Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme"

Transkriptio

1 Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy osalla potilaista hemodynamiikan vaihtelua ja lisääntynyt aivoverenkierron häiriön riski. Tällöin hoitoaika pitenee sekä tehohoidossa että vuodeosastolla ja ohitusleikkauksen aiheuttamat kokonaiskustannukset kasvavat merkittävästi. Sydänleikkauspotilaiden keski-iän kasvaessa postoperatiivisen eteisvärinän aiheuttamat ongelmat lisääntyvät. Runsaasta tutkimustiedosta huolimatta riskitapauksia ei vielä pystytä toteamaan riittävän hyvin eikä rytmihäiriön estohoitoa voida vielä kohdennetusti käyttää ennen leikkausta. Ohitusleikkauksessa olleiden potilaiden eteisvärinän estoon ja hoitoon ei ole kansainvälisesti hyväksyttyä yksityiskohtaista strategiaa, joten käytännöt ovat olleet vaihtelevia. TAYS:ssa tehdään vuosittain noin 950 avosydänleikkausta ja postoperatiivisen eteisvärinän saa kolmannes potilaista. Hemodynamiikaltaan vakaassa tilanteessa tehohoitovaiheen jälkeen potilaan sydämen systolisen toiminnan ollessa normaali tai lähes normaali rytmin kääntöön käytetään suonensisäistä flekainidiinfuusiota. Kokemuksemme tästä hoidosta ovat hyviä. Eteisperäiset rytmihäiriöt ovat yleisin sydänleikkauksen jälkeinen ongelma. Huolimatta leikkaustekniikan kehittymisestä eteisperäisiä rytmihäiriöitä on edelleen todettu %:lla ohitusleikkauspotilaista ja jopa 60 %:lla läppäleikkauspotilaista. Eteisvärinä ja eteislepatus ovat näistä rytmihäiriöistä yleisimpiä (Andrews ym. 1991). Useimmiten rytmihäiriö on lyhytkestoinen, itsestään ohimenevä, hyvänlaatuinen ilmiö. Esiintyvyys on huipussaan päivinä leikkauksen jälkeen ja pienenee sitten nopeasti kahden viikon aikana. Yli 90 % ohitusleikkauksen jälkeisen eteisperäisen rytmihäiriön saaneista on sinusrytmissä 6 8 viikon kuluttua leikkauksesta (Maisel ym. 2001). Äkillinen eteisvärinä varsinkin iäkkäillä potilailla voi kuitenkin vähentää sydämen supistustehoa, mikä yhdessä nopean kammiovasteen kanssa saattaa aiheuttaa hemodynaamisia ongelmia ja altistaa sydämen vajaatoiminnalle, verenpaineen liialliselle laskulle ja kammioperäisille rytmihäiriöille. Toisaalta eteisten läpi virtaavan veren lammikoituminen voi lisätä embolisaation riskiä (Page ja Pym 1996). Eteisperäiset rytmihäiriöt lisäävät tehohoito- ja sairaalahoitoaikaa, joten kyseessä on merkittävä hoidollinen ja taloudellinen ongelma (Tamis ja Steinberg 2000). Eteisvärinän syntymekanismit Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän oletetaan olevan etiologialtaan monitekijäinen. Patofysiologian kannalta sen ajatellaan liittyvän ikääntymisen aiheuttamiin degeneratiivisiin muutoksiin, ja ikääntyminen onkin tärkein leikkauksenjälkeisen eteisvärinän riskiä ennustava tekijä (Fuller ym. 1989). Yli 65-vuotiaista potilaista postoperatiivisen eteisvärinän saa jopa Duodecim 2003;119:

2 puolet. Ikääntymiseen liittyvien muutosten, kuten eteisten koon kasvun, sydänlihaksen atrofioitumisen ja hidastuneen sähköisen johtumisen, ajatellaan selittävän lisääntynyttä eteisperäistä rytmihäiriöherkkyyttä. Muita sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän riskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. aiempi eteisvärinäkohtaus, beetasalpaajalääkityksen keskeyttäminen leikkauksen ajaksi, sydämen vasemman kammion heikentynyt systolinen toiminta, vasemman eteisen suurentunut koko ja EKG:n P-aallon pidentyminen ennen leikkausta yli arvon 110 ms (taulukko). Leikkaustekniikan kehittyminen ei ole tuonut toivottua ratkaisua sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ongelmaan. Ainoastaan lievän hypotermian on todettu useissa tutkimuksissa vähentävän postoperatiivisen eteisvärinän esiintyvyyttä (Sun ym. 1997). Mini-invasiivisella tekniikalla eteisvärinän riskiin ei ole voitu vaikuttaa (Siebert ym. 2001). Taulukko. Ohitusleikkauksen jälkeisen eteisvärinän riskiä lisääviä tekijöitä. Todennäköinen yhteys Ikä Miessukupuoli Läppävika Suurentunut vasen eteinen Aiempi eteisvärinätaipumus Vasemman kammion huonontunut systolinen toiminta P-aallon preoperatiivinen pidentyminen yli arvon 110 ms Beetasalpaajalääkityksen lopetus leikkauksen yhteydessä Heikompi yhteys Sydämen vajaatoiminta Verenpainetauti Krooninen keuhkosairaus Kohonnut vasemman kammion loppudiastolinen paine Hypomagnesemia leikkauksen yhteydessä Pitkä aortan pihditysaika Hyperkaleeminen kardioplegia Inotrooppien käyttö leikkauksen jälkeen Peri- ja postoperatiivinen sydäninfarkti Postoperatiivinen perikardiitti Oikean sepelvaltimon ahtauma Eteisvärinän ehkäisy Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisevästä hoidosta on tehty runsaasti tutkimuksia, joiden tulokset ovat osittain ristiriitaisia. Lumekontrolloiduissa tutkimuksissa beetasalpaajien on todettu vähentävän eteisvärinäriskiä. Eri beetasalpaajien välillä ei katsota olevan juuri eroa estotehossa (Andrews ym. 1991, Balcetyte-Harris ym. 2002). Tärkeintä on, ettei lääkitystä keskeytetä ennen leikkausta. Tällöin vältetään ns. rebound-efekti eli sydämen syketaajuuden nousu, verenpaineen kohoaminen ja plasman katekoliamiinien määrän lisääntyminen. Digitaliksesta tai verapamiilista yksinään käytettynä ei ole osoitettu olevan hyötyä eteisvärinän ehkäisyssä (Andrews ym. 1991). Verrattaessa suonensisäistä diltiatseemia suonensisäiseen glyseryylinitraattiin on todettu diltiatseemin vähentävän oitusleikkauksen jälkeisiä eteisperäisiä rytmihäiriöitä (Seitenberger ym. 1994), mutta estotehosta ei ole tehty lumekontrolloitua tutkimusta. Sotalolin on todettu vähentävän eteisvärinän riskiä verrattuna lumelääkkeeseen ja pieneen annokseen propranololia (Pfisterer ym. 1997, Suttorp ym. 1990). Myös amiodaroni näyttäisi vähentävän merkittävästi leikkauksenjälkeisen eteisvärinän riskiä, mutta hoitoon liittyy bradykardian vaara (Haan ja Geraci 2002). Toisaalta Crystal ym. (2002) totesivat yhteensä 52 satunnaistetun tutkimuksen perusteella, että beetasalpaajien, sotalolin ja amiodaronin välillä ei ole oleellista eroa postoperatiivisen eteisvärinän estossa. Koska rytmihäiriöitä estävään lääkitykseen liittyy aina haittavaikutuksia, on eteisvärinäongelmaan etsitty vastausta eteisten tahdistuksesta. Pelkällä yhden eteisen tahdistuksella ei ole todettu olevan suotuisaa vaikutusta, mutta molempien eteisten tahdistus yhdistettynä beetasalpaajalääkitykseen on vähentänyt eteisvärinän esiintyvyyttä ohitusleikkauksen jälkeen varsinkin vanhemmassa ikäryhmässä (Gerstenfeld ym. 2001). Leikkauksenjälkeisen vähentyneen magnesiumpitoisuuden on todettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen eteisvärinäherkkyyteen, ja magnesiumlisän antaminen ennen leikkausta on vähentänyt eteisvärinäriskiä (Toraman ym. 2001). Eteisvärinäpotilaiden hoitoa koskevassa ACC/AHA/ESC-ohjeistossa on käsitelty lyhyesti sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäi- 630 L. Kokkonen ja S. Majahalme

3 syä ja hoitoa (Fuster ym. 2001). Ehkäiseväksi lääkitykseksi suositellaan beetasalpaajia ja suuren riskin potilaille sotalolia tai amiodaronia. Eteisvärinän hoito Huolimatta beetasalpaajan käytöstä leikkauksenjälkeinen eteisvärinä on pysynyt yleisenä. Onkin pohdittu, onko postoperatiivisen eteisvärinän kääntö oireettomilla potilailla tarpeellista vai voisiko rytmin hyvä hallinta olla riittävä hoitomuoto. Majahalmeen ym. (2001) vertailututkimuksessa todettiin suomalaisten potilaiden saavan enemmän beetasalpaajia kuin yhdysvaltalaiset sekä ennen leikkausta että sen jälkeen mutta saavan kuitenkin postoperatiivisen eteisvärinän useammin. Koko aineistossa aivoinfarktin ilmaantuvuus oli 2,9 % sinusrytmissä säilyneillä ja 5,9 % eteisvärinän saaneilla. Lisääntynyttä tromboembolian riskiä ajatellen olemme päätyneet yrittämään myös oireettomille postoperatiivisen eteisvärinän saaneille potilaille ainakin kerran rytmin kääntöä. Vuoteen 1997 asti ohitusleikkauksen jälkeistä eteisvärinää hoidettiin TAYS:ssa tehohoitovaiheen jälkeen pitkälti suun kautta annettavalla kinidiinillä ja tarvittaessa sähköisellä rytminsiirrolla. Koska hoitokäytännöt vaihtelivat paljon, haluttiin tehdä seurantatutkimus, jossa toista ryhmää hoidettiin entisen käytännön mukaisesti ja toisen ryhmän potilaat saivat suonensisäisen flekainidi-infuusion (Wafa ym. 1989, Donovan ym ja 1995) eteisvärinän kestettyä yli neljä tuntia. Ennen flekainidi-infuusiota potilaiden syketaajuutta hillittiin tarpeen mukaan suonensisäisellä metoprololilla. Jos eteisvärinä lääkehoidosta huolimatta jatkui, tehtiin 12 tunnin kuluttua sähköinen rytminsiirto. Tutkimukseen otettiin elektiiviseen ohitusleikkaukseen tulevia potilaita, joilla ei ollut esiintynyt kroonista eteisvärinää tai toistuvia eteisvärinäjaksoja viimeisten kahden vuoden aikana. Tutkimus kattoi ajan syyskuusta 1997 maaliskuuhun Tänä aikana tutkimukseen otettiin mukaan 138 potilaista, joista 48 (34,8 %) sai leikkauksenjälkeisen eteisvärinän. Suonensisäistä flekainidia sai 21 potilasta. Heistä kolmella vasemman kammion systolinen toiminta oli normaalia huonompi. Johtumishäiriöitä tai proarytmiaa ei todettu. Sinusrytmi palautui flekainidi-infuusiolla 81 %:lle potilaista ja verrokkiryhmässä 74 %:lle ilman sähköistä rytminsiirtoa. Flekainidi käänsi postoperatiivisen eteisvärinän nopeammin kuin kinidiini, ja sen käyttö osastolla oli helppoa. Flekainidia on myös verrattu propafenoniin ja amiodaroniin akuutin eteisvärinän käännössä. Kahdentoista tunnin kuluttua flekainidin teho oli merkitsevästi parempi (Martinez-Marcos ym. 2000). Ibutilidin käytöstä ohitusleikkauspotilaiden eteisperäisessä rytmihäiriössä on tehty lumekontrolloitu tutkimus ja sen kääntöteho on todettu hyväksi. Eteislepatus kääntyi paremmin kuin eteisvärinä (VanderLugt ym. 1999). Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän hoito TAYS:ssa. Ohitusleikkaukseen tulevalla potilaalla pitäisi olla beetasalpaajalääkitys, jos siihen ei ole vasta-aihetta. TAYS:aan ohitusleikkaukseen tulevista potilaista yli 90 % käyttää beetasalpaajaa. Leikkauksen jälkeen beetasalpaajalääkitys tulisi aloittaa hemodynaamisesti stabiilille potilaalle uudelleen 6 12 tunnin kuluttua. TAYS:ssa käytämme ehkäisyyn eniten lyhytvaikutteista metoprololia tai pidempivaikutteista bisoprololia. Metoprololia suositaan varsinkin niissä tapauksissa, joissa ongelmana on pieni syketaajuus tai matala verenpaine, jolloin lääkityksen muokkaaminen sopivaksi on helpompaa. Jos potilaalla todetaan eteisvärinä tehohoitojakson jälkeen vuodeosastolla, on ensimmäiseksi arvioitava potilaan hemodynaaminen tila. Tapauksissa, joissa hemodynamiikka on vakaa ja sydämen vasemman kammion toiminta normaali tai lievästi huonontunut, olemme vuodesta 1998 lähtien antaneet suoneen flekainidia painokilojen mukaan ad 150 mg puolen tunnin infuusiona rytmihäiriön kestettyä yli 4 tuntia. Tällä hoidolla valtaosa potilaista saavuttaa sinusrytmin 2 3 tunnin kuluessa. Ennen infuusiota annetaan kammiorytmin hidastamiseksi tarvittaessa suonensisäisesti metoprololia boluksena 2,5 5 mg ja tarvittaessa annos toistetaan. Jos sinusrytmiä ei saavuteta potilaalle tehdään kuuden tunnin paaston jälkeen sähköinen rytmin- Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä 631

4 Beetasalpaajahoidon aloitus nopeasti leikkauksen jälkeen Eteisvärinä pitkittyy Hemodynamiikka vakaa ja vasemman kammion toiminta normaali tai lähes normaali On Ei Kammiovasteen hidastus beetasalpaajalla ja flekainidi-infuusio 4 tunnin kuluttua Sähköinen rytminsiirto Eteisvärinä kääntyy Eteisvärinä kääntyy Kyllä Ei Kyllä Ei Sähköinen rytminsiirto Sinusrytmi Kyllä Ei Eteisvärinä Tarvittaessa suurennetaan beetasalpaaja-annosta ja aletaan antaa pienimolekyylistä hepariinia Jos potilas oireinen, amiodaroni-infuusio ja uusi sähköinen rytminsiirto Aloitetaan varfariinilääkitys ja hidastetaan kammiovastetta Sinusrytmi Toistuvassa tai pitkittyvässä eteisvärinässä hidastetaan kammiovastetta ja aloitetaan varfariinilääkitys Kuva. Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän hoito TAYS:ssa. 632 L. Kokkonen ja S. Majahalme

5 siirto. Jos eteisvärinä pitkittyy tästä hoidosta huolimatta ja potilaalla on oireita, voidaan antaa 300 mg:n suonensisäinen amiodaronibolus ja jatkoksi infuusio annoksella 900 mg/vrk ja seuraavana päivänä tehdään uusi sähköinen rytminsiirto. Oireettomissa tapauksissa rauhoitellaan kammiovastetta ja aloitetaan varfariinihoito. Jos potilas on kuukauden kuluttua seurantakäynnillä edelleen eteisvärinärytmissä, tehdään sähköinen rytminsiirto. Flekainidi-infuusioon voi liittyä nopean eteislepatuksen tai supraventrikulaarisen takykardian vaara. Tarvittaessa nämä häiriöt hoidetaan välittömällä sähköisellä rytminsiirrolla. Tämän vuoksi potilaat kytketään monitoriseurantaan. Hidasrytmisille potilaille asennetaan väliaikainen tahdistin käyttäen hyväksi leikkauksessa sydämen pintaan kiinnitettyjä tahdistinelektrodeja. Pitempiaikaista flekainidilääkitystä emme käytä. Joskus eteisvärinää ei saada kääntymään sinusrytmiin lääkkeellisestä ja sähköisestä rytminsiirrosta huolimatta. Toistuvia kääntöyrityksiä ei tehdä, jos potilas voi hyvin eteisvärinärytmistään huolimatta ja hemodynamiikka on vakaa, vaan aloitetaan varfariinihoito ja beetasalpaaja-annosta lisätään kammiovasteen mukaan. Digitalista käytetään ainoastaan, jos kammiovastetta ei saada kuriin beetasalpaajalla tai jos verenpainetason mataluus ei salli riittävää beetasalpaaja-annosta. Jos potilaalla on sydämen vasemman kammion vajaatoiminta tai vasen kammio toimii selkeästi normaalia huonommin tai jos hänen hemodynamiikkansa on epävakaa, tehdään suoraan sähköinen rytminsiirto. Ellei se tuota tulosta, annetaan 300 mg:n suonensisäinen amiodaronibolus ja jatkoksi infuusio annoksella 900 mg/vrk ja seuraavana päivänä yritetään uudestaan sähköistä rytminsiirtoa. Suonensisäinen flekainidilääkitys on tehokas eteisvärinän kääntämisessä sinusrytmiin (Donovan ym. 1992). Runsaasta käytöstä huolimatta emme ole todenneet tähän lääkitykseen liittyvän isoja ongelmia. Amiodaroni-infuusion teho tulee esille hitaammin (Donovan ym. 1995). Toistuvaa leikkauksenjälkeistä eteisvärinää on tutkittu vähän, eikä ole varmaa tietoa, kuinka sitä pitäisi hoitaa. Toistuvat kääntöyritykset ovat usein hyödyttömiä. Perikardiumnesteen lisääntyminen voi pitää yllä toistuvaa eteisvärinää, joten ainakin näille potilaille sydämen kaikututkimus on tarpeen pretamponaation pois sulkemiseksi. Vähäoireisten ja oireettomien potilaiden kammiovastetta hidastetaan riittävällä beetasalpaajalääkityksellä ja tilannetta jäädään seuraamaan. Oireisille potilaille voidaan kokeilla suun kautta annettavaa amiodaronilääkitystä kammiovasteen vakauttamiseksi. Ensimmäisen eteisvärinäkohtauksen toteamisen jälkeen alamme aina antaa pienimolekyylistä hepariinia ihon alle samanlaisin annoksin kuin akuutin sydäninfarktin jälkeen suositellaan. Tätä hoitoa jatketaan 5 7 vuorokauden ajan tai potilaan kotiutumiseen saakka. Toistuvassa tai pitkittyvässä eteisvärinässä tulee aloittaa aina varfariinihoito, ja sitä jatketaan ensimmäiseen seurantakäyntiin asti. Jos potilas on tällöin sinusrytmissä, varfariinilääkitys lopetetaan. Asetyylisalisyylihapon käyttöä ei lopeteta varfariinihoidon aloituksen yhteydessä. Leikkauksenjälkeisestä antitromboottisesta hoidosta ei ole toistaiseksi olemassa yleisiä suosituksia, koska riittävä tutkimusnäyttö puuttuu. Postoperatiivisen eteisvärinän käännyttyä sinusrytmiin pyritään beetasalpaaja-annosta suurentamaan ja syketaajuutta ja verenpainetasoa seuraamaan. Eteislepatuksen hoitolinja on sama kuin eteisvärinän. Käyttämämme hoitostrategia on esitelty tiivistettynä oheisessa kuvassa. Kirjallisuutta Andrews TC, Reimold SC, Berlin JA, Antman EM. Prevention of supraventricular arrhytmias after coronary artery bypass surgery a meta-analysis of randomised control trials. Circulation 1991; 84(Suppl III): Balcetyte-Harris N, Tamis JE, Homel P, Menchavez E, Steinberg JS. Randomized study of early intravenous esmolol versus oral betablockers in preventing post-cabg atrial fibrillation in high risk patients identified by signal-averaged ECG:result of a pilot study. Ann Noninvasive Electrocardiol 2002;7: Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä 633

6 Crystal E, Connolly SJ, Sleik K, Ginger TJ, Yusuf S. Interventions on prevention of postoperative atrial fibrillation in patients undergoing heart surgery. Circulation 2002;106: Donovan KD, Dodd GJ, Coombs LJ, ym. Efficacy of flecainide for te reversion of acute onset atrial fibrillation. Am J Cardiol 1992;70: 50A 55A. Donovan KD, Power BM, Hockings BEF, Dodd GJ, Lee K-Y. Intravenous flecainide versus amiodarone for recent-oncet atrial fibrillation. Am J Cardiol 1995;75: Fuller J, Adams G, Buxton B. Atrial fibrillation after coronary artery bypass grafting: is it disorder of the elderly? J Thorac Cardiovasc Surg 1989;97: Fuster V, Ryden LE, Asinger RW, ym. ACC/AHA/ESC guidelines for the management of patients with atrial fibrillation. Eur Heart J 2001; 22: Gerstenfeld EP, Khoo M, Martin RC, Cook JR, ym. Effectiveness of biatrial pacing for reduction atrial fibrillation after coronary artery bypass graft surgery. J Interv Card Electrophysiol 2001;5: Haan CK, Geraci SA. Role of amiodarone in reducing atrial fibrillation after cardiac surgery in adults. Ann Thorac Surg 2002:73: Kalman JM, Munawar M, Howes LG, ym. Atrial fibrillation after coronary artery bypass gtafting is associated with sympathetic activation. Ann Thorac Surg 1995;60: Maisel WH, Rawn JD, Stevenson WG. Atrial fibrillation after cardiac surgery. Ann Intern Med 2001;135: Majahalme S, Kim MH, Bruckman D, Tarkka M, Eagle KA. Atrial fibrillation after coronary surgery: comparison between different health care systems. Int J Cardiol 2002;82: Martinez-Marcos FJ, Garcia-Garmendia JL, Ortega-Carpio A, ym. Comparison of intravenous flecainide, propafenone, and amiodarone for conversion of acute atrial fibrillation to sinus rhythm. Am J Cardiol 2000;86: Page PL, Pym J. Atrial fibrillation following cardiac surgery. Can J Cardiol 1996;12 (Suppl A):A40 A44. Pfisterer ME, Klöter-Weber UC, Huber M, ym. Prevention of supraventricular tachyarrhytmias after open heart operation by low-dose sotalol: a prospective, double-blind, randomised, placebo-controlled study. Ann Thorac Surg 1997;64: Sietenberger R, Hannes W, Gleichauf M, Keilich M, Christoph M, Fasol R. Effects of diltiazem on perioperative ischemia, arrhytmias, and myocardial function in patients undergoing elective coronary bypass grafting. J Thorac Cardiovasc Surg 1994;107: Siebert J, Anisimowcz L, Lango R ym. Atrial fibrillation after coronary bypass grafting: does the type of procedure influence the early postoperative incidence? Eur J Cardio Thorac Surg 2001;19: Sun LS, Adams DC, Delphin E, ym. Sympathetic response during cardiopulmonary bypass. Mild versus moderate hypothermia. Crit Care Med 1997;vol25(12): Suttorp MJ, Kingma JH, Tjon Joe Gin RM, ym. Efficacy and safety of low and high dose sotalol versus propranolol in the prevention of supraventricular tachyarrhytmias early after coronary artery bypass opeation. J Thorac Cardiovasc Surg 1990;100: Tamis J, Steinberg JS. Atrial fibrillation independently prolongs hospital stay after coronary artery bypass surgery. Clin Cardiol 2000;3: Toraman F, Karabulut EH, Alban HC, Dagdelen S, Tarcan S. Magnesium infusion dramatically decreases the incidence of atrial fibrillation after coronary artery bypass grafting. Ann Thorac Surg 2001; 72: VanderLugt JT, Mattioni T, Denker S ym. Efficacy and safety of ibutilid fumarate for the conversion of atrial arrhytmias after cardiac surgery. Circulation 1999;100: Wafa SS, Ward DE, Parker DJ, Camm AJ. Efficacy of flecainide acetate for atrial arrhytmias following coronary artery bypass grafting. Am J Cardiol 1989;63: LIISA KOKKONEN, LL, erikoistuva lääkäri SILJA MAJAHALME,dosentti, erikoislääkäri TAYS:n sisätautien klinikka, kardiologian yksikkö PL 2000, Tampere 634

Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy

Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Katsaus Jari Halonen, Tapio Hakala, Kimmo Mäkinen ja Juha Hartikainen Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen

Lisätiedot

PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL

PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL FIBRILLATION AFTER CARDIAC SURGERY Anssi Pölkki Syventävät opinnot Lääketieteen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.

Lisätiedot

SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE

SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE Ilkka Luokkala Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta KYS Sydänkeskus Huhtikuu

Lisätiedot

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen

Lisätiedot

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma

Lisätiedot

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu

Lisätiedot

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen

Lisätiedot

Sähköinen rytminsiirto on ollut kohta neljänkymmenen

Sähköinen rytminsiirto on ollut kohta neljänkymmenen Alkuperäistutkimus Eteisvärinän elektiivinen rytminsiirto hoidon toteutuminen ja tulokset Mika Lehto ja Risto Kala Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää antikoagulaatiohoidon toteutumista ennen eteisvärinän

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia. Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen,

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE SISÄLLYS ETEISVÄRINÄ... 3 ETEISVÄRINÄN OIREET... 5 ETEISVÄRINÄN HOITO... 6 ETEISVÄRINÄN ESTOHOITO... 7 Rytmikontrolli... 9 Sykekontrolli... 9 SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO... 10 Huomioitavaa

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Sisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11

Sisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11 Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti,

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Sydämen rytmihäiriöt: johdanto lääkehoitoon

Sydämen rytmihäiriöt: johdanto lääkehoitoon Rytmihäiriölääkkeet: opintotavoi>eesta Sydämen rytmihäiriöt: johdanto lääkehoitoon Ilari Paakkari 211112 Sydämen elektrofysiologian peruscedot AkuuEhoidon lääkkeet Pitkäaikaishoidon aloi>aminen ja harkinta

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina

Lisätiedot

Leena Meinilä 25.11.2008

Leena Meinilä 25.11.2008 Ohitusleikkaus Mitraaliläppäleikkaus Sternumin fixaatio Ennen leikkausta 2-3vk preoperatiivinen harjoittelu (hengityslihasvoima, rintakehän liikkuvuus, kestävyys) vähentää hengityskomplikaatioita erityisesti

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ

ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Sanna-Kaisa Pykälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime

Lisätiedot

LEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA

LEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA LEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA Jaakko Sutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sydän- ja rintaelinkirurgian tutkimusryhmä,

Lisätiedot

Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito

Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Tieteessä katsaus Sinikka Yli-Mäyry dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TAYS, Sydänsairaala Oy sinikka.yli-mayry@uta.fi Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Sydämen rakenteelliset

Lisätiedot

Beetasalpaajat vaikuttavat elimistön adrenergisiin

Beetasalpaajat vaikuttavat elimistön adrenergisiin Lääkevaaka Lasse A. Lehtonen ja Pertti J. Pentikäinen Beetasalpaajat ovat heterogeeninen lääkeaineryhmä, jolla on monia käyttöaiheita. Suomessa käytetään eri beetasalpaajia hiukan yli 100 miljoonaa määriteltyä

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Akuutti eteisvärinän tai -lepatuksen konversio sinusrytmiksi.

Akuutti eteisvärinän tai -lepatuksen konversio sinusrytmiksi. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CORVERT 87 mikrog/ml infuusioneste, liuos. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 mikrogrammaa ibutilidifumaraattia, mikä vastaa 87 mikrogrammaa

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depottabletti sisältää 23,75 mg metoprololisuksinaattia, mikä vastaa 25 mg:aa metoprololitartraattia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depottabletti sisältää 23,75 mg metoprololisuksinaattia, mikä vastaa 25 mg:aa metoprololitartraattia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Metoprolol ratiopharm 23,75 mg depottabletti Metoprolol ratiopharm 47,5 mg depottabletti Metoprolol ratiopharm 95 mg depottabletti Metoprolol ratiopharm 190 mg

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen

Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Alkuperäistutkimus Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Janne J. Jokinen, Paula Mustonen, Sinikka Rehnberg, Mikko Hippeläinen ja Juha Hartikainen Suomessa tehtiin

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos

Lisätiedot

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Marianna Kujamäki & Marjaana Tuomi ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI digitaalinen tarina eteisvärinästä ja sen hoidosta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Sydämen tahdistinhoidon yleistyessä anestesia-

Sydämen tahdistinhoidon yleistyessä anestesia- Pysyvä tahdistin leikkauspotilaalla MJ Pekka Raatikainen ja Markku Linnaluoto Pysyvän tahdistinhoidon aiheet ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina. Nykyään tahdistimia käytetään paitsi oireisen hidaslyöntisyyden

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Metoprolol Krka 23,75 mg depottabletit Metoprolol Krka 47,5 mg depottabletit Metoprolol Krka 95 mg depottabletit Metoprolol Krka 190 mg depottabletit 2. VAIKUTTAVAT

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Käyttöohje 15.04.2010

Käyttöohje 15.04.2010 Käyttöohje 15.04.2010 Sisällys Johdanto... 3 Tuotekuvaus... 4 Vetoketjujen käyttö... 5 T-Balance -asun pukeminen... 7 WC-käynti... 8 Yläselän paljastaminen... 8 Selän paljastaminen puudutusta varten...

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Seloken 50 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Seloken 50 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Seloken 50 mg tabletti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 50 mg metoprololitartraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Sotalolihydrokloridi 80 mg Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti Valmisteen

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi]

Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] 1 1 1 1 1 1 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon. Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Eteislepatuksen katetriablaatiohoito

Eteislepatuksen katetriablaatiohoito L U K U 7 Eteislepatuksen katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen ja Paavo Uusimaa Eteislepatus on eteisvärinän jälkeen tavallisin ja tärkein eteisperäinen rytmihäiriö. Iän ohella merkittävimmät eteislepatuksen

Lisätiedot

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa LUKU 8 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa Paavo Uusimaa Tiivistelmä Eteisvärinä on tavallisin kliinisessä työssä esiintyvä rytmihäiriö. Moninaisten oireiden lisäksi

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin

Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin kaupunginsairaalassa Saga Itäinen LK Helsinki 14.5.2015 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: Mika Lehto M.D. Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Kammioarytmiat: - Hengenvaarallisten kammiotakykardioiden hoito - Symptomaattisten lyhytkestoisten kammiotakykardioiden hoito

VALMISTEYHTEENVETO. Kammioarytmiat: - Hengenvaarallisten kammiotakykardioiden hoito - Symptomaattisten lyhytkestoisten kammiotakykardioiden hoito VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 80 mg sotalolihydrokloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot