Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen yksinkertaiset lineaariablaatiomuunnelmat ovat tehokkaita menetelmiä pitkäkestoisen eteisvärinän hoidossa. Valtaosalla sinusrytmin saavuttaneista potilaista todetaan myös eteisten normaali supistuminen. HYKS:ssa on tehty eteisvärinän lineaariablaatioita sydänleikkausten yhteydessä vuodesta 2000 alkaen tammikuuhun 2002 mennessä 19 potilaalle. Kuvaamme tässä artikkelissa kokemuksiamme hoidosta ja sen tuloksista. Potilaista 84 % saavutti sinusrytmin keskimäärin kymmenen seurantakuukauden aikana. Taipumus eteisvärinään ei hävinnyt heti vaan edellytti aluksi lääkehoitoa ja tarvittaessa rytminsiirtoja. Kahden potilaan sinussolmukkeen heikkoa toimintaa tuettiin leikkauksen jälkeen pysyvällä sydämentahdistimella. Eteisvärinä alkaa tavallisesti kohtauksina, ja osalla potilaista rytmihäiriö muuttuu aikaa myöten pysyväksi (Kopecky ym. 1987). Rytmihäiriölääkkeillä kyetään muuttamaan eteisten sähköisiä ominaisuuksia niin, että eteisvärinä pysähtyy tai sen alkaminen estyy (Wang ym. 1994). Lääkkeiden teho on kuitenkin rajallinen (Fuster ym. 2001), ja rytmihäiriölääkkeet voivat lisätä kuolleisuutta etenkin sydämen vajaatoimintaa potevilla (Coplen ym. 1990, Flaker ym. 1992). Eteisvärinää on mahdollista hoitaa tekemällä viiltoja eteisiin niin sanotussa sokkeloleikkauksessa (»maze»), joka estää eteisvärinän sähköisten aaltorintamien kulkua (Cox 1991, Cox ym ja 1999, Järvinen ja Toivonen 1999). Tulokset ovat olleet hyviä: jopa yli 95 % potilaista on parantunut rytmihäiriöstä (Cox ym. 1999). Ongelmina ovat olleet se, että viillot vaurioittavat eteisiä ja sinussolmuketta, ja se, että toimenpide kestää melko pitkään ja vaatii kirurgilta erityistä perehtyneisyyttä. Radiotaajuisen sähkövirran, mikroaaltoenergian tai jäädytyksen avulla tehtävä eteiskudoksen lineaariablaatio sydänleikkauksessa näyttäisi olevan tavanomaista sokkeloleikkausta nopeampi ja turvallisempi menetelmä. Eteisvärinä on parantunut lähes yhtä hyvin kuin sokkeloleikkauksessa, ja eteisten pumppauskyky ja sinussolmukkeen toiminta säilyvät mahdollisesti paremmin (Patwardhan ym. 1997, Pasic ym. 2001, Deneke ym. 2002, Jaïs ym. 2002, Kottkamp ym. 2002, Mohr ym. 2002). HYKS:n kirurgian klinikassa on tehty eteisten lineaariablaatioita sydänleikkauksessa eteisvärinän hoitamiseksi vuodesta 2000 alkaen. Kuvaamme tässä artikkelissa alustavat kokemuksemme hoidosta ja sen tuloksista. Aineisto ja menetelmät Ensimmäinen eteisvärinän lineaariablaatio sydänleikkauksen yhteydessä tehtiin HYKS:ssa kesäkuussa 2000, ja tammikuuhun 2002 mennessä tämän hoidon oli saanut Duodecim 2003;119:872 7 M. Lehto, ym.

2 potilasta. Potilaiden tiedot kerättiin sairauskertomuksista, ja seurantatietoja täydennettiin tarvittaessa ottamalla yhteys hoitavaan lääkäriin. Selvitimme hoitoon ja sen tuloksiin sekä komplikaatioihin liittyviä löydöksiä. Tulokset on ilmoitettu keskiarvona ja keskihajontana (± SD). Tulosten arvioinnissa mielekkäiden ryhmien välillä käytettiin χ 2 -testiä, Fisherin tarkkaa testiä tai kahden otoksen t-testiä. Potilaiden perustiedot ovat taulukossa 1. Ennen leikkaushoitoa 14 potilaalle oli tehty rytminsiirtoja eteisvärinän hoitamiseksi. Näistä 11:lle oli tehty keskimäärin 2,6 ± 3,8 rytminsiirtoa, ja lisäksi kolmelle potilaalle oli tehty enemmän kuin kymmenen rytminsiirtoa. Tulokset Leikkausaiheet on ilmoitettu taulukossa 2. Kolmella potilaalla hyvin vaikeaoireinen eteisvärinä oli ainoa leikkausaihe. Aortan sulkuaika oli keskimäärin 108 ± 34 min ja perfuusion kesto 181 ± 71 min. Itse ablaatiokäsittelyyn käytettyä aikaa ei erikseen kirjattu. Ablaatiolinjat tehtiin Taulukko 1. Potilaiden perustiedot. Ikä, eteisvärinän kesto ja sydämen ultraäänimittausten tulokset on ilmoitettu keskiarvona ± keskihajontana. Lukumäärä Osuus (%) tai arvo Miehiä/naisia 2/17 11 / 89 Ikä (v) 59 ± 10 Verenpainetauti 9 47 Sepelvaltimotauti 7 37 Diabetes 1 5 Kohtauksittainen eteisvärinä 3 16 Pysyvä eteisvärinä Eteisvärinän kesto (kk) 74 ± 70 Pysyvän eteisvärinän kesto (kk) 16 ± 14 Vasemman eteisen koko (mm) 49 ± 9 Vasemman kammion 55 ± 13 ejektiofraktio (%) 15 tapauksessa mikroaaltoenergialla ja neljässä radiotaajuisella sähkövirralla. Vasemman eteisen käsittely tehtiin yhdeksässä tapauksessa sisäkautta eteisen avauksen jälkeen ja lopuissa kymmenessä epikardiaalisesti vasenta eteistä avaamatta. Yhdellätoista potilaalla katkaistiin oikean eteisen puolelta alaonttolaskimon ja trikuspidaaliläpän välinen kannas (ns. istmusablaatio), millä pyritään estämään eteislepatusta. Vasen eteiskorvake poistettiin tai suljettiin 14 tapauksessa. Kuvassa 1 on esitetty tavallisimmin käytetyt ablaatiolinjat. Vaikutus sydämen rytmiin Leikkauksissa asennettiin epikardiaaliset johdot eteisiin ja kammioihin väliaikaista tahdistamista varten. Sydämen käynnistyttyä tahdistin säädettiin turvaamaan riittävä syketaajuus. Kuvassa 2 on esitetty havaittu vallitseva rytmi potilaillamme. Leikkauksen alussa 16 potilaan rytminä oli eteisvärinä, yhdellä eteislepatus ja kahdella potilaalla havaittiin sinusrytmi. Viimeisen seurantatiedon mukaan 9,6 ± 4,5 kuukauden kuluttua leikkauksesta 16 potilaalla oli sinusrytmi ja kolmella eteisvärinä. Eteisvärinään jääneet potilaat olivat kärsineet eteisvärinästä keskimäärin 116 ± 98 kk, ja pysyvä eteisvärinä oli ollut näillä potilailla keski- VEK KL OL OEK Taulukko 2. Sydänleikkauksen aiheet potilailla, joille tehtiin eteisten lineaariablaatio. Leikkausaihe Potilaita Eteisvärinä ainoana leikkausaiheena 3 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 5 Aorttaläpän vuoto 1 Aorttaläpän ahtauma ja ohitusleikkaus 1 Aorttaläpän ahtauma 2 Hiippaläpän vuoto ja ohitusleikkaus 1 Hiippaläpän vuoto 3 Aortta- ja hiippaläppien viat 1 Nousevan aortan laajentuma 1 Kammioväliseinän aukko 1 HL Kuva 1. Tavallisimmin käytetyt eteisten ablaatiolinjat. Punainen pisteviiva kuvaa keuhkolaskimoiden eristämistä yhdellä rengasmaisella ablaatiolinjalla ja sen yhdistämistä hiippaläpän aukkoon, kun eteiset on avattu. Sininen pisteviiva kuvaa vaihtoehtoista keuhkolaskimoiden eristämistapaa pareittain. Punainen yhtenäinen viiva kuvaa alaonttolaskimon ja trikuspidaaliläpän aukon yhdistävää ablaatiolinjaa. KL = keuhkolaskimot, HL = hiippaläppä, VEK = vasen eteiskorvake, OEK = oikea eteiskorvake, OL = onttolaskimot, TL = trikuspidaaliläppä. TL Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä 873

3 Potilaat Eteisvärinä Sinusrytmi Muu rytmi Ennen leikkausta 1 vrk Kotiutus 1 kk 3 kk Viimeinen tieto Kuva 2. Lineaariablaatiolla hoidettujen potilaiden sydämen rytmi ennen leikkausta ja seuranta-aikana. Seuranta-ajan lopussa yhden potilaan sinusrytmiä nopeutettiin tahdistimella, yhdellä potilaalla oli vuoroin hidas sinusrytmi ja sitä nopeampi nodaalirytmi. Viimeinen tieto oli käytettävissä keskimäärin ajankohdasta 9,6 ± 4,5 kk leikkauksesta. Muu rytmi = muu eteisrytmi tai väliaikainen tahdistus. määrin 31 ± 26 kk. Vastaavat ajat olivat sinusrytmin saavuttaneilla 55 ± 44 kk ja 12 ± 7 kk. Koska potilasmäärä on näin pieni, ei tämä ero eivätkä muutkaan näiden ryhmien väliset erot olleet tilastollisesti merkitseviä. Rytmihäiriölääkitys ja rytminsiirrot Potilaiden eteisvärinän hoito leikkauksen jälkeen toteutettiin hoitavan lääkärin päätöksen perusteella. Ennen kotiutusta tai pian sen jälkeen yhdeksän potilasta käytti jotakin eteisvärinää estävää ryhmän I tai III rytmihäiriölääkettä (flekainidia, sotalolia tai amiodaronia). Seurannan lopussa jokin näistä lääkkeistä oli käytössä 12 potilaalla ja loput käyttivät beetasalpaajaa. Sähköisiä rytminsiirtoja tehtiin 15 potilaalle keskimäärin 2,2 kertaa (vaihteluväli 1 7 kertaa). Eteisvärinää hoidettiin tapauskohtaisesti. Muodostuneiden ryhmien koot olivat niin pieniä, ettei rytmihäiriölääkkeiden tai rytminsiirtojen määrän yhteyttä saavutettuun sinusrytmiin voitu tilastollisesti osoittaa. Komplikaatiot Kahdelle potilaalle kehittyi leikkauksen jälkeen bakteerin aiheuttama sydänpussin tulehdus, ja toiselle heistä jouduttiin tekemään uusintaleikkaus sydäntamponaation vuoksi. Yksi sydänpussin nestekertymä hoidettiin laskuputkella, ja yksi myöhäistamponaatio vaati uusintaleikkauksen. Yksi potilas sai leikkauksen aikaan aivoinfarktin ja toispuolihalvauksen. Kahdelle potilaalle on asennettu pysyvä sydämentahdistin leikkauksen jälkeen. Yksikään potilas ei ole kuollut seuranta-ajan kuluessa. Pohdinta Rytmihäiriön paraneminen. Eteisten lineaariablaation tulos potilasaineistossamme oli varsin hyvä, vaikka osalla potilaista eteisvärinä oli kestänyt hyvin pitkään ennen leikkausta. Leikkausta seuranneiden kuukausien aikana annettiin eteisvärinään kohdistettua lääkehoitoa ja tehtiin sähköisiä rytminsiirtoja, ja seurannan lopussa eteisvärinä oli onnistuttu pitämään poissa 84 %:lla potilaista. Leikkauksiin liittyi komplikaatioita, jotka todennäköisesti eivät johtuneet suoranaisesti eteisiin kohdistetusta toimenpiteestä. Aiemmin on raportoitu, että % eteisvärinäpotilaista on saavuttanut sinusrytmin sydänleikkauksen yhteydessä tehdyllä lineaariablaatiolla (Patwardhan ym. 1997, Pasic ym. 2001, Deneke ym. 2002, Jaïs ym. 2002, Kottkamp ym. 2002, Mohr ym. 2002). Omat hoitotuloksemme ovat siten verrannollisia muualla saavutettuihin. Havaitsemamme eteisvärinän laantuminen selvästi vasta muutaman kuukauden kuluttua leikkauksen jälkeen on todettu ai- 874 M. Lehto, ym.

4 emmin (Pasic ym. 2001, Deneke ym. 2002, Mohr ym. 2002, Kottkamp ym. 2002). Ilmiö liittynee ablaatiolinjojen arpeutumiseen kuukausien kuluessa ja eteisten sähköisten ominaisuuksien parantumiseen sinusrytmin säilyessä (Pasic ym. 2001). On huomattava, että sekä omassa aineistossamme että aiemmin julkaistuissa sarjoissa saavutettu sydämen rytmi on aina yhteistulos ablaatiohoidosta, rytminsiirroista ja lääkityksestä. Sinusrytmin vakiintumisen viive tulee huomioida potilaan jatkohoitopaikassa pyrkimällä aktiivisesti normaaliin rytmiin ainakin vielä kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen. Sinusrytmin saavuttamiseen on Eteisvärinän onnistunut leikkaushoito saattaa vähentää tarvetta rytmihäiriöiden lääkehoitoon, ja osa potilaista voi lopettaa antikoagulantin käytön. aiheellista panostaa, sillä normaalin rytmin edellytykset ovat toimenpiteen jälkeen selvästi parantuneet. Antikoagulanttihoitoa jatketaan vähintään kolme kuukautta leikkauksesta, ja tarvittaessa antikoagulaatiota tulee jatkaa vielä tämänkin jälkeen, jos eteisvärinää esiintyy. Antikoagulanttihoidon lopettamisen edellytyksenä on luonnollisesti se, ettei muu sydänsairaus tai sen vuoksi annettu kirurginen hoito vaadi antikoagulaatiota. Käytetty leikkaustekniikka. Valtaosalla potilaistamme eteisten lineaariablaatio tehtiin muun sydämeen kohdistuneen leikkauksen yhteydessä. Myös muualla julkaistuissa sarjoissa lukuun ottamatta Coxin tuloksia eteisvärinä on ollut harvoin ensisijaisena leikkausaiheena (Cox ym. 1999, Jaïs ym. 2002). Keuhkolaskimoiden aukkoja ympäröivä vasemman eteisen takaseinä on eteisvärinän jatkumisen kannalta kriittinen, koska alueen lyhyt refraktaariaika ja kiertoaktivaatioon kykenevät rakenteet ylläpitävät eteisvärinää (Sueda ym. 1996). Tällä alueella sijaitsee myös eteisvärinää käynnistävien lisälyöntien pesäkkeitä (Haïssaguerre ym. 1998, Jaïs ym. 2002). Sokkeloleikkauksella supistetaan eteisvärinän jatkumiselle tärkeän kiertoaktivaation aluetta tekemällä koko eteisiin viiltoja (Cox 1991). Lineaariset ablaatiot tähtäävät ensisijaisesti vasemman eteisen takaseinän käsittelyyn, joka muuntaa vain eteisvärinälle kriittistä aluetta (Jaïs ym. 2002). Periaate tuntuu oikealta, sillä eteisvärinä estyy lähes yhtä hyvin kuin tavanomaisilla sokkeloleikkauksella. Käyttämämme eteisten käsittely on yhdenmukainen julkaistujen leikkausmenetelmien kanssa. Sokkeloleikkausta on jäljitelty tekemällä laskimoteitse sydämeen vietyjen katetrien avulla pitkiä ablaatiolinjoja (Swartz ym. 1994). Menetelmä on työläs, aiheuttaa runsaasti komplikaatioita ja on teholtaan riittämätön, joten siitä on käytännössä luovuttu (Jaïs ym. 2002, Parikka 2002). Keuhkolaskimoiden suualueilla sijaitsevien eteisvärinää aiheuttavien pesäkkeiden paikallinen ablaatio laskimoteitse parantaa kohtauksittaisen eteisvärinän tai lievittää sitä %:lla potilaista (Haïssaguerre ym. 1998, Pappone ym. 2001, Raatikainen ja Huikuri 2001, Jaïs ym. 2002, Oral ym. 2002). Paikallisen ablaation teho on selvästi huonompi pysyvässä eteisvärinässä, etenkin jos vasemman eteisen koko on suurentunut (Pappone ym. 2001, Oral ym. 2002). Eteiskorvakkeen poistaminen sydänleikkauksen yhteydessä voi vähentää valtimoembolioita, ja toimenpiteitä on suositettu suuren emboliavaaran omaaville (Cox ym. 1999), joskaan eteiskorvakkeiden käsittelystä eteisiin kohdistuvan leikkauksen yhteydessä ei vallitse täyttä yksimielisyyttä (Pasic ym. 2001) Eteisvärinän lineaariablaation hyöty. Eteisvärinän parantuessa on mahdollista saavuttaa normaali syketaajuus ja sykkeen vaihtelu sekä eteisten ja kammioiden synkroninen toiminta. Potilaan tykytystuntemukset vähenevät ja usein rasituksensieto paranee (Deneke ym. 2002). Sydämen kaikututkimuksella on havaittu normaali eteissupistus ja kammioiden täyttö eteisvärinän kirurgisen hoidon jälkeen vasemmassa eteisessä noin 75 %:lla sinusrytmin saavuttaneista ja oikeassa eteisessä jopa 100 %:lla (Sueda ym. 1996, Patwardhan ym. 1997, Kottkamp ym. 2002). Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä 875

5 Eteisvärinän parantava leikkaus on uusi hoitomuoto, ja leikkaustekniikat kehittyvät jatkuvasti. Eteisvärinä voi huonontaa elämänlaatua huomattavasti. Sokkeloleikkauksella on kyetty palauttamaan normaali elämänlaatu vuoden seuranta-aikana potilaille, joiden ainoana leikkausaiheena oli eteisvärinä (Lönnerholm ym. 2000). Takautuva tutkimuksemme ei mahdollistanut elämänlaadun arvioimista omilla potilaillamme. Eteisvärinän onnistunut leikkaushoito saattaa vähentää tarvetta rytmihäiriöiden lääkehoitoon, ja osa potilaista voi lopettaa antikoagulantin käytön, ja nämä seikat voivat heijastua kustannuksiin ja elämänlaatuun (Cox ym. 1999, Jaïs ym. 2002). Vaikutus ennusteeseen. Eteisvärinän eston suotuisa vaikutus ennusteeseen on kyetty osoittamaan ainoastaan DIA- MOND-tutkimuksessa, jonka eteisvärinäpotilaiden alaryhmässä rytmihäiriön lääkehoito vähensi eteisvärinän esiintymistä ja kuolleisuutta (Pedersen ym. 2001). Aiemmin on todettu, että eteisvärinän estolääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt kuolleisuus etenkin sydämen vajaatoiminnassa (Coplen ym. 1990, Flaker ym. 1992). Vain vähäisen eteistrauman aiheuttava lineaariablaatio lisätoimenpiteenä muun sydänleikkauksen ohessa ei ole huonontanut potilaiden ennustetta (Deneke ym. 2002). Vastikään julkaistut tutkimukset eivät osoittaneet eroa kuolleisuudessa sen mukaan, onko hoitolinjaksi valittu eteisvärinän esto vai pelkkä syketaajuuden hallinta (The AFFIRM investigators 2002, Van Gelder ym. 2002). Näissä tutkimuksissa lääkkeiden kyky estää eteisvärinää oli heikko, ja on mahdollista, että onnistuneesti ylläpidetty sinusrytmi parantaa ennustetta. Komplikaatiot. Aiemmin on raportoitu eteisvärinän kirurgiseen hoitoon liittyneen 1 3 %:lla potilaista leikkausalueen syviä infektioita ja 0 2 %:lla iskeemisiä aivotapahtumia (Cox ym. 1999, Pasic ym. 2001, Deneke ym. 2002, Kottkamp ym. 2002, Mohr ym. 2002). Pysyvä sydämentahdistin on asennettu lineaariablaation jälkeen noin 10 %:lle potilaista (Pasic ym. 2001, Mohr ym. 2002). Muunnellun sokkeloleikkauksen jälkeen pysyvän tahdistimen on tarvinnut 7 24 % potilaista (Cox ym. 1996, Anttonen ja Landymore 1998, Lönnerholm ym. 2000). Omassa aineistossamme kahdelle potilaalle (11 %) asennettiin pysyvä sydämentahdistin sinussolmukkeen toimintahäiriön vuoksi. Toisella heistä sinuksen toimintahäiriö ilmeni jo ennen leikkausta. Lineaarinen ablaatio ei kohdistu sinussolmukkeen lähelle tai sen valtimoon, minkä vuoksi solmukkeen toimintahäiriön vaara katsotaan pieneksi (Pasic ym. 2001). Omilla potilaillamme todettiin kaksi syvää rintakehän infektiota (11 %). Aiemmin ei ole esitetty, että rytmihäiriötoimenpide sydänleikkauksen yhteydessä lisäisi infektiovaaraa. Aineistossamme oli yksi aivoinfarktin aiheuttama toispuolihalvaus, joka on ollut harvinainen komplikaatio aiemmin julkaistuissa sarjoissa (Cox ym. 1999, Pasic ym. 2001, Ahonen ym. 2002, Deneke ym. 2002, Mohr ym. 2002). Potilaiden ja tapahtumien määrä oli kuitenkin niin pieni, ettei päätelmiä menetelmän riskeistä omassa klinikassamme voida tehdä. Komplikaatioiden määrän ja laadun raportointi on ollut erittäin vaihtelevaa, ja yksittäisiä tutkimuksia on vaikea verrata. Tulevaisuus. Eteisvärinän parantava leikkaus on uusi hoitomuoto, ja leikkaustekniikat kehittyvät jatkuvasti. Eteisten lineaariablaatioita on ryhdytty tekemään epikardiaalisesti mini-invasiivista rintakehän avausta käyttäen sydäntä pysäyttämättä (Kottkamp ym. 2002). Toistaiseksi on julkaistu vain yksi etenevä satunnaistettu tutkimus, jossa on testattu eteisvärinän kirurgista hoitoa ja lineaariablaatiota (Deneke ym. 2002). Radiotaajuisella sähkövirralla tehtävään eteisten ablaatioon on liittynyt 1 %:lla potilaista ruokatorven puhkeama, minkä vuoksi tähän mennessä suurin etenevä tutkimus on jouduttu keskeyttämään (Mohr ym. 2002, Hindricks ym. 2002). Omassa sairaalassamme on siirrytty käyttämään pelkästään mikroaaltotekniikkaa. Eteisten lineaariablaation tulokset ovat olleet hyvät, ja noin % potilaista on saavuttanut sinusrytmin. Koska osalla tulosta ei saavuteta, on mielekästä ottaa ensisijaisesti hoitoon 876 M. Lehto, ym.

6 potilaita, joille sydänleikkaus on jo muusta syystä aiheellinen. Hyötyjä arvioitaessa merkittävimmät seikat ovat potilaan oireisuus ja tulokset kustannusvaikuttavuuslaskelmissa, jotka ovat tulevien tutkimusten tärkeitä aiheita. Ennen eteisvärinän lineaariablaation laajaa soveltamista tarvitaan vertailevia tutkimuksia käypien leikkausaiheiden ja parhaiden menetelmien valitsemiseksi. Kirjallisuutta Ahonen J, Roine RO, Rämö J, Salmenperä M. Aikuisten sydänkirurgian aivokomplikaatiot. Duodecim 2002;118: Anttonen O, Landymore R. Eteisvärinän kirurginen hoito. Suom Lääkäril 1998;8:823. Coplen SE, Antman EM, Berlin JA, Hewitt P, Chalmers TC. Efficacy and safety of quinidine therapy for maintenance of sinus rhythm after cardioversion. A meta-analysis of randomized control trials. Circulation 1990;82: Cox JL, Schuessler RB, D Agostino HJ Jr., ym. The surgical treatment of atrial fibrillation. III. Development of a definitive surgical procedure. J Thorac Cardiovasc Surg 1991;101: Cox JL. The surgical treatment of atrial fibrillation. IV. Surgical technique. J Thorac Cardiovasc Surg 1991;101: Cox JL, Schuessler RB, Lappas DG, Boineau JP. An 8 1/2-year clinical experience with surgery for atrial fibrillation. Ann Surg 1996; 224: Cox JL, Ad N, Palazzo T. Impact of the maze procedure on the stroke rate in patients with atrial fibrillation. J Thorac Cardiovasc Surg 1999;118: Deneke T, Khargi K, Grewe PH ym. Efficacy of an additional MAZE procedure using cooled-tip radiofrequency ablation in patients with chronic atrial fibrillation and mitral valve disease. A randomized, prospective trial. Eur Heart J 2002;23: Flaker GC, Blackshear JL, McBride R, Kronmal RA, Halperin JL, Hart RG on behalf of the Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators. Antiarrhythmic drug therapy and cardiac mortality in atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 1992;20: Fuster V, Ryden LE, Asinger RW ym. ACC/AHA/ESC guidelines for the management of patients with atrial fibrillation: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines and the European Society of Cardiology Committee for Practice Guidelines and Policy Conferences (Committee to Develop Guidelines for the Management of Patients with Atrial Fibrillation). Eur Heart J 2001;22: Haïssaguerre M, Jaïs P, Shah DC, ym. Spontaneus initiation of atrial fibrillation by ectopic beats originating in the pulmonary veins. N Engl J Med 1998;339: Hindricks G, Mohr FW, Doll N, ym. Intraoperative radiofrequency ablation of atrial fibrillation (IRAAF) study stopped after 386 pts. treated because of significant complications. Eur Heart J 2002;23 (Abstract Suppl.):281. Jaïs P, Weerasooriya R, Shah DC ym. Ablation therapy for atrial fibrillation (AF): past, present and future. Cardiovasc Res 2002;54: Järvinen A, Toivonen L. Rytmihäiriöiden kirurginen hoito. Duodecim 1999;115: Kopecky SL, Gersh BJ, McGoon MD, ym. The natural history of lone atrial fibrillation. A population based study over three decades. N Engl J Med 1987;317: Kottkamp H, Hindricks G, Autschbach R, ym. Specific linear left atrial lesions in atrial fibrillation. Intraoperative radiofrequency ablation using minimally invasive surgical techniques. J Am Coll Cardiol 2002;40: Lönnerholm S, Blomström P, Nilsson L, ym. Effects of maze operation on health-related quality of life in patients with atrial fibrillation. Circulation 2000;101: Mohr FW, Fabricius AM, Falk V, ym. Curative treatment of atrial fibrillation with intraoperative radiofrequency ablation: Short-term and midterm results. J Thorac Cardiovasc Surg 2002;123: Oral H, Knight BP, Tada H, ym. Pulmonary vein isolation for paroxysmal and persistent atrial fibrillation. Circulation 2002;105: Pappone C, Oreto G, Rosanio S, ym. Atrial electroanatomic remodeling after circumferential radiofrequency pulmonary vein ablation. Efficacy of an anatomic approach in a large cohort of patients with atrial fibrillation. Circulation 2001;104: Parikka H. Eteisvärinän hoito katetriablaatiolla. Suom Lääkäril 2002: Pasic M, Bergs P, Müller P. Intraoperative radiofrequency maze ablation for atrial fibrillation: The Berlin modification. Ann Thorac Surg 2001;72: Patwardhan AM, Dave HH, Tamhane AA, ym. Intraoperative radiofrequency micropolar coagulation to replace incisions of maze III procedure for correcting atrial fibrillation in patients with rheumatic heart disease. Eur J Cardiothorac Surg 1997;12: Pedersen OD, Bagger H, Keller N, ym. for the Danish Investigations of Arrhythmia and Mortality ON Dofetilide (DIAMOND) substudy. Efficacy of dofetilide in the treatment of atrial fibrillation-flutter in patients with reduced left ventricular function. Circulation 2001;104: Raatikainen MJP, Huikuri HV. Eteisvärinän ablaatiohoito. Syrjäyttääkö katetri pillerit? Duodecim 2001;117: Sueda T, Nagata H, Shikata H, ym. Simple left atrial procedure for chronic atrial fibrillation associated with mitral valve disease. Ann Thorac Surg 1996;62: Swartz JF, Pellers G, Silvers J, Patten L, Cervantez D. A catheter-based curative approach to atrial fibrillation in humans. Circulation 1994;90 (Suppl I):I-335. The Atrial Fibrillation Follow-up Investigation of Rhythm Management (AFFIRM) investigators. A comparison of rate control and rhythm control in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2002; 347: Van Gelder IC, Hagens VE, Bosker HA, ym. for the Rate Control versus Electrical Cardioversion for Persistent Atrial Fibrillation Study Group. A comparison of rate control and rhythm control in patients with recurrent persistent atrial fibrillation. N Engl J Med 2002;347: Wang J, Feng J, Nattel S. Class III antiarrhythmic drug action in experimental atrial fibrillation. Differences in reverse use dependence and effectiveness between d-sotalol and the new antiarrhythmic drug ambisilide. Circulation 1994;90: MIKA LEHTO, LL, tutkija HANNU PARIKKA, LT, erikoislääkäri JUHA VIROLAINEN, LT, erikoislääkäri LAURI TOIVONEN, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Kardiologian klinikka PL 340, HUS JARMO SIMPANEN, LL, erikoislääkäri KALEVI WERKKALA, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Kirurgian klinikka PL 340, HUS 877

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ

ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Sanna-Kaisa Pykälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Eteisvärinän katetriablaatiohoito

Eteisvärinän katetriablaatiohoito L U K U 8 Eteisvärinän katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen Katetriablaatio on nopeasti vakiinnuttanut asemaansa eteisvärinän hoidossa. Eteisvärinän ablaatiohoidon kannalta mullistavan havainnon tekivät

Lisätiedot

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Sähköinen rytminsiirto on ollut kohta neljänkymmenen

Sähköinen rytminsiirto on ollut kohta neljänkymmenen Alkuperäistutkimus Eteisvärinän elektiivinen rytminsiirto hoidon toteutuminen ja tulokset Mika Lehto ja Risto Kala Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää antikoagulaatiohoidon toteutumista ennen eteisvärinän

Lisätiedot

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,

Lisätiedot

Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin

Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin Elektiivisen rytminsiirron hoidon toteutuminen Helsingin kaupunginsairaalassa Saga Itäinen LK Helsinki 14.5.2015 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: Mika Lehto M.D. Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Eteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito

Eteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito Juhani Koistinen, Marko Alin, Vesa Vilkki ja Jukka Savola KATSAUS Eteisvärinän torakoskooppinen ablaatiohoito Torakoskooppinen epikardiaalinen ablaatio on kehittynyt monipuoliseksi eteisvärinän hoitomuodoksi.

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI

ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Marianna Kujamäki & Marjaana Tuomi ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI digitaalinen tarina eteisvärinästä ja sen hoidosta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL

PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL FIBRILLATION AFTER CARDIAC SURGERY Anssi Pölkki Syventävät opinnot Lääketieteen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito

Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Tieteessä katsaus Sinikka Yli-Mäyry dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TAYS, Sydänsairaala Oy sinikka.yli-mayry@uta.fi Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Sydämen rakenteelliset

Lisätiedot

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden

Rytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden KATSAUS Rytmihäiriöiden hoito sydämen vajaatoiminnassa Heikki Huikuri Sydämen vajaatoiminnassa rytmihäiriöt ovat tavallisia ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu rytmihäiriöperäisestä äkkikuolemasta. Rytmihäiriölääkkeiden

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme

Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy

Lisätiedot

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100

Lisätiedot

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon. Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito

Lisätiedot

Eteislepatuksen katetriablaatiohoito

Eteislepatuksen katetriablaatiohoito L U K U 7 Eteislepatuksen katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen ja Paavo Uusimaa Eteislepatus on eteisvärinän jälkeen tavallisin ja tärkein eteisperäinen rytmihäiriö. Iän ohella merkittävimmät eteislepatuksen

Lisätiedot

Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy

Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Katsaus Jari Halonen, Tapio Hakala, Kimmo Mäkinen ja Juha Hartikainen Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen

Lisätiedot

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa LUKU 8 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa Paavo Uusimaa Tiivistelmä Eteisvärinä on tavallisin kliinisessä työssä esiintyvä rytmihäiriö. Moninaisten oireiden lisäksi

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta

Lisätiedot

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu

Lisätiedot

Beetasalpaajat vaikuttavat elimistön adrenergisiin

Beetasalpaajat vaikuttavat elimistön adrenergisiin Lääkevaaka Lasse A. Lehtonen ja Pertti J. Pentikäinen Beetasalpaajat ovat heterogeeninen lääkeaineryhmä, jolla on monia käyttöaiheita. Suomessa käytetään eri beetasalpaajia hiukan yli 100 miljoonaa määriteltyä

Lisätiedot

Uudet rytmihäiriölääkkeet eteisvärinän hoidossa

Uudet rytmihäiriölääkkeet eteisvärinän hoidossa M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri KATSAUS Uudet rytmihäiriölääkkeet eteisvärinän hoidossa Eteisvärinän hoito on vaikeaa nykyisten rytmihäiriölääkkeiden puutteellisen tehon ja monien haittavaikutusten

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen LUKU 12 Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen aiheet A n t t i H e d m a n K a i N y m a n Tiivistelmä Vajaatoimintatahdistinhoito on vakiinnuttanut paikkansa vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa sinusrytmissä

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia. Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen,

Lisätiedot

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden

Lisätiedot

Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin

Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin Sydänkirurgia Markku Ikäheimo Kroonisten läppävikojen hoito on viime vuosikymmenien aikana valtavasti parantunut tutkimusmenetelmien ja leikkaustekniikan kehittymisen myötä. Kaikukardiografialla voidaan

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE

SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE Ilkka Luokkala Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta KYS Sydänkeskus Huhtikuu

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito

Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito l u k u 1 0 Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito Paavo Uusimaa ja MJ Pekka Raatikainen Sydäninfarktin jälkitila on tavallisin yhdenmuotoisen kammiotakykardian syy. Kammiotakykardian

Lisätiedot

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma

Lisätiedot

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:

Lisätiedot

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Osastonylilääkäri Sydänyksikkö, KSSHP Aorttastenoosi * Prevalenssi yli 75 v 3% (Bach ym.) * Yli 80 v leikkauskuolleisuus 5,8-6,7% (Vasquez ym. N =13000)

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676

Lisätiedot

Sisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11

Sisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11 Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti,

Lisätiedot

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas Päivitetty 2/2016 Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sydän- ja rintaelinkirurgian jakso Meilahden sairaala 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sydänkirurgian linja ja Yleisthoraxkirurgian

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

Eteisvärinän hoito Suomessa FinFib-tutkimus

Eteisvärinän hoito Suomessa FinFib-tutkimus ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ MIKA LEHTO LKT, kardiologi HYKS, kardiologian klinikka PEKKA RAATIKAINEN professori (ma) TAYS, Sydänkeskus Oy ja Tampereen yliopisto HEIKKI MÄKYNEN dosentti, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero

Lisätiedot

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform

Lisätiedot