55A. Donovan KD, Power BM, Hockings BEF, Dodd GJ, Lee K-Y. Intravenous flecainide versus amiodarone for recent-oncet atrial fibrillation. Am J Cardiol 1995;75: Fuller J, Adams G, Buxton B. Atrial fibrillation after coronary artery bypass grafting: is it disorder of the elderly? J Thorac Cardiovasc Surg 1989;97: Fuster V, Ryden LE, Asinger RW, ym. ACC/AHA/ESC guidelines for the management of patients with atrial fibrillation. Eur Heart J 2001; 22: Gerstenfeld EP, Khoo M, Martin RC, Cook JR, ym. Effectiveness of biatrial pacing for reduction atrial fibrillation after coronary artery bypass graft surgery. J Interv Card Electrophysiol 2001;5: Haan CK, Geraci SA. Role of amiodarone in reducing atrial fibrillation after cardiac surgery in adults. Ann Thorac Surg 2002:73: Kalman JM, Munawar M, Howes LG, ym. Atrial fibrillation after coronary artery bypass gtafting is associated with sympathetic activation. Ann Thorac Surg 1995;60: Maisel WH, Rawn JD, Stevenson WG. Atrial fibrillation after cardiac surgery. Ann Intern Med 2001;135: Majahalme S, Kim MH, Bruckman D, Tarkka M, Eagle KA. Atrial fibrillation after coronary surgery: comparison between different health care systems. Int J Cardiol 2002;82: Martinez-Marcos FJ, Garcia-Garmendia JL, Ortega-Carpio A, ym. Comparison of intravenous flecainide, propafenone, and amiodarone for conversion of acute atrial fibrillation to sinus rhythm. Am J Cardiol 2000;86: Page PL, Pym J. Atrial fibrillation following cardiac surgery. Can J Cardiol 1996;12 (Suppl A):A40 A44. Pfisterer ME, Klöter-Weber UC, Huber M, ym. Prevention of supraventricular tachyarrhytmias after open heart operation by low-dose sotalol: a prospective, double-blind, randomised, placebo-controlled study. Ann Thorac Surg 1997;64: Sietenberger R, Hannes W, Gleichauf M, Keilich M, Christoph M, Fasol R. Effects of diltiazem on perioperative ischemia, arrhytmias, and myocardial function in patients undergoing elective coronary bypass grafting. J Thorac Cardiovasc Surg 1994;107: Siebert J, Anisimowcz L, Lango R ym. Atrial fibrillation after coronary bypass grafting: does the type of procedure influence the early postoperative incidence? Eur J Cardio Thorac Surg 2001;19: Sun LS, Adams DC, Delphin E, ym. Sympathetic response during cardiopulmonary bypass. Mild versus moderate hypothermia. Crit Care Med 1997;vol25(12): Suttorp MJ, Kingma JH, Tjon Joe Gin RM, ym. Efficacy and safety of low and high dose sotalol versus propranolol in the prevention of supraventricular tachyarrhytmias early after coronary artery bypass opeation. J Thorac Cardiovasc Surg 1990;100: Tamis J, Steinberg JS. Atrial fibrillation independently prolongs hospital stay after coronary artery bypass surgery. Clin Cardiol 2000;3: Toraman F, Karabulut EH, Alban HC, Dagdelen S, Tarcan S. Magnesium infusion dramatically decreases the incidence of atrial fibrillation after coronary artery bypass grafting. Ann Thorac Surg 2001; 72: VanderLugt JT, Mattioni T, Denker S ym. Efficacy and safety of ibutilid fumarate for the conversion of atrial arrhytmias after cardiac surgery. Circulation 1999;100: Wafa SS, Ward DE, Parker DJ, Camm AJ. Efficacy of flecainide acetate for atrial arrhytmias following coronary artery bypass grafting. Am J Cardiol 1989;63: LIISA KOKKONEN, LL, erikoistuva lääkäri SILJA MAJAHALME,dosentti, erikoislääkäri TAYS:n sisätautien klinikka, kardiologian yksikkö PL 2000, Tampere 634

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia. Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen,

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden

Rytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden KATSAUS Rytmihäiriöiden hoito sydämen vajaatoiminnassa Heikki Huikuri Sydämen vajaatoiminnassa rytmihäiriöt ovat tavallisia ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu rytmihäiriöperäisestä äkkikuolemasta. Rytmihäiriölääkkeiden

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN ETEISVÄRINÄ

SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN ETEISVÄRINÄ SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN ETEISVÄRINÄ Juha Vähämetsä Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia Lokakuu 2015 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset Liite IV Tieteelliset johtopäätökset 54 Tieteelliset johtopäätökset 1. - Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositus Taustatietoa Ivabradiini on sykettä alentava aine, jolla on spesifinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depottabletti sisältää 23,75 mg metoprololisuksinaattia, mikä vastaa 25 mg:aa metoprololitartraattia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depottabletti sisältää 23,75 mg metoprololisuksinaattia, mikä vastaa 25 mg:aa metoprololitartraattia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Metoprolol ratiopharm 23,75 mg depottabletti Metoprolol ratiopharm 47,5 mg depottabletti Metoprolol ratiopharm 95 mg depottabletti Metoprolol ratiopharm 190 mg

Lisätiedot

Leena Meinilä 25.11.2008

Leena Meinilä 25.11.2008 Ohitusleikkaus Mitraaliläppäleikkaus Sternumin fixaatio Ennen leikkausta 2-3vk preoperatiivinen harjoittelu (hengityslihasvoima, rintakehän liikkuvuus, kestävyys) vähentää hengityskomplikaatioita erityisesti

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI Käypä hoito : Leikkausriskin arvio tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Anestesiariskiluokitus (ASA-luokitus) Päivitetyt esimerkit hyväksy.y Amerikan anestesiologiyhdistyksen

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Beetasalpaajat vaikuttavat elimistön adrenergisiin

Beetasalpaajat vaikuttavat elimistön adrenergisiin Lääkevaaka Lasse A. Lehtonen ja Pertti J. Pentikäinen Beetasalpaajat ovat heterogeeninen lääkeaineryhmä, jolla on monia käyttöaiheita. Suomessa käytetään eri beetasalpaajia hiukan yli 100 miljoonaa määriteltyä

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Käyttöohje 15.04.2010

Käyttöohje 15.04.2010 Käyttöohje 15.04.2010 Sisällys Johdanto... 3 Tuotekuvaus... 4 Vetoketjujen käyttö... 5 T-Balance -asun pukeminen... 7 WC-käynti... 8 Yläselän paljastaminen... 8 Selän paljastaminen puudutusta varten...

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Leikkauspotilaan esilämmitys

Leikkauspotilaan esilämmitys Leikkauspotilaan esilämmitys Sirkka-Liisa Lauronen 10.10.2014 Sisältö Normotermia Tahaton perioperatiivinen hypotermia Hypotermian seuraukset ja kustannukset Leikkauspotilaan esilämmitys Normotermia Ihminen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Marianna Kujamäki & Marjaana Tuomi ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI digitaalinen tarina eteisvärinästä ja sen hoidosta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Seloken 50 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Seloken 50 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Seloken 50 mg tabletti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 50 mg metoprololitartraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Käytetään myös paikallisesti hemostaattina paikallispuudutteiden lisänä.

VALMISTEYHTEENVETO. Käytetään myös paikallisesti hemostaattina paikallispuudutteiden lisänä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ADRENALIN 1 mg/ml -injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 1 mg adrenaliinia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Titrausvaiheen aikana tai sen jälkeen voi esiintyä tilapäistä sydämen vajaatoiminnan pahenemista, hypotensiota tai bradykardiaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Titrausvaiheen aikana tai sen jälkeen voi esiintyä tilapäistä sydämen vajaatoiminnan pahenemista, hypotensiota tai bradykardiaa. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Bisoprolol ratiopharm 2,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 2,5 mg bisoprololifumaraattia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.

Lisätiedot

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA 1 JODOKASEIINIA/TIAMIINIA SISÄLTÄVÄT LÄÄKEVALMISTEET, JOILLA ON MYYNTILUPA

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi

Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi Näin tutkin Tuomas Oksanen, Kristiina Mattila ja Markku Hynynen Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi Väestön ikääntyessä leikkaushoidon tarve tulee Suomessakin lisääntymään. kelpoisuutta arvioitaessa

Lisätiedot

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 Alkuperäinen versio 5/2014: Teemu Elomaa EL, Petri Aaltonen EL Päivitetty 6/2015 (työryhmä: Petri Aaltonen, Anu Keskilohko, Tuomo Maavirta, Aaron

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin

Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin kaupunginsairaalassa Saga Itäinen LK Helsinki 14.5.2015 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: Mika Lehto M.D. Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO. Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5

SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO. Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5 SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5 Patomo Tanja Saarinen Inkeri Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot